Tempus 1/2021 by SUKOL ry

1 | 2021

LIITTOKOKOUS TOIMII

Todistusvalinnan VAIKUTUKSIA POHDITTIIN

Ajankohtaista

opetuksesta

www.sukol.fi • 1 | 2021

1 | 2021

3 4 6

Pääkirjoitus

Vanhoja temppuja ja säkillinen uusia

Ajankohtaista SUKOLin kevätkoulutuspäivät Ennakkotietoa koulutuspäivistä

Hallitus esittäytyy

Päätöksiä pandemian varjossa

Poikkeusvuosi toi todistusvalinnan

Kahvikupposen verran osallisuutta

Kielitaitoisena työelämään

Kunst auf Deutsch

Digipelit sanaston oppimisessa

Strukturointia tunneille

29 34

SUKOLin hallituksessa on uusia kasvoja ja vankkaa osaamista Liittokokous linjasi liiton toimintaa

Ensikokemuksia opiskelijavalintauudistuksesta

Väitös maahanmuuttajaäitien kielenoppimisesta SUKOLin jäsenyhdistysten koulutusta Tampereella maalataan saksaksi Pelityylillä on merkitystä

Erityisopettajan kolumni

JULKAISIJA – UTGIVARE Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608, www.sukol.fi • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR SUKOLin toiminnanjohtaja Sari Saarinen p. 040 487 3615, sähköposti sari.saarinen@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE SUKOLin tiedotussihteeri Anna Halme p. 040 487 3604, sähköposti anna.halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET SUKOLin jäsensihteeri Tiina Eräheimo Caballero p. 040 487 3608, sähköposti tiina.eraheimo@sukol.fi • TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET Minna Intke Hernández Helsinki, Marja Jegorenkov Helsinki, Perttu Järvenpää Helsinki, Krista Kaipainen Helsinki, Anne Karjalainen Helsinki, Minna Närvä Helsinki, Elina Rusi Helsinki, Taija Salminen Espoo, Jaana Östergård Helsinki • 6 NUMEROA VUODESSA – 6 nummer om året • 56. vuosikerta • ISSN 0355-8053 • KIRJAPAINO Uusiokuori • KANNEN KUVA AlexSava / iStockphoto • PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS Karl-Erik Eriksson SUKOLIN HALLITUS 2021–2024 PUHEENJOHTAJA 2020–2022 Outi Vilkuna Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 050 308 0022, sähköposti outi.vilkuna@sukol.fi VARSINAISET JÄSENET Therese Almén Gymnasiet Lärkan, Helsinki, p. 050 354 9737, sähköposti therese.almen@kolumbus.fi Marcus Ellonen Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu p. 050 337 6225, sähköposti marcus.ellonen@gmail.com Annukka Kurvinen Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi, p. 045 631 4635, sähköposti kurvinen.annukka@gmail.com Anna-Maija Mäkinen Kaitaan lukio, Espoo, p. 041 543 7767, sähköposti anna-maija.makinen@espoo.fi Minna Närvä Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 044 333 4455, minna.narva@ lauttasaarenyhteiskoulu.fi Tiina Primietta Tapiolan koulu, Espoo p. 045 205 9080, tiina.primietta@espoo.fi Leena Pulli Kämmenniemen koulu, Tampere, p. 040 828 4818, pullileena@gmail.com Eija Venäläinen Kallaveden lukio, Kuopio, p. 050 525 2756, eija.venalainen@opedu.kuopio.fi ILMOITUSHINNAT – ANNONSPRIS 2021 Neliväri-ilmoitukset 1/1 takakansi 2 428 1/1 etu- tai takasisäkansi 2 315 1/1 sisäsivu 2 177 leveä palsta 1 627 1/2 vaaka 1 391 1/2 kapea palsta 593

Kieliyhdistysten tiedotuksia

Ilmoitukset – Annonser anna.halme@sukol.fi p. 040 487 3604

9. luokan valtakunnalliset kokeet

Tilaus – Prenumeration 2021 96 euroa tiina.eraheimo@sukol.fi p. 040 487 3608

Tilausohje ja -lomake

1/2021

euroa euroa euroa euroa euroa euroa

Vanhoja temppuja ja säkillinen uusia Vuosi 2020 on vaatinut kieltenopettajilta melkoista akrobatiaa, taituruutta ja vähän silmänkääntötemppujakin. Asiantuntijuus ja arvomaailma ovat väliin olleet ristipainissa, kun etäopetusta on haluttu tuottaa yhtä laadukkaasti kuin kontaktiopetusta. Samalla jokaisella on ollut omat henkilökohtaiset painolastinsa, huolensa terveydestä ja työllistymisestä. Rasittaahan se myös olla sitä kriittistä ammattiryhmää, joka on jatkuvasti vaatimusten ristitulessa, varsinkin kun kielitaidon merkitykselle osaamispääomana ja työelämätaitona ei heru konkreettista arvostusta pelkkien puheiden sijaan. Loppuvuodesta 2020 Jyväskylän yliopistokonserniin kuuluva EduCluster Finland julkisti raportin The Bilingual Advantage – The Impact of Language Learning on Mind and Brain, joka kokoaa yhteen neurotieteellisiä tutkimustuloksia aivoista ja kielten oppimisesta. Raportin mukaan usean kielen oppiminen ja säännöllinen käyttö tuovat hyötyjä, jotka liittyvät aivojen rakenteeseen, muistiin, ajattelutapohin, oppimiseen, muiden ihmisten ymmärtämiseen, ongelmanratkaisuun ja digitaitoihin. Kielten oppiminen kehittää muun muassa ajattelun joustavuutta ja kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin – molemmat ovat tärkeitä taitoja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Raportti kehottaa nostamaan kielten oppimisen arvostusta ja muuttamaan kielten opetusmenetelmiä muun muassa oppiaineisiin integroituun suuntaan. Kieltenopetuksen menetelmärepertoaari on moninainen, ja olemme sitä ennakkoluulottomasti jatkuvasti kehittämässä. Toivoa sopii, että tulevat koulutuskentän muutokset, kuten oppivelvollisuuden laajentaminen, ovat omiaan tukemaan laadukkaan ja monipuolisen kieltenopetuksen jatkumoa eivätkä ajamassa sitä entistä ahtaammalle.

Gamla knep och en påse med nya Av språklärarna har år 2020 krävts en hel del akrobatik, och en gnutta trolleri. Sakkunskap och värderingar har emellanåt tagit livtag på varandra, när man velat att distansundervisningen ska vara lika högklassig som närundervisningen. Samtidigt har var och en haft sin egen barlast, sin oro över hälsan och sysselsättningen. Det är jobbigt att höra till den kritiska yrkesgrupp, som ständigt är i korselden mellan olika krav. Detta i synnerhet som betydelsen av språkkunskap som intellektuellt kapital och färdighet för arbetslivet inte får konkret uppskattning utan endast tomma ord. EduCluster Finland, som hör till Jyväskylän yliopisto -koncernen, publicerade i slutet av 2020 rapporten The Bilingual Advantage – The Impact of Language Learning on Mind and Brain, som sammanställer neurovetenskapliga forskningsresultat om hjärnan och inlärning av språk. Enligt rapporten ger inlärning och regelbunden användning av språk fördelar, som ansluter sig till hjärnans konstruktion, minne, tänkesätt, inlärning, förståelse för andra mänskor, problemlösning och digital kompetens. Inlärningen av språk utvecklar bland annat flexibiliteten i tänkandet (den kognitiva flexibiliteten) och förmågan att anpassa sig till nya situationer – båda är viktiga färdigheter i en snabbt föränderlig värld. Rapporten uppmanar att höja uppskattningen av språkinlärning och att ändra metoderna för språkundervisning i en riktning som är mer integrerad med läroämnen. Språkundervisningen har en mångsidig metodrepertoar, och vi utvecklar den hela tiden fördomsfritt. Förhoppningsvis är de kommande ändringarna av undervisningsfältet, såsom utvidgningen av läroplikten, ägnade att främja en fortsatt högklassig och mångsidig språkundervisning utan att tillspetsa situationen ytterligare. OUTI VILKUNA, PUHEENJOHTAJA outi.vilkuna@sukol.fi

SUKOLIN jäsenviikko SUKOLin jäsenviikkoa vietetään 1.–7.2.2021. Viikon aikana arvomme palkintoja vuoden 2021 jäsenmaksunsa maksaneiden kesken. Lisätietoja jäsensivuilta: www.sukol.fi/jasenviikko (sivun avautuminen vaatii kirjautumista jäsensivuille). Ovathan jäsentietosi ajan tasalla? Nimen, osoitteen ja kouluasteen voit itse päivittää jäsensivujen ”Omat tiedot” -sivulla osoitteessa www.sukol.fi/omat_tiedot (sivun avautuminen vaatii kirjautumisen). Jos haluat päivittää tietojasi, paina ensin ”Muuta”-painiketta. Tietojen päivittämisen jälkeen muista painaa ”Tallenna”. Jos kirjautumisessa on ongelmia tai haluat hoitaa muita jäsenasioita, ota yhteyttä jäsensihteeri Tiina Eräheimo Caballeroon, tiina.eraheimo@sukol.fi, p. 040 487 3608.

Webinaareja lukion opettajille

Monet jäsenasiat hoituvat kätevästi SUKOLin jäsensivuilla. Kuva .shock/Scanstockphoto.

SUKOLin ja LUKKI-verkoston yhteiset LOPS-webinaarit ovat katsottavissa osoitteessa sukol.fi/webinaarit. Aiheet on kerätty SUKOLin jäsenkyselyn vastauksista – kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

SUKOLin kevätkoulutuspäivät

Uusi hallitus aloittaa työnsä

Koulutuspäivät järjestetään Helsingissä 23.–24.4.2021. Ennakkotietoa ohjelmasta on tämän lehden sivulla 6. Ilmoittautuminen avataan alkuvuodesta osoitteessa sukol.fi/koulutus. Toivotaan, että pandemiatilanne on huhtikuussa helpottanut!

SUKOLin hallituksen uudet jäsenet ja varajäsenet esittäytyvät tämän lehden sivuilla 8–10. Hallitus valittiin liittokokouksessa, jonka muista päätöksistä kerrotaan jutussa sivuilla 12–13.

9. luokan valtakunnalliset kielten kokeet suositellaan pidettäviksi seuraavasti: • ke 24.3.2021 A-ranska ja A-saksa • ma 29.3.2021 B-ranska ja B-saksa • ma 19.4.2021 A-ruotsi ja B-ruotsi • ma 26.4.2021 A-englanti. Tilausohje ja -lomake tämän lehden sivuilla 34–35 ja osoitteessa: www.sukol.fi/valtakunnalliset 4

1/2021

Ajankohtaista

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa www.sukol.fi/uutiset.

29.

SUKOL jakaa stipendejä jäsentensä kouluttautumiseen. Stipendi on tarkoitettu lähinnä ensi kesän kurssien ja matkojen rahoittamiseen – jälkikäteen stipendiä ei voi hakea. Stipendiaateilta edellytetään raportin kirjoittamista. Lataa stipendinhakulomake jäsensivuilta osoitteesta www.sukol.fi/ stipendi (sivun avautuminen vaatii kirjautumista). Hakuaika on 1.2.– 31.3.2021. SUKOLin hallitus päättää stipendien saajista huhtikuun lopussa, ja heille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Jos olet SUKOLin jäsen mutta et pysty kirjautumaan jäsensivuille, ota yhteyttä jäsensihteeri Tiina Eräheimo Caballeroon, tiina.eraheimo@sukol.fi, p. 040 487 3608.

KUVA AINO SUTINEN

tammikuuta alkaa kaksipäiväinen Educa verkossa -virtuaalitapahtuma. Messukeskuksessa Educaa ei tänä vuonna järjestetä pandemiatilanteen takia.

STIPENDEJÄ haettavissa jäsenten kouluttautumiseen

Koulutusta SUKOLin kevätkoulutuspäivät Helsingissä 23.–24.4.2021 Ohjelma

Päivän aiheiksi on suunniteltu muun muassa resilienssiä ja muutoksissa selviämisen taitoa. Niitä tarvitaan pandemiatilanteessa ja muuttuvassa maailmassa. Osana koulutuspäivää on vapaan sivistystyön ohjelmakokonaisuus, jossa esitellään osaamismerkkejä ja aikuisten opetuksessa hyödyllisiä opetusmenetelmiä.

Seuraa ilmoittelua ja tule mukaan: sukol.fi/ koulutus

Muissa teemapajoissa käsitellään muun muassa etä- ja hybridiopetusta, opettajan tekijänoikeuksia, kieli- ja kulttuuritietoista opetusta ja ammatillisen opetuksen arviointikriteerejä. Myös perusopetukseen ja lukioon on tarjolla kohdennettua ohjelmaa. Kieliyhdistykset järjestävät tuttuun tapaan omaa rinnakkaisohjelmaansa englannin, ruotsin, saksan, ranskan, espanjan ja venäjän opettajille.

Aikataulu

Koulutuspäivä alkaa noin kello 11.00 ja päättyy noin kello 16.30. Muistutus SUKOLin jäsenyhdistysten liittokokousedustajille: Aamulla ennen koulutuspäivän alkua pidetään ylimääräinen liittokokous, joka täytyy järjestää liiton sääntömuutoksen ylimenokauden takia. Jatkossa SUKOLilla on vain yksi liittokokous, joka pidetään vuosittain loka-marraskuussa.

KUVA HELSINKI MARKETING

1/2021

Iloinen hyppy ruotsin kieleen Aitoja nuoria, kiinnostavia tarinoita, monipuolisesti videoita! Peruskoulun B1-ruotsin uusi Trampolin-sarja tekee oppimisesta hauskaa ja palkitsevaa.

Scene joustaa, kaikki oppivat

• Tekstit ja tehtävät ovat kätevästi samassa kirjassa, ja jokainen oppilas saa turvallisen tunteen oppikirjan selkeästä, toistuvasta rakenteesta.

Uutuus! Sarja valmist uu, tutustu tule maan! otava.f i/ tilaisuu det Yläkou

luun

Uutuus

• Oppilaan aktiivista roolia opiskelussa tuetaan ja omakohtaisuus on hyvin huomioitu. • Trampolin Min bok -oppikirja helpottaa alaspäin eriyttämistä – sitä voi käyttää rinnakkain peruskirjan kanssa. • Otso-sovellus avaa äänet ja videot painetun oppikirjan käyttäjälle. Lue lisää: otava.fi/trampolin

Alakouluu

TULE TRAMPOLIN-TILAISUUTEEN! Tavataan turvallisesti webinaareissa 2.2., 17.2., 25.2. ja 8.3. klo 17–18. Valitse sopivin ja ilmoittaudu mukaan: otava.fi/tilaisuudet

Hallitus esittäytyy

SUKOLin liittokokouksessa valittiin liiton hallitukseen kahdeksan varsinaista ja kahdeksan varajäsentä kaudelle 2021–2024. Jäsenet esittäytyvät ohessa. Esittäytymistä varten uuden hallituksen jäseniltä kysyttiin kaksi kysymystä: 1. Mikä on mottosi, tai minkä yhden asian haluat SUKOLilaisten tietävän sinusta? 2. Mikä yksi asia kieltenopetuksessa mielestäsi on juuri nyt ajankohtainen tai muuten tärkeä?

Therese Almén lu/ra Gymnasiet Lärkan, Helsinki varsinainen jäsen Det som jag tycker är viktigt som språklärare är att kunna inspirera och motivera de studerande/eleverna att läsa språk. Jag kan inte lära dem allt, men jag skulle önska att de blir nyfikna på språket och känner att de vill lära sig mer om kulturen, människorna och språket. Dessutom tycker jag det är viktigt att poängtera att all språkkunskap är plus, även små baskunskaper. Det jag tycker är superaktuellt och viktigt just nu är den nya läroplanen för gymnasiet. Det betyder mycket jobb för lärarna när man knappt hunnit undervisa enligt den förra läroplan. Men jag tycker faktiskt om den här läroplanen.

Marcus Ellonen en / pk, lu Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu varsinainen jäsen Nuorimmat oppilaani ovat peruskoulun alaluokilla ja vanhimmat abeja. Opettamisen ohella etenkin sähköisten oppimateriaalien tekeminen on lähellä sydäntäni. Kannan huolta sellaisesta poliittisesta päätöksenteosta maassamme, jonka takia kansallinen kielivarantomme heikkenee vuodesta toiseen. Lähes kaikkiin oppilaitoksiin on suunnattu viimeisten vuosien aikana hirvittävä määrä uudistuksia, muutoksia ja säästöjä. Suuri osa opettajista toteuttaa työtään äärimmäisen haastavissa ympäristöissä koronaviruksen takia. Tärkein asia voisi olla, että kieltenopettajien työssä jaksamiseen kiinnitetään huomiota, ja toisaalta se, että kouluihin ei kohdisteta uusia suuria uudistuksia lähivuosina vaan annetaan aikaa nykyisten muutosten omaksumista ja hyvien toimintamallien löytämistä varten.

