Steveco 3 2022

”NORSUUNLUUTORNISTA KÄDET SAVEEN”, MITÄ IHMETTÄ?

Kun aikoinaan aloitin satamaurani, tapahtui se Haminan satamassa silloisen Stevecon palveluksessa. Tuohon aikaan Hamina oli monella mittarilla mitattuna Stevecon suurin yksikkö, satamassa operoitiin kaikkea mahdollista lastia, loloa, storoa ja roroa, bulkkia ja kontteja, myös projekteja. Nykyään Stermin lähes yhtä monimuotoisten operaatioiden keskus ja pääpaino sijaitsee samassa paikassa, Mussalon massiivisia selluoperaatioita ja Saimaan kanavaliikenteen toimintaa unohtamatta. Oma työurani alkoi stevecolaisittain varsin tyypillisesti kesäduunista, sain opiskeluaikana kesäpomon pestin. Siitä sitten pikkuhiljaa ”jäin taloon” ja erilaisissa tuotannon esimiestehtävissä vierähti rapiat kymmenen vuotta, tilanteiden ja olosuhteiden sulatusuunin jalostaessa nuorta ja innokasta sekä idearikasta insinööriä kohti uusia haasteita. Sittemmin työura jatkui pääkonttorissa henkilöstöhallinnon tehtävissä ja johdon näköalapaikalla. Tehtävässä vierähtäneiden vuosien varrella yritys kohtasi isoja muutoksia, sekä strategisia että suhdanneriippuvaisia. Tapahtui isoja nousuja ja laskuja, painopisteet muuttuivat moneen kertaan maailman muutoksia seuraten. Ja muutoksethan vaan jatkuvat, jopa aiempaa nopeammin ja rajummin, kuten olemme tänäkin vuonna joutuneet huomaamaan.

Näin kävi myös omalla kohdalleni. Tuli mahdollisuus muutokseen, siirtyä takaisin ”juurille”, nykyiseen tehtävään. Mahdollisuus kehittyä ja kehittää omaa ja organisaation toimintaa taas vähän eri näkökulmasta. Iskeä kädet saveen.

Millä ajatuksilla?

Muutos työtehtävässä em. historian ansiosta on ollut varsin helppoa. Toimintaympäristö eli satamat kaikkine laitureineen ja varastoineen eivät vuosien varrella ole kovin paljoa muuttuneet, vaikka ovatkin muuttuneet. Käsiteltävänä on edelleen samat tuotteet, samat laivaustavat ja laivatyypit, taitaapa olla osa työkoneistakin vielä tuttuja. Aika iso osa asiakkaista ja yhteistyökumppaneista ovat edelleen samoja, eli verkostokin on jo olemassa.

Osa henkilöstöstäkin on tuttua jo vuosien takaa. Tuttuja kasvoja on ollut mukava jälleen kohdata ja tutustua myös moniin uusiin. Iso kiitos Stermin henkilöstölle, olette ottaneet minut hyvin vastaan. Koronan jälkeen käynnistyneissä turvallisuuskoulutuksissa on ollut mukava teitä kohdata kasvokkain keskustelun kautta. Päällimmäinen havainto on, että porukan kaikessa tekemisessä näkyy selkeästi reilu meininki. Ammattilaisten kanssa on aina mukava ja helppo toimia.

Mitä nyt, miten tästä eteenpäin?

Viiden minuutin kokemuksen asiantuntijoista kukaan ei pidä, eikä sillä pärjää. Historiatieto on arvokasta kokemusta, mutta sekään itsessään ei vie eteenpäin ja kehitä asioita, eikä vanhalla tiedolla varsinkaan kannata johtaa. Sanotaan, että kannattaa kysellä ja kuunnella heitä, jotka tekevät ja tietävät. Samalla voi oppia ja kehittyä heidän kanssaan. Eiköhän siinä ole hyviä ohjenuoria meille kaikille.

Iso kiitos entisille työkavereille ja kaikille stevecolaisille hyvästä yhteistyöstä!

Ei muuta kuin eteenpäin!

Rale

Sisältö

Henkilöstölehti 3/2022

Toimitusjohtajan katsaus .......................................... 3 Palvelusvuosijuhla Merikeskus Vellamossa 4

Stevecolainen Tuomas Tiainen 7

Stevecolainen Mikko-Pekka Purho 8 Stevekohtaista 9 Stevecolaisia ideoita energiatekoihin 10 Umbrella-hallintajärjestelmän ABC 11 Case: Auto kontista ......................................................12 Koko viikko puhetta työturvallisuudesta 13 Yhteistyössä kehitymme ja onnistumme 14 Kipua kantapäässä? ....................................................14 10 kysymystä kumppanille 15 Viikkopäiväkirja 16 Hölkkäbuumi vei mukanaan .....................................18 Kilometrikisojen lopputulokset 20 Joulukisa 20 Syyskisassa sloganit olivat unohtuneet 21 Historian havinaa 1992 ..............................................22 Joulutervehdykset 23 Ristikko 24

Kansikuva: Katja Hitchman

STEVECO-lehti on Steveco Oy:n henkilöstölehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuonna 2022. Julkaisija: Steveco Oy, Kirkkokatu 1, PL 44, 48101 KOTKA puhelin 05 23 231 www.steveco.fi

Osoitteenmuutokset ilmoitetaan palkkaosastolle palkkahallinto@steveco.fi tai p. (05) 23 231

Painopaikka: Painokotka Oy, Kotka Paperi: 100 g KymPrint Paperille on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki.

Päätoimittaja: Elina Harjama

Taitto: CheckPoint Production Oy

Toimitusneuvosto: Katja Hitchman

Heli Hyttinen Anu Karnaattu Suvi Myllylä Elina Pajunen Ari-Jussi Paronen Päivi Pirtilä Petri Rantala Eija Suntio Teijo Töttö

Rauli Pohjola

Vuosi 2022

olla takanapäin. Vuoteen on mahtunut paljon hyvinkin merkittäviksi luokiteltavia

Nämä asiat ovat kuitenkin olleet niin paljon esillä, etten niihin enää isommin mene vaan luon enemmänkin katsausta eteenpäin. Historiaanhan emme voi vaikuttaa mutta tulevaisuuteen voimme. Vuosisuunnittelu 2023 on tätä marraskuun loppupuolella kirjoittaessani hyvässä mallissa ja siitä voi jo ottaa muutaman sanallisen noston asioista, joissa Stevecon tulee onnistua.

• Vuoden 2022 tuloksesta tulee muodostumaan tappiollinen. Isossa merkityksessä tappioon ovat alkuvuoden työmarkkinahäiriöt ja sitä kautta matalat volyymimme ja sitä seuraava liikevaihto. Sodan vaikutukset iskeytyivät myös Stevecoon, isoimmin siitä kärsi transitoliikenne sekä toimintamme Saimaalla. Samaan aikaan olemme kärsineet isoista sairauspoissaoloista, ja tätä kautta palvelutuotantomme on ollut haastavaa ja kallista. Vuodesta 2023 täytyy tuloksellisesti tulla positiivinen turvataksemme jatkuvuutemme ja pystyäksemme investoimaan terveesti tulevaan. Ensinnäkin toivomme ehjää, häiriövapaata vuotta ettemme kärsi minkäänlaisista negatiivisista työmarkkinoiden negatiivisista impulsseista. Toiseksi meidän tulee toimia tehokkaasti ja viisaasti minimoidaksemme toimintamme kustannukset sekä hiilijäljen. Kustannukset ovat myöskin nousseet voimakkaasti ympärillämme ja kustannusnousut meidän tulee pystyä siirtämään hintoihimme. Palvelukykymme tulee olla parasta laatua. Asiakkaidemme markkinanäkymät ovat myös heikkenemässä ja toimintam-

me heidän toimitusketjussaan tulee vahvistaa asiakkaidemme loppuasiakkaiden saamaa laatukokemusta.

• Henkilöstöön liittyvistä asioista oleellisimmat ovat työturvallisuuden tason nosto, joka aiotaan toteuttaa valistuksen ja yksilöiden oman kiinnostuksen kasvun kautta. Sairaspoissaoloihin kiinnitetään kovasti huomiota ja niitä yritetään saada laskevalle trendille. Huolehdimme jatkuvuudestamme kouluttamalla meille uusia osaajia alkavilla oppisopimuskoulutuksilla. Pian alkavat TES-neuvottelut toivomme hoitavamme kunnialla ilman häiriöitä.

Tämä edellyttää kohtuullisia sekä tilanteeseen ja näkymäämme sopivia tavoitteita puolin ja toisin.

• Käytämme paljon paukkuja vihreään siirtymään. Käytännön tekemisenä tämä tarkoittaa sitä, että laajennamme rohkaisevasti alkaneita uusiutuvan polttoaineen kokeiluja työkoneissamme talven ajaksi ja lopputuloksista riippuen etenemme testien jälkeen – toivottavasti laajentaen uusiutuvan polttoaineen käyttöä.

Tuossa tärkeimmät kulmakivet tulevalle vuodelle. Lisäksi meidän jokaisen täytyy omassa toiminnassamme ja valinnoissamme toimia energiatehokkaasti. Tulevana talvena yhteiskuntaamme saattaa kohdata energiapula joiltakin osin. Tähän voimme kaikki vaikuttaa jokaisena päivänä sekä työssä että kotona. Stevecossa on kerätty henkilöstöltä ehdotuksia, kuinka energiaa voitaisiin säästää ja niitä tulikin runsaasti –kiitos siitä kaikille aktiivisille! Perehdytään näihin ja otetaan tavaksi tehdä hyviä valintoja jokaisena päivänä.

