Steveco 2 2025

HENKILÖSTÖLEHTI

2/2025

2 STEVECO HENKILÖSTÖLEHTI 2 / 2025

S I S Ä LT Ö

Yhdessä eteenpäin, yhteispelillä Markus Myllylä

K

esä alkaa hiljalleen väistymään ja syksy tuo mukanaan jälleen uuden rytmin rutiineihin – niin työelämään kuin arkeenkin. Aloitetaan uusia harrastuksia tai jatketaan tauolla ollutta. Tämä vuodenaika pysäyttää usein miettimään hetken, katsomaan taaksepäin, sekä suuntaamaan katseita tulevaan. Miten kesäloma sujui ja miltä syksy työelämässä näyttää. Ajat ovat joka paikassa epävarmoja ja jokainen varmasti miettii mitä kaikkea tulevaisuus tulee tuomaan. Tämä on aivan normaalia pohdintaa, niin työelämässä kuin arjessakin.

Olen itse toiminut vapaa-ajalla valmentajana ja ohjaajana lapsille, sekä nuorille urheilukentillä. Työelämä muistuttaakin monella tapaa itselle erittäin tuttua harrastusta, koripalloa. Kentällä jokaisella pelaajalla on oma roolinsa, mutta voittoon tarvitaan koko joukkueen panos. Samoin on työyhteisöissä. Yksilön tekeminen, motivaatio, yhteistyö, sekä kaikkien yhteinen tahtotila ratkaisevat. Työelämääkin voi tarkastella valmennuksen kautta – valmiita vastauksia ei välttämättä ole tarjolla, vaan autetaan toisiamme löytämään ne itse. Jokaisella on oma roolinsa, mutta vain yhdessä pelaamalla syntyy tulosta. Valmennuksellinen tapa toimia on kuin juniorivalmentajan tapa kohdella nuoria pelaajia, ei pelkästään ohjeita ja taktiikkaa, vaan annetaan aikaa, kuunnellaan ja uskotaan siihen, että jokaisella on potentiaalia kasvaa.

Koripallossa valmentaja ei pelaa yhtään

peliä, mutta hänen tehtävänsä on nähdä potentiaali, rakentaa luottamusta joukkueen sisällä ja kehittää pelaajia niin, että heillä on mahdollisuus niin itse halutessaan onnistua yhdessä.

Työelämässä tämä näkyy jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa, normaaleissa arjen kohtaamisissa, palautteen antamisessa, keskusteluissa, tavoitteissa ja tilan antamisessa omille oivalluksille, jotka sitten kaikki auttavat yhteisen päämäärän saavuttamista. Kun jokainen kokee olevansa osa samaa yhteisöä, syntyy aina sitoutumista, yhteistä motivaatiota ja sen myötä tuloksia.

Jokainen meistä voi olla valmentaja toiselle: kysyä, kuunnella, kannustaa ja haastaa sopivassa suhteessa. Ja samalla jokainen voi olla pelaaja, joka haluaa kehittyä, oppia ja tuoda oman panoksensa yhteiseen tekemiseen, kun muistetaan tukea ja kannustaa aina myös toista.

Olen miettinyt, että miten itse voisin olla työelämässä kuin hyvä juniorivalmentaja – tukien, rohkaisten, kannustaen työkavereita? Miten tiimi voisi pelata yhteen, vaikka jokaisella on oma roolinsa? Ja ennen kaikkea: miten rakennamme yhteistä kulttuuria, jokainen kokisi olevansa osa matkaa ja yhteisöä, jossa kehittyminen on jatkuvaa?

Nämä ovat kysymyksiä, joita jokaisen kannattaa itsekin pohtia.

Arvostetaan omaa työyhteisöämme. Joukkue on yhteinen ja peli on käynnissä. Pelataan sitä yhdessä.

Oikein hyvää syksyä kaikille stevecolaisille ja nautitaan upeasta vuodenajastamme.

Pääkirjoitus: Markus Myllylä

Uutiset: IT:n vetovastuu vaihtuu

Tullin sanomaprojekti

Satamien turvallisuusviikko

Stevecolainen: Pirjo Roimola

Stermiläinen: Vesa Rantala

Jätteet jiiriin

Kesäduuniblues 2025

Kesäherkku -kuvia

FC Föörmannit

Lentistä jo vuodesta 1964

Tuuli Mänttäri Steveco-lehti on Steveco Oy:n henkilöstölehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuonna 2025.

Julkaisija: Steveco Oy, Kirkkokatu 1, PL 44, 48101 KOTKA puhelin 05 23 231 www.steveco.fi Osoitteenmuutokset: palkkahallinto@steveco.fi tai 05 23 231

Kansikuva: Elina Pajunen Painopaikka: Painokotka Oy, Kotka Päätoimittaja: Elina Harjama

Henkilöstöedut ja info

Taitto: Haminan mainos ja media Toimitusneuvosto: Katja Hitchman, Anu Karnaattu, Elina Pajunen, Päivi Pirtilä, Tuomas Tiainen

Historian havinaa: 1985

STEVECO HENKILÖSTÖLEHTI 2 / 2025 3

IT:n vetovastuu vaihtuu

Kymin kentällä järjestettiin elokuun puolivälissä Esi-Jukolan ja Viestiliigan suunnistuskilpailut. Juhana Suurnäkin omien sanojen mukaan kuva kertoo, miltä näyttää tulospalveluihminen, kun valmistelut ovat ohi ja kisa on saatu onnistuneesti käyntiin. Kuva Annika Takanen

J

ukka Soinisen elokuussa 2001 alkanut ura Stevecon tietohallintopäällikkönä alkaa lähestyä loppuaan ja hän jää eläkkeelle vuoden vaihteessa. Loppuvuoden aikana hän johdattaa seuraajansa konsernin IT-ympäristöön.

Jukan seur aajaksi on nimitet t y CIO Juhana Suurnäkki. Hän aloittaa 15.9.2025 ja tulee vastaamaan IT-hallinnosta. Samalla hänestä tulee johtajiston jäsen. Juhana tulee Stevecolle Huld Oy:stä, jossa hän on toiminut konsulttina useaa eri toimialaa edustavien asiakkaiden tiedonhallinta- ja tietojärjestelmähankkeissa.

- Koulutukseltani olen filosofian maisteri, pääaineena tietojärjestelmätiede. Opintoihin sisältyi myös liiketalous- ja aikuiskasvatustiede, mikä

onkin työuran aikana osoittautunut erinomaisen hyödylliseksi yhdistelmäksi. Yrityksissä liiketoiminnan kehittäminen on usein lähtökohtana uusien teknologioiden hankinnalle ja käyttöönotolle ja toisaalta IT-hankkeissa onnistumiseksi on osattava huomioida meidän erilaisten ihmisten erilaiset tarpeet ja odotukset.

- Työurani aikana olen kokenut, että haasteet IT-hankkeissa ovat kovin samankaltaisia toimialoista riippumatta.

Kokonaisuuksien hahmottaminen on tärkeää, ja siinä olen aika hyvä. Terveydenhuollon kansallinen KanTa-hanke oli aikanaan hyvä mittari - edellytysten luomisessa satojen kuntaorganisaatioiden ja useamman eri viranomaisen yhteistyölle tarvittiin kykyä tunnistaa olennaiset asiat ja keskittyä niihin.

Juhana on alkujaan vehkalahtelainen ja nykyinen haminalainen - Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi jo täysi-ikäistä lasta, joista toinen on jo saatu ajettua pois kotoa muualle opiskelemaan. Lisäksi kodin aktiviteettiosastolta löytyy kaksi koiraa mallia Lagotto Romagnolo. Jos koirien kanssa puuhaamiselta jotain vapaa-aikaa jää, niin se kuluu usein Vehkalahden Veikkojen urheilutoiminnassa, erityisesti eri lajien tulospalvelussa. Lajeista suunnistus on kaikkein ”omin”, sitä yritän ehtiä harrastamaan kuntoilumielessä.

- Kotoa löytyy myös lukemattomia kirjoja ja soittamattomia soittimia, jotka odottavat omaa osuuttaan vapaa-aika-arpajaisissa.

4 STEVECO HENKILÖSTÖLEHTI 2 / 2025

Viiden vuoden valtava urakka näkymätöntä mutta välttämätöntä työtä on loppusuoralla Pakollinen muutostyö kääntyy pitkällä aikavälillä toiminnan kehityksen hyödyksi

Teksti: Elina Talvio Kuvat ja infografiikka: Tero Talvio

E

U yhtenäistää asteittain tullimenettelyjä, ja viimeiset viisi vuotta Suomessa on työskennelty sen eteen, että tullikäytännöt olisivat meillä samanlaiset kuin muualla unionissa.

Stevecolla muutos on tarkoittanut isoa urakkaa, joka toimiessaan ei näy ulospäin.

– Tämä on ollut suursatsaus. Toisaalta se on ollut pakollinen mutta myös hyödyllinen siinä, että pysytään kilpailussa ja kehityksessä mukana, summaa tulliasiantuntija Johanna Kasari.

Kasari on yksi niistä, jotka ovat työskennelleet hankkeen parissa tiiviisti viimeiset vuodet. Järjestelmiä on uusittu tulli-ilmoitus kerrallaan ja otettu sitä mukaa käyttöön. Kasari kertoo, että hän tuli mukaan kolme vuotta sitten ja siinä vaiheessa tullivarastoinnin ilmoitukset ja tuonti-ilmoitusten ensimmäinen osio oli jo uudistettu.

