Kielitaitoisena työelämään

”Language skills and working life – Språkkunskaperna i arbetslivet” oli englannin- ja ruotsinopettajille järjestetyn koulutuspäivän teemana.

TEKSTI TIINA HALONEN KUVAT TIINA HALONEN JA PÄIVI AIESI

Suomen englanninopettajat ry ja Suomen ruotsinopettajat ry järjestivät yhteisen koulutuspäivän jäsenilleen marraskuussa Espoon Hanasaaressa. Päivä tarjosi kauan kaivatun tilaisuuden tavata kollegoita kasvokkain mutta kuitenkin terveysturvallisuudesta huolehtien. Koulutuspäivän monipuolinen ohjelma innosti lukioiden ja ammatillisen toisen asteen kieltenopettajia osallistumaan ja vaihtamaan ajatuksiaan muun muassa muuttuvista kielenoppimisen tavoista.

FAKTA

TERMEJÄ

YTO = ammatillisen toisen asteen yhteiset tutkinnon osat (35 osaamispistettä, joihin sisältyy 9 osp valinnaisia opintoja, esimerkiksi kieliä)

Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp), josta Viestintä ja vuorovaikutus toisella kotimaisella kielellä, ruotsi (1 osp) ja Viestintä ja vuorovaikutus vieraalla kielellä (3 osp)

OTU = osaamisen tunnustaminen eli aiemmin hankitun osaamisen hyväksi lukeminen

OAT = osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelma, jossa on oltava maininta, jos osaamisen voi näyttää työssä

Poikkeaminen = vapautetaan esimerkiksi ruotsin opinnoista

YTO-terveiset OPH:sta

Lehtori Leena Hämäläinen Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta kertoi ammatillisten perustutkintojen yhteisten tutkinnonosien eli YTO-opintojen arviointikriteeristön uudistamisesta. Uudistuksen tarkoituksena on lisätä arvioinnin luotettavuutta ja tasa-arvoa. Kriteerit kuvataan arvosana-asteikolla T1–K5, ja niissä korostuvat itsenäinen työskentely ja yhteistyö- ja ongelmanratkaisukyvyt, kun taas varsinaisella kieliosaamisella on tämänhetkisessä versiossa pienempi painoarvo. Luonnos on kommentointivaiheessa, ja uusi kriteeristö otetaan käyttöön elokuussa 2022. Leena Hämäläinen kehotti päivän osallistujia käymään hyvissä ajoin perusteellista keskustelua kriteereistä omissa oppilaitoksissaan.

Joissakin ammatillisissa perustutkinnoissa on kieliä vain yhteisissä tutkinnon osissa, mutta esimerkiksi liiketoiminnan alalla eli merkonomiopinnoissa kieliä sisältyy myös ammatillisiin tutkinnon osiin. Eri koulutuksen järjestäjät resursoivat kieliopinnot hyvin vaihtelevin lähiopetusmäärin. Osallistujien oppilaitoksissa lähiopetusmäärät vaihtelivat neljästä tunnista 45 tuntiin.

Oppilaitoksissa pyritään nykyään integroimaan kieliopinnot ammattiopintoihin ja työelämään. Leena Hämäläinen korosti, ettei integrointi ja kielten arviointi näytöissä saa olla päälle liimattua ja keinotekoista, vaan se on pystyttävä tekemään aidoissa tilanteissa, joihin sisältyvät kaikki tavoitteet ja sisällöt. Myös kieliosaaminen on oman alan substanssiosaamista.

Mikä on riittävä kielitaito?

Työelämän kielitaitotarpeita käsiteltiin paneelikeskustelussa, jossa Tiia Brax Kiinteistötyönantajista ja Minna Halmetoja Matkailu- ja ravintolapalveluista toivat esiin työelämän näkökulmia Leena Hämäläisen moderoidessa keskustelua. Kielitaidon tarve voi olla paikallista, ja siihen vaikuttaa muun muassa asiakaskunta, sesonki ja työkaverit, joiden äidinkieli ei aina olekaan suomi tai ruotsi. Viestiminen erikielisten työkavereiden kanssa korostuu erityisesti

työturvallisuustilanteissa. Molemmat panelistit totesivat, että haasteena ovat asiakaspalvelutilanteet eri puolilla maata. Kielitaito tai sen puute korostuu kiireisissä asiakaspalvelutilanteissa. Matkailualalla on osattava vastata yllättäen esimerkiksi toimittajien kysymyksiin ja asiakaspalautteisiin.

Työelämässä riittää, kun tulee ymmärretyksi, osaa reagoida, sietää sitä, ettei ymmärrä kaikkea ja uskaltaa kommunikoida miettimättä kielioppia. Todettiin, että ruotsinkielisissä tilanteissa kannattaa käyttää niitä fraaseja, jotka osaa, eikä verrata englannin osaamiseen, koska ruotsia opiskellaan niin paljon vähemmän.