Jari Immonen, toimitusjohtaja, CEO

... alkaa

asioita, jotka ovat vaikuttaneet isosti työskentelyymme sekä tuloksellisuuteemme.

Hyvää joulun aikaa ja uutta vuotta 2023 kaikille Stevecolaisille!

– Jari

Steveco Oy

40 vuotta

30 vuotta

10 vuotta

20 vuotta

Jussi Holm, Ari Kolehmainen, Asko Tiihonen, Sirkku Vanhala ja Jari Virolainen

Ari Ehrsten, Tiina Harjumaaskola, Jukka Heikkilä, Magnus Heikkilä, Jari Hyvärinen, Janne Härkönen, Sanna Karjalainen, Jarkko Keränen, Harri Korpela, Hannu Kortelainen, Lars Kottelin, Matti Kurki, Tero Kuusela, Jukka Lanu, Petri Laurila, Lasse Länsmans, Kaj Nieminen, Markku Nurminen, Simo Nyberg, Kai Peri, Simo Posti-Ahokas, Ville-Veikko Saari, Markus Setälä ja Vesa Vuorela

Mari Repo ja Esa Luukkonen

Henrik Hampus, Jarkko Harju, Maarit Hämäläinen, Lassi Lesojeff, Inger Nenonen ja Timo Riihelä

EI STEVECO NIIN KANKEA JA BYROKRAATTINEN OLEKAAN!

Tuomas Tiainen ehti katsoa Stevecoa ulkoapäin asiakkaan näkövinkkelistä monta monituista vuotta. Steveco näyttäytyi ulospäin isona, kankeana ja byrokraattisena.

– Työyhteisön välittömyys selvisi heti ensimmäisenä työpäivänä ja siitä oli byrokraattisuus kaukana. Asioihin suhtauduttiin käytännönläheisesti, eikä keskusteluja rajoittanut mikään hierarkkinen ajattelumalli. Se tavallaan yllätti minut, Tuomas muistelee aloitustaan Steveco Logisticsilla huolintapäällikkönä syyskuun alussa.

Tuomas muistuttaa, ettei ison ja kankean maine suinkaan ole pelkästään negatiivinen. Jos niin olisi, ei hän tietenkään olisi edes hakenut paikkaa ja jättänyt taakseen firmaa, jota ehti palvella yli 17 vuotta. Hän siirtyi Stevecolle operatiivisen päällikön tehtävistä Bruhn Speditionilta.

– Olin yli 17 vuotta töissä saksalaisessa perheomisteisessa huolintaliikkeessä, joka tuo ja vie raskaan teollisuuden raaka-aineita konttikuljetuksina. Aloitin vuonna 2005 Haminassa, 2007 toiminta laajeni, kun otettiin Stevecolta huolinta pois, 2011 muutettiin Mussaloon ja kun 2013 transito sukelsi, putiikki pistettiin kiinni ja siirryin Helsinkiin.

Joskus pikitie houkuttelee

Tuomaksen logistinen ura alkoi rekka-auton kuljettajana. Sitä edelsi lyhyt ura suurtalouskokkina Stora Enson Kotkan tehtaalla, mutta varusmiespalvelun aikana ajettu rekkakortti ohjasi nuoren miehen uudelle tielle.

– Ensimmäinen keikka vuonna 1998 oli Stora Enson Varkauden tehtaalle. Ajoin rekkaa kolme vuotta ja etenin siitä ensin korjaamopäälliköksi, ajojärjestelijäksi ja kuljetuspäälliköksi. Ennen Bruhnille menoa ajoin vielä kahdeksan kuukauden ajan haketta Karjalankannakselta. Se oli mielenkiintoista.

– Kun on oikein hieno kesä- tai syyspäivä ja kaikki hymyilee, paluu pikitielle kieltämättä hetkellisesti houkuttelee. Räntäsateet ja vaaratilanteet, joissa henki on ollut hiuskarvan varassa, eivät ole silloin mielessä.

– Työuran aikana olen käynyt koulua töitten ohella. Ensin suoritin Haminassa huolinta-alan perustutkinnon iltakouluna ja sen jälkeen Helsingissä huolinta- ja varastointialan ammattitutkinnon, jonka jälkeen johtamisen erikoisammattitutkinnon.

Osaksi huolintapäälliköiden tiimiä

Stevecolle Tuomas tuli vahvistamaan huolintapäälliköiden tiimiä, joka vastaa huolinta- sekä logistiikkapalveluiden asiakaspalvelusta ja palvelun kehittämisestä. Käytännössä Tuomaksen vastuualueena ovat ajot, mm. aiemmin Ville Huovilan pyörittämä Kotkamillsin syöttöliikenne Steveco-rekoilla sekä transito ja vahinkokäsittelyt. Hänen tiimissään on kymmenen henkilöä.

– Transitoa kulkee kyllä, koska kaikki ei ole rajoitusten piirissä, mutta kyllä se liikenne hiipuu. Työtilanteisiin heijastuu koko Euroopan tämänhetkinen tilanne. Kun rakentaminen hyytyy tai kulutus hyytyy, se näkyy kuljetuksissa.

Tuomas sanoo päässeensä hyvin sisälle Stevecon systeemeihin ja stevecolaiseksi pääseminenkin on ollut yllättävän helppoa.

Juuret Pyhtäällä, koti Kotkassa

Työstä ja työpaikan sijainnista huolimatta Tuomas on asunut Kotkassa siitä pitäen, kun Pyhtäältä pois muutti. Perheessä on kaksi nuorta aikuista, 17-vuotias tytär ja reilu parikymppinen poika, jonka aiempi jääkiekkoharrastus piti isän kiireisenä.

– Kuusi vuotta sitten aloitin defendon, jossa opitaan selviämään itsepuolustustilanteista. Defendo on ollut hyvä vastapaino työlle koska sitä tehdessä ei voi kyllä ajatella mitään muuta kuin sitä hetkeä. -eh

MIKKO-PEKKA PURHO jäi maihin töihin kolme vuotta sitten. Merikapteenin pätevyys kirjat ovat kuitenkin vielä voimassa.

TUOTANNON PROJEKTIT PITÄVÄT MIKKOPEKAN KIIREISENÄ KEVÄÄSEEN SAAKKA

– Eilen rekoista saapui aikaikkunassa tällainen osa ja tuon verran myöhästyi, selittää Mikko-Pekka Purho ja esittelee näytöltään erilaisia tilastopiirakoita.

Mikko-Pekka on ollut Stevecolla paria lyhyttä pätkää lukuun ottamatta kolme vuotta. Ensi vuoden toukokuuhun saakka hänen palkkansa menee kehityksen kustannuspaikan piikkiin ja TASS eli saapuvien alastulojen slotitusjärjestelmä, Truck Appointment System Steveco, on ollut ja on edelleenkin päällimmäisenä projektityölistalla, muiden tuotantoa tukevien tehtävien ohella. TASSia Mikko-Pekka pyörittää yhdessä Jukka Malmin kanssa.

TASS lähti liikkeelle Hietasesta ja sen jälkeen sitä on pitkin vuotta levitetty muihin yksiköihin askel kerrallaan. Viimeisimpänä TASS on otettu käyttöön Stermillä Haminassa, ja haastatteluhetkellä edessä olivat Mussalon kappaletavara-autot sekä Kouvolan terminaali.

Projektissa Mikko-Pekan hoidossa ovat mm. ohjeistukset, tilastoinnit, käyttäjäkoulutukset ja yhteydenpito kuljetusliikkeisiin. Jukan hommana on ollut asiakkaiden puhuminen TASSin käyttäjiksi. Tällä hetkellä järjestelmää hyödyntää kaikkiaan 230 eri kuljetusliikettä.

Tie vei kipparikoulun kautta merille

Koulutukseltaan Mikko-Pekka on merikapteeni. – Olen harrastanut veneilyä pienestä pitäen ja ehkä toive nähdä maailmaa innosti hakeutumaan kipparikouluun.

– Aloitin Raumalla merikapteenilinjalla 2014 ja valmistuin 2019. Valmistuminen vähän venyi, kuin olin laivojen päällä melkein kaksi vuotta. Valmistumisen jälkeen olin vielä jonkun aikaa laivoilla, esimerkiksi Finnlinesillä, Borella, Meriauralla ja Arctialla.

– Meitä aloitti 24, kymmenkunta jätti opiskelut kesken, yhdeksän jäi laivoille ja loput ovat maissa. Yksi opiskelukavereista perusti soitinliikkeen.

Kolme vuotta sitten myös Mikko-Pekasta tuli maakrapu Hietasen satamaan.

– On minulla vielä pätevyyskirjat voimassa ja välillä mietin, että jonkun keikan voisi vielä tehdä.

Pitkä ketju tuurauksia

– Tulin Hietaseen vuorotteluvapaan sijaiseksi linjanhoitoon. Sitä kesti elokuusta helmikuuhun ja sen jälkeen tein talvilomien tuurauksia. Välillä sopimus katkesi pariksi kuukaudeksi ja olin mm. Mussalon sataman portilla yhden kuukauden.

– Toukokuussa -20 palasin taas linjanhoitajan tuuraukseen ja sitä kesti syyskuun loppuun, kunnes tuli yt:t ja homma katkesi. Lähdin lomailemaan ja kun lomautukset peruttiin, palasin takaisin Stevecolle tuuraamaan linjanhoitoa, Kankaan Sannaa ja Vuorisen Kristaa. Jonka jälkeen alkoivat projektitehtävät.