Kunkin ilmoitusosion uudistaminen on käynnistynyt tullilupien päivittämisellä. Sen jälkeen on selvitetty, millaisia muutoksia se vaatii käytössä oleviin ohjelmiin. Testauksessa on ollut mukana toisinaan isokin joukko omaa väkeä, kuten huolintaohjelman pääkäyttäjät. Kun

45 vuotta ja risat:

Vesan monivaiheinen työura päättyi keväällä

Pauliina Lindholm

testit on saatu hyväksytysti läpi, Tulli on antanut luvan siirtyä tuotantoon. Uusien ilmoituksien käyttöönotto on edellyttänyt myös paljon ohjeiden laatimista ja henkilökunnan perehdytystä.

– Muutos on vaikuttanut kaikkiin konsernin tullitoimintoihin, kuvailee operatiivinen päällikkö Pauliina Lindholm.

EU:n tullikoodeksi määrittelee koko unioninlaajuisesti sanomien tietosisällöt, jotta ne ovat samanlaiset kaikkialla.

Siinä on uusittu kaikki mahdollinen: tuonti, vienti, tullaus, varastointi... Uudistus on Tullin historian suurin ICT-hanke.

Aikataulu on ollut suuri haaste, sillä se on ollut tiukka EU-tasoa myöten.

STEVECO HENKILÖSTÖLEHTI 2 / 2025 5

Johanna Kasari

– Onnistuimme siinä mielessä hyvin, että saatiin kaikki ilmoitukset ajallaan käyttöön ja uusien järjestelmien käyttöönotto sujui hyvin. Olen ylpeä meidän IT:n ja tulliasiantuntija Johannan sekä ohjelmien käyttäjien toiminnasta. On pysytty aikataulussa ja selätetty ongelmat, Lindholm antaa tunnustusta.

Uudistuksen yksi tavoite on – määräysten noudattamisen lisäksi – että pystymme hyödyntämään sanomien tietoa tehokkaammin ja edelleen kehittämään toimintamalleja. Yksittäisiä tullisanomia tavaran ja laivojen liikkeistä tulee Stevecolla suuria määriä, ja niiden käsittelyn automatisointi helpottaa kaikkien työtä ja sujuvoittaa tavaran liikkumista.

Aikaisemmin tavarat ilmoitettiin konttikohtaisesti, nyt ilmoitukset annetaan lähetyserittäin. Erä voi sisältää useamman kontin tai olla pienempi kuin kontillinen.

– Tämä aiheuttaa tiettyjä haasteita, sillä pääasiassa merirahti liikkuu edelleen konteittain, joten meidän piti rakentaa oma järjestelmämme saman logiikan mukaan, kuvailee IT-osaston projektipäällikkö Jarno Posti.

Lähetyserien ilmoitussisällöstä on käy t y keskustelua var ust amoiden kanssa tietojen sujuvan käsittelyn varmistamiseksi.

Jarno Posti

6 STEVECO HENKILÖSTÖLEHTI 2 / 2025

VA R A S T O N P I TÄ J Ä N S A N O M I E N K ÄY T T Ö Ö N O T O L L A P Y R I TÄ Ä N S I I H E N , E T TÄ K A I K K I TAVA R A N L I I K K U M I S E E N TA R V I T TAVA T I E T O S A A D A A N S A N O M I L L A .

N Ä I N VÄ LT E TÄ Ä N I N H I M I L L I S I Ä V I R H E I TÄ J A T I E T O O N S A M A N M U O T O I S TA K U I N M I TÄ T U L L I L L E ON ILMOITETTU.

Suomi on ollut ensimmäisten joukossa Tullin tietojärjestelmien uudistamisessa ja kun muut jäsenmaat ovat saaneet uudistukset valmiiksi, on siitä saattanut aiheutua hienosäätöä jo Suomessa käyttöönotettuihin ilmoituksiin.

Osa muutoksista on sellaisia, että ne vaikuttavat jo kertaalleen uudistettuihin asioihin. Kasari mainitsee esimerkkinä tuoreimman tapauksen toukokuulta, jolloin poistumisilmoitukset uudistuivat. Tämän uudistuksen myötä jouduttiin tekemään pientä viilausta toimintamalliin, joka oli kertaalleen määritelty uusiksi kun vienti-ilmoittaminen uudistettiin puoli vuotta aiemmin.

Aivan uusiakin ilmoitustyyppejä on tullut mukaan, kuten vaikka se kun tulli haluaa tarkastaa jonkin kontin, jolloin siitä tulee tieto yritykselle niin, että konttia ei lastata laivaan vaan se jää terminaaliin odottamaan tarkastusta.

Aiemmin tieto kulki lähinnä sähköpostin välityksellä.

Uudessa järjestelmässä työntekijän puuttumista vaaditaan lähinnä silloin,

kun tullilta ja varustamolta saaduissa tiedoissa on eroja ja huolitsija selvittää, kenen tiedot pitävät paikkansa. Tietojen täsmätessä asiat sujuvat jokseenkin itsestään.

– Kun ilmoitusketjut toimivat, kuten ne on suunniteltu, tehty muutostyö ei juurikaan näy tavaran liikkumisessa.

Pahimmassa tapauksessa jokin kontti saattaa jäädä laivasta, jos ilmoitukset eivät ole kunnossa, Posti kuvailee.

Posti kertoo, että IT-osaston tavoitteena on ollut luoda käyttäjäystävällinen ohjelma ja siinä on hänen mielestään onnistuttu.

Aikataulu on ollut jokaisen uudistettavan ilmoituksen osalta enemmän tai vähemmän tiukka. Tietyt ilmoitukset on pitänyt antaa uudenmuotoisena tiettyyn päivämäärään menneessä ja jonkin verran asioita on ollut avoimena viime metreille saakka. Kasari kiittelee Tullia siitä, että aina pyydettäessä on saanut apua.

– Tullin kanssa on ollut hyvä keskusteluyhteys ja asiat on saatu toimimaan, vahvistaa Lindholm.

Stevecolla tullin järjestelmäuudistusta on tehty kahdesta näkökulmasta, sekä huolitsijan näkökulmasta huolinnan toimintaan liittyvien ilmoitusten osalta, mutta myös varastonpitäjän roolissa. Varastonpitäjän ilmoitukset koskevat kaikkea terminaalin kautta kulkevaa liikennettä.

Varastonpitäjän sanomien käyttöönotolla pyritään siihen, että kaikki tavaran liikkumiseen tarvittava tieto saadaan sanomilla. Näin vältetään inhimillisiä virheitä ja tieto on samanmuotoista kuin mitä Tullille on ilmoitettu.

Tämä projekti on nyt pääosin paketissa. Pieniä muutoksia vielä tulee sitä mukaa kun sanomien käyttöönotto EU:n laajuisesti etenee. Nuo muutokset eivät enää välttämättä näy käyttäjillekään millään tavalla, mutta vaativat vielä taustatyötä, sanoo Lindholm.

STEVECO HENKILÖSTÖLEHTI 2 / 2025 7

Satamien Työturvallisuusviikko 6.–10.10.2025

S

atama sykkii elämää ja toimintaa vuorokauden ympäri. Siellä liikkuu valtava määrä toimijoita ja niiden henkilöstöä, kävelijöitä, pyöräilijöitä ja henkilöautoja, ahtausliikkeiden järeitä työkoneita, kuljetusliikkeiden rekkoja, kiinteistöhuollon kalustoa ja ruokahuollon väkeä, vartijoita ja viranomaisia, matkustajasatamien turisteja ja henkilöautoliikennettä unohtamatta. Näkymisestä, turvallisista kulkureiteistä, valppaudesta ja muiden huomioimisesta muistutetaan turvatuokioissa. Toistetaan ohjeita uudelleen ja uudelleen.

Mikään yksittäinen toimenpide tai ohjeistus ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että jokainen ihminen on loppujen lopuksi itse vastuussa turvallisuudestaan. Kääntöpuoltakaan ei pidä unohtaa. Työpaikka, on se mikä tahansa, on useiden toimijoiden yhteinen työpaikka,

jossa liikkuu ja työskentelee paljon väkeä. Kaikki työ ja tekeminen vaikuttaa omien työkavereiden lisäksi muiden alueella liikkuvien turvallisuuteen. Kaiken sen hallinta ja toimintojen yhteensovittaminen edellyttää työtä yhteisen turvallisuuskulttuurin eteen.

Satama on siellä työskentelevien yhteinen työpaikka, jossa työturvallisuus on yhteinen asia ja se toteutuu kaikkien osapuolien yhteispelillä. Tämän vuoden teema Satama – yhteinen työpaikka muistuttaa siitä jälleen kerran.

Tänä vuonna Satamien työturvallisuusviikkoa vietetään 6.–10.10.2025.

Teemaviikon pääjärjestäjä on Satamaoperaattorit yhteistyökumppaneinaan Suomen Satamaliitto sekä ammattiliitot AKT ja PRO.

Turvallisuus syntyy yhdessä – tee turvallisuushavainto!

Jokainen havainto on askel kohti turvallisempaa työympäristöä. Kun huomaat riskin ja tuot sen esiin, suojelet itseäsi, työkavereitasi ja koko työyhteisöä.

Turvallisuushavainto ei ole syyttelyä – se on välittämistä.

• Pienikin havainto voi estää suuren vahingon.

• Sinun näkökulmasi on arvokas – kukaan ei näe kaikkea.

• Turvallisuuskulttuuri rakentuu teoista, ei pelkistä sanoista.

Ole rohkea, ole tarkka, ole mukana. Turvallisuushavainto on teko, jolla voi olla suuri merkitys.

