Hyvä Selkä 1/2023

Vertaisista voimaa -verkkoryhmä selkäoireiden tueksi

Selän terveyttä edistävä lehti

1/2023

Tule mukaan selkäyhdistyksen liikuntaryhmään!

Liikkuminen on muutakin kuin liikuntaharrastuksia Kolme vinkkiä liikkumismotivaatioon

Sanna Stellan:

Kipupotilaan tutkimus, hoito ja kuntoutus

Olen käyttänyt paljon aikaa siihen, että hengitän oikein Liikkuva selkä kantaa kauas!

TALVIALE! MALLISTO UUDISTUU

Like no other

Kampanja voimassa 1.2.-31.3.2023

Selkäliitto ja Uniliitto suosittelee

–20 %

TEMPUR-vuodepaketit –15 % Alennus koskee mm. TEMPUR North -vuodekokonaisuuksia.

TEMPUR-sänkypaketin ostajalle TEMPUR-patjat –20 % Alennus koskee mm. Flexible Base, Kajo ja Box Spring sänkyrunkojen kanssa ostettavia 21, 25 ja 30 cm TEMPUR-patjoja.

–15 %

–10 %

TEMPUR-irtopatjat ja sijauspatjat –10 % Alennus koskee 21, 25 ja 30 cm paksuja TEMPUR-patjoja sekä 5 ja 7 cm paksuja TEMPUR -sijauspatjoja.

–15 %

TEMPUR Ombracio- ja Comfort-tyynyt -15 %!

Varaa aika yksityisesittelyyn.

Ajanvaraaja saa lahjan!

Varaa aika yksityiseen nukkumisergonomian kartoitukseen lähimmästä Brand Storesta www.tempurbrandstore.fi/varaa-aika/

Varauskoodi: SELKÄLIITTO Kaikille ajanvaraajille lahja. Voimme tehdä kartoituksen sinulle sopivista tuotteista myös verkkosivujemme chatin välityksellä!

Tempur Brand Store

Paras palvelu koulutetulta nukkumisergonomian asiantuntija -myyjältä. Katso sleepcenter.fi ja nukkumisergonomia.fi

ESPOO Iso Omena ESPOO Sello ESPOO Ainoa HELSINKI Helsinki Outlet HELSINKI Pop Up Itis HELSINKI Kamppi HELSINKI Tripla HYVINKÄÄ Willa JOENSUU Kauppakatu 23a JÄRVENPÄÄ Sibeliuksenkatu 18-20 KUOPIO Matkus LEMPÄÄLÄ Ideapark PORI Puuvilla RAISIO Mylly TAMPERE Koskikeskus TURKU Eerikinkatu 9 VANTAA Jumbo VANTAA Tikkuri • tempur.fi Tilaa maksuton kuvasto tai varaa aika, ajanvaraaja saa lahjan www.tempurbrandstore.fi

Pääkirjoitus Marjo Rinne

Yhdistysten tulevaisuus elämyksissä ja kohtaamisissa

M

onia lähivuosien muutoksia voidaan ennakoida havainnoimalla heikkoja signaaleita. Niiden perusteella voimme muodostaa mielikuvia ja käsityksiä vaihtoehdoista, mikä on mahdollista, mikä todennäköistä ja mikä toivottavaa. Niihin perustuvilla teoilla ja valinnoilla voimme vaikuttaa tulevaisuuteen.

Viime syksynä Selkäliiton järjestöpäivillä osallistujat kuulivat mielenkiintoisen esityksen siitä, millaisia muutossignaaleita suurimpien suomalaisten järjestöjen ammattijohtajat ovat havainneet tapahtuvan järjestöjen toimintaympäristössä ja toiminnassa seuraavien viiden vuoden aikana. Selvityksen oli tehnyt Konsulttitoimisto Osana yhteistä ratkaisua Oy. Saatuja tuloksia voidaan yleistää myös pienempiin sosiaali- ja terveysalan järjestöihin.

Vastaajat pitivät järjestöihin vaikuttavia muutosvoimia suhteellisen pysyvinä. Suurimpana järjestöjen toimintaa haittaavana tekijänä pidettiin julkisen rahoituksen mahdollista vähentymistä sekä vaikuttavuuden mittaamisvaatimusten lisäämistä.

Ne saattavat ohjata järjestöjen toimintaa asioihin, jotka eivät aina ole järjestöjen omia valintoja ja voivat näin heikentää kan-

salaisyhteiskunnan autonomiaa. Toisaalta julkisen vallan ohjaus voi vahvistua järjestöissä, mikä saattaa viedä järjestötyötä kulloinkin vallitseviin trendikkäisiin teemoihin. Joka tapauksessa järjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten tulisi pystyä osoittamaan ja vakuuttamaan toimintansa vaikuttavuus. Lisäksi yhtenä suurena muutoksena selvityksessä pidettiin viestintää ja vaikuttamistyötä entistä tärkeämpänä.

Digitalisaatio on voimakkaassa kasvussa ja se mahdollistaa entistä parempia tapoja toimia ja kehittää viestintää, jäsenhankintaa ja yhteydenpitoa jäsenistöön.

Useissa järjestöissä muutoksen signaalina näyttäytyi pienten paikallistason yhdistysten määrän väheneminen, koska kaikki ihmiset eivät enää halua sitoutua ”ikiajoiksi” yhdistystoimintaan. Paikallisella tasolla tarvitaan edelleen vapaaehtoisia tekijöiksi ja heille pitäisi kehittää vapaamuotoisempia sekä kevyempiä osallistumisen muotoja. Samoin olisi tärkeää rakentaa uudenlaista jäsenyyttä, kehittää sen sisältöä ja kokemuksellisuutta unohtamatta toiminnan hauskuutta ja spontaaniutta. Koska nuoria on hankala saada mukaan aktiiveiksi järjestötoimintaan, pitäisi järjestää enemmän avointa toimintaa, johon osallistuminen ei edellytä jäsenyyttä.

Vaikka järjestötoiminnassa muutos on pysyvää ja vaikka ihmisten kohtaamiset kasvokkain ehkä vähenevät, on tulevaisuudessa edelleen tärkeää perinteisin keinoin toteutetut tapahtumat, joissa korostuvat henkilökohtainen elämys ja toisten kohtaaminen.

Kohtaamisista pitää tehdä entistä parempia, lämpimämpiä ja vaikuttavampia.

Marjo Rinne puheenjohtaja Hyvä Selkä 1/2023

3

15

Sisältö 1/2023 3

Pääkirjoitus

6

Kannan kuormaa hartioissa ja selässä

10

Lisää liikettä arkeen

12

Motivaatio ja liikkumisen ilon ylläpitäminen

15

Selät liikkeelle yhteistyöllä

16

Liikunnan iloa vertaisten kanssa

18

Tutkimustietoa

20

Kipupotilaan tutkimus, hoito ja kuntoutus

23

Miksi SI-nivel kipeytyy?

27

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

16-17

9

10 HYVÄ SELKÄ - SELKÄLIITTO RY:N JÄSENLEHTI Julkaisija Selkäliitto ry Toimitus päätoimittaja Marjo Rinne toimituspäällikkö Kirsi Töyrylä-Aapio toimitussihteeri Pia Bilund 34. vuosikerta ISSN 2323-9484 Aikakausmedian jäsen

Taitto Eepinen Oy Jauri Varvikko Paino PunaMusta Kannen kuva Sanna Stellan Keskiaukeaman kuva Ferry Design Agency

Kuva: Freepik

Ilmestymispäivät 2023 1/2023 20.1.

2/2023 28.4.

3/2023 1.9.

4/2023 1.12.

Tilaukset ja jäsenasiat selkaliitto@selkaliitto.fi puh. 09 605 918 (ti ja to klo 10-14) www.selkaliitto.fi Vuosikerta 33 €

HIILIN E

4

Hyvä Selkä 1/2023

RAALI PAIN UT

E UOT OT

Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä edusta Hyvä Selkä -lehden tai Selkäliiton kantaa.

Aineistot seuraavaan lehteen 20.3.2023 mennessä lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi.

ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine

MITÄ NYT?

Miljoona taas rikki Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki www.selkaliitto.fi

Suositulla Selkäkanava-sivustollamme oli viime vuonna jälleen yli 1,1 miljoonaa käyntiä! Lämmin kiitos kaikille sivustollamme vierailleille!

(Lähde: Matomo)

Hallitus 2023 Marjo Rinne (pj) Arvo Autio Kaarina Frosterus Sirpa Heikkinen (varapj) Sinikka Kilpikoski Olli Kyläkangas Jan-Erik Nikkola Aino Ranta Kari Rantavalli Marjatta Savolainen Leila Tarna

Toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio 040 730 2150 kirsi.toyryla@selkaliitto.fi Tiedottaja Pia Bilund 045 121 8920 pia.bilund@selkaliitto.fi Liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi Selkäneuvonnan koordinaattori Satu Nieminen 050 465 7884 satu.nieminen@selkaliitto.fi Hankekoordinaattori

Vahvistu vertaisuudesta verkossa

Johanna Laine 050 432 5190 johanna.laine@selkaliitto.fi

Toimistosihteeri Marjo-Riitta Marttunen 09 605 918 (ti ja to klo 10-14) selkaliitto@selkaliitto.fi

Katso lisää viime vuoden verkkosivu- ja somelukuja Ajankohtaista-palstalta sivulta 9.

SELKÄKANAVA.FI

SELKÄKANAVA.FI

Yli 1,1 miljoonaa Yli 1,1 miljoonaa käyntiä vuonna 2022

käyntiä vuonna 2022

Juttuäänestys Edellisen Hyvä Selkä -lehden suosituin juttu oli Minä ja selkä -tarina ”Selkäkipuni katosivat kehonhuolto-ohjelmalla”.

Arvoimme juttuäänestykseen osallistuneiden kesken 3 kpl Perskindol-tuotepaketteja.

Palkinnot on postitettu voittajille. Lämmin kiitos äänestykseen osallistuneille!

Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu?

Lähetä jutun otsikko tai sivunumero ja yhteystietosi sähköpostilla hyvaselka@selkaliitto.fi tai täytä lomake nettisivuillamme selkakanava.fi /lehden-paras-juttu 20.3.2023 mennessä. Kerro halutessasi myös mahdolliset perustelut, miksi valitsit kyseisen jutun. Arvomme vastaajien kesken vastaajien kesken pieniä tuotelahjoja.

Anna palautetta Mitä tykkäsit lehdestä? Onko sinulla juttutoiveita?

Anna palautetta sähköpostitse, nettisivujen lomakkeella tai sosiaalisessa mediassa. Somessa merkitse palautteesi #hyväselkä.

Hyvä Selkä 1/2023

5

Kannan kuormaa hartioissa ja selässä Teksti: Pia Bilund • Kuvat: Sanna Stellan

Näyttelijä Sanna Stellan kuntouttaa vatsalihasten erkaumaa kotitreenillä.

Taitava tarinaniskijä viihtyy myös joogasalilla ja metsässä. Meditaatio ja hengitys auttavat purkamaan niin selkäjumeja kuin henkistä kuormaa.

SANNA STELLAN koki ensimmäisen noidannuolensa jo teini-iässä, kun hän työskenteli Ahvenanmaalla siivoojana.

Selkä meni sänkyä pedatessa ja hän joutui sairauslomalle. Oireet menivät onneksi ohi nopeasti. Seuraava noidannuoli antoi odottaa itseään 25 vuotta.

