Pääkirjoitus

Vanhoja temppuja ja säkillinen uusia

Vuosi 2020 on vaatinut kieltenopettajilta melkoista akrobatiaa, taituruutta ja vähän silmänkääntötemppujakin. Asiantuntijuus ja arvomaailma ovat väliin olleet ristipainissa, kun etäopetusta on haluttu tuottaa yhtä laadukkaasti kuin kontaktiopetusta. Samalla jokaisella on ollut omat henkilökohtaiset painolastinsa, huolensa terveydestä ja työllistymisestä. Rasittaahan se myös olla sitä kriittistä ammattiryhmää, joka on jatkuvasti vaatimusten ristitulessa, varsinkin kun kielitaidon merkitykselle osaamispääomana ja työelämätaitona ei heru konkreettista arvostusta pelkkien puheiden sijaan.

Loppuvuodesta 2020 Jyväskylän yliopistokonserniin kuuluva EduCluster Finland julkisti raportin The Bilingual Advantage – The Impact of Language Learning on Mind and Brain, joka kokoaa yhteen neurotieteellisiä tutkimustuloksia aivoista ja kielten oppimisesta. Raportin mukaan usean kielen oppiminen ja säännöllinen käyttö tuovat hyötyjä, jotka liittyvät aivojen rakenteeseen, muistiin, ajattelutapohin, oppimiseen, muiden ihmisten ymmärtämiseen, ongelmanratkaisuun ja digitaitoihin. Kielten oppiminen kehittää muun muassa ajattelun joustavuutta ja kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin – molemmat ovat tärkeitä taitoja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Raportti kehottaa nostamaan kielten oppimisen arvostusta ja muuttamaan kielten opetusmenetelmiä muun muassa oppiaineisiin integroituun suuntaan. Kieltenopetuksen menetelmärepertoaari on moninainen, ja olemme sitä ennakkoluulottomasti jatkuvasti kehittämässä. Toivoa sopii, että tulevat koulutuskentän muutokset, kuten oppivelvollisuuden laajentaminen, ovat omiaan tukemaan laadukkaan ja monipuolisen kieltenopetuksen jatkumoa eivätkä ajamassa sitä entistä ahtaammalle.

Gamla knep och en påse med nya

Av språklärarna har år 2020 krävts en hel del akrobatik, och en gnutta trolleri. Sakkunskap och värderingar har emellanåt tagit livtag på varandra, när man velat att distansundervisningen ska vara lika högklassig som närundervisningen. Samtidigt har var och en haft sin egen barlast, sin oro över hälsan och sysselsättningen. Det är jobbigt att höra till den kritiska yrkesgrupp, som ständigt är i korselden mellan olika krav. Detta i synnerhet som betydelsen av språkkunskap som intellektuellt kapital och färdighet för arbetslivet inte får konkret uppskattning utan endast tomma ord. EduCluster Finland, som hör till Jyväskylän yliopisto -koncernen, publicerade i slutet av 2020 rapporten The Bilingual Advantage – The Impact of Language Learning on Mind and Brain, som sammanställer neurovetenskapliga forskningsresultat om hjärnan och inlärning av språk. Enligt rapporten ger inlärning och regelbunden användning av språk fördelar, som ansluter sig till hjärnans konstruktion, minne, tänkesätt, inlärning, förståelse för andra mänskor, problemlösning och digital kompetens. Inlärningen av språk utvecklar bland annat flexibiliteten i tänkandet (den kognitiva flexibiliteten) och förmågan att anpassa sig till nya situationer – båda är viktiga färdigheter i en snabbt föränderlig värld. Rapporten uppmanar att höja uppskattningen av språkinlärning och att ändra metoderna för språkundervisning i en riktning som är mer integrerad med läroämnen. Språkundervisningen har en mångsidig metodrepertoar, och vi utvecklar den hela tiden fördomsfritt. Förhoppningsvis är de kommande ändringarna av undervisningsfältet, såsom utvidgningen av läroplikten, ägnade att främja en fortsatt högklassig och mångsidig språkundervisning utan att tillspetsa situationen ytterligare.

OUTI VILKUNA, PUHEENJOHTAJA outi.vilkuna@sukol.fi