Annukka Kurvinen en, ru / lu Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi varsinainen jäsen Pyrin usein kysymään itseltäni: ”Mitä tulee huoneeseen, kun minä tulen huoneeseen?”Toivottavasti useimmiten huumoria ja positiivisuutta. Näinä korona-aikoina tarvitsemme erityisesti toisiamme, kieltenopettajakollegoitamme, jotta selviämme muun muassa etäopetuksen tuomista haasteista. Toivon, että pystymme kaikesta huolimatta näkemään tilanteen mukanaan tuomat mahdollisuudet esteiden sijaan. Tuetaan toisiamme, ja jaetaan hyviä ideoita ahkerasti!

Anna-Maija Mäkinen ru, en / lu Kaitaan lukio, Espoo varsinainen jäsen Opettajana korostan aina sitä, ettei koskaan ole liian myöhäistä löytää motivaatiota ja aloittaa opiskelua. Jos vaikkapa peruskoulussa ruotsin opinnot ovat sujuneet heikosti, lukiossa ehtii vielä kääntää kelkan, aloittaa ikään kuin puhtaalta pöydältä, ja päästä hyviin opintosuorituksiin. Moni asia nousee tällä hetkellä keskusteluissa esiin tärkeänä, mutta vastaan, että olisi tärkeää huolehtia siitä, että kaikilla asteilla kieliä opettavat pätevät kieltenopettajat ja että oppimateriaalivalinnoissa kuullaan aina opettajia, jotta kieltenopetuksen laatu säilyy hyvänä.

Minna Närvä ru, sa / pk 7–9, lu Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki varsinainen jäsen Motto:Tekemällä oppii ja pärjää. Koen olevani enemmän tekijä kuin näkijä, eläväni enemmän hetkessä kuin tulevassa. Olen parhaimmillani tilanteissa, joissa ”hommat pitää hoitaa”. Kieltenopetus on kielen ja kulttuurin välittämistä. Täydellisyyden tavoittelu pois, iloitseminen vaatimattomammastakin osaamisesta tilalle. Opiskelijoiden pelkkä hyötyajattelu pitää saada muuttumaan: kielten opiskelu on yleissivistävää, kivaa ja parasta aivojumppaa, mitä toivoa voi.

1/2021

Tiina Primietta ra, en / pk 7–9 Tapiolan koulu, Espoo varsinainen jäsen Motto: Se, mihin kiinnität huomiota, vahvistuu. Pidetään huolta itsestämme. Opettajien hyvinvoinnilla on suora yhteys oppilaiden hyvinvointiin. Ja opetusmenetelmää tärkeämpää on opettajan ja oppilaan aito kohtaaminen: Kunnioita – Kuuntele – Kiinnostu – Kannusta – Kiitä.

Leena Pulli en, ru / pk Kämmenniemen koulu, Tampere varsinainen jäsen Motto voisi olla: Yhtenäinen kielipolku eskarista ysille. Asia, jonka haluan sukolilaisten minusta tietävän: toiminnallisuus oppilas keskiössä on minulle lähellä sydäntä. A1-kielen opetus on ajankohtainen asia, sillä aikaistetun kielen opetuksen järjestelyt vaihtelevat kunnittain ja englanti jyrää. Tällä aikaistuksella oli tarkoitus kasvattaa suomalaisten kielivarantoa. Kävikö nyt näin?

Eija Venäläinen en/lu Kallaveden lukio, Kuopio varsinainen jäsen Vaikka olen taipuvainen kielelliseen dramatiikkaan, mottoni on ”kohtuus kaikessa”, niin työn määrässä kuin kaikenlaisissa muutoksissa. Kieltenopetuksen kannalta tärkein yksittäinen asia on mielestäni yliopistojen todistusvalinnan muuttaminen siten, että se palkitsee valinnaisten vieraiden kielten kirjoittamisesta. Valinnaisten kielten opiskelu, joka monesti sisältää reuna- ja kaksoistunteja, etä- tai itsenäistä opiskelua tai siirtymistä toiseen kouluun on osoitus pitkäjänteisestä ja tavoitteellisesta opiskelusta. Tätä taitoa tarvitaan jatko-opinnoissa, ja tämä viesti pitäisi saada perille todistuvalinnan kriteereistä päättäville. Tosiasia on, että kielivalintoja ei saada nousuun millään muulla kuin tarpeeksi houkuttelevalla porkkanalla, ja sitä reilu pistemäärä jatko-opintoihin haettaessa olisi.

Katri Granö ru/amm Turun ammatti-instituutti varajäsen Koska koulutus ja opetus on jatkuvassa murroksessa, niin Albert Einsteinin sanoin ”on järjetöntä tehdä asiat samoin kuin ennen ja odottaa uudenlaisia tuloksia”. Ammatillisella toisella asteella ajankohtaisia asioita ovat etenkin ruotsin kielessä vähäiseen lähiopetustuntimäärään liittyvät haasteet sekä vuosityöajan vaikutukset työn kuormittavuuteen ja työmäärän epätasaiseen jakautumiseen.

Anna-Leena Haapala en, ru / amm Valkeakosken ammattiopisto varajäsen Olen työskennellyt myös peruskoulussa ja lukiossa, mutta pääosan työurastani olen toiminut kieltenopettajana ammatillisella toisella asteella. Uskon kommunikaatioon kielellä kuin kielellä ja siihen, että kaikki asiat selviävät keskustelemalla ja erityisesti kuuntelemalla. Mielestäni kieltenopetuksen kehittämisessä tärkeintä tällä hetkellä on panostaa varhentamiseen, jolloin monipuolinen kielten opiskelu voisi jatkossa toteutua ammatillisessa koulutuksessakin.

Leena Kallunki en / pk 1–6 Kontinjoen, Pohjavaaran ja Naapurinvaaran koulut, Sotkamo varajäsen Liiku, leiki, laula ja kokeile välillä jotain uutta – niin opetustyössä kuin yksityiselämässä. Korona-aikana mielestäni ajankohtainen asia on, miten eri kouluilla on valmiuksia mahdolliseen etäopetukseen. Onko kaikilla oppilailla käytössä laite, jonka avulla opettaja voi saada yhteyden oppilaiseen ja jolla voi osallistua etäopetukseen? Lisäksi aina ajankohtaista ja tärkeää olisi saada oppilaita innostumaan monipuolisiin kielivalintoihin niin ala- kuin yläkoulun puolella.

Katja Kurki ru/lu Hyvinkään lukio varajäsen Parhaimmillaan kielten opiskelu on elämyksiä ja heittäytymistä kielenkäyttöön aidoissa tilanteissa. Miten taata toisen asteen opiskelijoille laadukkaat oppimateriaalit maksuttomuuden tullessa voimaan syksyllä 2021?

Taina Lento ve, en / lu Vaskivuoren lukio, Vantaa varajäsen Motto: Järjen käyttö sallittu. Viime vuonna kävin läpi venäjänopettajien 50 vuoden pöytäkirjat, ja tuntuu, että siellä toistuivat samat teemat vuodesta toiseen, mikään ei ole muuttunut, kielten opiskelijoiden ja kirjoittajien määrät ovat pudonneet koko ajan. Kun LOPSiin tulee uutena kieliproﬁili, se toivottavasti saa opiskelijat ymmärtämään kieltenopiskelun merkityksen. Kieltä ei opita vain koulussa, vaan monikulttuurinen maailma on monikielinen maailma. Ei ole välttämätöntä osata kieltä täydellisesti tai välittää siitä minkä numeron saa todistukseen, vaan pienikin kielitaito on enemmän kuin se, ettei osaa jotain kieltä lainkaan.

Marja Sallila en, ru / lu Sammon keskuslukio, Tampere varajäsen Aloitan toistan kautta varajäsenenä. Yhdistysurani aikana olen ehtinyt olla huolissani monesta epäkohdasta, esimerkiksi lyhyiden kielten opiskelun vähenemisestä. Viimeisen parin vuoden aikana olen kuitenkin huolestunut, miltei hätääntynyt, opettamani pitkän englannin puolesta. Englannin osaaminen on polarisoitunutta: parhaat loistavat ja heikoimmat eivät pääse läpi pitkän englannin yo-kokeesta kovasta yrityksestä huolimatta. Eikä opettaminenkaan hirveän helpolta tunnu. Kuinka vaikeaa onkaan opettaa soveltavaa kielitaitoa, jonka merkitys esimerkiksi yo-kokeessa, jatko-opinnoissa ja työelämässä on kasvanut entisestään! Matemaattis-luonnontieteelliset aineet vievät lukiolaisten ajan ja energian, eikä englannin osaaminen tuo pisteitä yliopiston hakuprosesseissa. En osaa vastata näihin haasteisiin yksin, siksikin olen mukana yhdistystoiminnassa.

Johanna Söderholm en / pk 7–9, lu, amm, vap eri oppilaitoksia, Vaasa varajäsen Jag har inget motto i stil med Carpe diem. Istället tänker jag som många andra av oss finländska världsmästare i kaffedrickning: Hommik ilma kohvita on öö. Eller: Life begins after coffee. Jag tycker att kommunikation är det viktigaste. Att vi lär oss våga kommunicera fast vi bara lärt oss lite grann av ett nytt språk – och i synnerhet om vi behärskar något språk väldigt bra. Att vi lär oss kommunicera med olika människor och via många olika kanaler.

Maria Virokannas en, ru / lu Sibelius-lukio, Helsinki varajäsen Mottoni ”Keep calm and carry on” sopii englanninopettajalle erinomaisesti ja toimii tilanteessa kuin tilanteessa. Onko jatkuva uudistaminen tarpeen? Tuntuu, että opettajilta puuttuu kaiken uudistamisen keskellä työrauha tehdä perustyötään. Lukioon on tulossa uusi LOPS, yläkoulussa haasteena ovat vähentyneet tuntimäärät, ja alakoulussa tehdään töitä kielten opiskelun varhentamiseksi. Miten saisimme eteenpäin viestiä siitä, että asioita, jotka eivät ole rikki, ei tarvitse koko ajan korjata?

1/2021

Tervetuloa Fokus LOPS 2021 -webinaariin! Suosittu lukion B1-ruotsin Fokus-sarjamme uudistuu LOPS 2021:een. Tule kuulemaan, kuinka Fokus tukee opetustasi uuden opetussuunnitelman aikana.

Tule kuulolle ja osallistu! Fokus-webinaarit pidetään 16.2. ja 26.4. klo 17–18. Oppikirjailijat kertovat, kuinka Fokus-sarjan rakenne ja sisällöt uudistuvat LOPS 2021:een. Kuulet myös, miten uudistunut sarja tukee opetuksen suunnittelua ja eriyttämistä sekä valmentaa ylioppilaskokeeseen. Lisäksi saat tietoa laaja-alaisen osaamisen osa-alueista ja kuinka ne näkyvät sarjan moduuleissa. Webinaarissa kerromme myös, mitä uutta Otavalta on tulossa opetuksesi tueksi. Voit jatkossa luoda omia opintojaksoja Opepalvelussa ja liittää niihin LOPS 2021 -moduuleja sekä omia aineistojasi. Uudessa Analytiikkapalvelussa pääset seuraamaan opiskelijoiden edistymistä ryhmä- ja yksilötasolla. Valitse sinulle sopivampi ajankohta ja ilmoittaudu mukaan: otava.fi/tilaisuudet

Otava Oppimisen palvelut

Lue lisää: otava.fi/fokus

S U KO L TO I M I I

Päätöksiä

pandemian varjossa SUKOLin jäsenyhdistysten edustajat kokoontuivat marraskuussa liittokokoukseen, joka oli monella tavalla erilainen kuin tavallisesti. TEKSTI ANNA HALME KUVA SARI SAARINEN / SUKOL

UKOLin liittokokous pidettiin Helsingissä lauantaina 21.11.2020. Ravintola Ratamestarin kabinetissa paikalla oli tavallista pienempi joukko: yhteensä neljätoista liittokokousedustajaa, hallituksen jäsentä ja liiton toimihenkilöä. Lisäksi etäyhteyden kautta osallistui 44 kokousedustajaa ja kuusi hallituslaista.

Poikkeusajan kokous

Korona-poikkeusvuonna digiloikka ja etäyhteydet ovat tulleet tutuiksi yhdistysten toiminnassa. SUKOLin liittokokoukseenkin oli nyt ensimmäistä kertaa mahdollista osallistua etänä. Liittokokousedustajat tulevat eri puolilta Suomea, ja pääkaupunkiseudun pandemiavaiheen takia ainakin pitkämatkalaisille etäosallistuminen oli tervetullut vaihtoehto – vaikka samalla monet harmittelivat sitä, että kollegojen vapaamuotoiset keskustelut kokoustauoilla jäivät nyt pois.

Uusi hallitus on esitelty tämän lehden sivuilla 8–10. SUKOLin jäsenyhdistykset olivat juuri nimenneet liittokokousedustajansa kaudelle 2020–2022. Koska kokous oli liittokokousedustajien kauden ensimmäinen, sen aluksi valittiin liittokokouspuheenjohtaja ja -varapuheenjohtaja. Puheenjohtajaksi nimettiin Suomen englanninopettajien

1/2021

Suomen englanninopettajien yhdistyksen Jaakko Mäki jatkaa liittokokouspuheenjohtajana.

S U KO L TO I M I I

Jaakko Mäki ja hänen varahenkilökseen Suomen ruotsinopettajien Marjo Kekki. Asialistalla oli myös liiton hallituksen valinta. Valintaa valmistelemaan nimettiin kokouksen alkupuolella vaalivaliokunta, joka teki työnsä niin hyvin, että sen ehdotus pystyttiin hyväksymään sellaisenaan. SUKOLin sääntöjen mukaan hallitukseen on saatava edustus ruotsinkielisistä opettajista ja lisäksi eri jäsenyhdistysten, kielten ja koulu- ja oppilaitosmuotojen on oltava edustettuina mahdollisimman tasapuolisesti jäsenmääriensä suhteessa. Uusi hallitus on esitelty tämän lehden sivuilla 8–10 ja lyhyesti myös osoitteessa sukol. �i/hallitus.

Faktat pöytään Tämä uusien edustajien ensimmäinen kokous oli poikkeuksellinen siitäkin syystä, että koska kevätliittokokousta ei huhtikuussa voitu järjestää, marraskuun kokouksessa käsiteltiin koko vuoden asiat: toimintaa ja taloutta summattiin vuodelta 2019 ja suunniteltiin tuleville vuosille. Toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä liiton puheenjohtaja Outi Vilkuna muistutti siitä, että liiton kyselyihin on tärkeä vastata. SUKOLilla on parempi neuvotteluasema, kun keskusteluissa voidaan tukeutua kyselyjen ja tilastojen tuomaan tietoon mutu-tuntuman sijaan. Suomen ranskanopettajain yhdistyksen liittokokousedustaja Aki Korpela kiitti SUKOLin hallitusta yksityiskohtaisesta ja hyvin dokumentoidusta toimintakertomuksesta, josta näkee, että liitto tekee työtä kieltenopetuksen hyväksi. ”Meidän jäsenten ja jäsenyhdistysten tehtäväksi jää markkinoida tätä hyvää työtä ja sitä, mitä jäsenmaksulla saa”, Korpela totesi. Toimintakertomus on vapaasti kaikkien luettavissa SUKOLin verkkosivuilla osoitteessa sukol.�i/toimintakertomus.

Vaikuttamista liiton linjauksiin Liittokokouksessa käytiin yläkoulun tilanteesta laaja keskustelu, jonka päätteeksi tehtiin lisäys SUKOLin hallituksen laatimaan tavoiteohjelmaan vuosille 2021–2023. Keskustelun aloitti Suomen englanninopettajien edustaja Arja Kulmala. Hän kertoi, että kun kieltenopetuksen painopiste on siirtynyt alakouluun, yläkoulun osaaminen on polarisoitunut. Osa oppilaista osaa todella hyvin, osa taas ei juuri mitään. Opettajille haasteita tuo, että opetussuunnitelmassa A1-englannin tavoitetaitotasoa nostettiin samalla, kun yläkoulun yksi vuosiviikkotunti siirrettiin alemmille luokille. Englanninopettajien Jaana Kivipato ja ruotsinopettajien Kari Jukarainen toivat esiin, että painopisteen siirtyminen alakouluun koskee myös toisen kotimaisen opetusta. Monet muutkin edustajat tunnistivat huolen yläkoulun tilanteesta ja antoivat kannatusta asian lisäämiselle tavoiteohjelmaan. Lopulta lisäys muotoiltiin seuraavasti: A1-kielen varhentaminen 1. luokalle ja B1-kielen aloittaminen 6. luokalla ovat toistaiseksi vähentäneet monipuolisia kieliopintoja monissa kunnissa. Kieltenopetuksen painopisteen siirtämisellä alakouluun on yläkoulujen kieltenopetukseen vaikutuksia, joita pitää seurata ja tutkia. Kielten tuntien siirtäminen yläkoulusta alakouluun on tuonut haasteita yläkoulun kieltenopetukseen, A- ja

B1-kielten tavoitteiden saavuttamiseen ja kieltenopettajien työllistymiseen. Koko tavoiteohjelma ja toimintasuunnitelma on julkaistu osoitteessa sukol.�i/toimintasuunnitelma.