Sanna kertoo, että hän on aina ollut ”superterve” ja pitänyt huolta kunnostaan.

– En koe, että olen luontaisesti liikunnallinen. Mutta tykkään elämästä ja olla elinvoimainen.

Keho on näyttelijän työväline ja työhön kuuluu olennaisesti se, että vartalo on joustava. Sitä painotettiin jo teatterikoulussa Englannissa.

– Mun pitää pystyä liikkumaan niin, että voin ilmaista kropallani asioita.

Mutta ajattelen myös niin, että mua on about kiva katsella ja että mun kroppa on suhteellisen neutraali, ettei se esimerkiksi ole kipeän selän tai niskan takia jossain erikoisessa asennossa.

Kehon neutraaliutta Sanna opiskeli Alexander-tekniikalla.

– Se on tekniikka, jolla pyritään hakemaan neutraalia tapaa olla ja liikkua, ikään kuin miten lapset seisovat ja istuvat. Mullahan on neljä lasta ja katson miten ne menevät alas ja nostavat reisillään lelun ylös. Ryhti on hyvin vapaa ja avoin.

Psykofyysiset noidannuolet Noidannuoli numero kaksi iski Sannaan noin kymmenisen vuotta sitten. Hänellä oli elämässään todella hektinen ajanjakso. Töitä oli paljon ja silloisen miehen kanssa lapsia kopiteltiin kiireessä. Sitten jouluna vanhempien luona se tapahtui.

– Äiti huusi meitä syömään ja jotenkin siinä sitten kävi ”naks”, mun selkä! Tämä 6

Hyvä Selkä 1/2023

toinen ja myös kolmas noidannuoli oli hyvin psykofyysinen juttu. Uskon siihen, että me kannetaan hartioissa ja selässä meidän asioita. Olin ollut kantojuhtana ja muutenkin kantanut kaiken vastuun, kun mies oli ollut poissa.

Sanna muistaa syöneensä jouluruuan lattialla. Jouluaatto ja seuraavakin päivä meni lattiatasossa.

– Meillä oli varattuna lento etelään siitä parin päivän päästä ja ajattelin, että lähden vaikka mikä olisi. Onneksi mulla on joogasta ja kaikesta kehotyöskentelystä hankittuna tietoa niin työni kuin kiinnostukseni takia. Hengittelin rauhallisesti siihen paikkaan, missä noidannuoli tuntui. Sain lukon auki hengittämällä ja pehmeällä liikkeellä, pienellä heilumisella.

Mun pitää pystyä liikkumaan niin, että voin ilmaista kropallani asioita.”

Jooga on kuulunut kiinteästi Sannan elämään jo yli 20 vuoden ajan. Into ja taidot tarttuivat naiseen aikoinaan Lontoossa, jonne hän suuntasi au pairiksi 19-vuotiaana. Britanniassa vierähtikin sitten 11 vuotta.

– Jooga tuntuu hyvältä mun kropassa.

Se tasapainottaa. Olen myös aina hyötyliikkunut, esimerkiksi fillaroinut joka paikkaan.

Urheilutaustaa Sannalla ei ole lapsuudesta, koska pienellä paikkakunnalla Satakunnassa oli tasan tarkkaan tarjolla

hiihto ja pesäpallo. Ne olivat Sannasta ”yök”.

– Mä olisin halunnut tanssia. Mutta Porin puolelle olisi ollut noin tunnin ajomatka. Se oli vähän liikaa.

Voimakas ja kykeneväinen Selän ja koko kehon hyvinvointiin noidannuolia enemmän on Sannalla vaikuttanut raju vastalihasten erkauma.

Erkaumassa suorat vatsalihakset venyvät, erkaantuvat toisistaan kasvavan vatsan tieltä esimerkiksi raskauden aikana.

Sanna havahtui erkaumaan neljännen lapsen syntymän jälkeen. Hän oli siitä lukenut ja tunsi sen. Joogaaminen ei tullut kuuloonkaan, ja kun Sanna kumartui alaspäin, jotain muljahti. Se sattui. Ja se näkyi myös peilissä: maha oli kuin nainen olisi ollut neljännellä kuulla raskaana.

– Vatsassa ei ollut mitään pitoa ja tunsin, kuinka ryhti on kasassa. Se vaikutti myös hartioihin ja ääneen. Väitän, että se vaikutti myös jalkaterien asentoon.

Mun kengät eivät ole koskaan aiemmin menneet sillä lailla linttaan. Mulla on ollut tosi hyvä core ja yhtäkkiä se ei ollutkaan enää siellä. Se vaikutti koko olemiseen ja se vaikutti hengittämiseen, mikä taas vaikuttaa hermostoon, ja sitä kautta ihan kaikkeen hyvinvointiin.

Avuksi erkauman kuntouttamiseen Sanna löysi vaivaan erikoistuneen personal trainerin. Kun pt mittasi erkauman, se oli vähän yli 10 senttiä.

– Se on hirvittävä määrä! Mä olin ihan paniikissa. Vyötärö oli 10 senttiä leveämpi, joten mun piti ostaa uudet vaatteet.

Viimeksi kuntoutuksen jälkeen erkauma oli 6 senttiä.

Kuntoutus on siis kantanut hedelmää.

Sanna Stellan, 48 • Näyttelijä, käsikirjoittaja ja kymmenhenkisen uusperheen äiti.

• Tunnettu esimerkiksi tv-sarjoista Strada, Siskonpeti ja Syke sekä tuoreimpana Rakkaat lapset.

• Kirjoittanut Hyvien synnytystarinoiden kirjan sekä Luksusmuijakirjasarjan yhdessä Katri Mannisen kanssa.

• Liikuntavinkki: Ravistele kehoa hengityksen ja äänen kanssa, pidä leuka rentona. Ravistelu auttaa hartioihin ja voit ajatella ravistelevasi pois henkistä kuormaa ja näin keventää selänkin taakkaa.

Ravistelu käy myös lämmittelystä.

Aluksi Sanna harjoitteli tunnistamaan vatsalihakset pilatestyypisillä harjoituksilla.

– En ollut oikein uskaltanut tehdä mitään, koska kaikki vähän sattui ja tuntui epämukavalta. Ja lapsikatraan kanssa, meillähän on neljä lasta ja joka toinen viikko viisi, niin siinä arjessa mulla ei ollut voimavaroja tehdä mitään. Kun nuorin lapsista oli vajaa kolme, silloin jaksoin mennä. Myös koronasulku viivästytti käyntien aloittamista ammattilaisella.

Erkauma oli vetänyt Sannan lapaluut ja yläselän jumiin.

– Kompensoin niillä vatsalihasten puutetta. Piti tehdä paljon avaavia liikkeitä yläselkään ja lapaan. Tein esimerkiksi nelinkontin käden kurkotuksia toisen ali ja sitten ylös.

Myös nestettä oli kertynyt kehoon, kun Sanna oli ”kasassa”, ilman vatsalihasten tukea. Eikä hän oikein tuntenut itseään siksi tyypiksi, joka oli.

– Pikkuhiljaa alan palautumaan mutta vielä on matkaa. Pitää myös hyväksyä se, että olen nyt 13 vuotta vanhempi kuin ensimmäisen lapsen kohdalla.

Sanna epäilee, että erkauma sai aikoinaan pontta toisen lapsen kohdalla.

Viimeisillään ollessaan hän sai oksennustaudin.

– Muistan ne kivut, kun ei ollut enää mitään mitä yökätä, ja vatsa oli niin piukea. Tämä on mun mutu. Siinä tapahtui jotain vatsalihaksille, sehän on valtava tahdosta riippumaton liike. Ja muistan,

että vatsalihaksiin sattui synnytyksessä.

Kuntoutus ja palautuminen erkaumasta jatkuu. Sanna on uskaltanut palata joogaan ja etenee pienin askelin hengitys apunaan.

– Näyttelijänä olen käyttänyt paljon aikaa siihen, että hengitän oikein. Hengitys lähtee alaselästä, mutta kun ei ole vatsalihaksia tukena, se vaikuttaa selkään, äänenkäyttöön ja niin moneen asiaan.

Selän terveys on Sannasta tärkeää,

Jooga tuntuu hyvältä mun kropassa.

Se tasapainottaa.” sillä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos yksi paikka prakaa, sitä kompensoi toisella, eikä keho ole tasapainossa.

– Olen hirveän onnellinen saamastani avusta. Olen tehnyt kotitreeniä pt:n ohjeilla. Pienillä painoilla aloitin ja ryhti jämäköityy. Jos pystyn tekemään koko joogatunnin, olen kuin mennyt takaisin siihen ihmiseen, joka olin ennen kuin vatsalihakset repeytyivät. Se on ihana tunne, kaikki rypytkin häviävät naamasta. Tunnen olevani voimakas ja kykeneväinen.

Kehotietoisuus ja virtaava keho Meidän kehomme kertovat paljon meistä. Sanna on ehkä ”keskivertotallaajaa” tietoisempi kehostaan, sillä kehotietoisuus kuuluu näyttelijän ammattiin.

– Olen sillä tavalla tietoinen, että erkauma vaikuttaa mun liikkumiseen ja olemiseen. Se on kyllä erittäin hyvä motivaatio korjata tilanne. Ei tunnu hyvältä, jos kroppa ei ole kunnossa.

Selkäoireet ja erkauma eivät ole estäneet Sannaa tekemästä töitä. Hän huolehtii kehostaan ja saa siitä hyvän fiiliksen.

– Kun teen kotitreenin, vaikka peruslaiska olen, niin mulla on sen jälkeen pirun hyvä olo. Ihan kuin 20 vuotta ikää lähtee. Ja se tunne, että ajan omaa elämääni, en vain lillu vaan olen puikoissa.

Laitan myös ihan erilaisia vaatteita päälle, kun olen tehnyt kotitreenin, muuten olen lötköverkkareissa. Treenin jälkeen tulee paljon elinvoimaisempi olo, kun keho virtaa.

Virtaavaa kehoa näyttelijä tarvitsee myös työssään. Teatterin lavalle Sanna ei mene kylmiltään.

– Haluan tehdä lämmittelyn ennen esitystä, kevyitä hengitysharjoituksia. Taputtelen, heiluttelen, teen kaikkea mikä vaan pistää kehon virtaamaan.

Sannalla on keventävä lämmittelyrutiini myös kollegoidensa Miitta Sorvalin ja Anu Sinisalon kanssa.

➠ Hyvä Selkä 1/2023

7

➠ – Koska kannan kuormaa hartioissa ja selässä, pyydän heitä välillä ottamaan sitä pois. Miitta ja Anu pyyhkivät käsillään kuormaa mun selästä ja hartioilta.

Mä olen suurperheen äiti ja mulla on paljon menossa. Kun ennen lavalle menoa otetaan tätä taakkaa pois, se on ihanaa.

Kun Sannan niska joskus kolmannen ja neljännen lapsen välissä usein vaivasi, hänellä oli ”niskaprojekti”.

– Kävin hieronnassa ja osteopaatilla ja keskityin niskan ja kaulan alueen hyvinvointiin. Kuulun niihin suomalaisnaisiin, joille tulee niskaan helposti kyttyrä. Yritän välttää eteenpäin työntyvää leukaa ja teen jumppaa seinää vasten. Hartiajumeihin auttaa säännöllinen liikunta.

Kotitreenien ja joogan lisäksi Sanna rämpii mielellään metsässä.