Sekä Pollarissa että StevecoMobiilissa on linkki Umbrellaan, jossa turvallisuushavainto tehdään. Viime vuonna turvallisuushavaintoja tehtiin 404 kpl. Tänä vuonna havaintoja on tehty 235 kpl. Tavoite on, että jokainen stevecolainen tekee vähintään yhden turvallisuushavainnon vuoden aikana.

Kiitos, että välität!

Tuotantoyksiköiden johtajat ovat yhdessä terminaalipäälliköiden kanssa kutsuneet kesän aikana useammankin kerran henkilöstönsä kokoon infotilaisuuksiin. Kuva Kotkan konttioperoinnin infotilaisuudesta, joka pidettiin 7. heinäkuuta Kotkan Seurahuoneella.

Tilaisuuksissa on käsitelty sekä koko yhtiön että terminaalin tilannekuva työmäärien, talouden ja tulevien kuukausien ennusteiden näkökulmista.

Kilpailu- ja asiakassopimustilanteet ovat myös olleet ajankohtaisia aiheita samoin kuin kuluneen vuoden aikana käydyissä sopeuttamis- ja muutosneuvotteluissa tehdyt toiminnalliset muutokset.

HENKILÖSTÖLEHTI 2 / 2025 8 STEVECO STEVECO HENKILÖSTÖLEHTI 2 / 2025

Yksi työpaikka, monta aikakautta Pirjo suhtautuu ymmärtävästi digikehityksen vauhtiin, mutta iloitsee kun säästyi ajalta, ettei nauhalaskukonetta ja mappikaappeja tarvita.

Elina Harjama

K

atsoimme mustaa laatikkoa ja ihmettelimme, miten se voi olla noin nopea. Jari Nylund totesi, että tulee vielä aika, jolloin tuskailette tämän hitautta, muistelee Pirjo Roimola aikaa, jolloin tietokoneet löysivät tiensä Oy Kotka Stevedoringin laskutusosastolle.

Elokuussa pitkän työuransa päättänyt Pirjo on nähnyt ja kokenut ison määrän muutoksia ja tekniikan kehittymistä vuosien varrella. Hiukan salaa hän hengähtää helpotuksesta, ettei hänen enää tarvitse tulla erityisen hyvin sinuiksi tekoälyn ja robotiikan kanssa.

-Olen tyytyväinen, kun kaapit ovat vielä täynnä mappeja ja tilintarkastajatkin haluavat niitä nähtäväksi. Siihen

suuntaan kuitenkin ollaan menossa, että kaikki kirjanpitomateriaali on vain sähköisenä.

- Tekniikka kehittyy, mutta tiettyjä asioita voi edelleen tehdä käyttäen laskunauhoja. Minulla on perinteinen nauhalaskukone käytössä, vaikka tietysti lukuja voisi syöttää Exceliinkin.

sin sisätsuppariksi Cadeniukselle Hietaseen. Olin toukokuusta heinäkuuhun työttömänä ja se tuntui kovin pitkältä ajalta.

- Kuuntelin, miten työkaverit puhuivat olleensa jo viisikin vuotta töissä ja ajattelin, että apua miten kauan. Nyt on kulunut 47 vuotta!

Alaikäisenä aukesi paikka sisätsupparina

Monistajasta puhtaaksikirjoittajaksi

Ty ypillisesti t yöt uudessa t yöpaikassa alkavat maanantaina ja kuukauden alussa, mutta Pirjon työura Oy Kotka Stevedoringilla alkoi perjantaina 28.7.1978.

- Kauppakoulun päätt yessä olin 17-vuotias, eikä toimistoalan töitä ollut tarjolla alle 18-vuotiaille, mutta pää-

- Täytin 18 vuotta seuraavana keväänä ja se tarkoitti tsupparin pestin päättymistä. Sain jatkoksi kesätyön monistajana ja tilinauhassa luki päätoiminen monistaja. Tein sitä työtä kesän yli ja kopioin mm. konossementteja Kotkassa Klubin alakerrassa, johon oltiin muutettu Hietasesta. Sitten laskutuksesta jäi henkilö pois ja pääsin

STEVECO HENKILÖSTÖLEHTI 2 / 2025 9

vakituiseksi laskuttajaksi.

- Olin kouluaikana sanonut, etten ainakaan konekirjoittajaksi ala, mutta niinpä löysin itseni puhtaaksikirjoittajan työstä. Laskulomakkeiden välissä oli monta kalkkeeripaperia, eikä virheitä voinut tehdä.

- Laskuihin puhtaaksikirjoitettavat tiedot tulivat paperilla. Opettelin myös Hietasen lauttoja ja sahislaivoja ja kerran piti mennä paikan päälle laskukone kainalossa auttamaan laskutustietojen keruussa.

Kolme kuukautta taksikyydillä Haminaan - Kun alettiin puhua Haminan ja Kotkan toimintojen yhdistymisestä, laskutus siirtyi Haminaan ja kirjanpito jäi Kotkaan. Meille oli järjestetty taksikuljetus Haminaan kolmen kuukauden ylimenokauden ajaksi ennen kuin oltiin virallisesti yhtä Stevecoa. Asuin siihen aikaan Karhuvuoressa, seuraava napattiin kyytiin Aittakorvesta ja muut keräiltiin matkan varrelta. Sama työpäivän jälkeen toiseen suuntaan.

- Kun meistä tuli virallisesti stevecolaisia, tehtiin joitakin työtehtävien vaihtokauppoja ja minä esimerkiksi vaihdoin Tynin Mallun kanssa osastoja ja sain jäädä Kotkaan. Siirryin myyntireskontran hoitajaksi Anneli Postin kaveriksi. Anneli hoito maksuliikenteen ja kassan.

Työnantaja tuki kouluttautumista ja Pirjo suoritti kirjanpitäjän tutkinnon Markkinointi-instituutissa.

Opiskelu kannatti - Kirjanpito-osastolla oli eläköitymisiä ja äitiyslomia ja sinne haettiin osaavaa kirjanpitäjää. Sanoin Anne lille, että haen sitä paikkaa, vaikka en käytännössä ollut kirjanpitoa tilinpäätökseen asti tehnyt. Haastattelujen jälkeen minut hyväksyttiin.

Ahtausviestissä 3/1984 kerrottiin, kuinka tietotekniikka otti ensiaskeleita talousosastolla.

Siihen työhön sitten jäin ja olen tehnyt kirjanpitoa ensin Vankalon Megin opastuksessa ja sitten Mularin Teijan työparina.

- Markkinointi-instituutin koulutus oli hyvä. Saimme tehtävät etukäteen ja kun mentiin lähipäiville, käytiin tehtävät läpi ja seuraavana päivänä oli tentti. Mutta eihän se todellisuutta ihan vastannut ja koulutuksesta olisi saanut varmasti paljon enemmän irti, jos olisi ollut hiukan työkokemusta alla.

- Vuosien varrella olen käynyt työn ohella Kauppakamarin koulutuksissa ja tietenkin on pitänyt perehtyä alalla tapahtuviin muutoksiin.

“KUUNTELIN, M I T E N T YÖ K AV E R I T P U H U I VAT O L L E E N S A J O V I I S I K I N V U O T TA T Ö I S S Ä J A A J AT T E L I N , E T TÄ A P U A M I T E N K A U A N .

N Y T O N K U L U N U T 4 7 V U O T TA ! ”

Talousosasto oli välillä kuusi vuotta Mussalon Merituulessa.

- Kun olin aikani tallannut sateessa ja tuiskussa pysäkiltä työpaikalle, minuun iski ilmeisesti joku viidenkympin villitys ja ostin auton. Ajokortin olin ajanut jo nuorena.

Uudet tuulet puhaltavat jo Lehden ilmestyessä kirjanpidon viestikapula on jo siirtynyt Annukka Kalliolle, ja Pirjo on siirtynyt toteuttamaan asioita, joita hän on suunnitellut eläkepäivien varalle.

- Tarkoitus olisi pysyä kunnossa ja jatkan käymistä kuntosalin ohjatuilla tunneilla Karhulassa. Minulla on myös uimahallin vuosikortti. Ajattelin elvyttää lukuharrastuksen, joka on jotenkin jäänyt.

- Olen käynyt jonkun verran Euroopassa kaupunkilomilla, mutta eniten tykkään ajella autolla. tehdä kotimaan reissuja ja tavata ystäviä ja kavereita.

- Kivoja muistoja on jäänyt työssäolovuosilta. Tästä on hyvä siirtyä eläkkeelle.

10 STEVECO HENKILÖSTÖLEHTI 2 / 2025

45 vuotta ja risat:

Vesan monivaiheinen työura päättyi keväällä Vesa Rantala aloitti ahtaajan oppisopimuskurssin Haminassa helmikuussa 1980, siirtyi 2008 Vuosaareen ja yhdeksän vuotta sitten hän palasi tavallaan juurilleen, tällä kertaa Stermin palvelukseen Haminaan.

Elina Harjama

T

oukokuun lopulla työelämän taakseen jättänyt Vesa Rantala on valinnut Stevecon kahdesti: ensimmäisen kerran haettuaan oppisopimuskurssille ja toisen kerran, kun Stevecon operointi Haminan satamassa ajettiin alas.

- Olin armeijan jälkeen VR:llä töissä ja siellä oli alkamassa oppisopimuskurssi samaan aikaan kuin Blombergillakin.

Olin juuri täyttänyt 20 vuotta ja mietin, jäänkö VR:lle vai haenko satamaan.