Hallintoa kevennettiin mutta toiminta jatkuu

Liittokokous hyväksyi liiton hallituksen ehdottamat muutokset sääntöihin ja ohjesääntöön. Suurimmat muutokset koskevat liittokokousten määrää ja hallituksen kokoa. Tähän asti SUKOLissa on pidetty vuosittain kaksi liittokokousta: kevätja syysliittokokous. Uusien sääntöjen mukaan liittokokouksia on vain yksi, ja se pidetään loka–marraskuussa.

”Meidän jäsenten ja jäsenyhdistysten tehtäväksi jää markkinoida tätä hyvää työtä ja sitä, mitä jäsenmaksulla saa”, Korpela totesi. Sääntömuutosten taustalla on pienentynyt jäsenmäärä. Koettiin, että nykyisen kokoiselle liitolle riittää yksi vuosikokous ja pienempi hallitus. Hallituksen kokoa supistettiin kymmenestä kahdeksaan varsinaiseen jäseneen. Varajäseniä valitaan niin ikään kahdeksan. Toisin kuin ennen varajäsenet eivät ole henkilökohtaisia, vaan kuka tahansa varajäsen voi toimia kenen tahansa varsinaisen jäsenen sijaisena. Sääntömuutokseen liittyy tilikauden muutos: entisen kalenterivuoden sijaan tilikausi on nyt uusien sääntöjen mukaan 1.7.–30.6. Jotta tämä muutos ei häiritsisi jäsenten ja jäsenyhdistysten taloutta, jäsenmaksut kerätään edelleen tammikuussa. SUKOL jaksottaa jäsenmaksut omassa kirjanpidossaan kahdelle tilivuodelle. Liiton toiminta halutaan kuitenkin säilyttää yhtä laajana kuin tähänkin asti. Tavalliselle jäsenelle näillä hallinnollisilla muutoksilla ei ole juuri merkitystä. Korkeintaan voidaan ajatella, että kokousjärjestelyistä säästyy hieman rahaa, joka voidaan ohjata muuhun toimintaan.

A J A N K O H TA I S TA : TO D I S T U S V A L I N TA

Poikkeusvuosi toi todistusvalinnan Etäseminaarissa koottiin kokemuksia opiskelijavalintauudistuksesta.

TEKSTI ANNA HALME KUVA SARI SAARINEN

odistusvalinnan vaikutukset ovat herättäneet monia kysymyksiä. Kapeneeko lukion yleissivistävyys? Asetetaanko oppiaineet toisiaan vastaan, kun toisista annetaan todistusvalinnassa enemmän pisteitä? Tutkimustietoa ei ole vielä saatavilla, ja niinpä olikin tärkeää, että eri sidosryhmien kokemuksellista tietoa kerättiin yhteen etäseminaarissa, joka oli otsikoitu osuvasti: Menikö metsään vai näkyykö valoa? Etäseminaari pidettiin marraskuussa, ja sen järjesti Helsingin yliopiston aineenopettajankoulutus.

Tietoa kerätään

Seminaarin järjestäjien mukaan todistusvalinnan vaikutuksien selvittämiseen tarvitaan sekä laajaa pitkittäistutkimusta että joustavia lyhyemmän ajanjakson analyyseja. On tärkeää, että lukio-opetus antaa tulevaisuudessakin laaja-alaisen yleissivistyksen ja että todistusvalinta on oikeudenmukainen ja yhdenvertainen tie korkeakouluihin. Korkeakoulutus periytyy sukupolvelta toiselle, niin myös kouluttamattomuus. Valtiosihteeri Minna Kelhä opetus- ja kulttuuriministeriöstä esitteli tutkimuksia, jotka viittaavat siihen, että todistusvalinnat voisivat vähentää tätä ylisukupolvista eriarvoisuutta. Tulokset eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, vaan lisää tutkimusta kaivataan. Rehtori Sari Lindblom Helsingin yliopistosta totesi, että vuosi 2020 on ollut ”triplavuosi” eli kolmella tavalla poikkeava todistusvalintauudistuksen voimaantulon, koronapandemian ja aloituspaikkojen lisäyksen takia. Tältä vuodelta todistusvalinnan vaikutuksia on vaikea tutkia, joten tarvitaan pitkä-

1/2021

aikaista tutkimusta eri väylien toimivuudesta. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT arvioi opiskelijavalintauudistuksen vaikutuksia kahdessa vaiheessa. Lyhyen aikavälin vaikutuksia hakukäyttäytymiseen ja hakuvalintoihin käsitellään esiraportissa vuodenvaihteessa 2020–2021. Kirjoitushetkellä esiraportti ei ollut vielä ilmestynyt, mutta toivottavasti lehden ilmestymishetkellä tammikuussa näitä ensimmäisiä tutkimustietoja on jo saatavilla. Loppurapotti julkaistaan vuonna 2022.

Kieliin liittyviä havaintoja

Oppilaitostasolla on jo havaittavissa vaikutuksia ainevalintoihin, muun muassa kieliin. Heini Kelosaari toi seminaariin Suomen opinto-ohjaajat ry:n terveiset. Yliopistojen pisteitysmallit eivät ole johdonmukaisia, ja opojen näkemyksen mukaan niitä tulisi arvioida uudelleen. Etenkin luonnontieteiden ylivaltaa olisi tarkasteltava kriittisesti. Kieltenopiskelun väheneminen huolettaa opinto-ohjaajia. Miten tulevaisuudessa voidaan pärjätä ilman kielitaitoa, Kelosaari kysyi. Kelosaari esitteli tämän vuoden valintaperusteista todellisen esimerkin, jossa yliopistoon englantia opiskelemaan pyrkivät saivat enemmän pisteitä pitkän matematiikan laudaturista (36,1 pistettä) kuin A-englannin laudaturista (34 pistettä). Oman yliopistonsa lukuja tämän vuoden sisäänotosta esitteli apulaisprofessori Jan Löfström Turun yliopiston aineenopettajankoulutuksesta. Turun yliopistossa englannin uusista opiskelijoista otettiin tänä vuonna todistusvalinnan kautta peräti 78 prosenttia (humanistisen tiedekunnan keskiarvo 50–65 %). Toisenlai-

nen esimerkki Turusta on saksa, jota opiskelemaan pääsi todistusvalinnan kautta hieman alle puolet, 44 %. Ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja Jari Lavonen esittikin, että kieltenopiskelun houkuttelevuutta voisi lisätä tieto siitä, että meikäläisittäin harvinaisempien kielten opiskelupaikkoja jää nykyisin korkeakouluissa jopa täyttämättä. Monipuolista kielitaitoa kuitenkin tarvitaan muillakin aloilla kuin varsinaisissa kieliaineissa. Huoli kielivarannon kapenemisesta nousi esiin useamman kerran etäseminaarin aikana. Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n erityisasiantuntija Pauliina Viitamies piti todella huolestuttavana sitä, että kieltenopetuksen varhentaminen ei ole kantanut hedelmää. ”Uusia avauksia pitäisi tehdä elinkeinoelämän ja yliopistojen kanssa, jotta saisimme kielivarantoa kasvatettua”, Viitamies sanoi. Mikko Vieltojärvi totesi, että myös hänen taustayhteisössään Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ssa yksi merkittävimpiä tämän hetken koulutukseen liittyviä huolenaiheita on kieltenopiskelun asema. Erityisen haastava on suurten eurooppalaisten kielten tilanne englantia lukuun ottamatta. Muun muassa saksaa ja ranskaa tarvitaan edelleen työelämässä. Kuntaliiton Kyösti Värri peräsi tuntijakoon väljyyttä, joka antaisi opiskelijoille mahdollisuuden valita kieliä ja erottautua edukseen työmarkkinoilla.

Hyötyjä ja haittoja

Heini Kelosaari kertoi, että opinto-ohjaajien näkökulmasta valintauudistuksen hyödyt liittyvät valintaperusteiden ennakoitavuuteen. Lukion aikana tehty työ tulee todistusvalinnan kautta nä-

A J A N K O H TA I S TA : TO D I S T U S V A L I N TA

kyväksi, ja erillistä valmistautumista vaativien pääsykokeiden määrän väheneminen on tervetullutta. Aineopettajaliiton lukiotoimikunnan puheenjohtaja, Kiimingin lukion rehtori Pia Räsänen muistutti kuitenkin, että pääsykokeisiin valmistautuminen on antanut tarpeellista ennakkokäsitystä opiskelualasta. Tulevaisuudessa yliopistojen ja korkeakoulujen kurkistuskurssit voivat tuoda tähän parannusta. Sirkku Kupiainen Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksesta toi esiin samantapaisia hyötyjä. Ylioppilastutkinto luo yksittäistä pääsykoetta monipuolisemman kuvan hakijan osaamisesta ja valmiuksista. Hakijan kannalta parannus on se, että uudistus antaa mahdollisuuden pyrkiä samanaikaisesti useampaan koulutukseen. Kupiaisen mielestä uudistuksen toteutustapa ei kuitenkaan ole kovin onnistunut: ”Sen sijaan että ratkaisu olisi korostanut tutkinnon roolia lukion päättökokeena ja rohkaissut opiskelemaan ja kirjoittamaan mahdollisimman monipuolisen valikoiman erilaisia oppiaineita, se on johtanut tilanteeseen, jossa etenkin reaaliaineet ja kielet joutuvat kilpailemaan keskenään opiskelijoiden ajasta ja panostuksesta.” Pia Räsänen toi esiin opettajien ja rehtoreiden näkökulman: kun ainevalinnat polarisoituvat, osalla virassa olevista opettajista on pulaa tunneista ja toisiin aineisiin tarvitaan lisää opettajia. Virkarakenteet eivät muutu hetkessä; tarvittaisiin ennakoivampaa, pitkäjänteistä uudistamista. Kaikki muutokset eivät johdu todistusvalinnasta. Esimerkiksi kielten kokeisiin ilmoittautuneiden määrä on

vähentynyt jo pidemmän aikaa. Kupiainen korosti, että tarvitaan tarkkaa tietoa ei vain kokeisiin ilmoittautuneista vaan niihin osallistuneista ja saaduista arvosanoista, jos halutaan arvioida valintauudistuksen vaikutuksia lukioon. Kupiainen muistutti, että kannattaa vertailla myös aineiden eri arvosanojen tuottamia pisteitä, koska kaikki eivät voi saada pitkän matematiikan laudaturia: ”Monen voisi olla parempi tavoitella hyvää arvosanaa itselleen merkityksellisessä aineessa kuin keskinkertaista toisessa, vaikka sen laudaturista saisikin enemmän pisteitä.” Heini Kelosaari kertoi, että opinto-ohjaajat toivovat lukiolaisille enemmän aikaa miettiä valintojaan, sillä liian varhainen valinta ei välttämättä takaa parasta mahdollista lopputulosta.

Kuka pääsee korkeakouluun?

Sari Lindblom toi esiin, että mielenkiintoinen kysymys on, tuleeko todistusvalinnan myötä korkeakouluihin erilaisia opiskelijoita kuin aiemmin. Esimerkiksi sukupuolijakauman mahdolliset muutokset puhuttivat seminaarissa. Useammalla taholla on jo huomattu todistusvalinnan johtaneen siihen, että kolmen ja puolen tai neljän vuoden opiskelijoiden määrä lisääntyy lukioissa, koska halutaan varmistella menestystä ylioppilaskokeissa. Onnistumispaineet johtavat stressiin ja pahimmillaan alisuorittamiseen, mikä saattaa lisätä kokeiden uusimiskertoja. Rajaton mahdollisuus ylioppilaskokeiden uusimiseen on muutenkin lisännyt uusijoiden määrää. Todistusvalinnan kannalta huolena on, että

uusijat, jotka voivat keskittyä pelkkään yksittäiseen kokeeseen, saavat parhaat arvosanat ja niiden myötä myös opiskelupaikat. Todistusvalintauudistus ei näytä toistaiseksi muuttaneen ammatilliselta puolelta tulleiden korkeakouluosuuksia. Minna Kelhä totesi, että tie ammatillisesta yliopistoon on edelleen kapea. Pitäisi varmistaa, että koulutusjärjestelmä on läpinäkyvä ja että periaatteellisen jatko-opintokelpoisuuden lisäksi kaikki saavat myös tosiasialliset mahdollisuudet korkeakoulutukseen. F A K TA

TILASTON KERTOMAA

SUKOLissa tutkittiin opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen tilastoista, mitä kieliä opiskelupaikan vastaanottaneet ovat kirjoittaneet ylioppilastutkinnossa (ks. kuva). Opiskelun aloittaneista 95 prosenttia on suorittanut pitkän englannin yo-kokeen. Lähes 7 % on suorittanut ruotsin äidinkielenä. Lyhyttä ranskaa ja keskipitkää ruotsia suorittaneiden osuus on pienentynyt vuosi vuodelta. Tilastossa ei näy pitkän saksan ja ranskan oppimäärien osuuksia, koska ne alittavat 3 prosentin tilastointirajan. Lukioiden kieltenopettajat ovat erittäin huolissaan todistusvalinnan vaikutuksesta lyhyiden kielten valintoihin ja ylioppilaskokeisiin osallistumiseen. Huoleen on syytä, kun katsoo, miten vähäiseksi korkeakouluopintonsa aloittavien suomalaisten nuorten kielitaito on kaventunut.

Kielen ylioppilaskokeen suorittaneiden osuus opiskelupaikan vastaanottaneista. Lähde: Vipunen.

Englanti, pitkä

Espanja, lyhyt

Ranska, lyhyt

Ruotsi, äidinkieli

Ruotsi, keskipitkä

Ruotsi, pitkä

Saksa, lyhyt 2016

Suomi, äidinkieli 2017

2018

Suomi, pitkä 2019

2020

A J A N K O H TA I S TA : V Ä I T Ö S

Kahvikupposen verran osallisuutta

Uusi väitöskirja käsittelee maahanmuuttajaäitien kielitarinoita. Tulokset tuovat uutta tietoa kielenoppimisesta, kotouttamisesta ja monikulttuurisuudesta, ja niitä voi hyödyntää näihin teemoihin liittyvissä koulutuksissa ja hankkeissa. TEKSTI JA KUVAT MINNA INTKE HERNÁNDEZ

ulkisessa keskustelussa nousee toistuvasti esiin ajatus siitä, että kieli on keskeinen väline osalliseksi tulemisessa. Tänne muuttaville vakuutellaan, että kun ensin oppii kielen, sitten pääsee osalliseksi työelämään ja yhteiskuntaan. Näin ei kuitenkaan aina ole. Täällä on paljon muualta muuttaneita ihmisiä, jotka osaavat jopa erinomaisesti suomea mutta jotka eivät ole työllistyneet eivätkä välttämättä koe osallisuutta. Kielenoppiminen tai edes työllistyminen ei aina automaattisesti johda kotoutumiseen.

Kieltä opitaan arkisissa tiloissa

Perheen arkea pyörittävien maahanmuuttajaäitien on usein mahdotonta päästä osallistumaan kotoutumiskoulutukseen ja siihen sisältyvään kielenopetukseen. Minua kiinnosti, miten äidit sosiaalistuvat kieliyhteisöön niillä kielenoppimisen areenoilla, joilla he aikaansa viettävät, sillä aiheesta ei juuri ollut tutkimusta Suomessa. Tästä syystä hakeuduin sellaisiin arkisiin tiloihin, joissa äidit viettivät aikaansa. Näitä olivat julkiset tilat, kuten asukaspuistot, kulttuurikeskukset ja tapahtumat, sekä yksityiset tilat, kodit. Tutkin ilmiötä soveltaen neksusanalyysia, jossa kielenkäyttöä tarkastellaan toimijoiden kokemushistorioiden ja aiempien tapahtumien valossa. Lähdin liikkeelle siitä ajatuksesta, että äitien arkipäivän tilanteet eivät ole yksittäisiä, irrallisia tapahtumia, vaan niiden voidaan ymmärtää edustavan jotain suurempaa ilmiötä. Tutkimusaineisto on kerätty vuosien 2012 ja 2018 välisenä aikana. Kyseessä on siis pitkittäistutkimus. Aineisto koostuu muun muassa 11 äidin haastatteluista, tekemistäni kenttämuistiinpanoista ja äänitetyistä vuorovaikutustilanteista. Äitien kertomuksissa merkityksellisiä paikkoja kieleen sosiaalistumisen näkökulmasta olivat matalan kynnyksen paikat kuten asukas- ja leikkipuistot, perhekerhot sekä julkiset paikat ja tapahtumat. Matalan kynnyksen paikossa

1/2021

Maahanmuuttajaäidit oppivat kieltä arkisissa tiloissa ja tilanteissa.