– Rakastan liikkua luonnossa, se on henkisesti tärkeää. Tykkään kävellä pois poluilta, puiden runkojen yli ja pakotan lapsenikin siihen. Se tekee hyvää aivoille. Juoksusta en ole koskaan pahemmin piitannut. Kävely on hyvää ja sauvakävely. Kun sauvat viuhuvat, se on hartioille erinomaista. Mulla oli sauvat jo Lontoossa, kun asuin siellä ja mulle huudeltiin perään, että missä sun sukset on.

Olin ehkä siinä vaiheessa Lontoon ainoa sauvakävelijä, Sanna nauraa.

Joogasta Sanna nauttii mieluiten ohjatuilla tunneilla. Silloin omat aivot voi laittaa narikkaan.

– Voin vain keskittyä tekemiseen. Mun ei tarvitse miettiä, montako liikettä ja toistoa teen. Se on hirveän rentouttavaa.

Sanna sanoo ottavansa terveytensä helposti itsestäänselvyytenä. Jos hänelle tulee jokin pieninkin vaiva, se täytyy saada heti kuntoon.

– Sydämeni tuntee tuskaa ihmisten puolesta, joilla on krooninen kipu. Mulla ei tarvitse olla kuin pari päivää noidannuoli tai jokin kropassa prakaa, niin en tykkää yhtään vaan elämä pitää saada

Treenin jälkeen tulee paljon elinvoimaisempi olo, kun keho virtaa.”

8

Hyvä Selkä 1/2023

Rakastan liikkua luonnossa.”

haltuun. Mutta helposti laiminlyön itseäni, kun hommaa on töiden ja lasten kanssa ihan tarpeeksi. Ikävä kyllä oma itse on silloin siellä jonon päässä.

Oma hetki päivittäin Sanna ei koe erityisemmin tarvitsevansa palautumista työstään. Hän ei kuormitu siitä kovinkaan paljon.

– Mun työ on niin nautinnollista. Saan siitä enemmän kuin mitä se ottaa. Olen usein aika energisoitunut, kun tulen töistä, mikä on varmasti aika poikkeuksellista. Monethan harrastavat laulamista, musiikkia tai muita taiteita. Mä teen sitä työkseni, joten mun vastapainoni on hiljaa kotona olemista.

Sannan päivittäiseen hyvinvointiin kuuluu meditaatio – vähän niin kuin hampaiden pesu. Se on kulkenut hänen matkassaan jo 30 vuotta.

– Meditointi on ihanaa puuhaa. Meditoin kotona pyykkikasan vieressä huoneessa, joka on yhdistetty työhuone ja kodinhoitohuone, Sanna virnistää ja kertoo, että kirjoitti aiheesta kolumnin.

Joinakin päivinä Sanna meditoi kaksi kertaa, jos vain ehtii. Kiirerupeaman aikana näytelmää tehdessä hän meditoi tunnin päivässä.

– Siitä tulee lisätunti päivään, se on ihmeellinen asia. Välillä voi olla kausia, jolloin en meditoi. Se ei esimerkiksi onnistu vauvan kanssa, kun unet on vähissä.

Meditaatio on Sannan oma hetki päivässä ja hän keskittyy hengitykseen.

– Se vaikuttaa keskushermostoon ja myös selkään. Hengityshän ei jää keuhkoihin vaan se menee ihan joka paikkaan. Kun tulee henkinen jumi ja tuntuu, että maailma kaatuu päälle, niin silloin kropan ja hengityksen kautta purkaminen auttaa paljon.

Sanna myös varaa itselleen kalenteriin päiviä, jolloin hän ei tee yhtään mitään.

– Kuuntelen radiota tai en tee mitään.

Ihan hiljaisuudessa kotona haahuilen, ehkä pyyhin pölyjä viherkasvien päältä.

Olen tajunnut jo pitkään sen, että tarvitsen niitä päiviä, kun kukaan ei vaadi multa yhtään mitään. Raskainta tässä ammatissa on, kun pitää koko ajan tuottaa. Myös pikkulapsiarjessa sulta vaaditaan koko ajan jotain. Haaveilen siitä, kun lapset vielä kasvavat ja mulle jää aikaa jollekin harrastukselle.

Tarinankertoja ja viihdyttäjä Sanna on halunnut näyttelijäksi lapsesta saakka. Hän on aina ollut tarinakertoja ja viihdyttäjä. Vaikka ammatti on välillä haastava, työ on epäsäännöllistä ja nahkaa on saanut kovettaa, ei hän halua muuta tehdä.

– Tajuan sen vuosi vuodelta enemmän ja saan tehdä töitä parhaiden kavereideni kanssa. Se on hirveän arvokasta. Saan olla töissä oma itseni, nauramme usein ja paljon. En pärjäisi ns. normaaleissa töissä. Ei varmaan monessa työpaikassa voi aloittaa päivää venyttelemällä tai joogaamalla. Meillä se on täysin ok ja se on kiva.

Sannan alkuvuoden ja kevään täyttää teatteri. Hänet voi nähdä Kaikki ystäväni -esityksissä Aleksanterin teatterissa Helsingissä. Lisäksi Kaikki äitini, kaikki tyttäreni jatkuu 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Riihimäen Teatterissa menee Kun kiltteys ei riitä -komedia, ja Åbo Svenska Teaterissa Sanna tekee vierailun Brutuksen roolissa Julius Caesarissa. 

Ajankohtaista

Koonnut: Pia Bilund

Uusia jaksoja Vahva selkä -podcastissa

Avainlukuja 2022 SELKÄKANAVA.FI

1 145 335 käyntiä

V

ahva Selkä -podcastissa on julkaistu neljä uutta jaksoa. Jakson 9 aiheena on ”Fysioterapiassa – mitä vastaanotolla tapahtuu?” ja jakson 10 ”Pitkäkestoinen selkäkipu – miten sitä hoidetaan?”. Jaksossa 11 käsitellään ylipainon vaikutuksia terveyteen ja jaksossa 12 kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Kuuntele myös podcastin aiemmat jaksot. Ne löytyvät kootusti Selkäkanavalta ja ovat kuunneltavissa Spotifyssa, Suplassa ja Google Podcasteissa.

Hyviä kuunteluhetkiä!

2 289 439 sivukatselua

SEURAAJAT SOMESSA Facebook Selkäkanava

31 337

Facebook Selkäliitto

Vinkkaa aihe tai vieras Mistä selän hyvinvointiin liittyvästä aiheesta haluaisit kuulla tai kenet haluaisit Vahva selkä -podcastiin vieraaksi? Lähetä toiveesi sähköpostilla kirsi.toyryla@selkaliitto.fi.

3 516

Instagram Selkäkanava

4 195 Vuoden 2023 tärkeitä päivämääriä • • • • •

Selkäliiton järjestöpäivä ja kevätkokous 15.4., Helsinki Meren selkä -risteily Tallinnaan 5.–6.5.

Maailman selkäpäivä 16.10.

Selkäviikko 16.–22.10.

Selkäliiton järjestöpäivät ja syyskokous 18.–19.11., Jyväskylä

Twitter Selkäliitto

1 747

Youtube-tilaajat

4 740

SELKÄLIITTO

Muistathan maksaa jäsenmaksusi JÄSENMAKSULASKUT vuodelle 2023 on lähetetty 10. tammikuuta. Suurin osa laskuista on toimitettu jäsenille sähköisesti. Tarkkaile siis sähköpostilaatikkoasi, tarkista tarvittaessa myös roskapostikansio. Postitse toimitetta-

vien paperilaskujen arvioidaan olevan perillä viimeistään viikolla kolme.

Huom. Jos yhteystietosi ovat muuttuneet, päivitäthän ne pikimmiten jäsenrekisteriin tai lomakkeella nettisivuillamme Selkäyhdistykset-osios-

sa: Selkäyhdistykset > Yhteystietojen muutos.

Kun maksat jäsenmaksun, saat jäsenetuna muun muassa tämän Selkäliiton julkaiseman neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Hyvä Selkä -lehden.

Hyvä Selkä 1/2023

9

Asiantuntija-artikkeli

Kuva: Freepik

Lisää liikettä arkeen Paljon istumista sisältävä arkemme haastaa myös selän hyvinvointia. Siksi fyysistä aktiivisuutta lisäävät tavat kannattavat. Yhteiset toimintatavat työssä ja vapaalla voivat joko estää tai parhaimmillaan edistää liikkeen lisäämistä arkeen.

muuttuneet fyysisesti entistä vähemmän kuormittaviksi ja me ihmiset niiden myötä passiivisiksi. Kaiken tämän myötä olemme kuin vahingossa oppineet viettämään suuren määrän ajastamme istuen erilaisten ruutujen äärellä, autossa ja muissa kulkuneuvoissa, odotustiloissa, kokouksissa ja kotisohvalla. Se ei ole kenenkään syy, mutta aktiivisempi arki ei synny vahingossa, vaan vaatii tietoisia päätöksiä.

tuneet radikaalisti. Ravinnon kerääjistä ja saalistajista on tullut teknologisten innovaatioiden keskellä eläviä istumatyöläisiä. Etätyön ja -opiskelun myötä askeleet ovat voineet vähentyä entisestään. Nykyihmisen elinolosuhteet ovat

Selän terveys ja toimintakyky edellyttävät säännöllistä ja monipuolista liikettä.

Onneksi saatavilla on runsaasti ohjeita siihen, millainen liikunta ja harjoitteet ennaltaehkäisevät, hoitavat ja kuntouttavat selkäkipua. Liikkuminen on kuiten-

”Pääasia on, että löytää itselleen sopivia ja mieluisia tapoja liikkua.”

Liikkuminen on muutakin kuin liikuntaharrastuksia IHMISTEN ELÄMÄNTAVAT ovat muut-

10 Hyvä Selkä 1/2023

kin muutakin kuin varsinaista eri liikuntalajien harrastamista ja selän toimintakykyyn tähtäävää täsmäharjoittelua. Eikä kenenkään tarvitse edes mieltää olevansa varsinainen liikunnan harrastaja, vaikka liikkuisi hyvinkin aktiivisesti välimatkoja, ulkoilisi perheen ja ystävien kanssa tai samoilisi luonnossa eri vuodenaikoina. Pääasia on, että löytää itselleen sopivia ja mieluisia tapoja liikkua.

Uudistuneet liikkumisen suositukset nostavat vahvasti esille myös kevyen liikuskelun ja liiallisen paikallaanolon tauottamisen tärkeyden. Istumisen tauottaminen vaikkapa taukoliikuntatuokion myötä aktivoi lihaksia, vähentää kehon kuormittumista ja tekee hyvää tuki- ja liikuntaelimistölle. Kevyt liikuskelu vetreyttää niveliä sen lisäksi että sillä on vaikutusta veren rasva- ja sokeriarvoihin, verenkierron vilkastumiseen ja mie-

Asiantuntija-artikkeli len virkistymiseen. Jokainen askel kannattaa, ottaapa sen sitten portaita nousten, koiraa ulkoiluttaen tai pihatöissä.

Vaikka monipuoliseen liikuntaan käytetyt tunnit ovat todella tärkeitä, elimistön monien toimintojen ja energiankulutuksen kannalta ihan erityistä huomiota kannattaakin kiinnittää myös siihen, miten muu valveillaoloaika kuluu. Tutkitusti tiedetään se, että myös kevyemmällä liikuskelulla on terveyshyötyjä erityisesti vähän liikkuville.

tarkoittaa 3 650 kerroksen ”porrastreenejä” vuodessa! Jo pienistä onnistumisista voi olla tyytyväinen ja kiittää itseään.