Projektin ohella Mikko-Pekka tuuraa hietaslaisia edelleenkin aina tarvittaessa. Lokakuussa ohjelmassa oli mm. claimien vastaanottamista, kameratallenteiden tutkimista ja tapahtumienselvittämistä yhdessä tuotannon kanssa.

– Se ei välttämättä ole aina leppoisaa työtä.

Mikko-Pekan työviikkoa ohjaa tavallaan tietyt rutiinit. Esimerkiksi maanantaina tehdään tilastoinnit. Silti jokainen työpäivä on erilainen ja työntäyteinen.

Valokuvaus oli aiemmin Mikko-Pekan iso harrastus.

– Se on jäänyt. Päivät menevät töissä ja iltaisin ja viikonloppuisin näen kavereita, joita onkin joka suunnassa. Siinä menee äkkiä monta viikonloppua, että on kaikkia tavannut. -eh

MIKKO-PEKAN työpöytä on ehkäpä parhaalla mahdollisella näköalapaikalla Hietasessa.

Jokapaikanhöylä Robotti-Arska

Syyskuussa sain Teams-kokouskutsun aiheesta konekorjauslaskujen robotisoidut tietojen kirjaukset. Pääsisinkö sanomaan hyvästit tylsähkölle rutiinityölle ja mitä automatisointi tarkoittaisi minun näkökulmasta? Olen parin vuoden ajan syöttänyt tytäryhtiön korjauslaskuja manuaalisesti niiden tipahdellessa sähköpostiini. Milloin niitä tulee enemmän, milloin vähemmän, mutta tasaisesti. Konenumerot ja huoltotyönkuvaukset ovat tulleet tutuiksi. Olen tullut sinuiksi Mussalon vetohepon, Haminan Mantsisten ja Vuokselta meille muuttaneiden koneiden kanssa ja bonuksena tutustunut Stermin Arto Sinikannakseen. Meillä korjataan ja huolletaan konekalustoa huolella.

Minkälainen robotti tulisi tekemään tätä työtä? Kun miettii sanaa robotti, tulee helposti mieleen Star Wars -tyylinen, ikoninen R2-D2, Iso-Arska terminaattori tai ehkäpä tekoälyllä varustettu Sophia-robotti vuodelta 2021? Jälkimmäinen olikin vaarallisen aidon oloinen, ihmisen näköinen ja hyvin kykeneväinen keskusteluihin tekoälynsä ansiosta.

Henkilöstölehdestämme 1/2020 löytyy Ohjelmistorobotiikkaa ja muita digihankkeita-juttu. Siinä kerrottiin muun muassa lastinluovutuksen tyhjien tuontikonttien manifestitietojen automatisoinnista. Sama ohjelmistorobotti taisi olla jo käytössä, mutta sitä ei oltu ilmeisesti vielä kastettu. Minun saamissani ohjeissa puhutaan robotti-Arskasta. Kysyin systeemisuunnittelija Jarno Postilta kuka keksi nimen ja mistä se tulee? Vastaukseksi sain, että nimi keksittiin yhdessä tietohallinnon työntekijöi-

den kesken ja saattaapa se viitata jo aiemmin mainitsemaani Isoon Arskaan.

Robotti-Arska ei kuitenkaan korvaa koko työnkuvaa, vaan auttaa jossakin työvaiheessa. Minun hommassani tietyn alihankkijan kohdalla se tarkoittaa, että tallennan sähköpostitse saamani laskut oikeaan kansioon. Arska puolestaan lukee omaa sähköpostia määräajoin, tutkii liitteitä ja tarvittavat tiedot ja sitten syöttää ne ohjelmaan. Aamulla sähköpostissani odottaa viesti menivätkö tallennukset valmiit- vai virhekansioon. Kätevää.

Ohjeissani lukee, että minun syöttämäni ostolaskut on määritelty yötyöksi. Täytyy varmistaa Jarnolta, työskenteleehän Arska 24/7? Kyllä vaan, tämä botti ei tarvitse lakisääteisiä taukoja eikä huilia. Työnsarkaa riittää myös palkkahallinnossa ja huolinnassa. Tehtävät työt on määritelty kiireellisyyden mukaan kirjattavaksi eri vuorokauden aikoina. Kuitenkin niin, että yhtä työtä tehdään kerrallaan, esimerkiksi pitkässä manifestisyötössä saattaa mennä tuntikin. Uutta automatisointitehtävää ajatellen ensin selvitetään mitä halutaan tehtävän, soveltuuko se Arskalle, käydään prosessi läpi ja tehdään työmääräarviot. Jos päästään toteutusasteelle, ajallisesti kesto on noin 1–3 kk riippuen prosessin monimutkaisuudesta sekä tietohallinnon ja ulkopuolisen ohjelmointityön toimittajan työkuormausta.

Jokaisessa prosessissa on oma yhteyshenkilö, joka tietää työn ja voi tarvittaessa tuurata, jos robotti-Arska on pois pelistä. Minäkin olen yksi tuuraajista. Ihan siis en onnistunut nytkään sanomaan heipat konekorjauslaskujen syötöil-

le, mutta kieltämättä osa-automatisointi on tehnyt työstä virtaviivaisempaa, tehokkaampaa ja virhemarginaali on pienempi.

Moni saattaa pelätä, että robotisointi vähentää työpaikkoja. Rutiininomaisten tehtävien automatisoinnin ansiosta meille ihmisille ainakin vapautuu enemmän työaikaa omiin, mielekkäisiin työtehtäviin ja se auttaa jaksamaan paremmin työelämässä. Aika näyttää, mitä kaikkea saammekaan aikaan vapautuneilla resursseilla tulevaisuudessa!

KATJA HITCHMAN

Essi voitti herkkuämpärin

Kipparinkulmalaiset joutuivat hieromaan älynystyröitään ja miettimään turvallisuusasioita Satamien työturvallisuusviikon aikana. Varatyösuojeluvaltuutettu Katja Hitchman oli laatinut kysymyspatterin, johon piti löytää vastaukset Pollarista ja omin havainnoin.

Kaikkien osallistuneiden kesken arvotun palkinnon eli ämpärillisen herkkuja voitti Essi Ståhl talousosastolta.

Teksti:

STEVECOLAISIA IDEOITA ENERGIATEKOIHIN

Stevecolaisilta pyydettiin lokakuussa vinkkejä, joita Steveco voisi ottaa käyttöön energian säästämiseksi. Sen lisäksi kysyttiin, miten itse voi omassa työssään osallistua energiansäästöön sekä millaisiin toimiin kotioloissa on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä. Vastauksia tuli oikein mukavasti, paljon samoja, mutta kaikki tarkkaan mietittyjä. Tässä jutussa on vain poimintoja ja kaikki ideat löytyvät Pollarin Blogista. Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin kolme kampiradiota sähkökatkosten varalle. Onnettaren suosikkeja olivat Jussi Tiainen ja Mikko Toikka Hietasesta ja Miia Hassel-Lindström taloudesta.

Millaisia energiansäästötapoja

ehdottaisit

Stevecolla käyttöön otettavaksi?

• Valaistusratkaisut energiaystävällisiksi: ledejä, liiketunnistimia ja aikakytkimiä toivottiin niin varastoihin, konttoreihin kuin käytäville. Myös lämmitystä katsottiin voitavan vähentää niin konttoreissa kuin varastoissa.

• Koneet ja näytöt kiinni, laturit pois seinästä ja valot pois työpäivän päättyessä.

• Sosiaalitilojen vanhojen jääkaappien tilalle nykyaikaiset energiaystävälliset jääkaapit. Ylipäätään kaikki sähkölaitteet, kylmälaitteet yms. tarkistetaan, toimivatko energiatehokkaasti.

• Lämpökamerakuvaukset kaikissa kiinteistöissä mahdollisten lämpövuotokohtien löytämiseksi. Lisäksi ulko-ovien ja ikkunoiden tiivisteiden tarkastus.

• Onko ilmastointilaitteissa lämmön takaisinottoa ja tutkitaan mahdollisuus sellaisen käyttöönottamiseksi, jos sitä ei ole vielä tehty.

• Etätyömahdollisuuden laajentaminen: säästöä esim. autojen esilämmityksessä pakkasilla sekä säästö konttorilla sähköstä esim. tietokoneiden, keittiölaitteiden ja valaistuksen käytöstä. Inforuudut ovat päällä 24/7. Ovatko enää tarpeellisia (pl. jakotaulut), kun käytettävissä on Pollari ja StevecoMobiili?

Miten

voit omassa työssäsi osallistua energiansäästöön

• En jätä koneita tyhjäkäynnille turhaan.

• Sammutan sähkölaitteet ja valot, joita ei sillä hetkellä tarvita.

• Sammuttamalla koneen, jos en aja sitä.

Turhien valojen sammuttaminen, varmistaa ettei käyttämättömissä sähkölaitteissa ole virtaa/pistoke pois seinästä.

• Teen vain välttämättömät työajot. Hoidan etäyhteyksien kanssa kaiken, mitä mahdollista.

Teen mahdollisuuksien mukaan etätöitä. Lisäksi sammutan turhat valot.

• Pysyn mahdollisimman paljon etätöissä ja varsinkin tulevina paukkupakkaspäivinä, jolloin en tarvitse auton moottorin lämmittämistä työpaikan tolpasta.

Kierrätän, sammutan valot lähtiessä, tulostan mahdollisimman vähän.

• Katson, että ovet ja ikkunat ovat kylmällä ilmalla kiinni, ettei lämmityksen kulutus nouse.

Hissin sijaan kuljen portaissa.