A J A N K O H TA I S TA : V Ä I T Ö S

tärkeää oli se, että mukaan sai mennä ilmoittautumatta ja sai pysytellä halutessaan laitamilla ja tarkkailla. Niissä äidit pyrkivät ymmärtämään yhteisön asenteita, käsitteitä ja kulttuurisia käytänteitä. Heidän mukaansa näitä arkipäiväisiä lapsiperheen toimintoja olivat esimerkiksi perhetoiminnassa askartelu, omien ja toisten lasten sanallinen ohjaus, leikkiin ohjaaminen, neuvojen saaminen ja antaminen tai yhteisen toiminnan suunnitteleminen. Äidit havainnoivat kielenkäyttäjäyhteisön kielellistä toimintaa sekä harjoittelivat ja oppivat toimintoja kuten kysymisen, vastaamisen, reagoimisen ja puheenvuoron pyytämisen käytänteitä ja malleja.

”Sinä olet hyvä ihminen”

Muistan elävästi tutkimukseni ensimmäisten viikkojen ajalta erään tilanteen, kun asukaspuistoon tuli suomalainen isoäiti lapsenlapsensa kanssa. Hän istui sohvalle tutkimukseeni osallistuvan äidin, Fatiman, viereen. Vaikka Fatima ei tuolloin vielä juuri osannut suomea, he juttelivat hyvän tovin keskenään lapsiin ja arkeen liittyvistä asioista. Tämä kohtaaminen oli Fatimalle hyvin merkittävä. Lähtiessään asukaspuistosta hän kääntyi isoäidin puoleen ja sanoi: ”Sinä olet hyvä ihminen, koska sinä puhut minulle.” Vielä vuosien jälkeen hän palasi tuohon hetkeen haastatteluissa ja keskusteluissa. Tuo kohtaaminen teki hänet näkyväksi ja liitti hänet osaksi ympäröivää yhteisöä, puistossa käyvien perheiden joukkoa. Tämänkaltaiset tilanteet, joissa äidit kokivat tulevansa nähdyiksi, kuulluiksi ja hyväksytyiksi, rohkaisivat heitä myöhemmin osallistumaan erilaisiin suomen kieltä vaativiin tilanteisiin muissakin konteksteissa. He saivat kuulla kieltä, havainnoida sitä ja osallistua halutessaan keskusteluun – mahdollisuuden sosiaalistua kielenkäyttäjäyhteisöön. Tutkimukseni perusteella totean, että kielitaito ei ole pelkästään objektiivisesti mitattavissa oleva asia. Tunne siitä, että osaa kieltä, on myös henkilön sisäinen kokemus. Eräs äideistä kertoi, että tutkimuksen alkaessa hän olisi halunnut pyytää minut kahville mutta ei uskaltanut, koska ajatteli suomen kie-

Minna Intke Hernández tutki kielenoppimista, kotoutumista ja osallisuutta.

len taitonsa olevan liian puutteellinen. Koska puistossa oli tapana keittää kahvit ja juoda sitä yhdessä saman pöydän ääressä, hän vähitellen voimaantui kielenkäyttäjänä ja sanoi lopulta minulle: ”Tule kahville, en tarvitse enää tulkkia.” Toinen äiti totesi tyytyväisenä, että käytyään muutaman kuukauden asukaspuiston äiti-lapsitoiminnassa hän osasi jo 50 % suomen kielestä. Väite tuntui minusta hurjalta, ja jos hän olisi tehnyt kielitaidon tasotestin, tulos olisi luultavasti jäänyt alhaiseksi. Tämän tutkimuksen myötä ymmärsin, että hänelle tuo 50 % tarkoitti sisäistä kokemusta siitä, mihin hän pystyy ja mitä hän uskaltaa tehdä suomen kielellä. Hän iloitsi siitä, että pystyi kohtaamaan naapurit pihalla ja rappukäytävässä suomeksi sekä tervehtimään ja kysymään kuulumisia ruokakaupassa tuttavilta. Vaihtaessaan muutaman sanan puolitutun tai tutun vastaantulijan kanssa hän tunsi olevansa osa asuinalueen yhteisöä, yksi joukosta.

Ajanviettoa ja selviytymistä

Kuten tästä käy ilmi, kahvinjuonti nousi merkittäväksi tekijäksi ilmiötä tutkittaessa, ja minulle se kahvinystävänä sopi mainiosti. Äidit kertoivat, kuinka tärkeä heille oli kokemus siitä, että

asukaspuistossa ja muussa perhetoiminnassa he saivat viettää ”tavallista elämää” kupposen ääressä yhdessä. Nuo tilanteet merkitsivät paljon muuta kuin vain kupillista kahvia. Nämä hetket olivat ajanviettotilanteita, joissa ainoa tavoite oli viettää hetki aikaa yhdessä ja joissa kielellinen tuki oli runsaampaa, monipuolisempaa ja rikkaampaa kuin selviytymistilanteissa, joissa usein vain pyrittiin selvittämään ja hoitamaan käsillä oleva asia. Sekä ajanvietto- että selviytymistilanteissa tapahtui kieleen sosiaalistumista, kun äitien oli oltava aktiivisia toimijoita ja käytettävä kieltä. Toisinaan tilanteet tuntuivat jopa kiusallisilta ja hankalilta, kun yhteistä kieltä ei ollut, mutta äidit samalla kokivat oppivansa kieltä ja kieliyhteisön käytänteitä. On huomattava, että kahvipöytäkeskustelut eivät olleet yksikielisiä, vaan niissä käytettiin kaikkia läsnä olevia kieliä. Tämä mahdollisti tilanteen kielellisen joustavuuden ja keskustelun jatkumisen, ja samalla se loi äideille tilaisuuden tarjota toisilleen kielellistä, emotionaalista ja sosiaalista tukea. Monikielisyyden ansiosta heidän ei tarvinnut enää olla ainoastaan avunsaajan roolissa, mikä auttoi heitä voimaantumaan yhteisölliseen aktiivisuuteen. Tämä puolestaan lisäsi heidän

A J A N K O H TA I S TA : V Ä I T Ö S

toimijuuttaan ja haluaan kiinnittyä tiiviimmin eri yhteisöihin. Äitiys osoittautui merkittävimmäksi motivaatiotekijäksi kielenoppimiselle. Maahanmuuttajaäidit haluavat oppia paikallista kieltä, jotta he voivat hoitaa perheensä asioita itsenäisesti suomalaisessa yhteiskunnassa. He pyrkivät oppimaan kieltä jokapäiväistä elämää varten ja haluavat oppia kieltä niissä tilanteissa, joissa lapset viihtyvät tai joista on kielellistä tai muunlaista hyötyä lapsille. Lapset luovat päivittäin tilanteita, joissa äideistä tulee kielellisesti aktiivisia toimijoita suomenkielisissä konteksteissa. He ovat lastensa kautta mukana suullisissa ja kirjallisissa tilanteissa, joista heidän on selvittävä. Vaikka äidit kertoivat näiden tilanteiden olevan haastavia ja välillä epämukavia, he tunnistivat niiden merkityksen kielenoppimisen kannalta ja pitivät niitä kanavina kieliyhteisöön sosiaalistumiseen. Kun on äitinä vastuussa lapsestaan, on samalla kokonaisvastuussa vuorovaikutustilanteesta, ja siksi viesti on saatava perille keinolla millä hyvänsä.

Arjen kielenoppimista ei voi aina mitata taitotasoilla, mutta sen kautta voidaan saavuttaa osallisuuden kokemuksia ja lisätä hyvinvointia, joka kantaa myöhemmissä kieliopinnoissa, työllistymisessä ja autonomisen aikuisen elämässä. Osallisuuden käsite on keskeinen. Kun äidit puhuvat osallisuuden haasteista ja puutteista, heidän kertomuksissaan ja tulkinnoissaan kuuluu kaikuja julkisen puheen äänistä: paikallista, yhteistä kieltä pidetään lähtökohtaisesti avaimena yhdessäoloon, ja sen heikko osaaminen tulkitaan esteeksi toimivan vuorovaikutuksen rakentumiselle ja yhdessäololle. Tämä ajatus nousee myös äitien haastatteluista.

Halu muutokseen

Neksusanalyyttisen tutkimuksen taustalla on usein halu muutoksen käynnistämiseen. Omassa tutkimuksessani sen voi katsoa alkaneen jo silloin, kun tutustuin osallistujiin ja kanssakäymiseni heidän kanssaan alkoi. Tutkimusprosessin aikana osallistujat puhuivat kokemuksistaan ja pohdimme yhdessä erilaisia näkökulmia heidän arkiseen kielenoppimiseensa. Joillakin heistä oli jo tavatessamme selkeä näke-

1/2021

mys omasta kielenoppimisprosessistaan, toisille oivallukset kielenoppimismahdollisuuksista syntyivät käymiemme keskusteluiden kautta. Tutkimukseni on tuottanut tiedostamista haastateltavien keskuudessa ja minulle kokemuksen siitä, että tutkimusprosessillani oli merkitystä. Sain kuulla, mitä äidit ajattelivat tutkimustuloksista ja kuinka he niitä pohtivat oman arkensa valossa. Osallistava tutkimus lisäsi osallisuutta; mielestäni kenenkään ei pitäisi olla tutkimuksen kohde vaan tutkimukseen osallistuja, kanssatutkija. Tämän tutkimusmatkani lähestyessä loppuaan voin todeta samaa kuin tutkimukseeni osallistuneet äidit: yhdessäolo ja osallisuus ovat mahdollisia ilman yhteistä kieltä, ja kieliyhteisöön pääsee sosiaalistumaan ainoastaan olemalla yhdessä. Osallisuus tarkoittaa sitä, että pystyy toimimaan ja asioimaan itsenäisesti, ”kyeten ihan tavalliseen elämään”. Haluan haastaa väitöstutkimuksessani julkisessa keskustelussa esiintyvän väitteen siitä, että paikallisen kielen oppiminen itsessään olisi avain osalliseksi tulemiseen. Väitän, että onnistuneen kieleen sosiaalistumisen lähtökohtana on ensin oltava osallisuuden kokemus, jonka kautta yksilö voimaantuu aktiiviseksi toimijaksi kielenkäyttäjäyhteisöön. Kielenoppiminen tukee osallisuutta ja päinvastoin, mutta aina nämä eivät kulje käsi kädessä. Arjen kielenoppimista ei voi aina mitata taitotasoilla, mutta sen kautta voidaan saavuttaa osallisuuden kokemuksia ja lisätä hyvinvointia, joka kantaa myöhemmissä kieliopinnoissa, työllistymisessä ja autonomisen aikuisen elämässä. Tutkimukseni kytkeytyy tärkeisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin kuten osallisuuteen ja toimijuuteen monikulttuurisessa ja -kielisessä Suomessa sekä kielenoppimisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin informaaleissa konteksteissa. Tutkimus nostaa esiin havainnon siitä, että osallisuuden kokemus voi syntyä ilman kielitaitoa, kun taas toimiminen on haastavaa ilman paikallisen kielen taitoja. Kääntäen tämä voi tarkoittaa sitä, että osallisuuden vahvistamiseen ei tarvitse odottaa kielitaitojen kartuttamista, vaan sen voi aloittaa heti, arjesta. Nämä tulokset tuovat uutta tietoa kielenoppimiseen, kotouttamisen ja monikulttuurisen Suomen arkeen, ja niitä voi hyödyntää näihin teemoihin liittyvissä koulutuksissa ja kehityshankkeissa. Lisäksi niillä on merkitystä kotoutumis- ja kielikoulutuksen suunnittelulle siten, että kieleen sosiaalistumista ja kielten oppimista voidaan tukea monipuolisesti erilaisissa tilanteissa olevien yksilöiden ja perheiden kannalta. Osallisuuden tunne on ratkaiseva tekijä osallisuuden rakentumiselle ja kielitaidon kehittymiselle, ja me kaikki voimme olla osallisina siinä. Asioita voi ja pitää tehdä eri tavoin. Voimme aloittaa juomalla kahvia yhdessä ja olemalla ihmisiä toisillemme. Minna Intke-Hernández 2020: Maahanmuuttajaäitien arjen kielitarinat: Etnograﬁnen tutkimus kieliyhteisöön sosiaalistumisesta. Väitöskirja on luettavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6838-2 Kaija Sankila (vas.) ja Noora Kaukola verkkokursseja suunnittelemassa.

Tervetuloa New Insights -webinaariin! Suosittu lukion A-englannin Insights-sarjamme uudistuu LOPS 2021:een New Insights -sarjaksi. Tule kuulemaan, kuinka New Insights tukee opetustasi uuden opetussuunnitelman aikana.

Tule kuulolle ja osallistu! New Insights -webinaarit pidetään 3.2. ja 22.4. klo 17–18. Oppikirjailijat esittelevät New Insights -sarjan rakennetta ja periaatteita. Lisäksi he kertovat, kuinka sarja eriyttää, tukee opetuksen suunnittelua ja valmentaa ylioppilaskokeeseen. Kuulet myös, miten laaja-alaisen osaamisen osa-alueet nivoutuvat sarjan moduuleihin. Webinaarissa kerromme myös, mitä uutta Otavalta on tulossa opetuksesi tueksi. Voit jatkossa luoda omia opintojaksoja Opepalvelussa ja liittää niihin LOPS 2021 -moduuleja sekä omia aineistojasi. Uudessa Analytiikkapalvelussa pääset seuraamaan opiskelijoiden edistymistä ryhmä- ja yksilötasolla. Valitse sinulle sopivampi ajankohta ja ilmoittaudu mukaan: otava.fi/tilaisuudet

Lue lisää: otava.fi/newinsights

Y H D I S T Y S T E N K O U L U T U S TA

Kielitaitoisena

työelämään ”Language skills and working life – Språkkunskaperna i arbetslivet” oli englannin- ja ruotsinopettajille järjestetyn koulutuspäivän teemana. TEKSTI TIINA HALONEN KUVAT TIINA HALONEN JA PÄIVI AIESI

uomen englanninopettajat ry ja Suomen ruotsinopettajat ry järjestivät yhteisen koulutuspäivän jäsenilleen marraskuussa Espoon Hanasaaressa. Päivä tarjosi kauan kaivatun tilaisuuden tavata kollegoita kasvokkain mutta kuitenkin terveysturvallisuudesta huolehtien. Koulutuspäivän monipuolinen ohjelma innosti lukioiden ja ammatillisen toisen asteen kieltenopettajia osallistumaan ja vaihtamaan ajatuksiaan muun muassa muuttuvista kielenoppimisen tavoista.

F A K TA

TERMEJÄ YTO = ammatillisen toisen asteen yhteiset tutkinnon osat (35 osaamispistettä, joihin sisältyy 9 osp valinnaisia opintoja, esimerkiksi kieliä) Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp), josta Viestintä ja vuorovaikutus toisella kotimaisella kielellä, ruotsi (1 osp) ja Viestintä ja vuorovaikutus vieraalla kielellä (3 osp) OTU = osaamisen tunnustaminen eli aiemmin hankitun osaamisen hyväksi lukeminen OAT = osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelma, jossa on oltava maininta, jos osaamisen voi näyttää työssä Poikkeaminen = vapautetaan esimerkiksi ruotsin opinnoista

1/2021

YTO-terveiset OPH:sta Lehtori Leena Hämäläinen Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta kertoi ammatillisten perustutkintojen yhteisten tutkinnonosien eli YTO-opintojen arviointikriteeristön uudistamisesta. Uudistuksen tarkoituksena on lisätä arvioinnin luotettavuutta ja tasa-arvoa. Kriteerit kuvataan arvosana-asteikolla T1–K5, ja niissä korostuvat itsenäinen työskentely ja yhteistyö- ja ongelmanratkaisukyvyt, kun taas varsinaisella kieliosaamisella on tämänhetkisessä versiossa pienempi painoarvo. Luonnos on kommentointivaiheessa, ja uusi kriteeristö otetaan käyttöön elokuussa 2022. Leena Hämäläinen kehotti päivän osallistujia käymään hyvissä ajoin perusteellista keskustelua kriteereistä omissa oppilaitoksissaan. Joissakin ammatillisissa perustutkinnoissa on kieliä vain yhteisissä tutkinnon osissa, mutta esimerkiksi liiketoiminnan alalla eli merkonomiopinnoissa kieliä sisältyy myös ammatillisiin tutkinnon osiin. Eri koulutuksen järjestäjät resursoivat kieliopinnot hyvin vaihtelevin lähiopetusmäärin. Osallistujien oppilaitoksissa lähiopetusmäärät vaihtelivat neljästä tunnista 45 tuntiin. Oppilaitoksissa pyritään nykyään integroimaan kieliopinnot ammattiopintoihin ja työelämään. Leena Hämäläinen korosti, ettei integrointi ja kielten arviointi näytöissä saa olla päälle liimattua ja keinotekoista, vaan se on pystyttävä tekemään aidoissa tilanteissa, joihin sisältyvät kaikki tavoitteet ja sisällöt. Myös kieliosaaminen on oman alan substanssiosaamista.

Mikä on riittävä kielitaito?