VR:llä työ olisi ollut yötyöpainotteista, mistä en oikein pitänyt, joten hain satamaan. Järjestyksessään neljäs ahtaajan oppisopimuskurssi alkoi helmikuussa 1980, Vesa muistelee.

Toinen valinnan paikka oli edessä vuonna 2008. Siirtyminen Kotkan toimipisteisiin ei ollut valittavana, vain lähtö Vuosaareen valmistumassa olevaan konttiterminaaliin.

- Mietin muitakin vaihtoehtoja alanvaihdosta alkaen. Taisi olla viimeinen ilta ilmoittautua, kun soitin ja kerroin olevani valmis lähtemään Vuosaareen.

Vesalle kertyi 45 vuotta ja risat Steveco-konsernin palveluksessa. Konsernin todellakin, sillä Haminan ja Vuosaaren vuosien jälkeen hän eläköityi lopulta Stermiltä Haminasta.

Vesan työura ahtaajana on ollut pitkä ja monivaiheinen. Hän sanoo ihmissuhteiden pääsääntöisesti toimineen ja arveli sen johtuvan siitä, että alan työkulttuurissa sanotaan, kun on sen aika.

Koko touhusta Haminan loppu on jäänyt eniten mieleen.

STEVECO HENKILÖSTÖLEHTI 2 / 2025 11

- Ajoin viimeiset kasetit laivaan ja kalusto lähti kohti Kotkaa. Olimme lopulta pienellä porukalla viimeisinä sammuttamassa valot, vain Veli-Matti Tuko Tulokas jäi. Sanoi tulevansa vielä seuraavana päivänä katsomaan paikat läpi.- Jälkeenpäin ajateltuna se oli vain yksi muutos tässä maailmassa.

Kimppakämppään Vuosaareen Vuosaareen siirtyvä ryhmä lähti ensin Hietaseen kolmeksi kuukaudeksi, siirtyi syksyllä Mussaloon hakemaan konttiterminaalikokemusta ja marraskuussa matka jatkui Vuosaareen.

Ensimmäiset ajat Vuosaaressa oli operoinnin valmistelua. Satama avattiin virallisesti 24.11.2008 ja se oli monelle taatusti ikimuistoinen jo pelkästään kovan lumimyräkän vuoksi. Lumi kinostui ja tuuli puhalsi vaakasuoraan.

- Yksityiskohdat eivät olleet vielä valmiina lumen aurauksesta alkaen, mutta suhteellisen nopeasti kaikki alkoi pelaamaan, Vesa kertoo. – Laivat lastattiin alkuun yhdellä jengillä Gottwaldilla konttinosturia odotellessa. Meillä oli kai kolmisenkymmentä ahtaajaa alkuun. Haminasta siirtyneet ja oppisopimusoppilaat.

- Meillä oli kolmen porukalla kimppakämppä vuokralla Vuosaaren keskustassa ja se oli hyvä vaihtoehto päivittäiselle ajamiselle. Jos sai vaihdettua vuoroa, pääsi käymään viikollakin kotona.

meillä on Neuvottoman edustalla pienen venematkan päässä mökki ja suvun maille minulla on rakenteilla laavu.

Se tulee kallion päälle ja siellä voi vaikka marjareissuilla levähtää.

Hiihtoladut kutsuvat talvella Vesan vaimo on ollut jo pari vuotta eläkkeellä. Poika asuu Espoossa vaimonsa kanssa ja tytär Maltalla, jonne muutti kymmenkunta vuotta sitten töiden perässä ja jonne on perustanut perheen.

1,5-vuotiasta tyttärenpoikaa on mukava käydä välillä tapaamassa ja vaikka pitempiaikainen asuminenkin onnistuisi, ei Vesa aio lähteä Maltalle talvehtimaan.

Hiihtoladut kutsuvat.

- En ole ikinä niin tosissaan kilpaillut, mutta olen aina harrastanut juoksua ja hiihtoa. On ollut mukava osallistua tapahtumiin kuten Finlandia-hiihtoon, Vasaloppetiin ja vaikkapa Italian Alpeilla järjestettävä Marcialongan massahiihtotapahtumaan.

Ensi vuoden helmikuussa Vesa on lähdössä muutaman kaverin kanssa Milano-Cortinan talviolympialaisiin.

- Meillä on liput kolmelle hiihtopäivälle jo valmiina. Ajattelin, ettei toista mahdollisuutta tällaiseen kokemukseen varmaan enää tule. Nyt on logistiikka tiedossa ja kaverit ovat kokeneita reissaajia.

“ TA I S I O L L A V I I M E I N E N I LTA I L M O I T TA U T U A , K U N S O I T I N J A KERROIN OLEVANI VALMIS LÄHTEMÄÄN VUOSAAREEN.”

Viimeiset yhdeksän vuotta stermiläisenä Vuonna 2016 vuosaarelaisille tarjoutui mahdollisuus siirtyä Stermille Haminaan. Viisi ahtaajaa siirtyi, Vesa heidän joukossaan. Aika pian keikkaa oli myös Mussalossa, jossa Stermin porukka lastasi laivat B-laiturilla. Muutamaa vuotta myöhemmin valmistui ensimmäinen selluvarasto Mussalon D-alueelle ja vuonna 2022 toinen. Ne molemmat ovat Stermin operoinnissa.

Vesa on paljasjalkainen vehkalahtelainen, mutta asuu nyt Kotkassa. Omakotitalo Neuvottomassa vaihtui toistakymmentä vuotta sitten kerrostaloasumuiskokeiluun Hirssaaressa.

- Hyvä siellä oli asua, vene vieressä laiturissa ja hienot näköalat ylimmästä kerroksesta. Maalla aina asuneena kuitenkin tuntui, että ovesta pitää päästä kävelemään omalle pihalle.

- Nyt olemme asuneet Otsolassa rivitalossa kahdeksan vuotta. Siinäkin on pihaa ja saa kasvatettua jotain. Lisäksi

Vesa Rantalan pitkä, 45-vuotinen ura konsernin palveluksessa tuli keväällä kalkkiviivoille. Rauli Pohjola ja Lauri Pitkänen ojensivat hänelle työnantajan eläkelahjan toukokuun lopulla.

12 STEVECO HENKILÖSTÖLEHTI 2 / 2025

Jätteet jiiriin Katja Hitchman

V

uoden 2024 henkilöstölehden ensimmäisessä numerossa kirjoitin ympäristöalan opintojeni loppuunsaattamisesta ja jätekartoituksesta Hietasen satamassa. Sittemmin olen päässyt käytännössä toteuttamaan oppimiani asioita. Maalipurkki ja metallia sekajätelavalla, pahviriekaleet jätelavan vieressä, tekstiiliä jätesäkissä sataman lavalla. Nyt olemme jätekartoituskävelyllä Mussalon satamassa. Kun itse lajittelee, tuollaiseen lajittelemattomuuteen kiinnittää huomiota. Maalipurkin sisältö jäi arvoitukseksi, oliko se tyhjä vai sisällä vielä maalia? Oli niin tai näin, sekajätelava on väärä paikka maalipurkille ja metallille. Pahviriekaleet olivat saaneet rauhassa pyöriä tuulen mukana kentällä, nyt ne siivottiin porukalla pois. Jos Hietasen sataman lavoilta löytyi omenasäkkejä ja puutarhahuonekaluja niin Mussalon lavalla näytti olevan säkillisiä petivaatteita. ” …Ne, jotka lajittelevat, tekevät sen hyvin. Kun katsoo vaikkapa kartonkias-

tiaan, valtaosin sisältö on kuin suoraan oppikirjasta, Pouta kiittelee. Sekajäteastioiden sisältö sen sijaan tuppaa saada roskakuskin tuskastumaan – varsinkin, jos sinne viskataan surutta likimain kaikki kodin jäte ” (Ilta-Sanomat, Hyväkkä, 12.8.2025). Lueskelen iltapäivälehdessä julkaistua kotitalouksen asumiseen ja jätehuoltoon liittyvää artikkelia. Toimittaja on perehtynyt jätehuollon yrittäjänä työskentelevän Aki Poudan opastuksella suomalaisten lajittelutapoihin. Olen päässyt tekemään samaa Stevecon toimipisteiden kartoituskierroksilla. Voin samaistua Poutaan. Edelleenkin lavojen sisältö on saanut minut tuskastumaan, mutta olen todistanut myös onnistunutta lajittelua.

Jätekartoituskävelyt satamissa on saatu päätökseen Steveco-konsernin tasolla. Ne alkoivat maaliskuussa Vuosaaresta, seuraavaksi oli vuorossa Sterm ja alkukesästä kierros päättyi Mussaloon. Satamatekniikan korjaamoilla perehdyttiin vaarallisten jätteiden lajitteluun ja niitä astioita oli useita. Samalla jätehuolto siirtyi yh-

den alihankkijan, Lassila & Tikanojan, alaisuuteen. Toki esimerkiksi viemärihuoltoon liittyvissä hätätilanteissa satamassa voi näkyä muidenkin toimijoiden imuautoja. Apu otetaan vastaan sieltä mistä se nopeimmin saadaan.

Nyt meillä on ymmärrys jäteastioiden määristä, syntyvistä jätelajikkeista, tyhjennysväleistä ja kustannuksista.

Tyhjennysvälejä pitää osin vielä hioa.