• En käytä lattiatuuletinta. En valuta vettä, jotta saisin siitä kylmää, vaan haen veden ruokalan vesipisteeltä. Vien vanhat työvaatteet kierrätysastiaan. Otan paperikopioita vain tarpeeseen.

• Kannustetaan henkilöstöä välttämään hissin käyttöä.

Miten säästät energiaa yksityiselämässäsi?

• Käytän yösähköä astian- ja pyykinpesukoneen ohjelmissa tai aikaa, jolloin pörssisähkö on halvempaa.

• Lyhyet suihkut, huonelämpötilaa alennettu, maakaasu vaihdettu ilmavesipumppuun.

• Kypsennän ruokia liedellä tai haudutuspadassa pitkän uunihaudutuksen sijaan.

Lamput ja kodinkoneet energiaystävällisiä.

• Ei latureiden tyhjäkäyttöä eikä turhia valoja palamassa, Kuljen paljon kävellen ja julkisilla, lyhyet suihkut ja saunomisen vähentäminen.

• Uunin lämmityksen yhteydessä valmistetaan useampi ruoka kerralla.

Kuittaan uimahalli- ja kuntosalikäyntien yhteydessä muutaman sauna- ja suihkukerran per viikko.

• En juoksuta vettä, kun pesen hampaat ja minulla on munakello tikittämässä, max 5 min suihkun ajaksi.

UMBRELLAHALLINTAJÄRJESTELMÄN

Edellisessä henkilöstölehdessä käsittelimme Steveco konsernin Umbrella-hallintajärjestelmän etusivulta löytyviä näkymiä. Umbrella kuitenkin koostuu useista osioista, jotka muodostavat yhteisesti sovitut ja kuvatut toiminnan periaatteet eli toimintajärjestelmäkokonaisuuden. Tällä kertaa pureudumme tarkemmin standardiperheen ensimmäiseen otsikkoon eli Johtaminen-välilehteen.

Johtaminen välilehdeltä aukeaa käyttäjälle osio, jonka tarkoituksena on tarjota viitekehys ”ekosysteemistä”, missä Steveco navigoi ja minkä raamien sisällä toimimalla konserni voi saavuttaa tavoitteensa. Kyseinen osio on käytännössä ovenavaus meidän toimintaamme. Osiossa kuvataan karkeasti, mutta kattavasti organisaation toimintaympäristö ja toimintaympäristön odotukset, johtamiskäytännöt, roolit, vastuut ja valtuudet sekä toimintapolitiikkamme.

Toimintaympäristö

Tässä osiossa organisaation on määritettävä niin ulkoiset kuin myös sisäiset tekijät, jotka voivat vaikuttaa sen kykyyn saavuttaa halutut tulokset. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että meidän on tunnistettava, ymmärrettävä ja täytettävä toimintaamme kohdistuvat keskeisten sidosryhmien vaatimukset ja tarpeet. Esimerkkejä sidosryhmistä ovat muun muassa asiakkaamme, omistajamme, toimittajamme ja viranomaiset. Mahdollisia tarpeita voivat olla jatkuvuus, palvelun laatu, vaatimustenmukaisuus sekä turvallisuus, siisteys ja järjestys.

Toimintapolitiikka ja soveltamisala

Steveco konsernin toimintapolitiikka esittää toiminta-ajatuksemme ja sitoumuksemme vaatimusten täyttämiseen. Se huomioi edellä määritetyn toimintaympäristömme ja tukee konsernin strategiaa. Toimintapolitiikka kiteyttää tiedot meidän tavoitteistamme, aikomuksista ja sitoumuksista. Soveltamisalalla määritetään, mitkä kokonaisuudet kuuluvat hallintajärjestelmämme piiriin. Meillä Umbrellassa kuvataan toimintaa ohjaavat menettelyt kaikista vaiheista asiakashankinnasta valmiin palvelun jälkimarkkinointiin asti.

Johtajuus, roolit ja vastuut

Ylimmän johdon on varmistettava, että Umbrellassa määritetyt sidosryhmiemme vaatimukset (asiakkaat ja viranomaiset) ovat ajan tasalla ja huomioitu liiketoimintaprosesseissa. Lisäksi ylin johto varmistaa, että prosessit tuottavat halutut tulokset ja riskienhallinta on toimivaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eri vaatimukset on viety toimintoihimme osaksi ohjeistuksia ja näiden toteutumiseen on varattu tarvittavat resurssit. Lisäksi ylimmän johdon on varmistettava, että olennaisiin rooleihin liittyvät vastuut ja valtuudet määritellään Umbrellassa ja viestitään konsernissa.

Case: Auto kontista

Teksti: RENSKA MYYNNISTÄ

Sähköpostiin tulee kysely: auton purku kontista. Liitteenä on kontin sisältötiedot ja Stevecon Delivery Confirmation. Kyselijänä kansainvälisen huolintaliikkeen Vantaa toimisto. Sovin KCT:n kanssa, että työn hoitaa varasto-operaattori teollisuusalueella. Teen tarjouksen ja lähetän asiakkaalle, jään odottelemaan palautetta.

Illalla työajan jälkeen puhelin soi, henkilö toisessa päässä kertoo, että hänelle on tullut Kotkaan auto kontissa ja hän olisi tulossa huomenna noutamaan sitä. Mietin hetken ja yhdistän sen aiemmin päivällä tulleeseen tarjouskyselyyn. Soittaja kysyy vielä mihin aikaan olisi hyvä tulla, ettei tule pahimpaan ruuhka-aikaan. Naurahtaen totean, ettei Kotkassa juurikaan ruuhkia ole ja Mussaloon pääsee reittiä, joka pääkaupunkiseudun suunnasta tultaessa on erittäin helppo. Sovitaan, että nouto on seuraavana päivänä kello 15 jälkeen.

Aamulla availen sähköpostin, huolitsijalta on tullut viesti, että heidän asiakas pitää kontin purkausta kalliina ja harkitsee vielä. Soitan noudosta edellisenä iltana soittaneelle henkilölle, ettei kannata tulla hakemaan, ennen kuin asia selviää. Parin tunnin

päästä tulee kolmannelta taholta sähköposti, jossa todetaan, että tämä tarjous on ok ja auto noudetaan tänään 15 jälkeen, kuten aiemmin on sovittu. Lähetän noutavalle henkilölle varaston osoitteen. Soitto varasto-operaattorille, että kontin voi noutaa purkuun. Iltapäivällä tulee raportti kuvien kera, auto on purettu kontista ja odottaa noutajaa. Henkilö soittaa klo 15.30 ja kertoo olevansa auton vieressä, miten tulee toimia. Soitan kerran vielä varastolle ja pyydän heitä menemään auton luo tarkastamaan, että paperit on ok. Laitan vielä purkuraportin ja tarjouksen laskutukseen, saa laskuttaa.

Soitin myöhemmin auton noutaneelle henkilölle ja kysyin kuvalle julkaisulupaa. Lupa tuli ja hiukan taustaa myös autolle. Auto on tuotu USA:sta. Se on harvinaisuus eli tämä on ensimmäinen tätä mallia, joka on tuotu Suomeen. Kyseinen auto on ollut lievässä nokkakolarissa ja kärsinyt myös tulipalosta. Autosta tullaan talven aikana rakentamaan kilpa-auto, jonka moottoriteho tulee olemaan yli 1 000 hevosvoimaa.

Case is closed.

KOKO VIIKKO PUHETTA TYÖTURVALLISUUDESTA

Satamien työturvallisuus viikkoa vietettiin lokakuun alussa. Tämän vuoden teema oli Yhteistyöllä turvallisuutta ja se näkyi erityisesti Haminan satamassa järjestetyissä tapahtumissa.

Vuosaaressa harjoiteltiin alkusammutusta sateisen harmaassa säässä.

Stevecolla järjestettiin tuttuun tapaan runsaasti omaa ohjemaa. Alkusammutusharjoitukset onnistuttiin viemään läpi lähes joka toimipisteessä, tuotantoyksiköissä vedettiin läpi Terveenä töistä kotiin -istuntoja, joihin myös johto osallistui. Pääkonttorilla oli myös monenlaisia tapahtumia turvallisuussuunnistuksesta turvapuistosimulaattoritreeneihin.

Satamien työturvallisuusviikon tapahtumiin sisältyi myös mahdollisuus tutustua XAMKin virtuaaliseen turvapuistoon pääkonttorilla. Lukin ohjaimissa Heli Hyttinen.

Kuva: Eija Suntio Janne Paronen

Stevecon turvallisuuspäällikkö Arto Kauppila sekä HaminaKotka Satama Oy:n markkinointipäällikkö Petra Kuitunen olivat tyytyväisiä viikon antiin: – Tapahtumatarjonta oli monipuolinen ja Haminassa vanha ruokala oli toimiva keskuspaikka.

Kehitettävääkin toki löytyi.

– Esimerkiksi sukellusonnettomuuden pelastautumisharjoitus oli nopeasti ohi, eivätkä kaikki kiinnostuneet ehtineet paikalle. Työturvallisuus-

korttikoulutukseen osallistuneet taas eivät ehtineet muihin tapahtumiin, Petra totesi.