Liikkeen lisääminen arkeen on siinäkin mielessä palkitsevaa, että se ei edellytä erityisiä liikuntataitoja tai erikseen harrastuksiin lähtemistä, ja kukin voi liikkua omaan tilanteeseen ja toimintakykyyn sopivalla tavalla.

Arki muuttuu rutiini kerrallaan

Joskus toimintaamme ohjaavat uskomukset ja tottumukset saattavat rajoittaa kehon ja mielen liikettä. Kuinka tuttu onkaan tilanne, jossa aikaa kuluu parkkipaikan etsimiseen mahdollisimman

Uuden vuoden alkaessa tehdään usein myös niitä kuuluisia uudenvuodenlu-

Asenteet ja yhteiset toimintatavat ratkaisevat

johtamisen voima. Samoin sillä voi olla iso merkitys, että joku toinen pyytää mukaan. Lisäksi fyysinen ympäristö ohjaa kuin huomaamatta valintojamme.

Pystypöydät kahviossa, siistit ja valoisat portaikot tai liikuntavälinenurkkaus tarjoavat mielekkäitä tapoja tehdä aktiivisia valintoja.

Myös vapaa-ajan yhteisöillä on merkitystä. Ruuhkavuosien tuoksinassa aikuisten ei ole helppoa löytää aikaa omalle liikunnalle. Silloinkin ratkaisuksi voi tulla arkiliikunnan lisääminen. Parhaimmillaan lapsen kanssa voidaan tehdä kauppareissuja ja kulkea harrastuksiin pyöräillen tai kävellen. Näin lapsikin voi omaksua fyysisesti aktiivisen arjen käytäntöjä. Lasten harrastusten aikana

”On tärkeää sopia yhteisistä, juuri omalle työ- tai opiskelupaikalle sopivista toimintatavoista.

Silloin kenenkään ei tarvitse yksin muistaa tai kehdata.” pauksia, jotka sitten eivät välttämättä kuitenkaan toteudu. Muutettava asia voi olla liian iso tai määrittelemätön.

Yksittäisiä muutoksiakin voi tulla liikaa yhdellä kertaa. Jos tavoitteena on liikkua enemmän, voi aloittaa aivan pienistä konkreettisista asioista. Bussista voi jäädä aiemmin pois ja kartuttaa päivän askelsaldoa kävelemällä muutaman pysäkinvälin. Paikallaanoloa voi katkaista lisäämällä lyhyitä liikuskeluhetkiä tietokoneen tai television ääressä vietetyn ajan lomaan. Vähitellen uusi toimintatapa muuttuu automaattiseksi osaksi päivärytmiä. Tässä vaiheessa voi sitten jo ottaa seuraavan mielekkäältä tuntuvan muutoksen työn alle. On hyvä myös miettiä, mikä tai kuka voi auttaa onnistumaan. Jollain voi toimia muistilappu pöydän kulmalla, ja toista auttaa työkaveri, jonka kanssa sovitaan yhteisistä taukoliikuntahetkistä.

Onko sillä oikeasti väliä, jos ottaa hissin portaiden sijasta? Aina uusi tapa ei onnistu, eikä siihen mikään kaadu. Mutta päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen toistuvat asiat sitten jo vaikuttavatkin liikkumisen kokonaismäärään.

Kymmenen kerrosväliä portaita päivässä

läheltä kohdetta. Mitäpä, jos saman tien jättäisi auton kauemmas ja olisi tyytyväinen, että sai hieman raitista ilmaa ja askeleita siinä samassa?

Saatamme myös arkailla vaikkapa aktiivisen tauon pitämistä miettien, mitä muut siitä ajattelevat. Mutta mitäpä, jos toiset eivät pidä ainakaan negatiivisena asiana esimerkiksi taukoliikuntaa, vaan ymmärtävät sen merkityksen ja tulevat mielellään mukaan? Siksi esimerkiksi työ- tai opiskelupaikalla ja muissa arjen yhteisöissä kannattaa ottaa puheeksi yhteisiin toimintatapoihin liittyvät asiat, joilla liike lisääntyy. Paljon istuvilla yhteisistä toimintatavoista sopiminen tarkoittaa käytäntöjä, joilla esimerkiksi kokouksissa tai luennoilla tauotetaan runsasta istumista. Fyysisemmissä tehtävissä voi olla paikallaan lämmitellä kehoa ennen varsinaiseen työsuoritukseen ryhtymistä ja tehdä palauttavia liikkeitä kuormittavan työn vastapainoksi.

Olivatpa tehtävät millaisia tahansa, on tärkeää sopia yhteisistä, juuri omalle työ- tai opiskelupaikalle sopivista toimintatavoista. Silloin kenenkään ei tarvitse yksin muistaa tai kehdata. Myös liikkeen lisäämisessä pätee esimerkillä

”Jo pienistä onnistumisista voi olla tyytyväinen ja kiittää itseään.”

voi aikuinenkin liikkua ja liikuntakavereita voi löytyä muista vanhemmista tai isovanhemmista. Voisiko aktiivisia ja samalla kestäviä kulkutapoja sekä aikuisten yhteisiä liikuntamahdollisuuksia ottaa puheeksi esimerkiksi vanhempainilloissa? Olimmepa työssä tai vapaalla, liikkuminen lisää omaa hyvinvointiamme ja se voi heijastua myös meitä lähellä oleviin ihmisiin esimerkin, yhteisten liikkumishetkien ja saadun tuen kautta.

Matleena Livson FT, erityisasiantuntija, liikunnallinen elämäntapa, Suomen Olympiakomitea

Hyvä Selkä 1/2023

11

Asiantuntija-artikkeli

Motivaatio ja liikkumisen ilon ylläpitäminen

V

eikkaan, että olet joskus innostunut liikkumaan. Suurin osa valitettavasti tietää myös, miltä tuntuu, kun liikunnan ilo katoaa ja innolla aloitettu liikkuminen vähitellen hiipuu. Tämän kirjoituksen tarkoitus on auttaa ymmärtämään, mitkä seikat vaikuttavat kestävän motivaation syntymiseen. Paremman ymmärryksen lisäksi saat ”check-pointteja”, jonka avulla voit tarkistaa ja seurata olennaisten motivaatiotekijöiden toteutumista. Näin pystyt omassa arjessasi tukemaan liikkumisen ilon jatkumista alkua pidemmälle.

Oletko mukana?

Kolme perustarvetta motivaation syntymiseen Itseohjautuvuusteorian mukaan kolme psykologista perustarvetta määrittää motivaation syntymistä. Jos yksikin niistä toteutuu, motivoitumiselle on otollinen maaperä olemassa. Kahden perustarpeen täyttyminen vahvistaa motivaation säilymistä entisestään, ja jos kaikki kolme perustarvetta on kunnossa, motivaatio on erittäin vahvalla pohjalla.

”Alussa maltti on valttia ja eteneminen kannattaa tehdä pienin, mutta palkitsevin, askelin.”

Ensimmäinen perustarve on autonomia eli mahdollisuus valita ja säädellä omaa toimintaa. Aikuinen ihminen haluaa itse päättää, mitä tekee ja milloin tekee. Siksi liikkumisen sisällöt ja aikataulut kannattaa valita alusta asti huolella. Onko treeni oikeasti sellaista, josta pidän tai josta voin oppia pitämään? Ovatko treeniajat sellaisia, että 12 Hyvä Selkä 1/2023

ne sopivat omaan aikatauluuni? Jos aito kiinnostus treeniä kohtaan puuttuu tai treeniin ehtiminen sakkaa viikosta toiseen, niin ennuste liikkumisen jatkumiselle on heikko.

Toinen perustarve on kyvykkyyden kokemus eli tunne siitä, että minusta on tähän. Mittaamme tätä usein tiedostamattamme vertaamalla liikunnan aloitukseen kytkeytyneitä haavekuvia ja todellisuudessa syntyviä tuloksia. Jos kuilu näiden kahden välillä on liian suuri, se syö motivaatiota. Liikunnan tulisikin olla itselle sopivan haastavaa, ei tylsistyt-

tävää, mutta ei myöskään liian vaikeaa.

Pientä ponnistelua vaativa liikkuminen, johon ihminen kuitenkin parhaansa tekemällä kykenee, antaa upean jälkifiiliksen: treenin päätyttyä on voittajaolo ja ajatus seuraavasta liikuntakerrasta tuntuu houkuttelevalta.

Kolmas perustarve on yhteenkuuluvuus toisten ihmisten kanssa eli tunne siitä, että olen tärkeä osa tätä yhteisöä, jossa olen mukana. Tämä voi toteutua urheiluseurassa tai kuntosalilla, mutta aivan yhtälailla myös kotitreenissä etävalmennuksen kautta tai kaveriporukan

Asiantuntija-artikkeli

”Pientä ponnistelua vaativa liikkuminen, johon ihminen kuitenkin parhaansa tekemällä kykenee, antaa upean jälkifiiliksen.” kävelylenkillä. Tekemisen jakaminen jonkun kanssa ja päämäärien saavuttaminen yhdessä vahvistavat tämän perustarpeen toteutumista. Onnistumisen kokemus on aina voimakkaampi, kun sen voi jakaa jonkun kanssa.

litavoitteita, jotka ovat saavutettavissa muutamissa viikoissa. Näin etenet etappi kerrallaan haluamaasi suuntaan ja myös huomaat edistyksesi paremmin.

2. Katso peiliin ja ole realistinen. Pal-

jonko sinulla oikeasti on aikaa ja jaksamista? Kun suunnittelet viikon liikuntakerrat tältä pohjalta, niin pystyt arjen realiteettien keskelläkin toteuttamaan suunnitelmaasi. Liian kunnianhimoinen ohjelma johtaa nopeasti lannistaviin epäonnistumisiin, jotka saattavat pahimmillaan katkaista liikkumisen kokonaan.

Ryhdy ennustajaksi: lopetanko vai jatkanko?

Sitoudumme kaikkein parhaiten liikkumiseen, jonka tärkeydestä olemme itse vakuuttuneita. Ulkopuolisten hyvää tarkoittavat neuvot liikunnan lisäämisestä eivät takaa yhtään mitään, ellei oma lamppu syty: minä oikeasti tarvitsen tätä! Oivalluksen lampun syttymisen jälkeen ollaan vahvoilla, kunhan liikkuminen tuottaa ainakin jossain määrin onnistumisen kokemuksia. Täysiä seinää päin ajaminen sammuttaa kirkkaankin lampun. Siksi alussa maltti on valttia ja eteneminen kannattaa tehdä pienin, mutta palkitsevin, askelin.

”Aina ei ole pakko hikoilla, jotta harjoitus tekisi hyvää keholle.”

Liikkumisen jatkumista uhkaa paitsi arjen kiireet myös kokemus siitä, että tehty panostus ei tuotakaan haluttua tulosta. "Minusta ei nyt vaan ole tähän" on tunnetila, joka kaikkein varmimmin saa lopettamaan yrittämisen. Samoin odotettua vähäisempi kehitys johtaa herkästi turhautumiseen ja sitä kautta liikkumisen tärkeyden vähättelemiseen.

Tunnista onnistumiset ja nauti niistä!