Välillä jäteastiat jäävät tyhjiksi ja silloin saan ’Turha käynti’- ilmoituksen oma L&T-portaalista. Oma L&T on alihankkijan tarjoama digipalvelu, jonka kautta voi tilata tyhjennyksiä ja uusia astioita ja olla chat-yhteydessä asiakaspalveluun. Kalenterinäkymästä löytyvät tyhjennyspäivät. Yrityksen nimeämät henkilöt ovat saaneet tunnukset ohjelmaan ja laskuja hyväksyvät henkilöt pystyvät kartoituksen ansiosta helpommin huomaamaan tavallisuudesta poikkeavat kustannukset. Ainakin näin toivon! Löytyipä laskuilta kaksi haamulavaakin, joista on laskutettu turhaa vuokraa jo pidemmältä ajalta. Ympäristönetistä, sekin osana digipalveluita, voi puolestaan ladata lakisääteisen jätekirjan-

Mitä lie tekstiilejä tuossa säkissä on? Mussalonkin jätelavoilla on ilmeisesti kotoa tuotuja omia romuja, joiden loppusijoituspaikka on ihan muualla.

STEVECO HENKILÖSTÖLEHTI 2 / 2025 13

T U O TA N N O S TA K U U LT U A : ” V I E L Ä O N P I T K Ä T I E K U L J E T TAVA K S I , M U T TA T O I VO N J A U S K O N , E T TÄ A I N A K I N O S A O N H E R Ä N N Y T A J AT T E L E M A A N M I TÄ M I H I N K I N A S T I A A N K U U L U U L A I T TA A … ” O TA M M E TÄ R K E I TÄ A S K E L E I TA T O T E U T TA A K S E M M E YH T I Ö N Y M PÄ R I S T ÖVA S T U U TA .

Satamatekniikalla on erilaisille vaaralliselle jätteille omat laatikkonsa.

pidon, joka helpottaa EHSQ päällikkö Tiina Porkan työtä.

Haminalainen Ravimäkiyhdistys ry on helmikuusta lähtien tyhjentänyt vaatekierrätysastiat. Yhteyshenkilö kertoi, että työntekijöille on löytynyt hyviä käyttökelpoisia työvaatteita mm. maalaustarkoituksiin. Osasta vaatteita on purettu vetoketjuja ja heijastinnauhoja. Kangaspaloista on suunnitteilla tehdä työkaluvöitä, puhelinpusseja ja vetoleluja lemmikeille. Työvaatteen elinkaari saa hyvää jatkumoa! Kiitos, kun viette käytöstä poistuneet vaatteet kierrätysastioihin.

Palataanpa iltapäivälehden artikkeliin. Jätehuollon yrittäjä pohtii, johtuuko väärinlajittelu tietämättömyydestä vai välinpitämättömyydestä. Sitä minäkin mietin ja sanoisin, että meillä se on johtunut molemmista. Kartoituksen myötä keräilyvälineet ovat saaneet Kyllä ja Ei-kuvaus lajiteltavista jätteistä

Stermin Haminan lava. Kuljettajat päättävät lavan ulkonäön perusteella minä jätejakeena se viedään pois.

Energialta näyttää ja se on hyvä.

- tarroitukset. Erityisesti Hietasen satamassa on käyty yksityiskohtaisesti läpi syntyvää jätejaetta ja haettu ratkaisuja hankkimalla oma lava sekalaiselle puujätteelle ja kiinnittämällä huomiota, että liinat ja liinanpätkät päätyisivät sekajäteastioihin. Inforuudulla on pyörinyt tietopläjäys lajitteluohjeista ja muistutus siitä, että lavoille laitetaan vain töissä syntynyttä jätettä. Jäteasioista on puhuttu muutamien turvatuokioiden yhteydessä. Uskon, että tieto kannustaa lajittelemaan.

Huomion arvoista on, että jätteistä yli puolet syntyy työympäristössä. Välinpitämättömyydelle ei ole sijaa. Olen kuullut sellaisia kommentteja, että ”en usko, että nämä muutokset menee läpi TAI työpaikalla en lajittele, ei kuulu mulle, jätteet vaan lähimmälle lavalle.” Kuitenkin kotona lajittelu on hiottu vimpan päälle, koska laki vaatii sitä. Sama laki velvoittaa yrityksiä

ja työntekijöitä. Asenteet pitää saada muuttumaan. Jokainen voi omalla käytöksellä näyttää esimerkkiä. Jos jätehuoltoasioista löytyy epäkohtia, ota ne esille ja kilauta esihenkilölle. Tuotannosta kuultua: ”….vielä on pitkä tie kuljettavaksi, mutta toivon ja uskon, että ainakin osa on herännyt ajattelemaan mitä mihinkin astiaan kuuluu laittaa…”

Otamme tärkeitä askeleita toteuttaaksemme yhtiön ympäristövastuuta.

Muistuttaisin vielä, että projektijätteiden ollessa kyseessä, kuten törmäyksessä rikkoutunut KCT:n betonirengas, kannattaa miettiä kustannustehokkaita hävitystapoja ja ottaa yhteyttä vaikkapa kirjoittajaan. Näin myös tehtiin betonirenkaan kohdalla.

Ei siis viskata surutta kaikkea sekajätteisiin! Minulla on L&T:n Kotkan toimipisteen työnjohdon puhelinnumero suosikeissa, apua on lähellä!

14 STEVECO HENKILÖSTÖLEHTI 2 / 2025

KESÄDUUNIBLUES 2025 Steveco-konsernissa oli menneenä kesänä paljon kesätyöntekijöitä niin tuotannossa kuin konttorissakin. Esitimme osalle heistä nipun kysymyksiä liittyen mm. aiempiin kesätöihin ja kuluneen kesän kokemuksiin.

ALEKSI VILHUNEN

O

len Kotkasta kotoisin. Olen opiskellut peruskoulun lisäksi ammattikoulussa logistiikka-alaa. Valmistuin Ekamista vuonna 2023. Koulun jälkeen kävin armeijan. Kouluaikana ja sen olen työskennellyt varastointi- ja ahtausalalla.

Päädyin hakemaan Stevecolle kesätöihin, kun huomasin Facebookissa haun olevan auki. Stevecosta en paljoa tiennyt aiemmin. Tiesin vain mitä tavaroita täällä käsitellään.

Kesätyöni on lähinnä surrausta varastossa tai laivalla. Työhön oli helppo päästä kärryille, kun perehdytys oli hyvä ja kattava. Suurempia kommelluksia ei ole käynyt, kun työt tehdään turvallisesti ja ohjeita noudattaen.

Olen oppinut kesän aikana paljon työyhteisöltä. Muutamia asioita mainitakseni mm., että hyvä yhteishenki kantaa pitkälle ja jos ei tiedä jotakin on parempi kysyä ennen kuin toimii jotta työt sujuvat turvallisesti.

Vapaa-ajalla tykkään liikkua paljon.

Kuntosali ja jalkapallo ovat suosikkiurheilulajini. Tietysti näen perhettä sekä ystäviä paljon vapaa-ajalla.

Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua?

Näen itseni viiden vuoden kuluttua opiskelemassa logistiikka-alaa tai jo valmistuneena koulusta ja työllistyneenä tälle alalle.

STEVECO HENKILÖSTÖLEHTI 2 / 2025 15

FRIDA HANDROOS

O

len 23-vuotias logistiikan insinööriopiskelija Kotkasta. Alun perin olen kotoisin Lappeenrannasta, ja Kotkaan muutin opiskeluiden perässä pari vuotta sitten. Syksyllä minulla alkaa opiskeluiden kolmas vuosi. Logistiikan insinööriopintoihin päätin hakea sen tarjoamien laajojen työmahdollisuuksien takia.

Ensimmäisen kesätyöni tein hevostallilla, jossa oli noin 30 hevosta. Sen jälkeen olen työskennellyt kaksi kesää Joutsenossa Metehe Oy:n kattopeltituotannossa. Siellä työskentelin kattopeltilinjastolla, pakkaajana sekä ajoin trukkia. Metehellä työskennellessä innostus insinööriopintoja kohtaan alkoi.

Viime kesän työskentelin Kotkan Motonetissä myyjänä. Monenlaista hommaa on tullut tehtyä, ja jokaisesta kesätyökokemuksesta on ollut hyötyä seuraavissa työpaikoissa.

AARO IJÄS

O

len kotoisin Vihdistä, mutta muutin Kotkaan opiskeluiden perään noin seitsemän vuotta sitten.

Opiskelin merikapteeni linjaa vuoden, jonka jälkeen lopetin, kun se ei ollut sopiva itselle. Tämän jälkeen opiskelin kyberturvallisuuden insinööriksi ja valmistuin vuonna 2024. Opinnäytetyöni aiheena oli Merenkulun kyberturvallisuuden haavoittuvuudet. Tämän jälkeen olen jäänyt Kotkaan, koska olen tykännyt asua täällä.

Aiemmin olen ollut IT-tukihenkilönä

Stevecolla on kesäisin tarjolla paljon oman alani kesätöitä, joten oli selvää, että tänne haen. Hain monenlaisiin tehtäviin, ja pääsin sitten Mussalon Depotiin. Heti kun sain kesätyöhaastattelukutsun, luin aiempia Stevecolaisista tehtyjä lehtihaastatteluja. Se auttoi olemaan hieman kärryillä siitä, minkälaiseen tehtävään olen hakemassa.

Työskentelen Kotkan Mussalon Depot-osastolla, jossa hoidan pääosin tyhjien merikonttien vienti- ja tuontiasioita.

Työ on siis toimistotyötä. Aluksi uuden opetteleminen oli hämmentävää, mutta onneksi täällä on hyvät työkaverit ja perehdyttäjä, joilta saa aina kysyä neuvoa.