– Porukkaa oli kuitenkin mukavasti liikkeellä ja sisällä olleet tapahtumat, kuten henkilösuojainten esittely, virtuaalinen turvapuisto, työpajat ja VR:n munkkikahvit olivat samassa tilassa, mikä oli oikein toimiva juttu. -eh

Heli Hyttinen

Kuvat: Lauri Porkka

Lari Maijanen

Juha Alaluusua

Niko Elers

YHTEISTYÖSSÄ KEHITYMME JA ONNISTUMME

Teksti: SUVI MYLLYLÄ

Tämän vuoden ensimmäisessä henkilöstölehdessä kerrottiin osaamisen kehittämiseen liittyvästä hankkeesta, jossa määriteltiin viisi tärkeintä kaikkia koskevaa yhteistä osaamista. Näitä ovat aloitteellisuus ja päätöksenteko, tuen antaminen ja yhteistyö, oppiminen ja kehittäminen, organisointi ja toteuttaminen sekä kaupallinen ajattelu. Jokainen näistä on avattu ilmentymiksi, joiden avulla osaamista voidaan arvioida yksilön toiminnan kautta.

Esimerkiksi tuen antaminen ja yhteistyö sisältää neljä ilmentymää:

1. Sopeutuu tiimiin ja luo tiimihenkeä.

2. Arvostaa ja antaa palautetta muiden työpanoksesta.

3. Kuuntelee muita, kysyy muiden näkemyksiä, keskustelee ja viestii rakentavasti.

4. Tunnistaa rehellisesti omat heikkoutensa ja vahvuutensa.

Osaamisen sisältävät ilmentymät ohjaavat miettimään toimintaa työyhteisön jäsenenä, kollegana ja alaisena. Osaamisen arvioinnin kautta on mahdollisuus pysähtyä miettimään omaa osaamista ja toimintaa, saada palautetta omista vahvuuksista sekä tulla tietoisemmaksi kehittymisen kohteista.

Oppimisen vahvistaminen osana arjen työskentelyä korostuu entisestään tulevaisuudessa. Yksilötasolla erilaisia osaamisen kehittämisen keinoja on valtava määrä ja yksi tärkeimmistä on yksilön motivaatio oppia ja kehittyä. Miten esimies voi tukea henkilöstöään kehittymisessä osana arjen työskentelyä?

Tähän teemaan on paneuduttu elokuussa alkaneessa johtamisen valmennuskokonaisuudessa, joka on suunnattu konsernin johtajistolle ja keskijohdolle. Valmennuksen kantavana teemana on ollut esimiehen valmentava johtamisote. Valmentava johtamisote on johtamisen suunta, jota meillä halutaan vahvistaa ja joka linkittyy osaamisen tunnistamiseen ja kehittämiseen. Tätä suuntaa tukee myös aikaisempien vuosien henkilöstötutkimusten tulokset, joiden mukaisesti meillä tulisi rohkaista enemmän kehittymiseen ja innovatiivisuuteen.

Valmentavan johtamisotteen keskiössä on tunnistaa ja hyödyntää johdettaviensa, valmennettaviensa, yksilöiden potentiaali niin yksilöinä kuin myös tiiminjäsenenä. Tämän myötä motivaatio ja työn merkityksellisyys kasvaa ja tuottavuus paranee. Valmentavan

esimiestyön on todettu lisäävän henkilöstön innovatiivisuutta. Keskiössä on ajatus, että jokainen meistä on oman työn paras asiantuntija, jolloin esimies ei ole enää yksinään ongelmien ratkaisija vaan siihen tarvitaan molempien osapuolien panosta. Esimiehen tehtävä ei ole enää niinkään valvoa vaan antaa tukea ja auttaa ihmisiä onnistumaan työssään. Nykyaikaisessa nopeasti muuttuvassa työelämässä kukaan ei voi enää yksin hallita kaikkia työhön liittyviä osa-alueita vaan työtä tehdään yhteistyössä, johon jokainen tuo mukanaan oman osaamisensa.

Osaamista meillä on valtavasti, olkaamme siitä ylpeitä ja tuodaan sitä esille, ja erityisesti jaetaan sitä organisaatiossamme. Alkuvuodesta alkavien oppisopimuskoulutusten yhteydessä tähän on oiva tilaisuus, uudet osaajat tarvitsevat kaikkien organisaation jäsenten tukea oppiakseen, kehittyäkseen alan ammattilaisiksi ja onnistuakseen työssään.

Aikaisempi henkilöstölehdessä julkaistu juttu osaamisen kehittämisen hankkeesta löytyy nyt myös Pollarin blogista. Ko. jutussa kerrottiin, että yksilökohtaiset osaamiskartoitukset alkavat viimeistään syksyllä 2022 toimihenkilöosastoilla, mutta järjestelmän käyttöönotossa ilmenneiden ongelmien johdosta tähän aikatauluun on tullut hieman viivettä. Järjestelmä on käytössä vielä tämän vuoden puolella.

Kipua kantapäässä?

Jos kantapään alla tuntuu kävellessä kipua, tavallisin syy on plantaarifaskiitti. Kipu ja arkuus tuntuvat yleensä kantapään etupuolella jalkapohjassa ja yleisimmin sisäsyrjällä. Kipua voi esiintyä myös kalvon keskiosassa. Tyypillisemmin kipu tuntuu levon jälkeen liikkeelle lähdettäessä esim. aamuisin. Kipu voi liikkuessa hieman lieventyä, mutta uudestaan rasituksen jatkuessa voimistua.

Taustalla on usein monta tekijää, esimerkiksi jalkaterään kohdistuva rasitus sekä kuormituksen muuttuminen ja lisääntyminen jalkapohjan kalvojänteessä sekä sen kiinnityskohdissa. Esimerkiksi kireä pohjelihas voi johtaa nilkan puutteelliseen koukistukseen ja tätä kautta jalkaterän virheasen-

toon. Pitkäkestoinen ja toistuva seisominen tai juokseminen kovalla alustalla epäsopivilla kengillä voi kuormittaa myös jalkapohjan kalvojännettä ja lisätä siten riskiä jännekalvon kipeytymiselle.

Vaivan voi ennaltaehkäistä sopivilla jalkineilla ja huolehtimalla lihashuollosta: venytä reiden takaosan, pohkeen- ja jalkapohjan lihaksia ja hiero jalkapohjaa esimerkiksi tennispallon avulla.

Plantaarifaskiitin hoito on hyvin yksilöllistä. Alkuun on hyvä keventää rasitusta ja tehdä kevyitä pumppaavia reiden takaosan, pohkeen ja jalkapohjan venytyksiä. Oireiden lievennettyä aloitetaan asteittainen nousujohteinen harjoittelu, jolla pyritään vahvis-

tamaan kalvorakennetta ja lisäämään sen rasituksensietokykyä.

Kinesioteippauksesta hyötyvät monet. Joskus on tarpeen harkita myös yksilöllisesti muotoiltujen pohjallisten hankintaa, plantaarifaskiasukan käyttöä tai fysioterapiahoitoja kuten faskiakäsittelyjä tai Lymfatouch-hoitoa.

Jos sinulla on kipuja kantapään alueella tai lievääkin plantaarifaskiopatia-tyyppistä oireilua, varaa aika ajoissa työterveyshuoltoon, ettei oire pitkity. Työfysioterapeutti tutkii jalat ja ohjaa yksilölliset harjoitteet ja antaa hoito-ohjeet. Työterveyshuollossa voidaan tehdä tarvittaessa myös yksilöllisesti muotoillut Footbalance-pohjalliset.

Teksti: KATI PULLI

KYSYMYSTÄ KUMPPANILLE

Thomas Lindegaard Madsen

Merikapteeni, Venta Maersk

1. Kuka olet ja mitä teet työksesi?

Olen Maerskin konttialuksen kapteeni.

2. Mitkä ovat työsi hyvät puolet?

Työssäni on paljon hyviä puolia. Työ on intensiivistä, mutta kun olen vapaalla ja kotona, loma on pitkä. Pidän seilaamisesta ja uusien paikkojen näkemisestä, mutta myös lempipaikkoihini palaamisesta. Elämä laivan päällä on hyvää mukavien kollegoiden, tiimityön, erilaisten työtehtävien ja päivittäisten haasteiden ansiosta.

3. Mikä oli lapsuutesi haaveammatti?

Lapsena unelmani oli ryhtyä lentäjäksi. Koska minulla oli lapsena silmälasit, tiesin, ettei se olisi mahdollista. Sen sijaan minusta tuli merikapteeni.

4. Vierailet Kotkan konttiterminaalissa aika usein. Muistatko milloin kävit ensimmäisen kerran?

Kävin ensimmäisen kerran Kotkassa helmikuussa 2018. Oli -22°C, jäätä ja lunta, aurinko paistoi ja taivas oli sininen. Oli hyvin kylmää, mutta samalla hyvin kaunista. Sen jälkeenkin olen ollut onnekas ja kokenut saman monta kertaa uudelleen.

5. Miltä satama ja Venta Maersk näyttivät nosturista käsin?

Vierailuni pukkinosturiin oli fantastinen ja näin Venta Maerskin sekä sataman aivan toisenlaisesta näkökulmasta, enkä vain visuaalisesti. Näen normaalisti kaiken komentosillalta ja kuvittelen, että se on kaiken keskipiste. Kun katsoin operointia pukkinosturista käsin samalla kun nosturinkuljettaja Joni Hampus kertoi työstään, se olikin lastausoperaation keskipiste. Nosturissa nosturinkuljettaja on kapteeni omalla komentosillallaan.

6. Oletko ehtinyt tutustua Kotkaan Mussaloa laajemmin?

Käydessämme Kotkassa haluamme aina mennä maihin. Meillä on laivalla useita polkupyöriä ja sähkömopoja miehistön käyttöön. Käymme ostoksilla keskustassa ja menemme puistoihin ja venesatamaan. Olemme käyneet Merimuseon vanhassa jäämurtajassa ja muutaman kerran olemme vieneet miehistön elokuviin. Itse käyn mielelläni juoksemassa metsässä ja joskus hyppään mereen uimaan.