Peräänkuulutan myös armollisuutta itseä kohtaan. Liikkuminen on hyödyllistä, vaikka se ei tuntuisi raskaalta sitä tehdessä tai aiheuttaisi lihaskipua seuraavana päivänä. Aina ei ole pakko hikoilla, jotta harjoitus tekisi hyvää keholle. Lyhyt tai kesken jäänyt treeni voittaa

3. Muista aina, ketä varten liikut: sinua itseäsi! Et ole kenellekään tilivel-

vollinen, mutta jos jätät suunnitellut harjoitukset tekemättä, on turha toivoa haluamiasi tuloksia. Ympärillä olevilta ihmisiltä voi saada joskus tärkeää tukea liikkumiseen, mutta vain sinä itse kannat vastuun.

treenin, jota et koskaan edes aloittanut.

Mitä jos tärkein kriteeri onnistuneelle liikuntakerralle olisikin se, että siitä tuli hyvä olo?

Lyhyesti sanottuna omien tavoitteiden kannalta toimivaksi koettu harjoittelu todennäköisesti jatkuu, kun taas turhaksi koettu ja mieluisammilta asioilta aikaa vievä treeni loppuu lyhyeen.

Pysähdy hetkeksi miettimään, minkälaisia liikkumiskokemuksia itselläsi on ollut ja mitä voisit niistä oppia!

Jarkko Mäkinen Kirjoittaja on kasvatustieteiden tohtori, joka toimii Exercisemaster-nimisen yrityksen valmentajana ja kouluttajana.

Yritys on erikoistunut liikkuvuuden kehittämiseen aloittelijoista huippu-urheilijoihin.

Kuvat: @hopiaphotography

Kolme vinkkiä jatkuvan liikkumismotivaation rakentamiseen 1. Mieti, mitä oikeasti haluat liikunnan kautta saavuttaa. Visualisoi rohkeas-

ti, millainen olisi tilanne, johon olisit tyytyväinen. Kun tiedät, mitä tahdot, kannattaa annostella konkreettisia väHyvä Selkä 1/2023

13

VERTAISISTA VOIMAA

verkkoryhmä selkäoireiden tueksi Oletko 30-64-vuotias ja sinulla on pitkittyneitä niska- tai selkäoireita?

Tule jakamaan kokemuksiasi ja keskustelemaan muiden selkäoireita potevien kanssa.

Löydetään yhdessä keinoja, iloa ja voimaa, jotka auttavat jaksamaan arjessa!

Voit osallistua vertaistukiryhmiin etäyhteydellä ympäri Suomen vaikka kotisohvalta!

Keväällä 2023 alkavat ryhmät - Kumpi ryhmä sopisi sinulle?

Keskusteluryhmä: 8 kertaa 16.2.-25.5.2023 joka toinen torstai klo 15-17 Teams-alustalla.

Ohjaajina vertaistukijat Rita ja Erja.

Tervetuloa keskustelemaan yhdessä arjen selviytymiskeinoista!

Luova keskusteluryhmä: 6 kertaa 1.3-10.5.2023 joka toinen keskiviikko klo 18-20 Teams-alustalla.

Ohjaajina vertaistukijat Jonna ja Jussi.

Tervetuloa luovaan ja toiminnalliseen keskusteluryhmään, jossa hyödynnetään helppoja harjoitteita!

Ryhmätapaamiset on teemoitettu, mutta pääset myös itse vaikuttamaan ryhmän sisältöön.

Osallistuminen on maksutonta eikä edellytä selkäyhdistyksen jäsenyyttä.

Ryhmään mahtuu maksimissaan 8 henkilöä.

Osallistujilta toivotaan sitoutumista koko ryhmän ajaksi.

Tule mukaan - löydetään yhdessä keinot jaksamiseen!

Ryhmät toteutetaan yhteistyössä

Kysy lisää: verkkovertaistuki@selkaliitto.fi puh. 050 4325 190

Lue ryhmistä ja ilmoittaudu:

Selät liikkeelle yhteistyöllä Selkäliiton strategiakauden 2021–2023 viimeinen vuosi on käynnistynyt. Teemalla ”Liikkuva selkä kantaa kauas!”

Selkäliitto ja selkäyhdistykset kannustavat jokaista omassa arjessaan edistämään selkänsä hyvinvointia liikkuen. Viemme strategian tavoitteita eteenpäin yhdessä selkäyhdistysten ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

SELKÄLIITON STRATEGIASSA on kolme painopistettä, joista yksi on yhteistyön lisääminen ja toiminnan tunnetuksi tekeminen. Alle on koottu tavoitteiden kuvausta yhteistyölle.

Teemme tunnetuksi itsehoidon tärkeyttä selkäoireisille yhteistyössä kumppaneiden kanssa.

Aktiivinen elämäntapa ja liikunnan harrastaminen ovat tavallisesti yhteydessä myös muihin selän terveyden kannalta suotuisiin elämäntapavalintoihin, kuten tupakoimattomuuteen, terveellisempään ravitsemukseen ja painonhallintaan. Siksi haluamme yhdessä jäsenyhdistystemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa kannustaa jokaista omassa arjessaan edistämään selän hyvinvointia liikkuen ja muilla terveellisillä elämäntapavalinnoilla.

Teemme yhteistyötä valtakunnallisten toimijoiden kanssa eri sektoreilla, ja tarkoituksena on tavoittaa yhä useampia selkäoireisia henkilöitä liiton ja yhdistysten toiminnan pariin. Yhteistyössä on usein myös edunvalvonnallinen tavoite, jolloin pyrimme vaikuttamaan selkäterveyttä edistävään päätöksentekoon joko yhdessä yhteistyökumppanien tai laajemman verkoston kanssa. Vaikuttamistyön tuloksia voi nähdä vasta pitkänkin ajan kuluttua, esimerkiksi hoitopolkuihin liittyen.

Lisäämme verkostoitumista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä valtakunnallisten liikunnan edistämisohjelmien kanssa vahvistaaksemme yhteistyötä, jotta etenkin selkäoireiset löytävät selkäyhdistysten liikuntaryhmät itsehoidon tueksi.

Yhdessä yhteistyökumppanien kanssa jaamme tietoa liittyen selän terveyteen ja itsehoitoon. Kumppaniverkoston kautta tavoitamme kohderyhmäämme laajemmin. Yhdistysten liikuntatoiminta ja liiton tuottamat harjoitusohjeet ovat jäsenten ja Selkäkanava.fi-verkkopalvelun kävijöiden suosiossa. Liikunta on luonteva yhteistyöaihe, koska monella kumppanilla on ymmärrys liikunnan merkityksestä selkäterveydelle.

Paikallisilla selkäyhdistyksillä on toiminnassaan mukana yhteistyökumppaneita eri sektoreilta. Eniten selkäyhdistykset tekevät yhteistyötä muiden paikallisten tuki- ja liikuntaelinyhdistysten kanssa, kaupungin tai kunnan kanssa sekä paikallisten yritysten kanssa. Hyvinvointialueet ovat yhdistyksille uusia ja tärkeitä yhteistyökumppaneita. Paikalliset ja alueelliset toimijat ovat merkityksellisiä kumppaneita, jotka osaltaan mahdollistavat yhdistysten selän hyvinvointia edistävää toimintaa jatkossakin.

Yhteistyö yhdistyksen ja hyvinvointialueen välillä takaisi sen, että selän terveyttä ja itsehoitoa tukevaa liikuntaa ja virkistystoimintaa sekä vertaistukitoimintaa olisi riittävästi tarjolla sosiaalija terveydenhuollon sektorin palvelujen täydentämiseksi. Hyvinvointialueet siis hyötyisivät yhteistyöstä yhdistysten kanssa ja parhaassa tilanteessa ohjaavat selkäasiakkaita hoitoketjujen jatkumona paikallisten selkäyhdistysten toimintaan.

Lisäämme yhteistyötä oppilaitosten kanssa, jotta liikkeen ja liikkumisen tärkeys selän terveyden edistämisessä huomioidaan jo nuoruudessa.

Viime vuosina yhteistyötä on laajennettu nuorten selkäterveyden edistämi-

seksi Back to Move! -hankkeella. Hankkeen loputtua vuonna 2021 yhteistyö jatkuu liikunnan valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden sekä toisen asteen oppilaitosten kanssa. Toiminnan keskiössä on edistää opiskelun aikana tauottamista, työskentelyasentojen vaihtelua ja lisätä liikettä.

Pääosin tavoitamme toisella asteella työskenteleviä opettajia, mutta kohderyhmään kuuluvat myös opiskeluhuollon ammattilaiset. Yhteistyö koostuu erilaisista seminaareista ja teemapäivistä. Lisäksi liitto kouluttaa toisen asteen ammattilaisia, niin opettajia kuin opiskeluhuollon henkilökuntaa, joko oppilaitoksissa tai verkossa. Back to Move! -toimintaan voi tutustua Selkäliiton verkkosivuilla selkakanava.fi/back-to-move.

Teemme tunnetuksi Selkäliiton ja selkäyhdistysten toimintaa.

Selkäliitto viestii omasta ja selkäyhdistysten toiminnasta monikanavaisesti. Tästäkin jäsenlehdessä löydät tietoa liiton ja yhdistysten toiminnasta. Lisäksi toiminnasta on tietoa myös verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Teemme toimintaa tunnetuksi myös esimerkiksi liittoon tulevissa yhteydenotoissa, jolloin kerromme mm. paikallisen selkäyhdistyksen toiminnasta ja kannustamme mukaan siihen. Lisäksi teemme toimintaamme tunnetuksi luennoilla ja erilaisissa tapahtumissa. Kannustamme myös yhdistyksiä viestimään aktiivisesti toiminnastaan esimerkiksi yhdistyksen kotisivuilla tai sosiaalisessa mediassa, jotta kohderyhmiin kuuluvat löytävät tietoa yhdistyksen toiminnasta nopeasti ja helposti.

Teksti: Hanna Kääriäinen

Hyvä Selkä 1/2023

15

Liikunnan iloa ve Liikuntatoiminta on jäsenkyselyn perusteella selkäyhdistysten toivotuinta ja tarpeellisinta toimintaa.

Paikallisissa selkäyhdistyksissä toimii lukuisia liikuntaryhmiä, joiden kausi alkaa yhdistyksestä riippuen tammi-helmikuussa.

Ota yhteyttä omaan selkäyhdistykseesi ja tule mukaan liikkumaan.

Liikkuva selkä kantaa kauas!

Suurin osa yhdistyksistä ympäri Suomea järjestää liikuntatoimintaa, kuten liikuntaryhmiä ja -kursseja, lajikokeiluja tai luontoliikuntaretkiä.

Rovaniemi

Oulu

Haapavesi

Vaasa Vähäkyrö

Kuhmo

Lieksa

Vimpeli Kuopio

Seinäjoki

Joensuu Jyväskylä Savonlinna Pori Rauma

Tampere Sastamala

Uusikaupunki Turku

Salo Espoo

Mikkeli

Heinola Hämeenlinna Lahti Kouvola Porvoo Vantaa Helsinki

ertaisten kanssa MONIPUOLINEN ja säännöllinen liikunnan

harrastaminen edistää selän hyvinvointia ja osaltaan ennaltaehkäisee selkäoireita. Liike edistää selän kudosten aineenvaihduntaa ja parantaa niiden hapen ja ravinteiden saantia ja auttaa näin kudosten toipumista.