Mokiakin on tullut tehtyä, mutta ne kuuluvat elämään.

Olen oppinut sen, kuinka tärkeää kiva työporukka on. Töihin on kiva tulla, kun kaikkien kanssa tulee juttuun ja aina tarvittaessa saa apua. Myös se, että kiireessä pitää pysyä rauhallisena ja tehdä yksi asia kerrallaan.

Vapaa-ajalla lenkkeilen kahden koirani kanssa ja vietän aikaa kavereiden kanssa.

KSTieto Oy:ssä, jossa olin yhteensä noin kahdeksan kuukautta. Tehtäviin kuului asiantuntijatason käyttäjätuki asiakkaille, kuten KymenHVA, Kotkan kaupunki ja Sarastia.

Näin duunitorissa ilmoituksen, jossa Steveco etsii kesätyöntekijöitä ja hain tehtävään. Olen kiinnostunut Stevecosta yrityksenä sekä logistiikasta, merenkulusta ja tietotekniikasta. Tämän lisäksi pari kaveriani ovat olleet samassa kesätyössä kuin minä tällä hetkellä, ja ovat kertoneet, että työporukka on mukava. Tiesin Stevecon olevan suuri logistiikan yritys, josta sitten itse otin vielä enemmän selvää.

Olen lähitukihenkilönä tietohallinnon osastolla ja pääsääntöisesti tehtäviini kuuluu erilaiset tukitehtävät sekä työasemien ja puhelimien konfiguraatiot. Pääsin aika helposti kärryille omiin työtehtäviin, kun perehdytys on ollut hyvä ja minulla on kokemusta samankaltaisesta tehtävästä.

Vielä ei ole isompia kommelluksia tullut, mutta muutamia asioita on unohtunut.

Olen oppinut, miten Steveco toimii yrityksenä ja monia erilaisia työteh-

Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua?

Viiden vuoden kuluttua näen itseni oman alani työpaikassa, sellaisessa, jossa voisin yhdistää toimistotyön, asiakaspalvelun sekä fyysisen työn. Toiveena olisi myös oma koti maaseudulla.

täviä ja toimintatapoja tietohallinnon osastolla. Toivoisin myös, että voisin jatkaa Stevecolla työskentelyä kesän jälkeen, jos siihen olisi mahdollisuus.

Vapaa ajalla yleensä nörtteilen tietokoneella. Pelaan videopelejä sekä luon ja muokkaan videoita. Tämän lisäksi käyn kuntosalilla, uimassa, skeittaamassa, hiihtämässä, videokuvaamassa, valokuvaamassa ja pelaan lautapelejä.

Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua?

En ole yleensä varma, miten vastaan tähän kysymykseen, mutta toivottavasti olen mieleisessä työpaikassa mukavassa työympäristössä ja kaikki muut asiat elämässä on hyvin. Aika näyttää missä olen sitten viiden vuoden päästä, kun ei siihen aina varmaa vastausta ole.

16 STEVECO HENKILÖSTÖLEHTI 2 / 2025

HELI SUOMINEN

O

piskelen kauppatieteitä Lappeenrannassa ja alun perin olen kuitenkin Kotkasta kotoisin. Valmistuin tänä vuonna kandiksi ja ensi syksyllä aloitan neljännen opiskeluvuoteni.

Aikaisemmin olen tehnyt töitä hyvin erilaisissa tehtävissä asiakaspalvelun ja myynnin parissa.

Tiesin Stevecon olevan iso työllistäjä Kotkassa ja moni tuttuni oli ollut siellä töissä. Sen tarkempaa tietoa minulla ei ollut ennen hakemista. Näin, että Stevecolle haettiin kesäksi palkanlaskijaa ja työnkuvaus vaikutti minulle juuri sopivalta. Näin ollen päätin hakea tänne töihin ja onnekseni tulinkin valituksi.

Teen kesätöitä palkanlaskijana ja työnkuvaani kuuluu monia tehtäviä, mutta käytännössä huolehdin siitä, että työntekijöiden palkat tulevat oikein ja ajallaan. Alkuun kaikki tuntui uudelta ja monimutkaiselta, mutta parin viikon

Kuva Jat ta Nikunen

ALEX RYHÄNEN

O

len alun p er in kotoisin Kuo piosta, mutta opiskelin viimeiset neljä vuotta Iso-Britanniassa. Opiskelin oikeustieteen kandidaatin tutkinnon King’s College Londonissa, kolme vuotta + vaihto-opiskeluvuosi Australiassa ja valmistuin viime kesänä. Suunnitelmissa on aloittaa maisterivaihe tänä syksynä (1 vuosi) Hollannissa Maastricht Universityssa.

Aika monenlaisia töitä on tullut tehtyä aiempina kesinä. Lukioaikoina ensimmäinen kesätyö oli Työterveyslaitoksen Tutustu ja tienaa -harjoittelu.

jälkeen aloin päästä hyvin kärryille tehtävistäni. Mitään suuria kommelluksia ei ole tapahtunut ja kaikki pienet virheet on saatu korjattua helposti ja nopeasti.

Koen, että olen oppinut työyhteisöltä paljon täällä ollessani. Itse työnkuva oli minulle täysin uusi ja pääsin oppimaan palkanlaskennasta kaiken aivan perusteista lähtien. Työyhteisö on ollut todella tukeva ja kannustava, jonka ansiosta olen päässyt nopeasti kiinni työhön. Olen oppinut paljon niin käytännön asioista kuin työelämäntaidoistakin ja uskon näistä opeista olevan hyötyä riippumatta siitä, mihin suuntaan urani tulevaisuudessa etenee.

Vapaa-ajallani tykkään liikkua paljon ja iso osa ajastani meneekin salilla käymiseen ja ulkoilemiseen. Lisäksi tykkään rentoutua viettämällä aikaa kavereideni, läheisteni ja kissojeni kanssa.

Tämän jälkeen olin Jätekukolla Kuopion jätelajitteluasemalla ja Kuopion seurakunnalla Kuopion hautuumaan kesätyöläisenä tekemässä siistimis-, viher- ja kunnostustöitä.

Opiskeluaikoina olen työskennellyt mm. yliopistoni kesäkoulun tuutorina/ avustajana ja tutkimusapulaisena.

Steveco ei ollut entuudestaan tuttu.

Kuten monet opiskelijat, hain lukuisiin kesätöihin viime kesänä. Kuulin, että Stevecolla oli kesätyöhaku päällä ja päätin lähettää hakemuksen.

Työ on Haminan laivojen vientihuolintaa. Tähän sisältyy dokumenttien kuten lastilistojen, perämieskuittien ja konossementtien valmistelua; lastien alastulon seurantaa ja tietojen päivittämistä Flow-järjestelmään ja vientilaskutusta.

Työhön kuuluu myös päivittäin yhteydenpitoa ja koordinointia mm. sahojen, laivaajien, agenttien ja taljaajien kanssa.

Kyllähän se alussa tuntui, ettei millään oppisi kaikkea tarvittavaa yhdessä kesässä. Onneksi kuitenkin perehdytys on ollut ensiluokkaista, mikä auttoi omaksumaan asiat nopeammin. Tämän lisäksi samat työkuvat toistuvat päivittäin. Toistojen kautta on saanut varmuutta tekemiseen.

Tulihan noita kömmähdyksiä etenkin aloittaessa, mutta ne ovat osa oppimiskokemusta.

Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua?

Viiden vuoden kuluttua olen ehtinyt valmistua kauppatieteiden maisteriksi ja toivottavasti olen päässyt jo kiinni työelämään. Olen viihtynyt hyvin Stevecolla ja voisin nähdä itseni työskentelemässä samankaltaisten tehtävien parissa myös tulevaisuudessa.

Tietysti suurin oppi on ollut työssä tarvittavat taidot. Etenkin yksityiskohtien huomiointi painottuu tässä työssä: kuutio- ja tonnimäärät on oltava pilkulleen kohdillaan. Uskon sen olevan hyvä taito melkein millä tahansa alalla.

Olen myös oppinut, kuinka tärkeää on osata pyytää apua ja tehdä yhteistyötä.

Kuten aiemmin pohjustin, huolinnassa on valtava määrä asioita muistettavaa, ja ajoittain työkuorma voi kasvaa suureksi. Näissä tilanteissa on ollut ilo huomata, että työpaikallani apua on saatavilla ja kaikki tekevät yhteistyötä, jotta työt saadaan hoidettua sujuvasti.

Vapaa-ajallani tykkään harrastaa liikuntaa, varsinkin nyt kun olen työskennellyt tietokoneen ääressä. Lappeenranta oli minulle uusi kaupunki, joten iso osa vapaa-ajasta onkin mennyt ihan kaupunkiin tutustuessa. Olen käynyt esimerkiksi alueen museoissa sekä monissa kesätapahtumissa.

Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua?

Totta kai olisi mukavaa saada tutkinto pakettiin ja päästä oman alan töihin. Tämän enempää en mieti tulevaa. Pyrin elämään tässä hetkessä.

aattu Anu Karn ta is Hag g hissa Edinburg

KESÄHERKUT Aaro Ijäs Jäätelöt Kata rinan meripuistossa

sela Tero Kuu velit h o v la Kup n meriKatariina R-Caa s s puisto likahfen vohve . vilassa

Ville Peri parperiRaikas raalikööri mansikk rjama Elina Ha lat h ju u p Ra sa kotiolois

Kuvia lähettäneiden kesken arvottiin Steveco-tuotepalkintoja. Onnettaren suosikkeja olivat Maria Korpi, Ville Peri ja Pasi Saarainen. orpi Maria K ikeitto Savuloh

Mia Brunila Hellejuomaa Suomi-coole rissa Hanna Metso Kuplavohveli la Katariinassa

nen Sania Mänty sä, ke la el as ut La ja u m aa lämmin meedessä ty yni lloin rimaisema, si aimmaistuu parh ala up m aa , malta sekä elämä.