Myös kirjallista osaamista tarvitaan esimerkiksi työtilauksissa ja laitteiden ohjeistuksissa. Alan sanasto on luonnollisestikin hallittava, ja kieliosaamisen vaatimustaso nousee esimiestehtävissä. Myös kulttuuriosaaminen on tärkeää: esimerkiksi englanniksi on osattava viestiä oikealla tavalla.

Työelämässä tunnetaan huolta kielivarannon kapenemisesta, sillä pelkkä englanti ei riitä. Ruotsin osaamista palvelualoilla korostettiin. Työelämän edustajat toivat esiin tiiviin yhteistyön Pohjoismaiden välillä. Panelistit valottivat matkailijoiden yöpymistilastojen avulla myös venäjän, saksan ja ranskan osaamisen tärkeyttä. On muistettava, että kieli on osa palvelukulttuuria ja bisneksen tekemistä.

Kielitaidolla voi myös edistää uranousua, ja se voi olla erottava tekijä työnhaussa. Työelämässä oletetaan, että työntekijän kielitaito vastaa hänen tutkintonsa mukaisten kieliopintojen tavoitetasoa ja että työntekijä selviää työelämän tilanteista tutkinnossa suorittamillaan kielillä.

YTO-opinnot tarjotaan kuitenkin opiskelijalle usein liian aikaisessa vaiheessa, kun hän ei vielä tiedä työelämästä. Olisi hyvä tehdä yhteistyötä työelämän kanssa ja miettiä, missä opintojen vaiheessa kieliopinnot olisivat sekä hyödyllisiä että luontevia, miten opiskelua voitaisiin edistää verkossa ja miten voitaisiin hyödyntää esimerkiksi näyttöjen videointia.

Kansallisen kielivarantomme kuva

Professori Riitta Pyykkö Turun yliopistosta totesi tekemänsä selvityksen perusteella, että Suomen kielivaranto on yksipuolistunut ja sekä alueellinen että sosiaalinen eriarvoistuminen on lisääntynyt. Emme aina kuitenkaan tunnista non-formaalia oppimista emmekä maahanmuuton tuomaa kielivarantoa, vaikka se on kasvattanut S2- ja R2-kielten opiskelua. Myös maahanmuuttajien kohdalla on muistettava, että vähäiselläkin osaamisella on merkitystä. Pyykkö kuitenkin tähdensi, että S2/R2-osaamisen taso tulee esiin vasta vaativammissa opinnoissa. Maahanmuutto on entisestään korostanut kaikkien monikielisyys- ja -kulttuurisuustaitoja. Kielivarantoa on myös yleinen valmius oppia kieliä.

Koululaisten ja opiskelijoiden kielivalintoihin vaikuttavat monet tekijät kuten esimerkiksi lainsäädäntö, opetussuunnitelmat ja taloudelliset resurssit. Vanhemmilla, kieltenopettajalla, kokemuksilla ja asenteilla on valtava vaikutus valintoihin. Usein luullaan, että englannilla ja Googlen käännöskoneella pärjää ja että kaikki osaavat hyvin englantia, jonka osaaminen itse asiassa on polarisoitunutta. Pojat ovat jo pitkään valinneet vähemmän kieliä kuin tytöt. A1-kielen varhentaminen ei muutamaa paikkakuntaa lukuun ottamatta lisännyt muiden

Tuula Ahtola-Suomi (vas.) ja Annu Ojala osallistuivat koulutuspäivään, joka heidän mielestään tarjosi inspiroivaa, ajankohtaista asiaa kulissien takaa ja paljon taustatietoa.

kuin englannin kielen valitsemista. Toisen asteen opintoja ohjaa korkea-asteen uusi opiskelijavalintasysteemi. Pyykkö totesi, että yhdessä opintojen vaiheessa tehty ratkaisu heijastuu toiseen – ei tulla ajatelleeksi esimerkiksi sitä, että ruotsin opiskelu jatkuu korkea-asteella. Uusi opetussuunnitelma tuo lukioihin kielipro�iilin, joka kuvaa muun muassa opiskelijan kansainvälistä ja suullista osaamista.

Työelämässä tarvitaan niin yleisiä viestintä-, ryhmätyö- ja ajanhallintataitoja kuin alakohtaista kieliosaamista.

Korkeakoulussa kieltenopiskelu tukee opintoja ja antaa valmiuksia työelämään. Kieltenopiskelu on valitettavan usein myös poissuorittamista, ja esimerkiksi ruotsin kielessä ei aina saavuteta riittävää taitoa. Toisaalta vapaaehtoisten kielten kysyntä on yllättäen kasvanut ja alkeetkin kiinnostavat. Jo ennen koronapandemiaa kansainväliset vaihdot kuitenkin kääntyivät laskuun. Jatkossa on mietittävä, miten huolehditaan opiskelijoiden valmentautumisesta kansainvälisiin työympäristöihin.