Työelämän kielitaitotarpeita käsiteltiin paneelikeskustelussa, jossa Tiia Brax Kiinteistötyönantajista ja Minna Halmetoja Matkailu- ja ravintolapalveluista toivat esiin työelämän näkökulmia Leena Hämäläisen moderoidessa keskustelua. Kielitaidon tarve voi olla paikallista, ja siihen vaikuttaa muun muassa asiakaskunta, sesonki ja työkaverit, joiden äidinkieli ei aina olekaan suomi tai ruotsi. Viestiminen erikielisten työkavereiden kanssa korostuu erityisesti

Y H D I S T Y S T E N K O U L U T U S TA

työturvallisuustilanteissa. Molemmat panelistit totesivat, että haasteena ovat asiakaspalvelutilanteet eri puolilla maata. Kielitaito tai sen puute korostuu kiireisissä asiakaspalvelutilanteissa. Matkailualalla on osattava vastata yllättäen esimerkiksi toimittajien kysymyksiin ja asiakaspalautteisiin. Työelämässä riittää, kun tulee ymmärretyksi, osaa reagoida, sietää sitä, ettei ymmärrä kaikkea ja uskaltaa kommunikoida miettimättä kielioppia. Todettiin, että ruotsinkielisissä tilanteissa kannattaa käyttää niitä fraaseja, jotka osaa, eikä verrata englannin osaamiseen, koska ruotsia opiskellaan niin paljon vähemmän. Myös kirjallista osaamista tarvitaan esimerkiksi työtilauksissa ja laitteiden ohjeistuksissa. Alan sanasto on luonnollisestikin hallittava, ja kieliosaamisen vaatimustaso nousee esimiestehtävissä. Myös kulttuuriosaaminen on tärkeää: esimerkiksi englanniksi on osattava viestiä oikealla tavalla. Työelämässä tunnetaan huolta kielivarannon kapenemisesta, sillä pelkkä englanti ei riitä. Ruotsin osaamista palvelualoilla korostettiin. Työelämän edustajat toivat esiin tiiviin yhteistyön Pohjoismaiden välillä. Panelistit valottivat matkailijoiden yöpymistilastojen avulla myös venäjän, saksan ja ranskan osaamisen tärkeyttä. On muistettava, että kieli on osa palvelukulttuuria ja bisneksen tekemistä. Kielitaidolla voi myös edistää uranousua, ja se voi olla erottava tekijä työnhaussa. Työelämässä oletetaan, että työntekijän kielitaito vastaa hänen tutkintonsa mukaisten kieliopintojen tavoitetasoa ja että työntekijä selviää työelämän tilanteista tutkinnossa suorittamillaan kielillä. YTO-opinnot tarjotaan kuitenkin opiskelijalle usein liian aikaisessa vaiheessa, kun hän ei vielä tiedä työelämästä. Olisi hyvä tehdä yhteistyötä työelämän kanssa ja miettiä, missä opintojen vaiheessa kieliopinnot olisivat sekä hyödyllisiä että luontevia, miten opiskelua voitaisiin edistää verkossa ja miten voitaisiin hyödyntää esimerkiksi näyttöjen videointia.

Kansallisen kielivarantomme kuva

Professori Riitta Pyykkö Turun yliopistosta totesi tekemänsä selvityksen perusteella, että Suomen kielivaranto on yksipuolistunut ja sekä alueellinen että sosiaalinen eriarvoistuminen on lisääntynyt. Emme aina kuitenkaan tunnista non-formaalia oppimista emmekä maahanmuuton tuomaa kielivarantoa, vaikka se on kasvattanut S2- ja R2-kielten opiskelua. Myös maahanmuuttajien kohdalla on muistettava, että vähäiselläkin osaamisella on merkitystä. Pyykkö kuitenkin tähdensi, että S2/R2-osaamisen taso tulee esiin vasta vaativammissa opinnoissa. Maahanmuutto on entisestään korostanut kaikkien monikielisyys- ja -kulttuurisuustaitoja. Kielivarantoa on myös yleinen valmius oppia kieliä. Koululaisten ja opiskelijoiden kielivalintoihin vaikuttavat monet tekijät kuten esimerkiksi lainsäädäntö, opetussuunnitelmat ja taloudelliset resurssit. Vanhemmilla, kieltenopettajalla, kokemuksilla ja asenteilla on valtava vaikutus valintoihin. Usein luullaan, että englannilla ja Googlen käännöskoneella pärjää ja että kaikki osaavat hyvin englantia, jonka osaaminen itse asiassa on polarisoitunutta. Pojat ovat jo pitkään valinneet vähemmän kieliä kuin tytöt. A1-kielen varhentaminen ei muutamaa paikkakuntaa lukuun ottamatta lisännyt muiden

Tuula Ahtola-Suomi (vas.) ja Annu Ojala osallistuivat koulutuspäivään, joka heidän mielestään tarjosi inspiroivaa, ajankohtaista asiaa kulissien takaa ja paljon taustatietoa.

kuin englannin kielen valitsemista. Toisen asteen opintoja ohjaa korkea-asteen uusi opiskelijavalintasysteemi. Pyykkö totesi, että yhdessä opintojen vaiheessa tehty ratkaisu heijastuu toiseen – ei tulla ajatelleeksi esimerkiksi sitä, että ruotsin opiskelu jatkuu korkea-asteella. Uusi opetussuunnitelma tuo lukioihin kielipro�iilin, joka kuvaa muun muassa opiskelijan kansainvälistä ja suullista osaamista.

Työelämässä tarvitaan niin yleisiä viestintä-, ryhmätyö- ja ajanhallintataitoja kuin alakohtaista kieliosaamista. Korkeakoulussa kieltenopiskelu tukee opintoja ja antaa valmiuksia työelämään. Kieltenopiskelu on valitettavan usein myös poissuorittamista, ja esimerkiksi ruotsin kielessä ei aina saavuteta riittävää taitoa. Toisaalta vapaaehtoisten kielten kysyntä on yllättäen kasvanut ja alkeetkin kiinnostavat. Jo ennen koronapandemiaa kansainväliset vaihdot kuitenkin kääntyivät laskuun. Jatkossa on mietittävä, miten huolehditaan opiskelijoiden valmentautumisesta kansainvälisiin työympäristöihin. Englannilla on valta-asema korkeakouluyhteisöissä julkaisukielenä. Lähdekirjallisuuttakin luetaan pääosin englannik-

Y H D I S T Y S T E N K O U L U T U S TA

si; esimerkiksi ihmistieteissä opiskelijat eivät enää pysty käyttämään alkukielisiä lähteitä. Englanninkielisiä ohjelmia on korkea-asteella runsaasti, mutta työelämässä kuitenkin vaaditaan myös vankkaa suomen ja ruotsin osaamista. Saksan kielen kiinnostus on Riitta Pyykön mukaan nousussa muissa maissa, miksi ei Suomessa? Hakijamäärät kieltenopettajien koulutukseen ovat laskussa, ja jatkossa koulutetaan pikemminkin kieliasiantuntijoita, joilla on laaja-alaista osaamista eri aloilta. Pelkkä kieli ei enää riitä työelämässä. On myös nostettava keskusteluun muuttuvat kielten oppimisen tavat, verkko-oppimisen laatu ja kielipolun jatkumo. Rinnakkaiskielisyyttä on hyödynnettävä käyttämällä kaikkia kieliä, joita osataan. Riitta Pyykön mukaan työelämässä tarvitaan niin yleisiä viestintä-, ryhmätyö- ja ajanhallintataitoja kuin alakohtaista kieliosaamista.

Työelämässä tunnetaan huolta kielivarannon kapenemisesta, sillä pelkkä englanti ei riitä. Ruotsin osaamista palvelualoilla korostettiin. On muistettava, että kieli on osa palvelukulttuuria ja bisneksen tekemistä. Vinkkejä ruotsinopettajille Taina Juurakko-Paavola Tampereen yliopistosta totesi heti alkuun, että vain harva pääsee peruskoulun jälkeen ruotsin osaamisessa tavoitetasolle A1.3–A2.1. Ammatillisella toisella asteella osaaminen ei juuri kartu, koska ruotsia on useimmilla aloilla vain yksi osaamispiste. Ruotsin kirjoittaneista lukiolaisista 30–40 % saavuttaa B1-tason. Ammattikoululaisen ja lukiolaisen ruotsin opiskelussa on valtava ero, joten opinnot korkea-asteella alkavat hyvin erilaisista lähtökohdista ja erittäin heterogeenisissa ryhmissä. Joissakin korkeakouluissa osaaminen testataan ennen varsinaisia ruotsinopintoja, ja tarvittaessa opiskelija ohjataan hankkimaan lisää osaamista. Korkea-asteen ruotsinopintoja ohjaavat asetustekstit. On hyvä kertoa toisen asteen opiskelijoille, että suullinen ja kirjallinen osaaminen merkitään erikseen tutkintotodistukseen. Taina Juurakko-Paavola listasi erilaisia hankkeita ja sivustoja oppimisen tueksi: NOPSA, Papegojan, Smart svenska, Digilust, Digitala svensklärare, ROKK ja DIGIJOUJOU. Svenska nu -verkoston ohjelmakoordinaattori Liisa Suomela esitteli ohjelmatarjontaa, jota jokainen ruotsinopet-

1/2021

taja voi hyödyntää ilmaiseksi. Koronan myötä virtuaalivierailuja on kehitetty entisestään, ja niitä voi varata Svenska nun sivustolta. Vierailujen tueksi on kirjallisia materiaaleja. Ruotsinopettajien kannattaa laittaa korvan taakse lähestyvä Ahvenanmaan 100-vuotisjuhlavuosi, johon liittyviä aktiviteetteja tulee myös tarjolle. Päivän päätteeksi lehtori Marjo Kekki Kasavuoren koulusta sai osallistujat testaamaan ActionTrack-sovellusta, jonka avulla voi tuoda pelillisyyttä ruotsinopetukseen. Sovellus on SRO:n jäsenten käytössä toukokuun 2021 loppuun asti.

Interaktiivisuutta englanninopettajille

Scott Stapletonin interaktiivinen työpaja Developing con�idence for the real world tutustutti osallistujat elokuvaohjaaja Lars von Trierin Dogme 95 -elokuvasta lainattuun Dogme language teaching -menetelmään. Dogme on interaktiivinen ja keskusteleva metodi, joka rohkaisee opettajaa luopumaan oppikirjoista ja oppitunnin kulun tarkasta ennakkosuunnittelusta ja keskittymään näiden sijaan oppijoiden ja opettajan väliseen viestintään. Esityksessä käsiteltiin myös psykologisia ja emotionaalisia syitä kieltenopiskelun ongelmien taustalla ja tutustuttiin erilaisiin harjoituksiin, joiden avulla opettaja voi rohkaista opiskelijaa puhumaan, vahvistaa kielellistä itseluottamusta ja antaa varmuutta kielenkäyttöön. Iltapäivän päätteeksi Paula Takio Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKistä antoi vinkkejä, kuinka löytää materiaalia erikoisaloille, joille ei ole valmiita kirjoja tai sanastoja. Koulutuspäivän osallistuja Minna Liﬂänder kiitteli, että päivän sisällössä oltiin asian ytimessä ja käsiteltiin asioita, jotka koskevat niin ammattikouluja kuin lukioitakin.

Koiran hoitoa

Innost pyöräil u ystä

Peli ko k vuode o lle

Tutkiv oppim aa ista

Ystävy englan yttä niksi

Kilpail la yhdess an ä

Planee ta haltuu t n

Otso tuo uutta eloa oppikirjaan Otso tuo äänet oppikirjaan Uusi Otso-sovellus yhdessä oppikirjan kanssa avaa opiskelijan käyttöön oppikirjan äänitetyt kappaletekstit. Otso tukee itsenäistä opiskelua, kun opiskelija voi helposti kuunnella kappale tekstejä myös oppitunnin ulkopuolella. Helppo käyttöisen Otson voi ladata mobiililaitteeseen sovelluskaupasta maksutta.

Lue lisää:

Katso, minkä kielten sarjojen tueksi Otso on saatavilla: finnlectura.fi/otso

www.finnlectura.fi

A J A N K O H TA I S TA : S A K S A A J A TA I D E T TA TO I M I N N A L L I S E S T I

Kunst auf Deutsch

Was macht man, wenn man nicht genug Zeit für viele Hobbys hat? Eine Lösung bietet die Volkshochschule Ahjola: dort kombiniert man Sprachenlernen mit Kunst. TEXT ANGELIKA SEPPÄLÄ BILDER ANGELIKA SEPPÄLÄ UND MATTI LITUKKA

LY H Y E S T I

TAMPEREELLA MAALATAAN SAKSAKSI Ahjolan kansalaisopistossa Tampereella on tarjolla kurssi Kunst auf Deutsch – taidetta saksaksi. TIIVISTELMÄ ANNA HALME

Mitä tehdä, jos aika ei riitä moniin harrastuksiin? Yksi vaihtoehto on kuvataiteen ja kieliopintojen yhdistäminen. Kurssilla maalataan, piirretään tai muotoillaan kuten missä tahansa kuvataideharrastuksessa, mutta samalla puhutaan ja opitaan saksan kieltä. Eritasoiset kielen oppijat ovat mukana samassa ryhmässä, ja vaihtoehtoisia työtapoja on monia. Taideteoksen lähtökohtana voi olla vaikkapa runo: pitkälle edistyneet kielen oppijat voivat analysoida ja tulkita tekstiä, kun taas aloittelijat voivat hyödyntää nonverbaaleja ilmaisukeinoja. Kommunikaation välineinä käytetään sanoja, värejä, käsiä ja pensseleitä. ”Salaperäinen taiteilija” -työtavassa kukin ryhmän jäsen vuorollaan on esittänyt jotain saksalaisen kielialueen kuvataitelijaa. Muut ovat saaneet haastatella häntä ja yrittää päätellä, kuka luokassa on vieraana. Jos koronapandemia ei estä, keväällä kurssilaisten on tarkoitus vierailla myös saksankielisessä teatteriesityksessä.

1/2021

ie Volkshochschule Ahjola erfreut Tampere mit einem breiten Kursangebot. Egal ob Ihr Hobby Kunst, Handarbeit, Theater, Tanz, Sport oder eine Fremdsprache ist – für jeden ist etwas dabei. Was macht man aber, wenn man nicht genug Zeit für alle Hobbys hat? Ganz einfach: Man malt auf Deutsch! Der Kurs Kunst auf Deutsch wurde bereits vor mehr als zehn Jahren ins Leben gerufen. Einige Kursteilnehmer und Kursteilnehmerinnen sind schon von Anfang an dabei. Das Konzept ist schnell erklärt: Man zeichnet, malt oder plas-

tiziert wie in einem „ganz normalen“ Kunstkurs. Das Besondere dabei: Man spricht und lernt gleichzeitig Deutsch. Die Gruppe ist altersgemischt (von Schülern bis zu Pensionären) und hat unterschiedliche Deutschkenntnisse und Malerfahrungen. Matti Koivunen, der schon seit Beginn diesen Kurs besucht und fast noch nie eine Stunde verpasst hat, erklärt: „Es gibt mehrere Möglichkeiten, die Grenzen zu überschreiten.“ Gemeint sind hier nicht nur die Grenzen zwischen Kunst und dem Lernen einer Fremdsprache, sondern auch die zwischen den Kulturen. Diese Grenzen werden in unseren gemeinsamen Projekten völlig aufge-

Jede Stunde ist ein Teilnehmer in die Rolle des „mysteriösen Künstlers“ geschlüpft, und im Anschluss wurden Werke im Stil dieses Künstlers gemalt.

A J A N K O H TA I S TA : S A K S A A J A TA I D E T TA TO I M I N N A L L I S E S T I

Angelika Seppälä (vorn) ist Lehrerin im Kurs Kunst auf Deutsch.

Kunst und Theater Sofern es die Corona-Krise erlaubt, möchten wir im Frühjahr 2021 noch interdisziplinärer werden! Die Zusammenarbeit mit Juliane Mikkonen, die Theaterwissenschaften in München studiert hat, ermöglicht es uns, eine Theateraufführung auf Deutsch zu besuchen. Unsere Skizzenblöcke dürfen dabei natürlich nicht fehlen! V IN K K I

KUVIEN KÄYTTÖ KIELTENOPETUKSESSA

löst, sodass sich alles miteinander verbindet: Kunst, Kultur und Sprache. Unsere verschiedenen Projekte werden unten vorgestellt.