Jotta liikunnasta tulisi osa arkea, on tärkeää löytää itselle sopivat ja mielekkäät tavat liikkua. Kun liikunta on itselle mieluista, sitä todennäköisemmin tekee säännöllisesti.

Kokeile myös uusia liikuntamuotoja tai aloita vanha harrastus uudelleen. On myös hyvä muistaa, että kaikki liikkuminen kannattaa.

Pienikin liikuntamäärä tekee hyvää ja edistää selän toimintakykyä. Käy kävelylenkillä, hiihdä tai hyötyliiku, esimerkiksi valitse portaat aina kun mahdollista. Muista myös taukoliikunta.

Selkäjumppaa, vesiliikuntaa, joogaa – löydä omasi Paikallisten selkäyhdistysten liikuntaryhmiin osallistuminen on oiva tapa aloittaa liikuntaharjoittelu ja edistää omaa selkäterveyttä liikunnan keinoin. Selkäyhdistyksissä toimii yhteensä yli 150 liikuntaryhmää, joihin osallistuu

viikoittain noin 1 300 henkilöä. Liikuntaryhmät ovat ns. matalan kynnyksen ryhmiä, joihin eri-ikäiset ja kunnoltaan eritasoiset ihmiset voivat osallistua ylläpitääkseen terveyttään.

Ohjatuilla harjoituksilla vahvistetaan ja venytetään tärkeitä lihasryhmiä, ylläpidetään ja kehitetään rangan liikkuvuutta sekä harjoitetaan vartalon hallintaa, tasapainoa ja koordinaatiota. Liikuntaryhmiä ohjaa liikunnan asiantuntija, yleisimmin fysioterapeutti.

Pääasialliset liikuntamuodot selkäyhdistyksissä ovat selkäjumppa ja vesiliikunta. Yhdistyksissä harrastetaan myös muita liikuntamuotoja, kuten kuntosaliharjoittelua, joogaa ja pilatesta. Erilaisista ryhmistä jokainen voi löytää itselleen sopivan tavan harrastaa liikuntaa. Liikuntaryhmissä on säännöllisen liikunnan harrastamisen lisäksi mahdollista tavata muita selkäoireisia, vaihtaa kokemuksia ja saada saa tukea toisilta selkäkipuisilta.

Liikuntatarjonta vaihtelee yhdistyskohtaisesti, joten kysy rohkeasti liikuntatarjonnasta omasta yhdistyksestäsi.

Selkäyhdistykset järjestävät myös kaikille avoimia liikuntatapahtumia, kuten lajikokeiluja ja liikuntaretkiä, joilla innostetaan ihmisiä liikkumaan ja tulemaan mukaan toimintaan.

Vesiliikunta

Selkäjumppa

• Veden vastus, noste ja paine luovat

• Selkäjumpassa koko keho pääsee

• Vesiliikuntaryhmissä syke nousee

• Ryhmissä vahvistetaan lihasvoimaa,

• Liikkeiden tekeminen voi olla hel-

• Ryhmissä harjoitellaan ilman väli-

erinomaisen ympäristön kunnon kohottamiselle.

helpommin veden vastuksen vuoksi, mikä puolestaan kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä. pompaa vedessä ja vesi mahdollistaa monipuolisten liikkeiden ja suurien liikeratojen tekemisen.

liikkeelle, kun ryhmissä harjoitetaan fyysisen kunnon eri osa-alueita. ylläpidetään liikkuvuutta sekä kehitetään vartalon hallintaa, tasapainoa ja koordinaatiota. neitä tai hyödynnetään esimerkiksi vastuskuminauhoja, keppejä tai käsipainoja.

Tutkimustietoa

Koonnut: Marjo Rinne

Lannerangan luudutusleikkaukset tuottavat kestävää terveyshyötyä LANNERANGAN luudutusleikkaus on vakiintunut menetelmä, jolla voidaan vähentää kipua sekä parantaa fyysistä toimintakykyä monenlaisten selkäongelmien hoidossa. Aiemmat tutkimukset eivät ole osoittaneet, huonontavatko masennusoireet lanneselän luudutusleikkausten tuloksia.

Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Leevi Toivosen väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää elektiivisten lannerangan luudutusleikkausten pitkäaikaistuloksia ja uusintaleikkauksia. Viiden vuoden seuranta-aineisto muodostui 523:sta luudutusleikatusta potilaasta.

Luudutuksen tuottamaa terveyshyötyä arvioitiin muun muassa toimintakykyindeksillä ja SF-36-elämänlaatumittarilla sekä masennusoireita depressioseulalla (DEPS). Lisäksi sairaalan potilasrekisteritiedoista selvitettiin kaikkiaan kymmenen vuoden seuranta-ajalta luudu-

Kuva: Freepik

tusleikkauksen uusintaleikkauksen tarpeelle ilmaantunut syy.

Pääosin luudutusleikkausten tuottama hyöty toimintakykyyn ja elämänlaa-

Levähdystauot ja muut kävelyä helpottavat muokkaukset voivat auttaa iäkkäitä ihmisiä ylläpitämään ulkona liikkumista IKÄÄNTYMISMUUTOSTEN ja heikentyneen toimintakyvyn myötä kävely voi tuntua iäkkäillä henkilöillä hankalalta.

Kuva: Freepik

18 Hyvä Selkä 1/2023

Tällöin he ottavat tietoisesti tai tiedostamatta käyttöön erilaisia kävelyn muokkauksia (modifikaatioita). Väitöstutki-

muksessa selvitettiin kotona asuvien 75–93-vuotiaiden henkilöiden elinpiirin, liikkumisen määrän ja autonomian muutoksien yhteyksiä kävelyvaikeuksiin ja -modifikaatioihin kahden vuoden seurannassa. Kyselyihin perustuva aineisto oli kerätty kahdessa eri kohorttitutkimuksessa. Näistä toinen sijoittui COVID-19-pandemian ajalle ja siinä kyselyiden lisäksi mitattiin kiihtyvyysanturilla kävelyn määrää ja piirteitä.

Kävelyvaikeuksia tai -modifikaatioita ilmoittaneille iäkkäille ihmisille kertyi vähemmän kävelyminuutteja ja -jaksoja kuin heille, jotka eivät kokeneet kävelyvaikeuksia. Lisäksi heidän fyysinen aktiivisuutensa oli katkonaisempaa sekä kävelyjaksot olivat lyhyempiä ja niiden intensiteetti oli rauhallisempi. Ulkona liikkumista houkuttelevat tekijät olivat yhteydessä liikkumista helpottavien kävelymodifikaatioiden käyttöön. Eri-

Tutkimustietoa tuun säilyi viiden vuoden seurannassa.

Kuolleisuus ei lisääntynyt. Leikkaukset vähensivät masennusoireita, eivätkä leikkausta edeltäneet masennusoireet heikentäneet leikkaustulosta. Kuitenkin luudutusalueen viereen ilmaantuvat ongelmat olivat merkittävä syy luudutusleikkausten jälkeen ilmaantuvalle uusintaleikkaustarpeelle. Uusintaleikkaukseen jouduttiin lähinnä silloin, kun alkuperäinen leikkaus oli tehty rappeumaperäisen selkäongelman vuoksi. Rangan asentoa luudutuksessa sen sijaan ei tässä tutkimuksessa todettu merkittäväksi riskitekijäksi uusintaleikkauksille.

Toivonen, L. (2022). Long-Term Outcome of Lumbar Spine Fusion Surgery. (Tampere University Dissertations - Tampereen yliopiston väitöskirjat; Vuosikerta 674). https:// urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2576-3

tyisesti levähdystaukojen pitäminen, apuvälineen käyttö ja kävelyn hidastaminen olivat yhteydessä laajempaan elinpiiriin ja parempaan koettuun ulkona liikkumisen autonomiaan. COVID-19-pandemian aikana iäkkäiden ihmisten ulkona liikkumisen määrä, laajuus ja koetut mahdollisuudet heikkenivät kävelymodifikaatioiden käytöstä huolimatta.

Tutkimus osoitti, että iäkkäillä ihmisillä muutokset kävelyn määrässä ja kävelykyvyssä ovat yksilöllisiä ja riippuvat esimerkiksi heidän toimintakyvystään ja ympäristön esteellisyydestä. Tämän tutkimuksen tulokset kannustavat jatkamaan kävelylenkkeilyä iäkkäänikin, vaikka esimerkiksi tauot olisivat välillä tarpeen. Kaikenlainen liike ja aktiivisuus on hyväksi keholle ja mielelle.

Leppä H. Walking Modifications as Facilitators of Mobility in Old Age. JYU Dissertations 573, Jyväskylä 2022, ISSN 2489-9003, ISBN 978951-39-9228-6 (PDF). Luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9228-6

Liikunnan ilo yhdistettynä terveyshyötyjen tavoitteluun lisää liikuntaa parhaiten

Kuva: Freepik

LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMISEEMME vaikuttavat monet tekijät. Hyvää tarkoittava liikunnan tuputtaminen ei ole toimiva ratkaisu, vaan ihmiset tekevät itse päätöksensä liikkua tai olla liikkumatta.

Terveystaloustieteen alaan kuuluvassa väitöskirjassa selvitettiin, mitkä ovat kustannusvaikuttavimpia keinoja liikunnan lisäämiseksi väestötasolla. Osatutkimukset osoittivat, että varsinkin liikuntailon kokeminen kannustaa liikkumaan.

Laajan kirjallisuuskatsauksen lisäksi väitöskirjassa analysoitiin Tilastokeskuksen sekä Terveys 2000- ja 2011-väestökyselyjen yhdistelmäaineistoja. Yhtenä osatutkimuksena toteutettiin liikunnallinen interventiotutkimus, jossa kohderyhmänä olivat 6–9-vuotiaat lapset ja heidän vanhempansa.

Aikuisten liikuntakäyttäytymistä määrittivät eniten yksilötekijät. Liikunnan ilo ja ajatus investoinnista omaan terveyteen olivat yhteydessä suurempiin liikuntamääriin. Monet ihmiset harrastavat yhtä tai kahta lempiliikuntalajia niiden tuottaman liikunnan aikaisen hyvän olon takia. Monet harrastavat myös terveyshyötyjen vuoksi yhden tunnin viikossa itselle vähemmän mieluisaa lajia. Tuloksen osoittivat lisäksi, että korkeimmin koulutetut ja terveimmät liikkuivat vapaa-ajalla enemmän kuin vähemmän koulutetut tai terveydentilaltaan heikommat. Miehet harrastivat vapaa-ajan liikuntaa enemmän kuin naiset, naiset puolestaan liikkuivat työmat-

koilla miehiä enemmän.

Ympäristöllä ja liikkumisen olosuhteiden muuttaminen pyöräily- ja kävelymyönteisiksi näyttäisi olevan yhteiskunnan kannalta kustannusvaikuttava keino lisätä liikuntaa, varsinkin kevyenliikenteenväylät ovat tärkeitä. Askelmittareiden käyttö ja kouluympäristössä toteutetut interventiot lisäsivät liikuntaa. Sen sijaan kuntatasolla resurssien lisäys liikuntaan edistäviin toimiin ei tuottanut tulosta eikä lisännyt asukkaiden liikuntaa.

