Päätöksiä pandemian varjossa

SUKOLin jäsenyhdistysten edustajat kokoontuivat marraskuussa liittokokoukseen, joka oli monella tavalla erilainen kuin tavallisesti.

TEKSTI ANNA HALME KUVA SARI SAARINEN / SUKOL

SUKOLin liittokokous pidettiin Helsingissä lauantaina 21.11.2020. Ravintola Ratamestarin kabinetissa paikalla oli tavallista pienempi joukko: yhteensä neljätoista liittokokousedustajaa, hallituksen jäsentä ja liiton toimihenkilöä. Lisäksi etäyhteyden kautta osallistui 44 kokousedustajaa ja kuusi hallituslaista.

Poikkeusajan kokous

Korona-poikkeusvuonna digiloikka ja etäyhteydet ovat tulleet tutuiksi yhdistysten toiminnassa. SUKOLin liittokokoukseenkin oli nyt ensimmäistä kertaa mahdollista osallistua etänä. Liittokokousedustajat tulevat eri puolilta Suomea, ja pääkaupunkiseudun pandemiavaiheen takia ainakin pitkämatkalaisille etäosallistuminen oli tervetullut vaihtoehto – vaikka samalla monet harmittelivat sitä, että kollegojen vapaamuotoiset keskustelut kokoustauoilla jäivät nyt pois.

Uusi hallitus on esitelty tämän lehden sivuilla 8–10.

SUKOLin jäsenyhdistykset olivat juuri nimenneet liittokokousedustajansa kaudelle 2020–2022. Koska kokous oli liittokokousedustajien kauden ensimmäinen, sen aluksi valittiin liittokokouspuheenjohtaja ja -varapuheenjohtaja. Puheenjohtajaksi nimettiin Suomen englanninopettajien Jaakko Mäki ja hänen varahenkilökseen Suomen ruotsinopettajien Marjo Kekki.

Asialistalla oli myös liiton hallituksen valinta. Valintaa valmistelemaan nimettiin kokouksen alkupuolella vaalivaliokunta, joka teki työnsä niin hyvin, että sen ehdotus pystyttiin hyväksymään sellaisenaan. SUKOLin sääntöjen mukaan hallitukseen on saatava edustus ruotsinkielisistä opettajista ja lisäksi eri jäsenyhdistysten, kielten ja koulu- ja oppilaitosmuotojen on oltava edustettuina mahdollisimman tasapuolisesti jäsenmääriensä suhteessa. Uusi hallitus on esitelty tämän lehden sivuilla 8–10 ja lyhyesti myös osoitteessa sukol.fi/hallitus.

Faktat pöytään

Tämä uusien edustajien ensimmäinen kokous oli poikkeuksellinen siitäkin syystä, että koska kevätliittokokousta ei huhtikuussa voitu järjestää, marraskuun kokouksessa käsiteltiin koko vuoden asiat: toimintaa ja taloutta summattiin vuodelta 2019 ja suunniteltiin tuleville vuosille.

Toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä liiton puheenjohtaja Outi Vilkuna muistutti siitä, että liiton kyselyihin on tärkeä vastata. SUKOLilla on parempi neuvotteluasema, kun keskusteluissa voidaan tukeutua kyselyjen ja tilastojen tuomaan tietoon mutu-tuntuman sijaan.

Suomen ranskanopettajain yhdistyksen liittokokousedustaja Aki Korpela kiitti SUKOLin hallitusta yksityiskohtaisesta ja hyvin dokumentoidusta toimintakertomuksesta, josta näkee, että liitto tekee työtä kieltenopetuksen hyväksi. ”Meidän jäsenten ja jäsenyhdistysten tehtäväksi jää markkinoida tätä hyvää työtä ja sitä, mitä jäsenmaksulla saa”, Korpela totesi. Toimintakertomus on vapaasti kaikkien luettavissa SUKOLin verkkosivuilla osoitteessa sukol.fi/toimintakertomus.-