Englannilla on valta-asema korkeakouluyhteisöissä julkaisukielenä. Lähdekirjallisuuttakin luetaan pääosin englanniksi; esimerkiksi ihmistieteissä opiskelijat eivät enää pysty käyttämään alkukielisiä lähteitä. Englanninkielisiä ohjelmia on korkea-asteella runsaasti, mutta työelämässä kuitenkin vaaditaan myös vankkaa suomen ja ruotsin osaamista. Saksan kielen kiinnostus on Riitta Pyykön mukaan nousussa muissa maissa, miksi ei Suomessa?

Hakijamäärät kieltenopettajien koulutukseen ovat laskussa, ja jatkossa koulutetaan pikemminkin kieliasiantuntijoita, joilla on laaja-alaista osaamista eri aloilta. Pelkkä kieli ei enää riitä työelämässä. On myös nostettava keskusteluun muuttuvat kielten oppimisen tavat, verkko-oppimisen laatu ja kielipolun jatkumo. Rinnakkaiskielisyyttä on hyödynnettävä käyttämällä kaikkia kieliä, joita osataan. Riitta Pyykön mukaan työelämässä tarvitaan niin yleisiä viestintä-, ryhmätyö- ja ajanhallintataitoja kuin alakohtaista kieliosaamista.

Työelämässä tunnetaan huolta kielivarannon kapenemisesta, sillä pelkkä englanti ei riitä. Ruotsin osaamista palvelualoilla korostettiin. On muistettava, että kieli on osa palvelukulttuuria ja bisneksen tekemistä.

Vinkkejä ruotsinopettajille

Taina Juurakko-Paavola Tampereen yliopistosta totesi heti alkuun, että vain harva pääsee peruskoulun jälkeen ruotsin osaamisessa tavoitetasolle A1.3–A2.1. Ammatillisella toisella asteella osaaminen ei juuri kartu, koska ruotsia on useimmilla aloilla vain yksi osaamispiste. Ruotsin kirjoittaneista lukiolaisista 30–40 % saavuttaa B1-tason. Ammattikoululaisen ja lukiolaisen ruotsin opiskelussa on valtava ero, joten opinnot korkea-asteella alkavat hyvin erilaisista lähtökohdista ja erittäin heterogeenisissa ryhmissä. Joissakin korkeakouluissa osaaminen testataan ennen varsinaisia ruotsinopintoja, ja tarvittaessa opiskelija ohjataan hankkimaan lisää osaamista. Korkea-asteen ruotsinopintoja ohjaavat asetustekstit. On hyvä kertoa toisen asteen opiskelijoille, että suullinen ja kirjallinen osaaminen merkitään erikseen tutkintotodistukseen. Taina Juurakko-Paavola listasi erilaisia hankkeita ja sivustoja oppimisen tueksi: NOPSA, Papegojan, Smart svenska, Digilust, Digitala svensklärare, ROKK ja DIGIJOUJOU.

Svenska nu -verkoston ohjelmakoordinaattori Liisa Suomela esitteli ohjelmatarjontaa, jota jokainen ruotsinopettaja voi hyödyntää ilmaiseksi. Koronan myötä virtuaalivierailuja on kehitetty entisestään, ja niitä voi varata Svenska nun sivustolta. Vierailujen tueksi on kirjallisia materiaaleja. Ruotsinopettajien kannattaa laittaa korvan taakse lähestyvä Ahvenanmaan 100-vuotisjuhlavuosi, johon liittyviä aktiviteetteja tulee myös tarjolle.

Päivän päätteeksi lehtori Marjo Kekki Kasavuoren koulusta sai osallistujat testaamaan ActionTrack-sovellusta, jonka avulla voi tuoda pelillisyyttä ruotsinopetukseen. Sovellus on SRO:n jäsenten käytössä toukokuun 2021 loppuun asti.

Interaktiivisuutta englanninopettajille

Scott Stapletonin interaktiivinen työpaja Developing confidence for the real world tutustutti osallistujat elokuvaohjaaja Lars von Trierin Dogme 95 -elokuvasta lainattuun Dogme language teaching -menetelmään. Dogme on interaktiivinen ja keskusteleva metodi, joka rohkaisee opettajaa luopumaan oppikirjoista ja oppitunnin kulun tarkasta ennakkosuunnittelusta ja keskittymään näiden sijaan oppijoiden ja opettajan väliseen viestintään. Esityksessä käsiteltiin myös psykologisia ja emotionaalisia syitä kieltenopiskelun ongelmien taustalla ja tutustuttiin erilaisiin harjoituksiin, joiden avulla opettaja voi rohkaista opiskelijaa puhumaan, vahvistaa kielellistä itseluottamusta ja antaa varmuutta kielenkäyttöön.

Iltapäivän päätteeksi Paula Takio Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKistä antoi vinkkejä, kuinka löytää materiaalia erikoisaloille, joille ei ole valmiita kirjoja tai sanastoja.

Koulutuspäivän osallistuja Minna Lifländer kiitteli, että päivän sisällössä oltiin asian ytimessä ja käsiteltiin asioita, jotka koskevat niin ammattikouluja kuin lukioitakin.