Lasten interventiotutkimuksessa kokonaisliikunnan määrää onnistuttiin lisäämään yksilöllisellä ja perhekohtaisella liikuntaohjauksella kustannusvaikuttavasti yhdellä viikkotunnilla. Tämän lisäliikuntatunnin kustannus ilman vanhempien ajankäytön kustannuksia oli 6,21 € ja 8,62 € niiden kanssa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että näitä tuloksia voivat hyödyntää yksilöiden ja väestön liikunnan lisäämiseen kohdentuvien liikuntaohjelmien ja toimenpiteiden suunnittelussa, toteutuksessa sekä arvioinnissa.

Kuvaja-Köllner V. Economic aspects of physical activity promotion (Liikunnan edistäminen taloustieteen näkökulmasta). Kuopio: Itä-Suomen yliopisto, 2022, 135 s. Publications of the University of Eastern Finland Dissertation in Social Science and Business Studies; 290. ISBN: 978-952-61-4716-1

Hyvä Selkä 1/2023 19

Asiantuntija-artikkeli

Kipupotilaan tutkimus, hoito ja kuntoutus

P

otilaan huolellinen tutkiminen on terveydenhuollon ydintoimintoja.

Kipupotilaan kohtaamisessa pätevät samat periaatteet kuin muidenkin potilaiden kohtaamisessa. Tärkeintä on potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen molemminpuolinen luottamus. Terveydenhuollon henkilöltä tarvitaan ammattimaista, potilaaseen kriittisesti luottavaa, empaattista ja oireita kunnioittavaa asennetta. Tarpeettomia tutkimuksia ja hoitoyrityksiä pitää välttää, koska ne lisäävät pelkoja, väärinkäsityksiä ja komplikaatioriskiä.

Kipupotilaan hoidossa tavoitteena on luoda luottamuksellinen yhteistyösuhde, hahmottaa potilasta vaivaavat kiputyyppi, pyrkiä mahdollisimman tarkkaan diagnoosiin, luoda hoitosuunnitelma kivun lievittämiseksi sekä toteuttaa suunnitelmaa yhdessä potilaan ja läheisten kanssa.

Yhteistyöhön kuuluu, että ammattilainen kunnioittaa potilaan oireita ja ahdistusta sekä huolehtii siitä, että parhaat tutkimus- ja hoitotavat valitaan. Potilas puolestaan kunnioittaa ammattilaisen tietoja, taitoja ja ammatillista kokemusta.

Tärkeintä kipupotilaan tutkimisessa ovat esitiedot ja aistinvarainen kliininen tutkimus. Näihin ja potilaan informoimiseen on käytettävä riittävästi aikaa. Diagnostiikan apuna käytetään soveltuvin osin laboratoriokokeita ja kuvantamistutkimuksia sekä kipua ja toimintakykyä kartoittavia kyselylomakkeita. Ensisijaisesti tulee selvittää, mikä on kivun mekanismi ja tyyppi sekä onko potilaalla jokin parannettavissa tai syyn mukaisesti hoidettavissa oleva kiputila.

Sen jälkeen viiveetön hoidon käynnistys on tärkeää.

Esitiedot Hyvä terapeuttinen yhteistyö on kommunikaatiota. Oireiden alku ja kehitys, aiemmat tutkimukset ja hoidot, nykyinen oireisto ja toimintakyky on tärkeää kysellen selvittää. Ammattilaisen tulee kuunnella potilasta sekä varmistaa, että 20 Hyvä Selkä 1/2023

hän on ymmärtänyt potilaan käsitykset ja odotukset. Samalla tulee rekisteröidä potilaan mahdolliset käsitykset, ajatukset ja aiemmin potilaalle annettu tieto.

On tärkeää, ettei lääkäri huolimattomuuttaan tai tarpeettomia jatkotutkimuksia tai lähetteitä laatimalla lisää väärän informaation taakkaa. Kivun kroonistuessa myös potilaan elämäntilanteen, perhesuhteiden, elintapojen ja työyhteisön selvittäminen on tärkeää.

Kliininen tutkimus Huolellisen kuuntelun jälkeen seuraa perusteellinen aistinvarainen tutkimus, jonka perusteella arvioidaan lisätutkimusten tarve. Kroonisesti kipuilevan potilaan tutkimuksessa kiinnitetään erityinen huomio tuki- ja liikuntaelimistön sekä neurologiseen tutkimukseen, koska ne ovat yleisimmät kroonisen kivun syyt.

Tutkimukseen kuuluvat liikkumisen, riisuutumisen, tutkimuspöydälle siirtymisen, mahdollisten apuvälineiden käytön havainnointi, mielentila, vastavuoroisuus ja ilmaisukyky. Kivun mittauksessa voidaan käyttää kipujanaa (asteikolla 0–10, 0=ei lainkaan kipua, 10=pahin mahdollinen kuviteltavissa oleva kipu) tai kivun numerollista arviointia asteikolla 0–10.

Kuva: Shutterstock

Apuvälineenä voidaan käyttää kipupiirrosta, johon potilas merkitsee kivun sijainnin ja tuntomuutokset. Kipupotilaan tutkimukseen sisältyy myös suppea yleisstatuksen tarkastus (iho, verenkiertoelimet). Tunnustelu ja koputtelu ovat tärkeä osa kipupotilaan tutkimusta, silloin kun epäillään esimerkiksi selkäkivun vakavia syitä (murtumat, infektiot ja halvaukset).

”Hyvä terapeuttinen yhteistyö on kommunikaatiota.”

Nivelkipupotilaalla nivelten aamuihin ja levon jälkeen uudelleen liikkeelle lähtemiseen painottuva arkuus sekä nivelen arkuus voivat viitata tulehdukselliseen nivelsairauteen. Ihon lämpötilan, värin ja hikoilun muutokset viittaavat inflammaatioon tai monimuotoiseen paikalliseen kipuoireyhtymään (CRPS).

Hermovauriokivun toteamiseksi tuntotestauksessa tutkitaan kosketus-, terävä-, kylmä- ja värinätunto sekä reaktio normaalisti kivuttomaan ärsykkeeseen. Kipupotilaan tutkimukseen kuuluu myös lihasvoiman, liikkeiden sujuvuuden ja refleksien testaus.

Tutkimuksen jälkeen lääkärin tai terapeutin tulee selittää havaitut löydökset

Asiantuntija-artikkeli ”Kroonisesti kipuilevalle potilaalle pitää järjestää asianmukainen seuranta. Uudelleen tapaaminen on usein huomattavasti hyödyllisempää kuin tutkimusten määrääminen.” selkokielellä ja kertoa, mikä on hänen näkemyksensä tilanteesta. Kroonisesti kipuilevalle potilaalle pitää järjestää asianmukainen seuranta. Uudelleen tapaaminen on usein huomattavasti hyödyllisempää kuin laboratorio-, neurofysiologisten ja kuvantamistutkimusten määrääminen.

Erityistutkimusten avulla pyritään varmistamaan tai sulkemaan pois aistinvaraisesti arvioitu diagnoosi.

Hoito ja kuntoutus Oireenmukainen hoito tehoaa sitä paremmin mitä aikaisemmin se aloitetaan.

Suunnitelma tulee tehdä yhdessä potilaan kanssa. Samalla sovitaan seuranta ja turvaverkon varmistaminen.

Hoito räätälöidään yksilöllisesti kivun mekanismien ja kipuun vaikuttavien tekijöiden sekä oheisongelmien mukaan yhdistämällä eri tavoin vaikuttavia hoitoja.

Tavoitteena on tehokas kivun lievitys ja toimintakyvyn palauttaminen ilman merkittäviä hoidon aiheuttamia haittoja. Jos kipuun on olemassa syynmukainen hoitokeino (esim. hermopinteen vapautus), se toteutetaan viipymättä.

Kroonisessa kivussa hoito johtaa parhaimmillaan kipujen lievittymiseen, mutta täydellinen tai pysyvä oireettomuus on harvinaista. Kivun kroonistuessa moniammatillinen hoito-ote on usein tarpeen.

Siihen voi sisältyä fysioterapeuttista ohjausta ja yläraajakivussa toimintaterapiaa. Fysioterapeutin ohjaamina liikeharjoitukset parantavat lihas- ja yleiskuntoa sekä lihasvoimaharjoituksilla ja yleiskuntoa kohentavilla harjoituksilla voidaan vähentää esim. kroonista selkäkipua ja parantaa toimintakykyä. Ohjattu liike- ja liikuntaharjoittelu sekä kotiharjoittelu vähentävät kipua, parantavat toimintakykyä ja elämänlaatua nivelrikkoa potevilla.

Kivun perussyystä riippumatta psykologiset tekijät, kuten tunteet, kivun pelko, tarkkaavaisuuden suuntaaminen ja kipuun liittyvät uskomukset, vaikuttavat kivun kokemiseen, kivun pitkittymiseen ja kivusta kuntoutumiseen. Kipu on usein psyykkisesti kuormittavaa ja potilas voi tarvita psyykkistä tukea. Kognitiivis-

behavioraalisen hoidon avulla voi oppia käyttämään erilaisia kivun-, stressin- ja tunnereaktioiden hallintakeinoja ja ymmärtämään paremmin toimintatapojaan sekä niiden syitä ja seurauksia.

Lääkehoito Lääkehoito mitoitetaan yksilöllisesti potilaan kipuongelman ja kokonaistilanteen mukaan. Tavoitteena on lievittää kipua ja muita oireita sekä kohentaa toimintakykyä.

Kipulääkkeeksi valitaan tehokas ja mahdollisimman turvallinen valmiste.

Kipulääkityksellä voidaan vaikuttaa kivun kokemiseen monin tavoin, kuten: 1. Estää kivun vahvistumista; tulehduskipulääkkeet estävät mm. kudosärsytystä ja turvotusta.

2. Estää kivun välittymistä; puudutteet sulkevat kipuhermojen natriumkanavia, kapsaisiini vähentää ohuiden hermosäikeiden (C-säikeet) määrää ihossa, gabapentinoidit (pregabaliini ja gabapentiini) sitoutuvat hermosolujen jänniteherkkiin kalsiumkanaviin.

3. Lievittää kivun kokemista; opioidit salpaavat opioidireseptorit keskushermostossa, serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjät (SNRI-lääkkeet) estävät monoamiinien takaisinottoa hermosoluun.

”Kivun kroonistuessa moniammatillinen hoito-ote on usein tarpeen.”

Lääkityksen vaikutuksia (teho ja haitat) on seurattava säännöllisin kontrollein.

Jos potilas ei tunnu hyötyvän lääkityksestä, on pohdittava, onko kyse riittämättömästä tehosta tai väärästä työdiagnoosista.

Kudosvauriokivun hoidossa voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä ja parasetamolia. Parasetamoli on ensisijaislääke nivelrikon ja selkäkivun hoidossa, vaik-

ka sen teho on usein riittämätön. Parasetamoli on turvallinen mutta yliannostukseen liittyy maksavaurion riski.

Tulehduskipulääkkeistä lievissä ja pinnallisten kudosten kivussa voi käyttää kipulääkegeeliä. Suun kautta otettavat tulehduskipulääkkeet ovat tehokkaita lievissä tai keskivaikeissa kudosvauriokivuissa. Yleisimmät tulehduskipulääkkeiden haittavaikutukset ovat mahan ja suoliston ärsytys ja haavaumat. Tulehduskipulääkkeiden käytön tulee olla varovaista, jos potilaalla on sydän- ja aivoverisuonten sairaus.