Vaikuttamista liiton linjauksiin

Liittokokouksessa käytiin yläkoulun tilanteesta laaja keskustelu, jonka päätteeksi tehtiin lisäys SUKOLin hallituksen laatimaan tavoiteohjelmaan vuosille 2021–2023. Keskustelun aloitti Suomen englanninopettajien edustaja Arja Kulmala. Hän kertoi, että kun kieltenopetuksen painopiste on siirtynyt alakouluun, yläkoulun osaaminen on polarisoitunut. Osa oppilaista osaa todella hyvin, osa taas ei juuri mitään. Opettajille haasteita tuo, että opetussuunnitelmassa A1-englannin tavoitetaitotasoa nostettiin samalla, kun yläkoulun yksi vuosiviikkotunti siirrettiin alemmille luokille.

Englanninopettajien Jaana Kivipato ja ruotsinopettajien Kari Jukarainen toivat esiin, että painopisteen siirtyminen alakouluun koskee myös toisen kotimaisen opetusta. Monet muutkin edustajat tunnistivat huolen yläkoulun tilanteesta ja antoivat kannatusta asian lisäämiselle tavoiteohjelmaan. Lopulta lisäys muotoiltiin seuraavasti:

A1-kielen varhentaminen 1. luokalle ja B1-kielen aloittaminen 6. luokalla ovat toistaiseksi vähentäneet monipuolisia kieliopintoja monissa kunnissa. Kieltenopetuksen painopisteen siirtämisellä alakouluun on yläkoulujen kieltenopetukseen vaikutuksia, joita pitää seurata ja tutkia. Kielten tuntien siirtäminen yläkoulusta alakouluun on tuonut haasteita yläkoulun kieltenopetukseen, A- ja B1-kielten tavoitteiden saavuttamiseen ja kieltenopettajien työllistymiseen.

Koko tavoiteohjelma ja toimintasuunnitelma on julkaistu osoitteessa sukol.fi/toimintasuunnitelma.

Hallintoa kevennettiin mutta toiminta jatkuu

Liittokokous hyväksyi liiton hallituksen ehdottamat muutokset sääntöihin ja ohjesääntöön. Suurimmat muutokset koskevat liittokokousten määrää ja hallituksen kokoa. Tähän asti SUKOLissa on pidetty vuosittain kaksi liittokokousta: kevät- ja syysliittokokous. Uusien sääntöjen mukaan liittokokouksia on vain yksi, ja se pidetään loka–marraskuussa.

”Meidän jäsenten ja jäsenyhdistysten tehtäväksi jää markkinoida tätä hyvää työtä ja sitä, mitä jäsenmaksulla saa”, Korpela totesi.

Sääntömuutosten taustalla on pienentynyt jäsenmäärä. Koettiin, että nykyisen kokoiselle liitolle riittää yksi vuosikokous ja pienempi hallitus. Hallituksen kokoa supistettiin kymmenestä kahdeksaan varsinaiseen jäseneen. Varajäseniä valitaan niin ikään kahdeksan. Toisin kuin ennen varajäsenet eivät ole henkilökohtaisia, vaan kuka tahansa varajäsen voi toimia kenen tahansa varsinaisen jäsenen sijaisena.

Sääntömuutokseen liittyy tilikauden muutos: entisen kalenterivuoden sijaan tilikausi on nyt uusien sääntöjen mukaan 1.7.–30.6. Jotta tämä muutos ei häiritsisi jäsenten ja jäsenyhdistysten taloutta, jäsenmaksut kerätään edelleen tammikuussa. SUKOL jaksottaa jäsenmaksut omassa kirjanpidossaan kahdelle tilivuodelle.

Liiton toiminta halutaan kuitenkin säilyttää yhtä laajana kuin tähänkin asti. Tavalliselle jäsenelle näillä hallinnollisilla muutoksilla ei ole juuri merkitystä. Korkeintaan voidaan ajatella, että kokousjärjestelyistä säästyy hieman rahaa, joka voidaan ohjata muuhun toimintaan.