Malen mit Poesie

Dieses Semester haben wir mit dem Gedicht „Abend in Skåne“ von Rainer Maria Rilke begonnen. Die fortgeschrittenen Sprachenlerner stürzen sich sofort auf die Gedichtanalyse und interpretieren eifrig. Für unsere Anfänger in Deutsch nicht unbedingt der leichteste Einstieg. Aber keine Panik! Zum Glück steht uns die Kunst als „nonverbales“ Verständigungs- und Ausdrucksmittel zu Hilfe. So wird Schritt für Schritt und mit allen Mitteln kommuniziert. Worte und Farbe, Hände und Pinsel – alles kommt zum Einsatz. Welch unterschiedliche Emotionen lyrische Sprache in einem erwecken kann, spiegelt sich in den künstlerischen Werken wider. Obwohl allen dasselbe Gedicht als Vorlage dient, sehen die Malereien völlig unterschiedlich aus: hell und warm, düster und stürmisch oder romantisch und demütig. Während des Malens und beim gemeinsamen Betrachten am Ende kommen Fragen auf wie etwa: „Warum hast du das so gemalt?“ Oder: „Wer ist das in dem Bild?“ Das Versprachlichen

des eigenen Kunstwerks unterstützt wiederum die Sprachproduktion und erweitert sie.

Mysteriöser Künstler

Haben Sie schon einmal mit Caspar David Friedrich oder Gustav Klimt gesprochen? Natürlich nicht? Wir schon! Dieses Semester haben wir die Künstler aus den deutschsprachigen Ländern nämlich nicht nur kennengelernt, sondern wir waren diese verschiedenen Künstler. Jede Stunde ist ein Teilnehmer in die Rolle des „mysteriösen Künstlers“ geschlüpft und wurde nun von den anderen interviewt. Die Biogra�ien der Künstler sind zum Leben erwacht und voller Spannung wurde den Geschichten des Künstlers zugehört. Ziel war es zu erraten, um welchen Künstler es sich handelt. Das ist bei den bekannteren Künstlern gut gelungen, die unbekannteren Künstler mussten sich am Ende meist selbst enttarnen. Doch selbst wenn die Teilnehmer den Künstler nicht heraus�inden konnten, haben sie ihn und seine Kunst auf eine lebendige und kommunikative Weise kennengelernt. Im Anschluss wurden Werke im Stil dieses Künstlers gemalt oder dessen Motive als Inspirationsquelle genutzt.

1. Oppilaat katsovat kuvaa 15 sekunnin ajan. Kuva piilotetaan. Muistamistehtävä: kyllä/ei-väitteitä kuvasta. Perustelutehtävä: Väitteitä, jotka kumottaessa tulee perustella. Esimerkiksi oppilas A: ”On syksy.” Oppilas B: ”Ei ole, koska on vihreää ja paljon kukkia.” 2. Mitä näet kuvassa? Oppilaat näkevät eri asioita, mikään ei ole väärin. Samalla voi harjoittaa mielipiteen ilmaisua: Minun mielestäni kuvassa on … Luulen, että … Näyttää siltä, että … Opettaja esittelee lopussa lyhyesti taulun ja taiteilijan. 3. Kuva, jossa on henkilö jossakin ympäristössä. Oppilas kirjoittaa postikortin henkilön puolesta: Mitä henkilö ajattelee/näkee/kokee? Missä hän on? Miksi hän on siellä? Harjoittaa tarinankerrontaa ja postikortin muotoilua. 4. Wimmelbild: Kuvassa paljon yksityiskohtia. Oppilaat jaettu joukkueisiin. Kirjoitetaan kilpaa, mitä kuvasta löytyy 1–2 minuutin ajan. Joukkueet voivat tarkistaa toistensa tuotokset ristiin. Eniten kuvaan sopivia keksinyt joukkue voittaa. 5. Taideteos on jokin käyttöesine, joka on jalostettu taiteeksi. Tarinaharjoitus: Mitä esine on nähnyt ollessaan vielä normaalissa käytössä? Miten se on päätynyt taiteilijalle? Mitä taiteilija on halunnut teoksellaan esittää? Esimerkiksi Romuald Hazoumé: Masken 6. Taiteilijaesittelyt ryhmätyönä: taustatiedot, tyyli, 3–4 kuuluisinta teosta Vinkit antoi Mari Laukkanen, saksan lehtori, Lauttasaaren yhteiskoulu.

A J A N K O H TA I S TA : D I G I P E L I T

Digipelit sanaston oppimisessa Väitöksessä todettiin, että pelaamisen tapa vaikuttaa siihen, kuinka tehokkaasti sanastoa voidaan oppia digitaalisista peleistä.

TEKSTI ANNA HALME

min Rasti tarkasteli digitaalisten pelien hyödyllisyyttä uusien sanojen oppimisessa soveltavan kielitieteen väitöskirjassaan Investigating the effect of digital game tasks, inducing different levels of involvement load, on the acquisition of vocabulary items, joka tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa toukokuussa 2020. Uusi näkökulma tutkimuksessa oli pelaamisen tavan merkitys sanaston oppimiseen. Rastin tutkimusasetelmassa 30 teini-ikäistä, joiden äidinkieli on persia, pelasi englanninkielistä digitaalista seikkailupeliä. Pelaajat oli jaettu kolmeen ryhmään, ja pelin läpi saamiseksi ryhmien oli noudatettava pareittain peliopasta. Ensimmäisen ryhmän pelioppaassa oli yksinkertaiset persiankieliset käännökset englannin sanoille, joita pelistä oli tarkoitus oppia. Toisen ryhmän pelioppaassa näitä käännöksiä tai määritelmiä oli kolme jokaista englanninkielistä tavoitesanaa kohden, joten he joutuivat pelatessaan päättelemään, mikä käännös oli tilanteeseen sopiva. Kolmannen ryhmän pelioppaassa sanoja ei ollut käännetty, sen sijaan tässä ryhmässä sanat oli annettu opeteltaviksi päivää ennen pelin pelaamista.

Pelitapa vaikuttaa oppimiseen

Rasti havaitsi tutkimuksessaan, että pelit voivat vaikuttaa positiivisesti sanaston omaksumiseen ja että itse tuotettu tieto hallittiin paremmin kuin

1/2021

vastaanotettu. Hän testasi pelaajien tavoitesanaston hallintaa kolme viikkoa pelaamisen jälkeen ja totesi, että pelitapa vaikutti sanojen oppimiseen. Ennakko-oletuksena oli, että oppimisessa tuloksellisin olisi aivoja kuormittavin pelityyli, jossa pelaajat joutuivat päättelemään sanojen oikeita merkityksiä useista eri vaihtoehdoista. Tämä oletus osoittautui kuitenkin vääräksi. Tehokkaimmin uusia sanoja oppivat ne teini-ikäiset, jotka olivat opetelleet uuden sanaston jo ennen pelaamista. Rasti analysoi myös eri peliryhmien keskenään käymiä keskusteluja pelaamisen aikana ja totesi, että tehokkaimmin uutta sanastoa oppineiden ryhmässä pelityyli erosi muiden vastaavasta. Tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siihen, miten digitaalisia pelejä voitaisiin hyödyntää kielenopetuksessa ja millaiset tehtävät näyttäisivät olevan hyödyllisiä sanaston oppimisessa. ”Digitaalisen pelin tyyli on tärkeä, jos opettaja haluaa käyttää sitä uusien englanninkielisten sanojen opettamiseen. Tulevien opettajien on hyödyllistä valita erilaisista pelityyleistä tehokkaat. Pelityylin suunnittelun avulla voidaan auttaa aivoja hankkimaan digitaalisesta pelistä uusia sanoja, ääniä ja merkityksiä tehokkaammin”, Rasti toteaa Jyväskylän yliopiston väitöstiedotteessa.

Amin Rasti on suorittanut maisterintutkinnon Iranissa englannin opettamisesta vieraana kielenä. Hän siirtyi Suomeen saattamaan loppuun tohtorintutkintonsa. Väitöskirja on luettavissa: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-8130-3.

V IN K K I

TARKISTUSLISTA

Rasti hyödynsi tutkimuksessaan tarkistuslistaa, jolla hän arvioi erilaisten tehtävien tehokkuutta sanaston opettamisessa ja oppimisessa. Listan pohjana on Technique Feature Analysis, jonka tutkijat Nation ja Webb esittelivät teoksessaan Researching and analyzing vocabulary (2011). Listaa voi kuka tahansa kieltenopettaja hyödyntää. Pidä nämä kysymykset mielessäsi, kun rakentelet sanastotehtäviä tai -pelejä: Motivation Is there a clear vocabulary learning goal? Does the activity motivate learning? Do the learners select the word? Noticing Does the activity focus attention on the target words? Does the activity rise awareness of new vocabulary learning? Does the activity involve negotiation? Retrieval Does the activity involve retrieval of the word? Is it productive retrieval? Is it recall? Are there multiple retrievals of each word? Is there spacing between retrievals? Generation Does the activity involve generative use? Is it productive? Is there a marked change in context that involves the use of other words? Retention Does the activity ensure successful linking of form and meaning? Does the activity involve instantiation? Does the activity involve imaging? Does the activity avoid interference?

Editan uudet lukion kielten sarjat Join our Quest! Quest on uusi A1-englannin oppimateriaali lukion uuteen 2021 opetussuunnitelmaan. Questin oppimateriaalit vastaavat uuden opetussuunnitelman tavoitteisiin pedagogisesti pohdituilla, autenttisilla ja monipuolisilla teksteillä, eriyttävillä tehtäväpoluilla sekä kattavalla kieliopilla. Quest-sarja tukee opiskelijan vuorovaikutteista kielenoppimista, monipuolista kulttuurin tuntemusta sekä henkilökohtaisen kieliprofiilin laatimista. • Questin oppikirjailijat ovat kokeneita kieltenopettajia, jotka ovat luoneet kokonaisvaltaisen oppimateriaalin tukemaan niin opettajan monipuolistuvaa työnkuvaa kuin eri taidoin lukiossa opiskelevia opiskelijoita. • Oppimateriaalit ovat saatavilla sekä painettuina kirjoina että digitaalisina. • Jokaiseen moduuliin kuuluu opettajan aineisto ja digikokeet. Tutustu Quest-sarja n oppimateria aleihin: edita.fi/quest Tutustu Gilla-sarjan oppimateria alei edita.fi/gilla

hin:

Vi vågar, vi vill, vi kan gilla. Gilla on uusi ja innostava B1-ruotsin oppimateriaali lukion uuteen 2021 opetussuunnitelmaan. Gillan oppimateriaalit vastaavat uuden opetussuunnitelman tavoitteisiin yksilöllisillä oppimispoluilla, opiskelijoita kiinnostavilla aihepiireillä sekä innostavilla teksteillä. Gilla mahdollistaa vuorovaikutteisen kielenoppimisen, monipuolisen kulttuurin tuntemuksen sekä antaa työkalut henkilökohtaisen kieliprofiilin laatimiseen. • Gillan oppikirjailijat ovat kokeneita opettajia, joille on tärkeää innostaa opiskelijaa käyttämään ruotsia eri tilanteissa. • Oppimateriaalit ovat saatavilla sekä painettuina kirjoina että digitaalisina. • Jokaiseen moduuliin kuuluu opettajan aineisto ja digikokeet.

LISÄTIEDOT opettajapalvelu@edita.fi puh. 020 450 010 edita.fi/lops

Strukturointia tunneille TERHI HÄMÄLÄINEN

Kielten tunnilla käytetään usein erilaisia opiskelun lähteitä: tunnilla voidaan vaihtaa tekstikirjasta työkirjaan ja monisteesta kännykän sanakirjaan. Myös tehtävätyyppejä voi olla useita, esimerkiksi kuuntelutehtäviä, sanastotehtäviä tai suullisia tehtäviä, ja yhden oppitunnin aikana saatetaan lisäksi tehdä töitä yksin, parin kanssa ja ryhmässä. Vaihtelevuus tuo tuntiin mielenkiintoa, ja se on tärkeää erilaisten oppijoiden oppimisen kannalta. Kiel-

Oppilaat, joilla on keskittymisen tai tarkkaavuuden haasteita tai kielellisiä vaikeuksia, hyötyvät tunnin rakenteen näkemisestä erityisen paljon, mutta strukturointi hyödyttää kaikkia oppijoita. tenopettajan täytyy kuitenkin huolehtia oppitunnin jäsentämisestä ja suunnittelusta eli strukturoinnista. Tilaa, aikaa, paikkaa, henkilöitä ja tehtäviä voidaan strukturoida. Strukturointia voi olla esimerkiksi tunnille sopivan istumajärjestyksen laatiminen tai fyysisen luokkatilan selkeyttäminen. Tärkeä ja melko yksinkertainen osa strukturointia on oppitunnin rakenteen näkyminen taululla. Oppilaat, joilla on keskittymisen tai tarkkaavuuden haasteita tai

1/2021

kielellisiä vaikeuksia, hyötyvät tunnin rakenteen näkemisestä erityisen paljon, mutta strukturointi hyödyttää kaikkia oppijoita. Tällöin oppilaiden on helpompi ennakoida, mitä tunnilla tapahtuu. Kun tunnin rakenne on taululla, on myös ajatuksissaan harhaantuneen oppilaan helpompi päästä takaisin tunnin asiaan. Taululla voi näkyä ensin oppitunnin kieli ja ryhmä (esimerkiksi EN 9A) ja sen jälkeen lyhyesti tunnin tavoitteet ja tehtävät. Tunnin rakenne kannattaa pitää esillä aina samassa paikassa taululla; näin rutiini tulee oppilaille tutuksi. Oppitunnin rakennetta taululle kirjoittaessaan voi opettaja myös itse samalla tarkistaa, ovatko kaikki siirtymät tarpeellisia ja järkeviä vai voisiko tunnin rakennetta vielä selkeyttää. Rakenne kannattaa käydä aina tunnin aluksi läpi. Suullisen ohjeistuksen täytyy olla selkeää ja lyhyttä, ja ohjeet kannattaa antaa yksi kerrallaan. Erityisesti luki-oppilaiden voi olla vaikea keskittyä kuuntelemaan, jos samaan aikaan täytyy kirjoittaa. Yläkoulussakin kannattaa hyödyntää visuaalista tukea, varsinkin jos ohjeistus annetaan opetettavalla kielellä. Kuvatuki on helppo luoda itse netistä ilmaiseksi löytyvien kuvien avulla. Strukrutoinnissakin kannattaa toki hyödyntää myös erityisopettajan apu.

Terhi Hämäläinen on laaja-alainen erityisopettaja ja englannin ja ruotsin opettaja, joka opiskelee ratkaisukeskeiseksi neuropsykiatriseksi valmentajaksi.

Kieliyhdistysten tiedotuksia ENGLANTI Suomen englanninopettajat ry Engelsklärarna i Finland rf The Association of Teachers of English in Finland

Puheenjohtaja Päivi Koski Puh. 040 725 7971 paivi.koski57@gmail.com

Toimisto Toimistosihteeri Sirpa Taipale Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 english@suomenenglanninopettajat.�i www.suomenenglanninopettajat.�i

Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa lehteä Yours Truly, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien Suomen englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen. Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 17 euroa vuodelle 2021. Sivuiltamme www.suomenenglanninopettajat.fi löydät tuoreet tiedotuksemme!

YOURS TRULY 2021

Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa. Jos et ole saanut lehteä, ota yhteys toimistoon.

WE’RE ON FACEBOOK

We feature interesting articles on education and on being a teacher: www.facebook.com/suomenenglanninopettajat.

KOULUTUSTA

American Studies huhtikuussa 2021 American Studies 2021 suunnitellaan pidettäväksi Lahdessa 10.4.2021. Seuraa ilmoittelua. IATEFLin (International Association of Teachers of English as a Foreign Language)konferenssi: 19.–22.6.2021 Harrogate, UK. Lisätiedot www.iatefl.org.

Jäsenet voivat pyytää yhdistyksen toimistosta Associate member -koodin alennettua hintaa varten. Yo-koulutus toukokuussa 2021 Seuraava yo-koulutuksemme on 8.5.2021. Seuraa myös OPH:n sivuilla ilmoittelua LOPS-tuunaamoista. Myös LUKKI-verkosto voi järjestää Kieliprofiili/LOPS-koulutuksia. Etelä-Afrikan koulutusmatka Järjestämme 10.–23.6.2021 opintoja koulutusmatkan Etelä-Afrikkaan. Tarkoituksena on tutustua paikalliseen koulutukseen ja opetukseen sekä historiaan, elämäntapaan, luontoon, kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Ennakkomaksu on maksettava helmikuussa ja loppuerä maaliskuussa. Löydät alustavan ohjelman ja ilmoittautumisohjeet kotisivuiltamme. Kesäkurssi British Studies Kesän 2021 British Studies-seminaari järjestetään Saimaan rannalla Mikkelissä 28.– 30.7. Seminaaripaikkana on Scandic Mikkeli, Mikonkatu 9. Luennoitsijana on jälleen Tom Wishart. Suunnitteilla lisäksi yhteistä iltaohjelmaa, esim. illallinen, kesäteatteri. Alustava hinta 320 e (ilman majoitusta ja iltaohjelmaa). Ilmoittautumislomake on kotisivuillamme www.suomenenglanninopettajat.fi British Studies -koulutuksen ohjelman alla. Ilmoittaudu 17.5.2021 mennessä!