7. Miten alkaa hyvä päivä?

Laivalla aloitan päivät aamulla aina kello kuusi kahvilla ja tarkistamalla sähköpostit, jonka jälkeen soitan miehelleni Kööpenhaminaan toivottaakseni hänelle hyvää huomenta. Ennen kuin menen komentosillalle, pidämme pienen palaverin perämiehen, konepäällikön ja kakkoskonemestarin kanssa. Keskustelemme päivän suunnitelmasta ennen kuin menemme aamiaiselle klo 7.30. Siten varmistamme, että aloitamme kaikki päivän samalta sivulta.

8. Miten rentoudut ja lataat akkuja laivalla ja kotona?

Minulle paras tapa rentoutua on juokseminen! Laivalla käytän juoksumattoa kuntosalilla ja kotona juoksen luonnossa.

9. Onko joku asia erityisesti lähellä sydäntäsi?

Mieheni ja perheeni ovat tietysti aina mielessäni ja sydämessäni, erityisesti koska olen kaukana kotoa puolet vuodesta.

Laivalla turvallisuus ja miehistön hyvinvointi ovat tärkeimpiä. Pyrin olemaan niin avoin ja helposti lähestyttävä kuin vain mahdollista. Miehistö voi aina tulla luokseni asioineen.

10. Mikä kokkaustaitosi kerää eniten kehuja kotona?

Valmistan aika hyvän aterian sinisimpukoista (Moules Mariniéres) ja maustan sen omalla salaisella reseptilläni. Joka kerran, kun tarjoilen sitä ystävilleni, he kutsuvat ateriaa sinisimpukoiksi kipparin tyyliin ja taputtavat käsiään.

VIIKKOPÄIVÄKIRJA

Vesa-Heikki Renlund Myyntijohtaja

MYYNTIMIEHEN

SYKSYINEN VIIKKO

MAANANTAI

Kello soi (vaimon) 6.30, normiaikaan. Aamupala ja aamutoimet. Olen tottunut syömään kunnon aamupalan ennen töihin lähtöä, niin tänäänkin. Työmatka 400 m, taittuu sujuvasti autolla, koska se sattui olemaan kadun varressa parkissa viikonlopun jäljiltä. Nyt se jää työpaikan parkkiruutuun, työmatkat hoituu kävellen tai polkupyörällä. Toimistolla 7.20, tietokone auki ja mukillinen kahvia. Päivä alkaa sähköpostin selailulla, viikonloppuna tullut joitakin tarjouspyyntöjä. Teen ne pois heti alkuun, joihinkin pitää kysellä kuljetuksia tehtaalta satamaan, ne jäävät odottamaan.

Laskutuksesta Laura laittaa sähköpostia ja varmistelee, että Hietasen kautta kuormatusta projektilastista menee lasku oikean tarjouksen mukaan. Oikea tarjous löytyy ja varastointikin selviää puhelinsoitolla Hietasen linjanhoitoon Vesalle.

Päivän ensimmäinen Teams 9.15, Kotkan depot-tilannepäivitys. Siihen osallistuvat Auli ja Niko sekä Vellogsin edustajat. Käydään lyhyesti läpi tulevan viikon laivoilla sisään tulevat tyhjät kontit, konttien tarkastus- ja korjaustilanne. Lisäksi mahdolliset muut depotiin liittyvät asiat.

Viestittelyä Satamatekniikan ja Saimaa Terminalsin väen kanssa Haminan Gottwaldin tilanteesta. Koneesta on rikkoutunut venttiili, jonka saaminen Haminaan on enemmän kuin vaikeaa. Kone on hyvinkin tärkeä Saimaa Terminalsille, koska sitä käytetään mm. raskaiden projektikollien käsittelyyn ja niitä on liikkumassa lähiaikoina. Ensi viikolla on tulossa kiskolaiva, jonka operointiin sitä myös tarvittaisiin.

Tuotannonjohtoryhmän Teams alkaa 10.00, olen mukana myynnin edustajana, Tapsa ja Markus osallistuu myös myynnistä. Tähän osallistuu laaja joukko henkilöitä tuotannosta, resurssikeskuksesta ja henkilöstöhallinnosta. Käydään läpi edellinen ja

Kuva: THOMAS HALLORAN

tuleva viikko tuotannon osalta. Työmäärät, laivojen aikataulut, resurssit ja myynnin terveiset.

Ruokailun jälkeen teen aamulla jääneet tarjoukset valmiiksi, kun olen saanut niihin kuljetushinnat.

Iltapäivällä olen yhteydessä nosturiliikkeen edustajaan, käytämme heidän raskaita mobiilinostureita raskaissa nostoissa Haminassa. Tänään pitää selvitellä nosturihintoja ensivuodelle ja saatavuutta lähitulevaisuudessa, jos Haminan Gotte ei tulekaan pian kuntoon. Jäävät laskemaan tarjousta.

Olen myös pääkonttorin turvallisuusaluepäällikkö (oto). Satamien työturvallisuusviikolla tuli esiin, että pääkonttorille kaivattaisiin piirustusta, josta selviää mm. hätäpoistumistiet, alkusammuttimien ja defibrillaattorin paikat. Ei kun tuumasta toimeen. Katjalta sain 1. ja 2. kerroksen pohjapiirroksen, johon aloin niitä merkkailemaan. Katja on toimihenkilöiden varatyösuojeluvaltuutettu. Materiaalia voidaan käyttää uusien työntekijöiden perehdytykseen ja vierailijoiden opastukseen.

Loppupäivä menee ”keikkatarjousten” kim puissa, Hietasen kautta kysellään paljon erilaisten koneiden ja laitteiden käsittelyä. Näihin annetaan tarjous aina keikkakohtaisesti, koska käsitte lyt ovat aina erilaiset, välillä onnistuu haa rukkatrukilla, välillä tarvitaan nosturia tai kurottajaa.

Illalla pikainen käynti kesämökille Miehikkälään, varmistamaan asia, joka sunnuntaina lähtiessä jäi mahdollisesti tekemättä.

TIISTAI

Päivä alkaa edellisenä iltana tulleella kyselyllä, johon liittyen asiakas soitti vielä työajan jälkeen. Kyse oli 20-jalan konttiin pakatusta urheiluautosta, jon ka hän halusi noutaa. Lyhyen selvityksen jälkeen sovittiin, että kontti siirretään toisel le varasto-operaattorille purettavaksi. Aamupäi vän aikana ehti tulla lisää keikkakyselyitä Hie tasen kautta, niiden tekemistä. Joukossa mm. isompi nosturi osina lauttavaunulle ja laivaus Antwerpeniin.

Samaa tarjousten työstöä iltapäivällä ja yhteydenpitoa nosturiliikkeeseen, hinnan sopimisesta tulevan maanantain kiskolaivaan. Käytin hetken aikaa perjantain MyMa-päivän ennakkotehtävän pohdintaan. MyMa päivänä kokoonnutaan koko myynnin porukalla iltapäiväksi neukkariin ja käydään läpi aiheeseen liittyviä asioita. Tämä tapahtuu vähintään kerran vuodessa.

Turvallisuusmateriaalin viimeistely, joka jäi eilen hiukan vaiheeseen. Katja hoitaa julkaisun.

Illalla tyttären pojan, Eino 3,5 v kanssa ulkoilua ja iltatoimia Huutjärvellä, kun äitinsä töissä.

KESKIVIIKKO

Aamu alkaa samalla tavalla, kuten kaksi edellistäkin aamua, ajoissa työmaalle ja sähköposteja perkaamaan.

Muutama kollega myös toimistolla. Korona aikana tuli mahdolliseksi tehdä töitä sekä etänä että

toimistolla. Sopimuksen mukaan 50/50 ajasta voi jakaa. Itse olen keväästä lähtien ollut lähes koko ajan toimistolla, sitä ennen olin osan aikaa etänä. Lähes kolme viikkoa sitten sain itsekin koronan, onneksi lievän sellaisen, työskentelin viikon varmuudeksi etänä, ettei tartu muihin. Keskiviikon vakio Teams huolinnan ja myynnin välillä tällä kertaa peruttu.

Iltapäivällä hankesuunnittelua Tapsan ja Markuksen kanssa. Hankkeesta ei voi puhua nimillä eikä muutenkaan tarkemmin, koska siihen liittyy asiakas, joka ei halua puhuttavan keskeneräisestä hankkeesta. Pidettiin sisäinen valmisteleva kokous torstaina pidettävään kokoukseen asiakkaan kanssa.

Iltapäivällä suurempi projektilastikysely Haminan kautta. Kyselyssä suurempi määrä sellutehtaan osia vuosille 2023–2024. Tarjous pitää lähettää perjantaihin mennessä, kyselijänä tässä keskikokoinen suomalainen huolintaliike.

mas saa kuvia monesta eri paikasta ja kuvakulmasta. Kuvia ilmeisesti tullaan julkaisemaan tässäkin lehdessä. Projektitarjouksen laskentaa ja varmistelua nosturiliikkeen nostureiden nostokapasiteetista. Painavimmat rummut tässä projektissa 160 000 kg. Tässähän sitä aikaa vierähtää, kun kaivelee asiakkaan excelistä Haminan osuuden ja muokkaa sen helppolukuiseksi. Laskelma tulee kuitenkin valmiiksi ja jätän vielä tarjouksen tekemättä. Käyn laskelmat vielä aamulla läpi ennen tarjouksen tekoa.