Pasi Saarainen tävän Puu on elämänsä tehkojalostehnyt ja siir tynyt jat sa elintukseen jättäen kanton ennen voimaksi käävälle ja kaikkea puolukalle.

18 STEVECO HENKILÖSTÖLEHTI 2 / 2025

KCT Föörmanneille sählyhopeaa

S

uPo KRP kaatui 9–3 ja Hamina STAR 8-0. Siinä KCT Föörmannien kahden ensimmäisen pelin lopputulos Summan Pirttilän kentällä kesäkuun alkupuolella pelatussa maailmanhistorian ensimmäisessä Hiekkatekonurmisählyn SM-turnauksessa. Tarjolla olisi tosiaan ollut mahdollisuus taistella SM-mitaleista, mutta Föör-

mannit valitsivat Höntsän. Sarjataso kannattaa miettiä ensi vuonna uudelleen.

Kun turnaus oli pelattu loppuun, KCT Föörmannien kaulaan pujotettiin hopeamitalit.

- Finaalissa tuli tauluun selkein numeroin. Mutta onneksi ei hävitty paremmillemme, totesi joukkueen mediavastaava Petri Rantala.

Kai Saarainen tuulettaa!

Alarivissä Tino Seppälä, Kai Saarainen ja Mika Hanski, takana Sebastian Nybom, Petri Rantala ja Kaj Lindqvist.

K A I S A A R A I S E N M I TA L I T U U L E T U S !

STEVECO HENKILÖSTÖLEHTI 2 / 2025 19

Lentisturnauksia

jo vuodesta 1964

Stevecon joukkueen nelospaikan hakkuri Heidi Hytönen kantoi päävastuun tämän vuotisen lentopalloturnauksen järjestelyistä. Passarin paikalla Sinikannaksen Arton tyttärentytär Henna ja mahdollista palautuspalloa odottelemassa reservistä joukkueeseen kutsuttu Pauli Byckling.

S

ataman perinteinen lentopalloturnaus pelattiin heinäkuun alussa Maijanrannassa. Turnauksen järjestelyvuoro kiertää vuosittain ja tällä kertaa Steveco vastasi järjestelyistä.

Voidaan todellakin puhua perinteisestä turnauksesta, sillä kolme vuosikymmentä mukana ollut, MM Kotkamillsiä edustanut Pirjo Parviainen ker-

toi, että ensimmäinen turnaus pelattiin vuonna 1964. Stevecolaisista Aleksi Hirsikallio on Pirjon mukaan pitkäaikaisimpia mukanaolijoita. Aleksi oli tälläkin kertaa mukana, mutta lievästä urheiluvammasta toipilaana hän joutui pysymään katsomon puolella.

Sää oli kauniin aurinkoinen kuin tilauksesta. Turnaus pelattiin systeemillä

kaikki kaikkia vastaan eli pelejä kertyi kaikkiaan 15, kahden erän peleinä ja pisteet 15 per erä. Steveco oli jokseenkin tyly isäntä ja voitti turnauksen.

- Aika paljon ovat rauhoittuneet nuo jälkipelit. Ennen lähdettiin Meriniemeen ykköset päällä, Pirjo Parviainen muistelee.

SIJOITUKSET Steveco Rantarosvot Tonnikalat Koksilaiset PV Electrics Kotka Mills Stevecon toinen nelospaikan hakkuri Arto Sinikannas on ollut näissä karkeloissa mukana kauemmin kuin kukaan jaksaa muistaa. Konkaripelureista mukaan oli värvätty Arton ja Bycklingin Paulin lisäksi Jukka Jääkallio. Nuorempaa polvea edustivat joukkueessa Heidi Hytönen, Henna Sinikannas, Janne ja Tino Pukarinen sekä Markku Matilainen.

20 STEVECO HENKILÖSTÖLEHTI 2 / 2025

Steveco mukana Tuuli Mänttärin uralla Teksti: Tuuli Mänttäri ja Salla Savenius Kuvat: Antti Lehto, ajtl.pictures

STEVECO HENKILÖSTÖLEHTI 2 / 2025 21

T

uuli katseli kaukalon laidalla ja näytti kaikilla eleillään, että tuonne on päästävä. Äidin oli ostettava joulupakettiin ensimmäiset harjoitusluistimet. Ei äitikään, IT-osastolla työskentelevä Salla Savenius kuvitellut, että innostus jatkuu tuosta päivästä vielä 14 vuoden jälkeen. Luistimet ovat vaihtuneet useaan otteeseen, mutta rakkaus jäähän on kantanut eteenpäin myös vaikeuksien yli.

Taitoluistelu on poikkeava laji, että huipulle noustaan todella nuorena. Yksinluistelussa yhdistyy teknisesti vaativat ja taiteelliset suoritukset. Luistelija luistelee musiikin mukaan tehtyyn koreografiaan suorittaen ennalta määritettyjä elementtejä, kuten hyppyjä, piruetteja, lyhytohjelman askelsarjaa tai vapaaohjelman koreografista sarjaa unohtamatta. Suorituksessa arvostellaan myös ohjelman rakennetta, esiintymistaitoa sekä perusluistelutaitoa.

TA I T O L U I S T E L U O N P O I K K E AVA L A J I , E T TÄ H U I P U L L E N O U S TA A N TODELLA NUORENA. Vaikeudet alkoivatkin Halloweenina 2021. Hienosti lähteneen kauden aloituksen jälkeen tapahtui pahin mahdollinen eli sääriluun murtuma, joka paketoikin jalan nivusista varpaisiin ja koko loppukauden. Kaksi kuukautta kipsissä kyynärsauvojen kanssa harmitti, mutta todellisuus iski nuoren ihmisen tajuntaan vasta siinä vaiheessa, kun kipsi poistettiin, lihakset olivat kadonneet ja kuntoutus alkoi kävelyn opettelulla. Tässäkään vaiheessa ei sinnikäs urheilija antanut periksi vaan päätti kuntouttaa itsensä seuraavalle kaudelle, mutta vain löytääkseen kyynärsauvat uudelleen rasitusmurtuman vuoksi.

Selvää oli, että jotain muutosta on tehtävä harjoittelussa. Fysiikkaharjoitteluun viime vuoden alussa tuli mukaan Lotta Malinen Jyväskylän yliopistosta. Lotan kanssa aloitettiin yhteistyö, jolla varmistetaan kasvavan urheilijan turvallinen harjoittelu ja rasitusperäisten vammojen välttäminen. Kesätauolla yhteistyö jatkui ja laajeni koreografian puolelle. Tuulin lyhyt- ja vapaaohjelmat ovat molemmat Lotan käsialaa ja samalla päästiin mukaan Team Malinen- leirityksiin. Uudenlainen harjoittelu nosti tulostasoa ja suoritusvarmuutta ja SM-noviisit sarjalainen paransi piste-ennätystä edellisestä kaudesta 20 pisteellä ja kausi päättyi SM-kilpailuissa 4. sijaan.

Tulevalle kaudelle valmistautuminen aloitettiin hyvissä ajoin. Testit oli suoritettu jo kilpailuissa uuteen sar-

jaan SM-junioreihin, jossa kilpaillaan 17-vuotiaaksi asti. Tämä tarkoitti, että molempiin ohjelmiin tulee suoritettavaksi useampia elementtejä ja ohjelmat ovat pidempiä. Toukokuussa Tuuli valittiin Suomen Taitoluisteluliiton nuorten maajoukkueeseen ja leiritykset alkoivat välittömästi koulun päätyttyä kesäkuussa. Leiriviikkoja kertyi Kiteellä, Kuortaneella ja Oberstdorfissa Saksassa yhteensä viisi.

Saksan leirillä valmennuksesta vastasi Team Malinen eli jäällä Susanna Lotila-Malinen, Lotta ja Lina Malinen sekä oheisvalmennuksesta OMT-fysioterapeutti Jari Malinen. Lähtöpäivä oli heinäkuun alussa, lento Helsingistä Müncheniin ja siitä junalla Oberstdorfiin. Oberstdorfhan on pieni alppikylä, jonka kaduilla törmää varmasti niin taitoluistelijoihin, kuten myös saksalaisiin, jotka suuntaavat aamuvarhaisella Alpeille vaeltamaan. Majapaikkamme löytyi hieman keskustan ulkopuolelta Trettach- joen viereltä kilometrin päästä jäähallilta. Päivärytmiksi muodostui herätys n. 7:30 ja aamupala.

Joenvartta pitkin aamukävely jäähallille, jossa noin 30 min alkuverryttely ennen jäätä. Luistimet jalkaan aamujäälle, jossa oli muitakin luistelijoita eri maista omien valmentajien kanssa.

Jään jälkeen matka yleensä johti läheiseen leipomoon, josta sai ostettua välipalaksi uunituoreita voileipiä ja muita

leivonnaisia. Tämän jälkeen pitikin jo kiiruhtaa tekemään uusi alkuveryttely seuraavaa jäätä varten. Nämä molemmat jäät olivat ikkunallisessa hallissa, jossa näköala on suoraan Alpeille. Jäiden jälkeen on ns. omaa aikaa, jota sitten vietettiin käyden kaupassa ja ruokaa tehden sekä lepäillen. Joskus saatettiin lähteä kiertelemään matkamuistomyymälöitä ja urheilukauppoja, joita alppikylässä riittää. Vapaa-aikana ehti käydä myös Alpeilla, jonne pääsi kätevästi Nebelhornbahnilla ihan jäähallin vierestä.