MATERIAALIA MYYNNISSÄ www.suomenenglanninopettajat.fi

PERUSKOULUN 6. LUOKAN ENGLANNIN KOE 2021

Suomen englanninopettajat ry tuottaa perusopetuksen 6. lk:n englannin kokeen, joka mittaa oppilaiden kielitaitoa monipuolisesti. Vuoden 2021 englannin kokeessa liikumme Brittein saarten luonnossa: patikoimme Skotlannissa ja tutustumme merieläimiin ja uusiutuviin energialähteisiin. Kokeeseen kuuluu kuullun- ja luetunymmärtämistehtävien lisäksi rakenne- ja sanastotehtävä sekä tuottamistehtävä. Tehtävistä on myös helpotettu E-tehtävä, joka soveltuu tehostetun tuen oppilaalle. Ylöspäin eriyttävänä tehtävänä on tilanteet ja reagointi -tehtävä. Suullinen koe on paritehtävä, jonka voi pitää joko kokeen yhteydessä tai erikseen tai vaikka harjoituksena. Tämä koe on lyhyempi ja helpompi korjata kuin aikaisempien vuosien kokeet. Kokeen kesto n. 1–1,5 h.

Suositusaika: viikoilla 16–17. Hinta: CD-levy 45 e / CD-levy + paperiversio 60 e. Tilaa koe 12.3.2021 mennessä: www.suomenenglanninopettajat.fi.

TEST AND TRAIN 2021

Paketissa on huolella mietittyjä tehtäväkokonaisuuksia, jotka kestävät aikaa. Voit helposti poimia tehtäviä kohderyhmän taitotason mukaan ja hyödyntää niitä tukiopetuksessa tai kertausmateriaalina. Mukana mm. kielioppi- ja sanastotehtäviä sekä lähtötasotestit ratkaisuineen. Preliminääri ja kuuntelut Abitti-versiona, jossa otettu huomioon uudenlaiset tehtävät. Ammattilaisilta ammattilaisille, jotta kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Materiaali valmistuu elokuussa. Tekemällä tilauksen keväällä varmistat, että saat materiaalin ensimmäisessä toimituserässä. Hinta 150 e muistitikku.

TEST AND TRAIN 2020

Mukana on innostavaa materiaalia, joka soveltuu monenlaisiin työtapoihin. Abeille on englannin kieliopin keskeisimmät kohdat tiiviinä ja kattavana ”tenttinä” ja preliminäärikoe Abitissa, också på svenska. Preliminäärissä mm. studiolaatuinen video, ja yo-kokeen viimeisimmät tehtäväversiot on otettu huomioon. Osa koepaketin tehtävistä nyt myös sähköisenä: mm. Kahoot (ilmainen) ja reactored.com (maksullinen). Rakenne- ja sanastomonivalintaa on tarjolla sekä helppoina että vaativina tehtävinä, ja mukana aina tarpeelliset lähtötasotestit sekä harjoitukset myös aikuisopiskeluun. Hinta 150 e muistitikku.

VOCATIONAL BASICS

Tehtävä- ja ideapaketti ammatilliselle toiselle asteelle. Opettajakohtainen muokattava materiaali kattaa vieraan kielen opintojen pakolliset 3 ospia ja tarjoaa rungon valinnaisiin opintoihin. Soveltuu kaikille opintoaloille. 120 e.

BUBBLY

Bubbly tarjoaa runsaasti käytännön puhetilanteita kätevästi muistitikulla. Ne voi monistaa, heijastaa suoraan luokassa tai jakaa sähköisesti opiskelijoiden laitteisiin tarpeen mukaan. Materiaali on suunniteltu erityisesti yläkoululaisille, mutta se sopii myös lukion alkuun. Paketti sisältää hauskoja ja mutkattomia suullisia harjoituksia, joissa on kuvitetut ja muokattavat pohjat ratkaisuineen (directions, describing things,

at a restaurant, making appointments, buying tickets, describing a person, meeting people, travel, explanations, reasons why, health issues, booking a hotel room, reading dates, reactions). Hinta 60 e.

JUHLAPYHÄT – KULTTUURITIETOUTTA JA HUPIA

Monipuolinen, oppijoita aktivoiva materiaali muistitikulla, alakoululle oma ja yläkoululle ja toiselle asteelle oma. Hinta 46 e alakoululle, 56 e yläkoululle ja toiselle asteelle.

POWER GRAMMAR

Animoidut ja aktivoivat kielioppidiat suullistavine harjoituksineen yläkoulun tarpeisiin – sopii myös lukioon perusasioiden kertaamiseen sekä ammatilliselle 2. asteelle. Materiaali muistitikulla. Hinta 75 e.

THE BEST OF TEST AND TRAIN VOL 2

Huolellisesti valikoidut 100 sivua 2000-luvun Test and Train -paketeista: parhaat luetunymmärtämiset ja kattavat kielioppitehtävät ratkaisuineen tyylikkäästi stilisoidussa paketissa. Helppo monistaa heti käyttöön englannintunneille tai muokata haluamallesi sähköiselle alustalle (Socrative, Edmodo ym.). Hanki pedagogisesti mietityt harjoitustehtävät helpottamaan työtäsi. Muistitikku 55 e.

YO-PISTEITYSOHJEET

Onko ylioppilaskirjoitusten pisteitysohjeita hukassa? Ei hätää, sillä nyt saat yhdellä muistitikulla kaikki ohjeet vuosilta 1997– 2020, niin syksyt kuin keväät, kuuntelut ja kirjalliset. Hinta vain 15 e.

IT’S SO SIMPLE

Materiaalipaketti peruskoulusta lukioon siirtyville opiskelijoille, joilla on vaikeuksia englannin perusrakenteissa. Voidaan käyttää niveltämiskurssilla tai tukiopetusmateriaalina. Kerrataan perusasioita ja harjoitetaan sanastoalueita, joita tulee vastaan lukion ensimmäisen vuoden kursseilla. Lisäksi paketissa on ohjeita ja ehdotuksia kuunteluharjoituksiksi ja luetunymmärtämisharjoituksia. Monistepaketin hinta 50 e.

TEST AND TRAIN 2019

Ajatuksena on toiminnallinen oppiminen. Aikamuotoja voi harjoitella kaksipuolisilla korteilla. Mukana Alias-korttipohja sanalistojen opetteluun. 10 lyhyttä informatiivista

1/2021

videota, joissa taustamusiikki ja tekstitys: hyödyllistä faktaa positiivisella ja yleissivistävällä otteella, tehtäviä mm. numeraaleista ja kansallisuussanoista. Paketissa on lähtötasotesti ja näppärä tentti. Sanaston syventämiseen ja harjoitteluun on koottu aihepiirisanastoista tehtäviä. Preliminääri kuvineen ja videoineen on Abitissa, också på svenska. Paketti kiteyttää olennaisimman kieliaineksen tukemaan käytettäviä kirjasarjoja; rakenne- ja sanastomonivalintaa on tarjolla sekä helppoina että vaativina tehtävinä. Harjoitukset sopivat myös aikuisopiskeluun esim. YKI-kielikokeeseen valmistautumista varten. 150 e muistitikku. Tiedot muista myynnissä olevista materiaaleista löydät Yours Trulysta tai kotisivuiltamme.

ESPANJA Suomen espanjanopettajat ry Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia

Puheenjohtaja Katriina Kurki Varapuheenjohtaja Linda Nurmi Sihteeri Iida Kallinen espanjanopettajat@gmail.com www.suomenespanjanopettajat.�i

Vuodelle 2021 suunnitellut tapahtumat: • lukio-opettajien koulutus (webinaari) • kevään koulutuspäivä (maaliskuu) • yhdistyksen 40-vuotisjuhla pidetään mahdollisuuksien mukaan • kirjoituskilpailu • kotimaan kesämatka ja seminaari (kesäkuu) Tarkemmat tiedot ajoista ja paikoista myöhemmin yhdistyksen WWW-sivuilla. Seuraa meitä myös Facebookissa, Profesores de Español de Finlandia, ja Instagramissa, espanjanopettajat. Muistathan ilmoittaa yhdistyksen sihteerille, jos yhteystietosi ovat muuttuneet.

FINSKA Finsklärarföreningen rf

Ordförande Marc Blumenthal Tel. 040 504 7910 marc.blumenthal@edu.grankulla.�i Sekreterare Sara Nyholm Tel. 050 430 1073 sara.nyholm@edu.vora.�i Kassör Carola Åkerlund Tel. 041 469 7963 carola.i.akerlund@gmail.com

Hej alla medlemmar och ett gott nytt år! Vi får hoppas att det nya året inte präglas av corona lika mycket som det gångna, och att vi igen skulle kunna träffas annat än på distans. Vi kan berätta om något föreningen var delaktig i den 3.12, då flera av våra medlemmar deltog i en fortsättning på en givande diskussion om samarbetsmöjligheter mellan finskundervisningen och högskolorna, speciellt via svenskspråkiga studerande som studerar på finska i högskolor och som kan agera språkambassadörer i finskundervisningen. Diskussionerna fortsätter antagligen på våren, då kan man komma med om man är intresserad av att få idéer och knyta kontakter. Ett nytt år betyder också ny styrelse. Vi berättade om styrelsevalet efter årsmötet i september, men kan ännu upprepa vem som sitter i styrelsen detta år: Marc Blumenthal (ordförande), Sara Nyholm, Carola Åkerlund, Nina Pelkonen, Jenni Hanhinen-Skog, Lis-Marie Siegfrids, Nina Hildén-Silvennoinen. Kom ihåg att meddela sekreteraren om din e-postadress ändras! Vi informerar också via vår facebookgrupp som heter Finsklärarföreningen rf.

Kieliyhdistysten tiedotuksia ITALIA Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia Puheenjohtaja Silvia Pina pina_silvia@hotmail.com

Sihteeri Anni Lähteenmäki anni.lahteenm@gmail.com Rahastonhoitaja Cecilia Cimmino ceccim@utu.�i italianopettajat.�i

Tanti Auguri di Buon Anno a tutti i nostri soci!

PRESENTAZIONE SU TORINO

13.2.2021 kollegamme Rosa Daghetti pitää esitelmän Torinosta. Luento pidetään Zoom-luentona. Kutsu tapahtumaan lähetetään jäsenillemme sähköpostitse.

VUOSIKOKOUS 2021

Yhdistyksemme vuosikokous järjestetään Helsingissä 9.4.2021 klo 15.30–17.00. Merkitsethän päivämäärän jo kalenteriin! Päivitämme lisätietoja Facebook-sivuillemme ja kotisivuillemme. Kutsu tapahtumaan lähetetään jäsenillemme sähköpostitse.

JÄSENPOSTIMME

Käytämme lähetyksissämme SUKOLin sähköpostilistaa, joten tarkistathan omat tietosi. Muistathan ilmoittaa, jos sähköpostisi muuttuu, osoitteeseen italianopettajat@ gmail.com. Kiitos! Johtokunta toivottaa hyvää alkanutta vuotta kaikille! Felice Anno Nuovo!

RANSKA Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande Puheenjohtaja Eija Raitala Puh. 040 537 3829 presidente.apff@gmail.com

Sihteeri Veera Toivonen Puh. 050 462 9199, info@apff.�i

Rahastonhoitaja Aki Korpela aki.korpela@edu.hyvinkaa.�i apff.�i

PODCAST-KILPAILU

Osallistu Suomen ranskanopettajain yhdistyksen ja Suomen Ranskan instituutin järjestämään kilpailuun ranskan opiskelijoille kautta Suomen. Kilpailuaika alkaa maailman ranskanopettajain päivänä 26.11.2020, ja työt palautetaan helmikuun 2021 loppuun mennessä. Lue tarkemmat tiedot kilpailusta sivustoltamme www.apff.fi. Aiheena on Mielipiteitä musiikista. Musiikkia ei voi sisällyttää tekijänoikeuksien takia itse podcastiin, mutta aiheesta voi kertoa itse tai siitä voi keskustella vaikkapa podcastiin kutsumansa vieraan kanssa. Kilpailutyöt ovat kuitenkin yksilötöitä, eli niillä on yksi tekijä. Osallistumalla tekijä luovuttaa Yhdistykselle ja Ranskan instituutille oikeuden julkaista kilpailutyö sosiaalisessa mediassa.

APFF:N JÄSENTUOTTEET

Kielivalintaesitteet Yhdistys tuottaa ala- ja yläkouluun (ja lukioon) pdf-muotoiset värilliset kielivalintaesitteet sekä uusia tarra-arkkeja.Tarkkaile jäsenpostiasi! Prelikokeet A- ja B-ranskaan vuodelta 2020 Vuoden 2020 prelikoe lukion A- ja B-ranskaan on edelleen saatavilla. Yhden kokeen hinta on 100 euroa, ja kaksi saa hintaan 150 euroa. Koe toimitetaan sähköisenä tai USB-tikulla, molemmat sisältävät kokeen

pdf-tiedostona sekä zip-tiedostona, josta se on helppo ladata Abittiin. Koe sisältää kuullunymmärtämisharjoituksia, videoklippejä, tekstejä, rakenne- ja kirjoitusharjoituksia, uusia tehtävätyyppejä unohtamatta. Tilaukset voi tehdä suoraan SUKOLin toimistoon: tiina.eraheimo@sukol.fi. Vi gjorde preliminära studentprov i både A- och B-franska (året 2020). Ett prov kostar 100 euro och för båda tillsammans fakturerar vi 150 euro. Proven levereras elektroniskt eller på en USB-minnespinne och finns både som pdf-fil och zip-fil, som enkelt laddas upp på Abitti. Provet innehåller hörövningar, videoklipp, texter, strukturövningar och skrivuppgifter, inklusive nya uppgiftstyper. Beställningen görs direkt till SUKOL genom att skriva till tiina.eraheimo@sukol.fi.

PISTEKIRJEET KEVÄÄLLÄ 2021

Lyhyen kielen pisteitysohjekirje lähetetään jäsenistölle su 21.3. Pitkän kielen pisteityskirje lähetetään jäsenistölle pe 26.3. Huolehdithan SUKOLin jäsenmaksusta alkuvuoden aikana.

TULEVIA PÄIVÄMÄÄRIÄ VUODELLE 2021

• Ranska-aiheinen seminaari Ranskalaisia suuntaviivoja la 20.3. klo 10–13 (mahdollisuuksien mukaan lähitapahtumana) Oodissa Helsingissä yhteistyössä SRYL:n kanssa. Tarkkaile tarkempaa ilmoittelua järjestelyistä yhdistyksen sosiaalisen median kanavilla. • Yhdistyksen kesäkoulutuspäivät elokuun 2021 alussa Hamina Tattoon yhteydessä. Ranska on tapahtumassa kutsuvieraana.

KOKOUSKUTSU LA 20.3.2021 KLO 14

Yhdistyksen kevätkokous kutsutaan koolle lauantaina 20.3. klo 14, osoite: IFF, Yrjönkatu 36, Helsinki. Esityslistalla sääntömääräiset asiat kuten toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2020. Myös etäosallistumismahdollisuus. Katso tarkemmin yhdistyksen nettisivulta.

KOULUTUSTA

SUKOL:n koulutuspäivien rinnakkaisohjelmassa la 24.4. kouluttaa Nicolas Delage otsikolla Variations linguistiques, variations culturelles: La langue française obéit à des normes de même que les usages sociaux en France: on ne fait pas la bise

à n’importe qui, par exemple; on parle d’une manière spécifique à son supérieur dans une entreprise. Ces normes varient, cependant, en fonction d’une grande diversité d’usages, qui évoluent au rythme de changements dans la société française. Qu’en est-il de ces usages sociaux, culturels et linguistiques aujourd’hui? Quelle est l’actualité de la société française, en un mot? Et comment enseigner ces variations linguistiques et culturelles dans un cours de langue? Cet atelier apportera quelques réponses à ces questions que se posent les formateurs pour adultes. Ilmoittautuminen SUKOLiin.

RANSKANMAIKAT VIESTII

L’INSTITUT FRANÇAIS DE FINLANDE NOUS INFORME

Puheenjohtaja Satu Pessi Puh. 040 531 4937 pessisatu@gmail.com

Demande pour un projet Erasmus L’Académie de Reims a remporté un projet Erasmus plus pour aider les écoles de la région Grand Est n’ayant pas encore de partenaires internationaux à collaborer avec des écoles européennes. Parmi ces écoles (écoles primaires et collèges), 5 se sont montrées intéressées par la Finlande: ce sont des écoles rurales ou urbaines, rencontrant des difficultés quant à l’hétérogénéité des classes ou face au mal être des enfants à l’école; elles seraient intéressées par des échanges avec la Finlande, réputée dans le monde entier pour être le pays du bien-être à l’école. De votre côté, cet échange vous permettrait (1) d’exposer vos élèves à des élèves du même âge francophones natifs; (2) de donner à votre école une visibilité internationale, ou de renforcer cette visibilité; (3) de favoriser, lorsque cela sera possible, des mobilités en France, mais d’ores et déjà de commencer par des échanges en ligne, via la plateforme e-twinning. C’est un beau projet, qui bénéficie déjà du financement européen jusqu’en 2022, dont nous espérons qu’il pourra vous enthousiasmer autant que les écoles françaises impliquées! Si cela vous intéresse, écrivez à l’Institut Français de Finlande et à anne-laure.rigeade@ france.fi pour obtenir davantage de renseignements, et être mis en contact avec les organisateurs. Newsletter France.fi Joko sinä olet tilannut Ranskan instituutin kaksikielisen jäsenkirjeen? Sopii myös vinkkinä oppilaille ja huoltajille.