Hankesuunnittelu-Teams asiakkaan kanssa, jossa käydään huolellisesti läpi vaihtoehdot ja sovitaan etenemisestä. Vielä muutama keikkatarjous ennen kotiinlähtöä.

Illalla liikuntasuoritus ja kauppaan hankkimaan viikonlopun ruokatarpeet mökille.

PERJANTAI

Aamulla pikainen päivitys hankkeeseen liittyen. Haminan kyselyyn tarjouksen teko ja lähetys asiakkaalle. Lisäksi muita kontitus- ja flätitys tarjouksia, joihin liittyy myös noudot tehtailta satamaan. Aamupäivä menee nopeasti ja onkin aika lähteä lounaalle ennen MyMa iltapäivää. Lounaan jälkeen kokoonnumme neuvotteluhuoneeseen loppupäiväksi. Tapsa aloittaa tilaisuuden ja toimii moderaattorina.

Iltapäivä meneekin nopeasti mielenkiintoisten asioiden parissa. Kävimme läpi mm. Suomen satamien liikennemääriä, kilpailijatietoja, Stevecon asiakkuuksien liikevaihtoja. Lisäksi pohdimme myynnin kehittymistä ja mihin tulee panostaa lähitulevaisuudessa. Elina piti katsauksen some-asioista. Tässä meidän jokaisen pitäisi olla hiukan aktiivisempi. Tilaisuus päättyi klo 16.00, tästä piti huolen jämäkkä moderaattorimme.

Töiden jälkeen auton keula kohti Miehikkälää, mökille saunaa lämmittelemään. Järvessä vesi +9, saunasta nopea uintilenkki.

Iltapäivällä tuli Elinalta Teams-viesti, ehtisikö joku lähtemään kuvaajan oppaaksi torstai aamuna Mussaloon, kun hän tulee ottamaan ilmakuvia, lupauduin. Maanantaina oli yritetty kuvausta, mutta sää oli liian tuulinen dronen lennättämiseen.

Illalla ensimmäisen kerran koronan jälkeen kunnon lenkille, lähes kolme viikkoa on mennyt toipuessa. Parempi ottaa varman päälle, ettei tule jälkitauteja.

TORSTAI

Ajoissa toimistolle, ensimmäinen Teams jo 7.45, kun muuten ei sattunut kalentereihin, liittyy hankkeeseen, josta mainitsin eilen. Palaveri kestää puolisen tuntia, on kiirehdittävä Mussaloon. Ikimedian kuvaajan, Thomaksen kanssa tapaaminen Merituulen edessä 8.30, siitä siirrytään D-alueelle kuvauksia varten. Aurinkoinen ja lähes tyyni sää, eli oikein hyvä dronen lennätykseen ja kuvaamiseen. Liikutaan jalkaisin alueella ja Tho-

LAUANTAI

Aamusta puunkaatoon naapurin metsästä, tosin luvalla. Kuusissa jokin ”tauti”, joka kuivattaa niiden latvat, joten ne on hyvä kaataa pois. Siinähän se aamupäivä vierähti. Iltapäivällä klapikone käyntiin ja pilkkomaan.

Fyysinen ulkotyö on hyvää vastapainoa viikon toimistotyölle. Illalla taas saunaan ja uimaan.

SUNNUNTAI

Aamusta heti sadetta eli tylsä päivä, ei päässyt ulkotöihin jatkamaan puunpilkkomista. Muuta pientä sisähommaa ja lounaan jälkeen kotiinpäin. Iltapäivällä moikkaamaan äitiä ja tarkistamaan, että omakotiasujalla on kaikki kunnossa. Olihan siellä kaikki ok, niin talossa kuin äidilläkin. Illalla vielä reipas lenkki Kotkasaaren ympäri.

Pekka Kouvo treenaa juoksuaan pääosin Metsäkylässä, jossa ihan kotinurkilla olevat kuntoportaat ovat kovassa käytössä.

Hölkkäbuumi oli vienyt mukanaan myös kolme miestä Hietasesta: taljareitten esimies Kalevi Kettunen, ylityönjohtaja Esa Salonen ja koneahtaaja Pekka Kouvo olivat ottaneet juoksun omakseen tuhansien muiden suomalaisten tavoin.

Ensimmäinen Helsinki City Marathon juostiin vuonna 1981 ja lähtöviivalla oli runsaat 1500 juoksijaa. Seuraavana vuonna mukana oli myös Hietasen juoksijakolmikko.

– Kalen aika oli 2:53:51 ja sijoitus 40-vuotiaiden sarjassa oli 21. Esan sijoitus yleisessä sarjassa oli 271. ajalla 3:06:01. Oma aikani oli 3:42:49 ja sijoitus 1084. yleisessä sarjassa, pudottelee Pekka Kouvo tuloksia 40 vuoden takaisesta juoksusta kuin tapahtuma olisi ollut vastikään.

Mietaa oli liian kova pala

– Olin mielestäni kolmen tunnin juoksukunnossa, mutta toisin kävi ja on minulla siihen selitys. Päivä oli todella kuuma, oltiin hellerajoilla. Lähtöalueella oli tuhansia juoksijoita ja etsiskelin itselleni hyvää lähtöpaikkaa. Kun sen löysin ja katsoin ympärilleni, vieressäni starttiin valmistautui Juha Mieto. Ajattelin, että kyllä mä tuollaiselle järkäleelle pärjään.

– Kun päästiin puolimatkan Kaivopuiston juomapisteelle, alkoi tuntua, ettei juoksu suju enää oikein hyvin.

– Juomapisteellä oli pitkä pöytä täynnä vesimukeja. Mietaa tuli kädet levällään ja kahmaisi sylillisen mukeja ja heitti vedet päälleen. Nainen juomapisteellä huusi: Hei seis, ei noin voi tehdä! Mietaa vastasi: Onko Helsingissä vesi kortilla? ja haali toisen satsin vettä päälleen, jatkoi matkaa ja juoksi ajan 2:48 ja risat.

– Minulle sen sijaan tuli seinä vastaan ja loppumatka meni kävelyhommaksi. Opin, ettei koskaan pidä lähteä kisaan muiden kuin itsensä kanssa.

– Seuraavana vuonna juomapisteen viereen oli laitettu suihkupiste, jonka läpi saattoi juosta. Varmaankin tieto Mietaan vesitempusta oli mennyt eteenpäin.

Loppukesästä Pekka osallistui Anjalan Tiikerimaratonille ja aika parani.

– Viisastuin Helsingin kokemuksesta ja voimia jäi vaikka kuinka paljon.

Kalevi Kettunen juoksi kolmen tunnin havinoille vielä kymmenkunta kertaa, mutta sitten ikä alkoi hidastaa vauhtia. Esa Salosen maratonjuoksut jäivät tuohon vuoteen 1982.

Pekan juoksut jatkuvat

Pekka Kouvon juoksut ovat jatkuneet ja jatkuvat. Ennätysaika 2:55:57 oli hyvin lähellä rikkoutua vuonna 1988 Kotkan SM-maratonilla.

– Lähtö oli Karhulan kentältä. Ensimmäinen kymppi taittui reipasta vauhtia ja kolmekymppiäkin meni kahteen tuntiin, mutta lo-

pussa vauhti alkoi hiipua ja siinä meni mahdollisuus uuteen omaan ennätykseen. Aika oli 2:56 ja risat.

Tuoreimpana saavutuksena Pekalla on tänä vuonna AKT:n kesäpäivillä Savonlinnassa 800 metrin voittojuoksu 70-vuotiden sarjassa.

Pekka juoksee pääosin Metsäkylän maisemissa 30–40 kilometriä viikossa. Kaikenlaisia vaivoja mm. akillesjänteiden kanssa on vuosien varrella koettu, mutta nyt kaikki on kunnossa ja juoksu kulkee.

– Olen varmatikin perinyt isovanhemmilta hyvät geenit. Äidin isä oli Haminan Tarmon moniottelija Edvard Muinonen, isän äiti oli kova uimari Haminan Uimaseurassa. Itse en lapsena harrastanut muuta kuin mitä vähän pelailin jalkapalloa.

Pekka Kouvo aloitti Kotka Stevedoringilla armeijan jälkeen syksyllä 1973 ja pääsi suoraan koneahtaajakurssille. Siirto Kantasatamasta Hietaseen oli edessä pari vuotta myöhemmin ja sieltä matka jatkui Mussaloon konttiterminaaliin, josta hän jäi eläkkeelle kuusi vuotta sitten. -eh

Suomessa alkoi hölkkäbuumi 1970-luvulla, eikä pitkin katuja ja polkuja hölkkääviä pidetty enää kummajaisina. Huippuunsa innostuksen nostivat Juha Väätäisen , Pekka Vasalan ja etenkin Lasse Virenin huikeat kultamitalijuoksut EM-kisoissa ja olympialaisissa.

Hirmuinen määrä kilometrejä

Steveco-konsernin joukkueet osallistuivat jälleen toukokuusta syyskuun loppuun kestäneisiin valtakunnallisiin Kilometrikisaan ja Kävelykilometrikisaan.

Kävelykisajoukkueessa oli mukana 19 jäsentä ja sijoitus 345:n joukkueen Piensarjassa oli 167. Yhteensä joukkue käveli 6 572 km.

Joukkueen TOP 5 -kävelijät

1. Jukka Jääkallio

2. Kari Kärkkäinen 3. Sania Mäntynen 4. Ossi Rautamies 5. Saana Järvinen

Omassa sisäisessä kilpailussa – tai ehkäpä olisi parempi puhua kampanjasta – jaettiin kaksi pääpalkintoa. Toinen meni eniten kilometrejä kävelleelle Jukka Jääkalliolle ja toisen saaja arvottiin kaikkien osallistuneiden kesken. Onnettaren suosikki oli Sania Mäntynen.

