OPETUKSEN ELÄVÖITTÄMINEN
Musiikkia kielenoppijan korville Laulaminen tukee kielten opiskelua – miksi ja miten?
TEKSTI SANNA AALTO JA PAULA VIRTALA KUVA KONSTANTIN KOLOSOV / SCANSTOCKPHOTO
M
onella on vielä hyvin muistissa kouluajoilta tuttu aakkoslaulu tai englannintunnilla laulettu kuukausilaulu. Miksi näin on? Onko musiikissa taikaa, jonka siivittämänä aivomme terävöityvät ja opittu asia jättää mieleemme vahvemman muistijäljen? Tutkimuksissa on osoitettu musiikin monet hyödyt ja merkitykset kaikenikäisille. Laulun avulla voidaan säädellä vauvan vireystilaa, ja musiikin aktiivinen harrastaminen lapsuusiässä on yhteydessä tarkkaavuuden, muistin, kielen, lukutaidon ja motoriikan kehitykseen. Erityisesti nuoruudessa korostuu puolestaan musiikin kyky toimia tunteiden käsittelyn ja ilmaisun väylänä ja minäkuvan vahvistajana. Vanhuudessa laulut usein muistetaan, vaikka lähiomaisetkin olisivat jo muuttuneet heikentyneelle muistille vieraiksi.
Musiikki vetää kuulijan tarkkaavuuden voimakkaasti puoleensa. Musiikki myös herättää tunteita, jotka niin ikään vaikuttavat oppimiseen ja muistamiseen. Musiikin ja oppimisen tutkimuksissa on saatu kasvavaa näyttöä musiikin ja erityisesti laulamisen hyödyistä vieraan kielen oppimiselle. Tässä artikkelissa tarkastelemme laulamista vieraan kielen oppimisen välineenä ja kokeellista tutkimusnäyttöä sen tuloksellisuudesta. Esittelemme musiikin
10
4/2020
suorien vaikutusten lisäksi myös sen epäsuoria vaikutuksia kielten oppimiseen.
Miksi musiikki tukee kielten oppimista?
Tutkimuksia musiikin käytöstä kielen oppimisen välineenä on toteutettu erityisesti aikuisilla vieraan tai toisen kielen oppijoilla mutta myös lapsilla eri ikäryhmissä. Kokeellisissa tutkimuksissa on havaittu, että musiikin käyttö erityisesti lauluja kuuntelemalla ja mukana laulamalla on puhetta tehokkaampi työkalu vieraan kielen oppimisessa. Laulamisen ja laulujen kuuntelun etuja puhumiseen nähden on osoitettu sanaston, kieliopin ja lausumisen oppimisessa, kirjoittamisen sujuvuudessa ja yleisesti kielen muistamisessa. Musiikin hyötyjä kielen oppimiselle on selitetty erilaisten vaikutusmekanismien avulla. Nämä mekanismit liittyvät rytmiin, melodiaan ja tarkkaavuuden suuntaamiseen. Käsien taputtaminen tai muu rytminen liike, jopa tanssiminen yhdistettynä vieraan kielen sanoihin on todettu kielen oppimista helpottavaksi menetelmäksi. Musiikin rytmi voi helpottaa äänivirran ajallisten rakenteiden hahmottamista, mikä voi tehostaa edelleen puheen havaitsemista. Lauluissa sävelkorkeus vaihtuu usein tavujen mukaan, ja melodinen vaihtelu voi helpottaa tavujen ja sanojen hahmottamista. Musiikki vetää kuulijan tarkkaavuuden voimakkaasti puoleensa. Musiikki myös herättää tunteita, jotka niin ikään vaikuttavat oppimiseen ja muistamiseen. Musiikin hyödyt kielen oppimiselle voivat olla myös epäsuoria. Laulamisen on todettu rentouttavan, lisäävän energiaa ja tuovan iloa. Sen on osoitettu lisäävän motivaatiota kielen oppimiseen ja voivan kohottaa oppijan itsevarmuutta. Erityisesti oppilaita kiinnostava musiikki voi vaikuttaa heidän opiskelumotivaatioonsa ja -asenteisiinsa positiivisesti. Yhteisesti tuotetulla musiikilla, kuten laulamisella, on todettu olevan suotuisia vaikutuksia osallistumisen ja osallisuuden kokemiseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen. Laulaminen kielen oppimisen työkaluna lisää oppijan aktiivisuutta oppimisprosessissa. Laulujen avulla voidaan perehtyä myös opiskeltavan kielen kulttuuriin: mistä aiheista