Illalla teimme vielä oheisharjoituksen ja iltajään, joka olikin toisella jäällä. Tällä jäällä oli väljempää, niin keskityimme enemmän ohjelmien tekemiseen.

Tavoitteena kaudella 2025–2026 on varmistaa pisterajat kansainvälisiin ISU- kilpailuihin (International Skating Union), johon Suomen Taitoluisteluliitto nimeää edustajansa JuniorA sarjaan. Kotimaassa tähtäin on vakiinnuttaa paikkansa uudessa sarjassa ja finaalipaikka SM-kilpailuissa joulukuussa Lahden Isku-Areenalla.

TUULIN URAA VOI S E U R ATA I N S TA G R A M I S S A @ S K AT I N G T U U L I J A FA C E B O O K I S S A T U U L I M Ä N T TÄ R I

22 STEVECO HENKILÖSTÖLEHTI 2 / 2025

UUSI OSOITE?

Kun muutat, uusi osoite palkkikseen!

Tuomas Hirvonen.

Kuva: Jesse Ojala

Minea Nurminen.

Kuva: Annika Johansson

Koripallo 2025–2026 Stevecon ja KTP-Basketin yhteistyösopimuksen etuna Steveco-konsernin työntekijät saavat alennusta kausikortin hinnasta: 120 € keskikatsomon ja 90 € alakatsomon kausikorteista. Kyseiset kausikortit maksavat alkavalla kaudella 360 € ja 150 €. Kausikortit käyvät Steveco Areenalla pelattaviin miesten Korisliigan runkosarjan otteluihin.

Kausikorttien varausmyynti sähköpostitse Jyrki Lindströmille jlind@ planet.fi tai p. 0500 550 572. Voit ostaa kausikortin myös Steveco Areenalla korisotteluiden alettua. Etuuden saadaksesi esitä firman henkilökortti ostotilanteessa. Etuus oikeuttaa yhteen kausikorttiin per henkilö.

KTP Basket aloittaa Korisliigakauden kotiottelulla 3.10. Vastaan asettuu Kataja Basket.

Stevecon ja Peli-Karhut ry:n yhteistyösopimuksen etuna saamme nivaskan kertalippuja PeKan naisten Korisliigan otteluihin. Sisäisillä kanavilla ilmoitellaan, kun liput tulevat jakoon.

Naisten Korisliiga alkaa 1. lokakuuta.

PeKa saa vastaansa Torpan Pojat.

PeKan kotiottelut pelataan Steveco Areenalla. Stevecolla on kummipelaaja molemmissa joukkueissa: Minea Nurminen ja Tuomas Hirvonen.

Syyskisassa etsitään sanaa: nauhalaskukone Missähän jutussa tällainen sana piileksii?

Lähetä vastauksesi joko oheisella kupongilla Steveco-lehden toimitukseen (Steveco Oy, Steveco-lehti, PL 44, 48101 Kotka), sähköpostitse elina.harjama@steveco.fi tai Pollarin sähköisellä lomakkeella.

Vastauksien palautus viimeistään 31.10.2025.

Osallistuneiden kesken arvotaan Steveco-tuotepalkintoja.

Etsittävä sana löytyi sivulta: Nimi: Yhteystiedot:

Ovatko osoitetietosi ajan tasalla?

Kun muutat, ilmoita uusi osoitteesi palkkaosastolle. Paras tapa on ilmoittaa muutoksesta sähköpostitse osoitteeseen palkkahallinto@steveco.fi

Poisnukkuneet Omaisten toivotaan ilmoittavan poisnukkuneista stevecolaisista joko sähköpostitse palkkahallinto@steveco. fi tai puhelimitse aulapalveluun 044 2323 271

Eläköityvä, haluatko Stevecolehden jatkossakin?

Posti tuo Steveco-lehden kotiosoitteeseen niin kirjoilla oleville kuin eläkeläisille. Yhteystietoja ei kuitenkaan siirretä automaattisesti osoiterekisteristä toiseen, vaan eläkkeelle jäädessäsi sinun on allekirjoitettava lomake, jolla hyväksyt tietojen tallentamisen.

Lomake toimitetaan palkkakonttoriin.

Palvelusvuosijuhlaa vietetään marraskuussa Tiedot juhlapaikasta, ilmoittautumisohjeet ja kaikki muu juhlaan liittyvä informaatio tulee asianosaisille hyvissä ajoin ennen juhlaa.

Kalenteriasiaa eläkeläisille Jos haluat vuoden 2026 seinäkalenterin itsellesi, ilmoita siitä aulapalveluun steveco.vaihde@steveco.fi viimeistään 10.10. Puhelimitse kalenterin voi tilata 30.9.–10.10. välisenä aikana arkisin p. 044 2323 271. Ilmoitathan samalla osoitteesi, sillä kalenterit toimitetaan kirjekuoressa kotiosoitteeseen. Pääkonttorilta sitä ei voi noutaa. Kalenteri on samankokoinen ja muotoinen kuin vuoden 2024 kalenteri. Kuvat ovat stevecolaisten ottamia maisemakuvia.

STEVECO HENKILÖSTÖLEHTI 2 / 2025 23

HISTORIAN HAVINAA

V

uoden 1985 Ahtausviestin pääkirjoitukset voisi kopioida melkein sellaisenaan vain joitakin ilmaisuja modernisoiden. Olavi Oinonen kirjoittaa kevään lehdessä, miten työmäärät ovat laskeneet ja erilaisten ennusteiden mukaan suuria epävarmuustekijöitä on olemassa. Hän peräänkuuluttaa jokaiselta yhtiöläiseltä asiallista ja tunnollista toimintaa asiakkaiden toimeksiantojen toteuttamisessa. Niin teollisuusyhtiöt tavarantoimittajina kuin varustamot tavarankuljettajina odottavat meiltä hyvää työpanosta. Syksyn lehdessä Oinosen teksti on jopa astetta synkempi hänen todetessa, että paperiteollisuuden tilauskirjat ohenevat ja sahateollisuuden menekkivaikeudet ovat tiedossa.

Jouluna pääkirjoitusvuoron saaneella Juhani Forssilla oli jo parempaa kerrottavaa. Suhteellisen huonosti alkanut

1985

vuosi oli työmäärillä mitattuna kääntymässä budjetoitua paremmaksi. - Olen suurella mielihyvällä pannut merkille hyvän palvelevan ja yrittäväisen hengen, joka on vallinnut henkilöstöryhmissä sekä suhteissa asiakkaisiimme, että keskinäisessä kanssakäymisessä työssämme.

40 vuotta sitten huhtikuussa Blomberg-yhtiöt ja Kotka Stevedoring-ryhmä käynnistivät tiedonkulkututkimuksen, joka käsitti tiedonkulun, tiedon siirron ja automaattisen tietojenkäsittelyn. Tiedonkulkua parantamaan perustettiin projektiryhmä ja peräti seitsemän työryhmää, jotka työskentelivät aiheen kimpussa yhdestä kahteen työpäivää per viikko. Työryhmän tuloksista voimme lukea varmaan ensi vuonna.

Vuoden viimeisessä lehdessä oli mielenkiintoinen juttu yhtiön kunnossapidosta. – Meille kuuluu kaikki mitä ta-

lossa rakennetaan, tiivisti osaston vetäjä, rakennusmestari Olli Kalve. Hän kertoi porukkansa olevan monitaitoista ja yksi mies pystyy tekemään homman alusta loppuun oikeassa järjestyksessä ilman turhia varttumisia. Kunnossapidon kenttä oli laaja: kymmenkunta kerrostaloa, 17 hehtaarin laajuisesti varastoja, konehalleja ja korjaamoja sekä konttorit, jotka Kalven nostaa vilkkaimmiksi työkohteiksi. – Niissä muutetaan seiniä yhtenään.

Kaikkien kunnossapito- ja rakennustöiden joukosta Kalve nostaa mestarinäytteeksi Kotkan Klubin Lavakabinetin. – Sehän on kuin laivan salonki ja puheista päätelleen onnistunutkin. Erikoinen hommahan se oli ja työt siinä teki eläkkeellä oleva puuseppä Oskari Lehtimäki.

Ristikkovoittajat 1/2025 Pasi Laakso, Kotka, Vesa Saarinen, Kotka, Osmo Laakso, Kotka

Onnea voittajille!

Sanaristikon oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme esinepalkintoa Ristikon 2/2025 palautus viimeistään 31.10.2025: Elina Harjama, Steveco Oy, PL 44, 48101 Kotka tai elina.harjama@steveco.fi Nimi Osoite Seuraava Steveco-lehti ilmestyy joulukuussa 2025. Lehteen tarkoitettu materiaali tulee toimittaa Steveco-lehden toimitukseen viimeistään 14.11.2025.

Steveco Oy, PL 44, 48101 Kotka tai elina.harjama@steveco.fi Muistathan ilmoittaa osoitteenmuutokset palkkahallinto@steveco.fi tai p. (05) 23 231. Jos eläköityessäsi haluat lehden jatkossakin kotiisi, muista allekirjoittaa suostumus henkilötietojen säilyttämiseen osoiterekisterissä.

Ratkaisu 1/2025