Pyöräillen taitelussa Kilometrikisassa oli mukana 32 jäsentä. Stevecolaisten sijoitus 234 joukkueen Suursarjassa oli 129. Yhteensä joukkue polki 20 711 km.

Joukkueen TOP 5 -fillaristit:

1. Markus Sakki 2. Roy Hagel

Teemu Koivunen

Markku Hienonen 5. Sanna Karjalainen

Myös tässä kisassa jaettiin kaksi pääpalkintoa. Toinen meni eniten kilometrejä ajaneelle Markus Sakille ja toisen saaja arvottiin kaikkien osallistuneiden kesken. Onnettaren suosikki oli Sanna Karjalainen.

Joulupukki ja poro ovat piiloutuneet johonkin lehden sivuille ja parivaljakon löytämiseksi tarvitaan etsintäapua. Jos löydät piileskelijät, lähetä sivunumero joko oheisella kupongilla Steveco-lehden toimitukseen (Steveco Oy, Steveco-lehti, PL 44, 48101 Kotka, voit lähettää ristikon ratkaisun samassa kuoressa), sähköpostitse elina.harjama@steveco.fi tai Pollarin sähköisellä lomakkeella. Vastauksien palautus viimeistään 31.1.2023 Osallistuneiden kesken arvotaan Steveco-tuotepalkintoja.

Työterveyden riesana ovat ns. no show-asiakkaat eli tärkeä muistutus: jos sinulla on varattuna aika, mutta et syystä tai toisesta pääse käyttämään sitä, peru se!

No show-tapauksia ei toki ole joka viikko, mutta useammin kuitenkin kuin joka toinen viikko.

Ovatko osoitetietosi ajan tasalla?

Kun muutat, ilmoita uusi osoitteesi palkkaosastolle. Paras tapa on ilmoittaa muutoksesta sähköpostitse osoitteeseen palkkahallinto@steveco.fi.

Työnjohtajan ja ahtaajan oppisopimuskoulutukset alkavat alkuvuodesta

Steveco Oy käynnistää kaksi oppisopimusohjelmaa ensi vuoden alussa. Koulutuksilla tarjotaan mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen ja ammatillisen tutkinnon suorittamiseen niin omalle henkilökunnalle kuin uusille tulijoille.

Tammikuussa käynnistyvä oppisopimusohjelma on suunnattu työnjohtajille ja työnjohtajaksi pyrkiville. Ohjelman tavoitteena on suorittaa palvelulogistiikan erikoisammattitutkinto. Hakuaika ohjelmaan oli auki marraskuussa.

Maaliskuussa käynnistyvä oppisopimusohjelma on suunnattu ahtaajille ja ahtaajiksi pyrkiville. Ohjelman tavoitteena on suorittaa lastinkäsittelyalan ammattitutkinto. Hakuaika ohjelmaan on joulukuussa.

Opiskelijat työskentelevät oppisopimusohjelman aikana kattavasti erityyppisissä tehtävissä ja terminaaleissa. Ohjelma sisältää myös teoriakoulutusta, josta päävastuu on koulutusyhteistyökumppani Ekamilla. Koulutusohjelmat kestävät noin 2 vuotta.

Sloganit olivat unohtuneet

Syyskisassa pyydeltiin kaivelemaan muistilokeroista firman sloganeita eli iskulauseita vuosien varrelta. Muisteleminen sen paremmin kuin uusien iskulauseiden ideoiminenkaan ei nyt ottanut ollenkaan tuulta siipien alle. Onhan noita ollut, ohessa joitakin muistin virkistykseksi.

• Steveco toimiva yhteys kaikkialle maailmaan

• Functional connections to all parts of the world

• Hyvin perillä

• Known to be there

• Koko maailma ulottuvillasi Reitillä on väliä The route matters Monessa mukana Logistics solutions since 1884

• Satamasta maailmalle

• From the port out into the world

• Paras kumppanisi toteuttamaan logistiikkayhteydet maailmalle

Kerro mielipiteesi!

Saavuttaako Stevecon viestintä sinut? Saatko Steveco-lehdestä mitään irti? Mitä muuttaisit viestinnässä, jos sinulla olisi kaikki valta?

Vastaa kysymyksiin ja vaikuta. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan pipoja päätä lämmittämään. Vastausaikaa on tammikuun puoliväliin ja kuponki löytyy Pollarista. Voit vastata myös sähköpostitse: info.steveco@steveco.fi.

1. Minkä arvosanan annat Stevecon viestinnälle (asteikolla 1–5) ja miksi päädyit tuohon arvosanaan?

2. Saatko Steveco-lehdestä mitään irti? Kiinnostaako lehden sisältö sinua ja onko sinulla kehitysideoita? Lisäksi: olisitko itse halukas osallistumaan sisällön tuottamiseen?

3. Mitä muuttaisit Stevecon viestinnässä, jos sinulla olisi kaikki valta?

Epassiin vuodenvaihteessa ladattu saldo on voimassa kalenterivuoden loppuun eli mahdollinen jäljellä oleva saldo nollaantuu. Ensi vuoden saldo 250 euroa latautuu Epassiin automaattisesti 1.1.2023. Lisätiedot Epassista löytyvät Pollarista.

HISTORIAN HAVINAA 1992

Henkilöstön osallistumisella yritysten johtamiseen on verrattain pitkä historia. 1980-luvun lopulla työmarkkinaosapuolet solmivat asiaa koskevan sopimuksen. Sen mukaan henkilöstölle annettiin oikeus osallistua yrityksen toimintaa koskevaan päätöksentekoon sovittavassa toimielimessä. Stevecolla se tarkoitti paikallisjohtoryhmien muodostamista vuonna 1982.

Paikallisjohtoryhmät muodostuivat kahdesta työnantajan edustajasta, kahdesta ahtaajien edustajasta, yhdestä työnjohtajien edustajasta ja yhdestä konttoritoimihenkilöiden edustajasta. Pääkonttorin paikallisjohtoryhmässä oli kaksi työnantajan ja neljä konttoritoimihenkilöiden edustajaa. Ennen varsinaisen toiminnan alkamista edustajille järjestettiin kolmiosainen koulutus, joka koostui ryhmätyötaidoista, taloudesta ja johtoryhmätyöstä.

Aiemmin on tullut todettua, että samat asiat toistuva vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, tahdoimmepa tai emme. Vuoden 1992 viimeisessä

Steveco-lehdessä Juhani Forss kirjoittaa näin: Tuntuu vanhan toistolta aloittaa kirjoitus toteamalla, että elämme viimeisiä viikkoja vuodesta, joka on tuonut suuria muutoksia koko maailmaan ja myös meille tänne Suomeen. Näin kuitenkin on. Maailmanlaajuisesti asiaa tarkasteltaessa ei voi olla huolestumatta siitä rauhattomuudesta, joka vallitsee useassa paikassa maapalloa ja on johtanut sodan mittaisiin aseellisiin selkkauksiin. Kirjotuksessaan Forss toteaa, että Steveco on Suomen satamien lailla selvinnyt laman korissa kohtuullisen hyvin ja pystynyt valmistautumaan myös tuleviin palveluvaatimuksiin mm. laatukoulutuksella ja muilla kehityshankkeilla.

Kolmekymmentä vuotta sitten, samoin kuin nytkin, haluttiin kuulla lukijoiden mielipiteitä henkilöstölehdestä. En malttanut olla kurkkaamatta raporttia. mielipiteet, onko jotakin sisältöä liikaa, sopivasti tai liian vähän erosivat ihan arvattavasti. Ketä kiinnostaa mikäkin. Ehdotuksia sisällön parantamiseksi oli saapunut vallan mukavasti.

Joulutervehdykset

Hyvä joulua ja onnellista uutta vuotta 2023

Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta jäsenistölle ja heidän perheenjäsenilleen sekä kaikille stevecolaisille

toivottavat Ammattiliitto Pron Stevecon toimihenkilöt

toivottaa jäsenistölleen ja koko Stevecon henkilökunnalle rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2023

Ahtaustyöntekijät

Hyvää joulua ja oikein onnellista uutta vuotta 2023

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2023

sataman

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta jäsenille ja lukijoille Rauhallista joulua ja onnekasta uutta vuotta 2023

Stevecon Ylemmät Toimihenkilöt ry

Kotkan Satamatyönjohtajat Pro ry                   HENKILÖSTÖLEHTI 3/2022 | STEVECO 23

RISTIKKO 3/2022

Sanaristikon oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme esinepalkintoa

Ristikon 3/2022 palautus viimeistään 31.1.2023 Elina Harjamalle Kipparinkulmaan (osoite PL 44, 48101 Kotka).

Nimi

Osoite

Seuraava Steveco ilmestyy huhtikuussa 2023. Lehteen tarkoitettu materiaali tulee toimittaa Steveco-lehden toimitukseen viimeistään 31.3.2023 osoitteella Steveco-lehti, PL 44, 48101 Kotka tai sähköpostitse elina.harjama@steveco.fi. Voit lähettää kilpailuvastauksen ja ristikon samassa kirjekuoressa. Muistathan ilmoittaa osoitteenmuutokset henkilöstöhallintoon: palkkahallinto@steveco.fi tai (05) 23 231.

Ristikkovoittajat 2/2022 Ristikon 2/2022 ratkaisu

Maarit Jolkkonen, Kotka

Raimo Mattila, Kotka

Päivi Pajunen, Kotka