1/2021

Fransklärarna informerar Kotisivumme www.apff.fi lisäksi saat ajankohtaista tietoa sosiaalisen median välityksellä: Tule tykkäämään Association des Professeurs de Français de Finlande -sivustosta Facebookissa ja Instagramissa tai seuraa @ranskanmaikat-viestejä Twitterissä.

RUOTSI Suomen ruotsinopettajat ry (SRO) Svensklärarna i Finland rf

Toimisto Toimistonhoitaja Elina Piirainen Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 09 875 2084 ma–to klo 10.00–15.00 svenska@suomenruotsinopettajat.�i www.suomenruotsinopettajat.�i www.facebook.com/ruotsinopettajat

Yhdistyksen syyskokous on 14.11.2020 vahvistanut vuoden 2021 jäsenmaksuksi 20 euroa.

HALLITUS

Puheenjohtaja Satu Pessi, yhteystiedot yllä Varsinaiset jäsenet: • Katri Granö, Turku (ammatillinen 2. aste) • Katja Hämäläinen, Helsinki (korkea-aste) • Marjo Kekki, Kauniainen (peruskoulu) • Katja Kurki, Hyvinkää (lukio) • Heidi Muumäki, Riihimäki (lukio) • Anna-Maija Mäkinen, Espoo (lukio) • Seija Westerholm, Espoo (yläkoulu) Varajäsenet: • Minna Aalto, Kuopio (lukio) • Anne Ainoa, Helsinki (peruskoulu) • Marjaana Halsas, Helsinki (korkea-aste) • Sanna Huuskonen, Lahti (lukio) • Outi Laakso, Espoo (peruskoulu) • Janne Mämmi, Hämeenlinna (ammatillinen 2. aste) • Juha Pohja, Espoo (lukio)

SVENSKLÄRARPRIS

Muistathan, että voit nimetä ehdokkaasi SFV:n (Svenska folkskolans vänner) opettajapalkinnon saajaksi. Nimeämislomake on avoinna tammikuun loppuun asti kotisivuillamme. Palkintoa voi hakea vain yksittäiselle henkilölle, ei esim. työryhmälle.

KEVÄÄN 2021 KILPAILUT

• Kirjoituskilpailu abiturienteille tammikuussa 2021. Kilpailun voi tarvittaessa pitää etänä. Palauta tehtävät toimistoomme viim. 8.2.2021. • Kirjoituskilpailu peruskoulun 6.- ja 9.-luokkalaisille ja kielikylpyoppilaille helmi–maaliskuussa. • Kirjoituskilpailu lukion 2. vuosikurssin opiskelijoille (pitkä ja keskipitkä oppimäärä) helmikuussa. • Lisätietoa kilpailuista uutiskirjeissämme ja kotisivuillamme.

ACTIONTRACK-PELIT

ActionTrack-mobiilipelisovellukset ovat SRO:n jäsenten käytössä lukuvuoden 2020–2021. Peleissä kerrataan B-ruotsin sanastoa ja rakenteita lähinnä 7.–9.-luokkalaisille, osa tehtävistä sopii myös kertauksena lukion 1. vuosiluokalle. Uutuutena pakopelit. Pelit löytyvät jäsenintrasta. Ota yhteys toimistoon, jos sinulla ei ole kirjautumistunnuksia.

PROV- OCH ÖVNINGSPAKET FÖR GYMNASIET 2020

Saat tukea etäopetukseen monipuolisesta ja hyvin itsenäiseen opiskeluun soveltuvasta harjoituspaketistamme. Paketti tarjoaa eritasoisia ja hyvin yo-kokeeseen harjoittavia tehtävätyyppejä sekä video- ja kuvatehtäviä. Prelistä kuultua abiturienteilta: ”Kiinnostus ja innostus kokeessa ei lopahtanut missään vaiheessa.” ”Prelin videon laatu ja aihe yllätti positiivisesti!” ”Mångsidigt och till och med ett roligt prov.” ”Kaikki toimi teknisesti kokeessa. Sain tästä prelistä hyvän fiiliksen ennen yo-koetta.” ”Prelissä piti osata, mutta kumminkin selkeä ja kiva koe.” Tuotekuvaus ja tilauslomake kotisivuillamme. Hinta 150 euroa.

Kieliyhdistysten tiedotuksia POSTITUSLISTAT / TUNNUKSET INTRAAN

SAKSA

Olethan mukana myös ruotsinopettajien postituslistalla, joka on nopein viestintäkanavamme jäsenillemme Facebookin ohella. Tunnukset jäsenintraamme lähetetään mm. kilpailujen yhteydessä uutiskirjeissämme. Uudet jäsenet lisätään listalle ilman eri pyyntöä, mutta varmistat mukanaolosi lähettämällä viestin henkilö- ja kouluastetiedoin osoitteeseen svenska@suomenruotsinopettajat.fi.

Suomen Saksanopettajat ry Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband

Muista ilmoittaa SRO:n toimistoon, jos sähköpostisi muuttuu, vaikka olisitkin tehnyt muutoksen jäsenrekisteriin.

Toimisto Sihteeri Nicole Myyryläinen c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki info@suomensaksanopettajat.�i

Seuraa myös kotisivujamme, Facebook-sivuamme ja Instagram-tiliämme.

GYLLENE KLUBBEN

11-vuotias seniorikerhomme on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville ruotsinopettajille. Kerhon jäsenmaksu on 20 euroa. Myös yhdistyksen aktiivijäsenet voivat osallistua kerhon tapahtumiin, jos niissä on tilaa. Kerhon jäsenkirjeet ja muuta lisätietoa kotisivuillamme.

NORDSPRÅK

Nordspråk tarjoaa seminaareja, koulutuksia ja ohjelmaa pohjoismaisten kielten opettajille. SRO:n jäsenenä voit osallistua niihin ja verkostoitua samalla muiden pohjoismaisia kieliä opettavien henkilöiden kanssa. Tutustu tarjontaan: www.nordsprak.com.

SVENSKA NU

Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa Svenska nu tarjoaa koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja. Tutustu verkoston toimintaan, ohjelmatarjontaan ja oppimateriaaleihin kotisivulla, Facebookissa ja Instagramissa: www.svenskanu.fi, www.facebook.com/SvenskaNu, www.instagram.com/svenskanu/.

Puheenjohtaja Kirsi Aaltonen-Kiianmies Kukkaniitynkatu 1, 33710 Tampere Puh. 050 591 1614 kirsi.aaltonen-kiianmies@tuni.�i

www.suomensaksanopettajat.�i

Videomateriaalipaketti suullisen kielitaidon harjoitteluun ilmestyy vuoden 2021 alussa! Videolla näyttelijä käy videota katsovan opiskelijan kanssa dialogia, ja opiskelijan reagoinnin ajaksi video pysähtyy. Reagoinnin ohjeistukset on jaettu pääosin kahteen eri vaikeustasoon, joten videot soveltuvat sekä lukion A- että B-saksan opetukseen ja 9. luokan kevääseen. Erilaisiin tilanteisiin hyppääminen, yllätyksellisyys ja teknologian hyödyntäminen motivoivat opiskelijaa avaamaan suunsa ja tutustuttavat samalla erilaisiin tilanteisiin, joissa saksan kielen taito tulee tarpeeseen. Videot sopivat niin oppituntien mausteeksi, itsenäiseen harjoitteluun, kurssisisältöjen kertaamiseen kuin suullisen kielitaidon arviointiin. Videopaketti mukautuu omiin tarpeisiisi, ja paketin mukana tulee vinkkejä videoiden käyttöön. Monipuolinen materiaalipaketti käsittää teemoja lipun ostamisesta lähtien aina ympäristökysymyksiin asti. Paketti tarjoaa 11 erilaista keskustelutilannetta harjoiteltavaksi, ja tehtävänä on esimerkiksi • keskustelu saksalaisen vaihto-opiskelijan kanssa • Suomesta kertominen • tien neuvominen • työhaastattelu

• tulevaisuuden suunnitelmista kertominen. Lisäksi pakettiin sisältyy kimara lyhyitä reagointitilanteita, joiden avulla opiskelija voi harjoitella arkipäivän fraaseja! Hinta: 95e Tilaukset nettisivujen kautta: http://www. suomensaksanopettajat.fi/tilauslomake/ Wir wünschen allen einen guten Start ins neue Jahr! Bleibt gesund!

VENÄJÄ Suomen venäjänopettajat ry Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii Puheenjohtaja Taina Lento Puh. 040 737 7509 taina.lento@eduvantaa.�i

Sihteeri Suzanna Huhtala sihteeri.venajanopettajat@gmail.com

Rahastonhoitaja Tarja Brask Puh. 044 560 0695, tarja.brask@sulo.�i www.suomenvenajanopettajat.�i

Suomen venäjänopettajat ry:n syyskokous valitsi uudet hallituksen jäsenet seuraaviksi kahdeksi vuodeksi. Carina Kristola-Backlund valittiin uutena jäsenenä, hän edustaa ruotsinkielisiä venäjänopettajia. Vanhoina jäseninä jatkavat Suzanna Huhtala, Ekaterina Pikelner ja Aili Saukkonen. Tervetuloa Carina! Rysklärarna i Finlands höstmöte valde de nya styrelseledamöterna för de kommande två åren. Carina Kristola-Backlund valdes till ny medlem, hon representerar de svenskspråkiga rysklärarna. Suzanna Huhtala, Ekaterina Pikelner och Aili Saukkonen fortsätter som gamla medlemmar. Välkommen Carina!

V A LTA K U N N A L L I S E T K O K E E T

Tilausohje

9. luokan valtakunnalliset kokeet 2021

UKOLin tuottamat 9. luokan valtakunnalliset kielten kokeet suositellaan tänä vuonna pidettäviksi seuraavina päivinä:

• A-saksa ja A-ranska ke 24.3.2021 • B-saksa ja B-ranska ma 29.3.2021 • A- ja B-ruotsi ma 19.4.2021 • A-englanti ma 26.4.2021

Kokeen järjestäminen

Kokeet voidaan järjestää aikaisintaan mainittuina päivinä. Kokeiden kesto on 60 minuuttia. Otathan huomioon, että älypuhelimet ja älykellot pitää ehdottomasti kerätä pois kokeen ajaksi.

Opetussuunnitelman mukaiset kokeet SUKOLin 9. luokan kokeet noudattavat perusopetuksen valtakunnallista opetussuunnitelmaa, ja niiden laadinnassa on otettu huomioon opetussuunnitelman perusteisiin sisältyvä Eurooppalainen viitekehys taitotasoineen. Tekstipohjien valinnassa ja muokkauksessa on noudatettu taitotasoajattelua. Kokeet testaavat aikaisempaan tapaan erilaisin tehtävin kuullun ymmärtämistä, reagointia, kulttuurintuntemusta, luetun ymmärtämistä, sanaston ja rakenteiden hallintaa sekä kirjoitustaitoja. Kokeen teksteistä osa on tasoltaan hieman vaativampia kuin opetussuunnitelman perusteissa mainittu hyvän osaamisen taso edellyttää. Myös tehtävissä on sekä vaativampia että helpompia. Tavoitteena on, että jokainen oppilas tuntee onnistuneensa mutta joutuneensa myös koettelemaan taitojaan.

Koepaketin sisältö ja hinta

Kaikkiin kokeisiin sisältyy ääniaineisto. Kokeet maksavat 80 euroa / kpl (+ ALV 24 %). Yli 500 euron tilauksista annetaan 10 prosentin alennus. Jokainen koepaketti sisältää valmiiksi tauotetun videokuuntelun verkkolinkkinä, opettajan ohjeet arviointiehdotuksineen sekä oppilaille monistettavat tehtävät ja vastauslomakkeet. Oppilaille jaettavat sivut monistetaan koulussa. Kustantaja on Sukol-Palvelu Oy.

KOKEET NYT TILATTAVISSA

Kokeet tilataan 12.2.2021 mennessä SUKOLin WWW-sivuilta. Tilauslomake on osoitteessa www.sukol.fi/koetilaus. Kokeet voi tilata myös viereisen sivun lomakkeella postitse tai skannattuna sähköpostitse. Yli 500 euron tilauksista annetaan 10 %:n alennus. Lisätietoja: Tiina Eräheimo Caballero, tiina.eraheimo@sukol.fi, 040 487 3608

UUTTA: Voit tilata koepaketin joko paperilla tai PDF+Word-tiedostoina.

KUVA AINO SUTINEN

1/2021

V A LTA K U N N A L L I S E T K O K E E T

Tilauslomake

9. luokan valtakunnalliset kokeet 2021 Koepaketin sisältö opettajan ohjeet oppilaan paperit video ja audiokuuntelu verkkolinkkinä (copyright Sukol-Palvelu) Haluan koepaketin

Tilaan: Koepaketti englanti A ___ kpl ruotsi A ___ kpl ruotsi B ___ kpl

paperisena

saksa A ___ kpl saksa B ___ kpl ranska A ___ kpl ranska B ___ kpl

Koepaketin hinta* 1 koepaketti 80 euroa + ALV 24 % Yli 500 euron tilauksista 10 %:n alennus

PDF- ja Word-tiedostoina. Huom! Video- ja audiokuuntelut sijaitsevat salasanan takana verkkosivustolla. Linkki ja salasana toimitetaan kokeen mukana. Kokeen video- ja audiokuuntelujen arkisto on käytettävissä samoilla linkki- ja salasanatiedoilla aina viisi vuotta eteenpäin.

Haluan tekstit suomenkielisinä ruotsinkielisinä. (Obs! Provpaketet översätts till svenska, då minst 10 svenskspråkiga skolor lämnat in en beställning.) Täytä painokirjaimin: Tilaajan nimi ______________________________________________________________________________________________ Tilaajan sähköpostiosoite ____________________________________________________________________________________ Tilaava koulu ______________________________________________________________________________________________ Lähiosoite ________________________________________________________________________________________________ Postinumero ja postitoimipaikka _______________________________________________________________________________ Koulun puhelinnumero ( _____ )______________________________________________________________________________ Laskutusosoite ____________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________________ Koepäivät: • A-saksa ja A-ranska 24.3.2021 • B-saksa ja B-ranska 29.3.2021 • A- ja B-ruotsi 19.4.2021 • A-englanti 26.4.2021 Huom! Tarkista laskutusosoite esimerkiksi koulusihteeriltä. Jos laskutusosoite on annettu väärin, laskun loppusummaan lisätään uuden laskun kirjoittamisesta ja lähettämisestä aiheutuvat kulut (5 euroa). Jos joudumme lähettämään kokeita uudelleen virheellisen tilauksen vuoksi, veloitamme postituskulut. Tilaa kokeet 12.2.2021 mennessä. Kaikki koulun tilaukset samalle lomakkeelle. Tilauksen voi tehdä suoraan sähköisesti: www. sukol.fi/koetilaus. Lomakkeen voi myös skannata ja lähettää sähköpostitse: tiina.eraheimo@sukol.fi. Postitse lähetettävien lomakkeiden osoite on Sukol-Palvelu Oy, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. Puhelintilauksia ei oteta vastaan. Kokeet postitetaan viimeistään viikolla 11. Kustantaja: Sukol-Palvelu Oy. * Koepaketin alvillinen hinta on 99,20 euroa.

h oc oss m Ko a på ls hä

Educa verkossa -tapahtumassa

29.-

o ing

Mickes

ma tb

Tule tapaamaan meitä virtuaalisella messuosastollamme, jolla kerromme monipuolisesta ohjelmatarjonnastamme ja maksuttomista materiaaleistamme.

r djure

äte

Foto: Maria Johan ss o

nar dörrar m öpp ed k rå

r gå d n bo

ns en –

Djuren på

–V

indberg in L m Jas

Språkliga

sm ak

so r

en Kolmård

a Sk

ar bit

n/S k

s an

Foto: Kolmården /Pa r ks

a ksen me u o j r uta tam Mess osastol pivan tilata eellesi so n voit i t aket lle as oma ateriaalip a! m sutt mak

30.1 . 2021

sm a

kre

ke Smas BLÅBÄR

Mera info

Virittäydy messutunnelmaan ja tutustu tarjouksiin jo torstaina 28.1. Svenska nu:n maksuttomassa Ideoita kieltenopetukseen-webinaarissa.

facebook.com/svenskanu

twitter.com/svenskanu

instagram.com/svenskanu

Tempus 1/2021

Articles inside

Strukturointia tunneille

Poikkeusvuosi toi todistusvalinnan

Kahvikupposen verran osallisuutta

Päätöksiä pandemian varjossa

Pääkirjoitus

Kielitaitoisena työelämään