Opioidien käyttö vaatii erittäin huolellista harkintaa. Harkitsematon opioidin aloitus ja käyttö voi altistaa väärinkäytölle ja haittavaikutuksille. Niitä tulee käyttää vain vaikean pitkäaikaisen kivun hoidossa ja vain silloin, kun kivun syy on selvä ja muut hoitokeinot ovat riittämättömiä.

Parasetamoli ja tulehduskipulääke eivät yleensä auta neuropaattisessa kivussa. Hermovauriokivun lääkehoidon ensilinjan vaihtoehtoja ovat trisykliset masennuskipulääkeet (esim. amitriptyliini, nortriptyliini), serotoniin ja noradrenallinin takaisin ottoon vaikuttavat masennuskipulääkkeet (esim. venlafaksiini, duloksetiini), kolmoishermosäryn ensi linjan lääkevaihtoehdot karbamatsepiini ja okskarbatsepiini, gabapentinoidit eli gabapentiini ja pregabaliini ja ihoon paikallisesti vaikuttava 5 % lidokaiinivoide.

Toisen linjan vaihtoehtoja ovat kapsaisiinilaastari ja tarkan harkinnan jälkeen opioidit.

Idiopaattinen kipu, kuten fibromyalgia, vastaa yleensä huonosti lääkehoitoon, ja lääkkeettömien hoitomuotojen merkitys korostuu. Osa neuropaattiseen kipuun tarkoitetuista lääkkeistä rauhoittaa kivunsäätelyjärjestelmää. Idiopaattisen kivun hoidossa voidaan käyttää amitriptyliinia, nortriptyliinia, duloksetiinia, venlafaksiinia ja gabapentinoideja. Monet fibromyalgiapotilaat ovat herkkiä lääkkeiden haittavaikutuksille, mikä usein rajoittaa lääkkeiden annostelua.

Timo Pohjolainen dosentti, fysiatri, kivunhoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Hyvä Selkä 1/2023

21

Viisi kysymystä asiantuntijalle

Miksi SI-nivel kipeytyy?

Risti-suoliluunivelen eli SI-nivelen (sacroiliac joint) tehtävä on lieventää lantioon kohdistuvaa rasitusta sekä jakaa kuormitusta alaselän ja jalkojen välillä. SI-nivel on mekaanisesti hyvin vakaa rakenne ja sen liike on erittäin pieni sitä ympäröivien ja tukevien vahvojen nivelsiteiden ansiosta. Ongelmia SI-nivelessä ilmaantuu useimmiten esimerkiksi trauman, raskauden tai tulehduksellisen selkäsairauden yhteydessä.

KYSYMYKSIIMME SI-nivelestä ja siihen liittyvästä kivusta vastasi kiropraktikko (D.C., B.Sc (Hons), DACNB) Jani Mikkonen. Hän on erikoistunut neurologiseen kuntoutukseen ja tekee kliinisen lääketieteen väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistossa.

SI-nivel sijaitsee pakaralihasten alla lantion suoliluun ja ristiluun välissä. Nivelen biomekaaniset päätehtävät ovat painonsiirto selän ja alaraajojen välillä ja toimia osaltaan selän iskuvaimentimena liikkeessä.

laiset rakenteelliset muutokset, kuten tapaturmat, reumasairaudet, pakaran pintahermoihin kohdistuneet vauriot, synnytys ja raskauteen liittyvät kudosmuutokset. Myös rakenteelliset muutokset, kuten välilevyvaivat ja alaselän selkäydinkanavan ahtauman oireet, voivat jäljitellä SI-nivelen kohdalla esiintyvää kipua.

Lisäksi on mahdollista, että paikalliseen kipuun on kaksi tai useampi taustatekijä, joista kaksi tavallisinta liittyvät viereisten lonkka- ja alaselkärakenteiden toiminnanhäiriöihin.

Tyypillisesti kipu on yleensä selvästi enemmän toispuoleista. Kipu SI-alueella tuntuu portaissa ylöspäin mentäessä, varatessa painoa kipupuolelle tai ponnistaessa jalalla. Häiritseviä oireita on nukkuessa kipupuolella ja painoarkuutta suoraan niveltä painettaessa. SI-alueen kipu tuntuu selän taaksetaivutuksessa ja/tai jalan tuonnissa suoraan taakse seisomaasennossa. Kipu voi myös säteillä alaspäin pakaran seudulta takareiteen. Harvemmin yksin SI-nivelkivussa sen alapuolelle.

Mikä voi aiheuttaa SI-nivelen kipeytymisen?

Miten SI-nivelperäisen kivun voi tunnistaa?

SI-nivelkipu voi pitkittyä, kuten kaikki kipuoireet. Kivun pitkittymistä on tutkittu paljon, koska pitkittynyt kipu aiheuttaa maailmanlaajuisesti hyvin paljon yksilö- ja yhteiskuntatason kärsimystä, alentunutta toimintakykyä ja kustannuksia.

Osalla ihmisistä on synnynnäinen ja osittain esimerkiksi elintapojen, kuten

Mikä on SI-nivel ja mikä on sen tehtävä?

Paikallisen nivelen alueen kipeytymisen aiheuttaa tavallisimmin nopeasti lisääntynyt liiallinen yksipuoleinen kuormitus, kuten esimerkiksi juoksuharrastuksen aloitus. Paikallisen SI-nivelkivun syntyä voivat edesauttaa esimerkiksi eri-

SI-nivelkipu aiheutuu todennäköisesti hyvin harvoin ainoastaan nivelen rakenteista, vaan suurin osa oireista johtuu myös ympäröivistä lihaksista ja sidekudoksista. Käytännössä näin on melkein kaikissa SI-nivelen alueen kipuoireissa.

Voiko SI-nivelen kipu pitkittyä ja mitkä syyt voivat johtaa siihen?

Haluatko tukea tärkeää työtä selkäterveyden edistämiseksi?

SELKÄLIITTO ON yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa edistänyt suomalaisten selkäterveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia jo 35 vuoden ajan. Voit tukea toimintaamme tekemällä lahjoituksen.

Käytämme lahjoitusvarat selkä- ja niskaoireiden itsehoitomateriaalin tuottamiseen, selkä- ja niskaoireiden sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien neuvonnan ja ohjauksen järjestämiseen sekä selkäyhdistystoiminnan kehittämiseen koulutuksilla.

Lahjoita haluamasi summa Selkäliiton keräystilille tilinumero: FI26 8146 9710 1372 08 viite: 12700 Lämmin kiitos tuestasi!

Keräyslupa: RA/2021/1504 (koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta)

Lue lisää: selkakanava.fi/lahjoita 22 Hyvä Selkä 1/2023

Tue toimintaamme ja edistä suomalaisten selkäterveyttä.

Lämmin kiitos!

Viisi kysymystä asiantuntijalle kyse vastaavasta laajemmasta syy-seurausverkostosta, jossa useammat vaihtuvat tekijät vaikuttavat dynaamisesti kivun kroonistumiseen.

Vaatiiko SI-nivelperäinen kipu aina ammattilaisen hoitoa?

Kiropraktikko Jani Mikkonen on erikoistunut neurologiseen kuntoutukseen ja tekee kliinisen lääketieteen väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistossa.

vähäisen levon ja unen, aikaansaama keskushermostoperäinen herkistyminen kipuaistimukselle. Tämä kivunsäätelymekanismien herkistyminen tai ylivirittyminen voivat osaltaan altistaa kivun pitkittymiselle, muuttumiselle laaja-alaisemmaksi ja aiheuttavan kipuaistimusta ärsykkeille, jotka eivät ilman herkistymistä tuntuisi kipuna.

Kivunsäätelymekanismien herkistymiseen voivat liittyä erilaiset psykolo-

giset tekijät (ahdistuneisuus, masentuneisuus, liikepelko, oireiden katastrofointi), univaikeudet, riittämätön lepo ja lieväasteista tulehdusta ylläpitävä ruokavalio, erilaiset sairauksien ja onnettomuuksien jälkitilat (lievät aivovammat ja piiskaiskuvammat) sekä muut kipuliitännäissairaudet (migreeni, ärtyneen suolen oireyhtymä ja endometrioosi).

Kivun pitkittymisen syyt voi nähdä verkostomaisena rakenteena, jossa on monia muuttuvia ja vaihtelevia tekijöitä, jotka kaikki vaikuttavat kivun esiintymiseen, pitkittymiseen ja kipuherkkyyteen.

Myös pitkittyneessä vaihtelevassa SI-nivelalueen kivussa, on hyvin tavallisesti

Liity nyt jäseneksi!

Lyhytaikaisella, alle viikon kestäneellä kivulla on erinomainen toipumisennuste, eikä se yleensä vaadi selvittelyä ja hoitoa terveydenhuollossa. Pakaran alueen lihaksia voi aktivoida kevyellä kuntopiirinomaisella harjoituksella tai perusliikunnalla, kuten uinnilla, vesijuoksulla tai joogalla.

Suurimalla osalla yksipuolisen kuormituksen vähentäminen ja monipuolistaminen toimii jo itsessään hoitona.

SI-nivelalueen kipua hoidetaan myös tavallisesti erilaisilla manipulaatio- tai mobilisaatiohoidolla, jotka tavallisimmassa mekaanisessa SI-nivelkivussa auttavat merkittävästi jo muutamalla hoitokerralla. Tällöin oma aktiivisuus on myös ensisijaisen tärkeää tuki- ja jatkohoitona.

Pitkittyneessä tai säännöllisesti toistuvassa laaja-alaisemmassa kivussa olisi hyvä kääntyä kipuun perehtyneen ammattilaisen puoleen. Kivun ja oireiden jatkuessa tai hellittäessä vain osittain on syytä katsoa tilannetta kokonaisvaltaisemmin myös kivunsäätelymekanismien, elintapojen, psykologisten tekijöiden ja muiden mahdollisesti vaikuttavien tekijöiden näkökulmasta.

95 % suosittelee jäsenyyttä.

Selkäliiton jäsenkysely 2022

Selkäjumeja? Liiku, saa kavereita ja tukea selkävaivoissa. Liity selkäyhdistyksen jäseneksi ja tule mukaan toimintaan!

SELKÄLIITTOON kuuluu 30 paikallista selkäyhdistystä. Yhdistykset järjestävät muun muassa ohjattua liikuntaa, vertaistukea sekä luento- ja virkistystilaisuuksia.

Selkäyhdistyksen jäsenenä saat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Selkäliiton kustantaman

Hyvä Selkä -lehden ja muita liiton jäsenetuja sekä paikallisen selkäyhdistyksen alennuksia.

Täytä liittymislomake lehden sivulla 25 tai sähköinen lomake Selkäliiton nettisivuilla tai ota yhteyttä lähimpään selkäyhdistykseen.

Lue lisää ja liity: selkakanava.fi/liity-jaseneksi

Hyvä Selkä 1/2023 23

LUKUNURKKA

Avantoon! Talviuimarin käsikirja ONKO AVANTOUINTI extremelaji? Miksi aloittaa? Mitä muutoksia kylmäaltistus aiheuttaa elimistössä? Ovatko saunan ja avannon aiheuttamat verenpainevaihtelut vaarallisia?

Mitä kylmäuinnin suosio kertoo ruumiinkulttuuristamme?

Koronapandemian aikaan yhä useampi keksi ympärivuotisen luonnonvesissä uimisen uudeksi liikkumisen muodoksi – ja jäi siihen koukkuun! Suomen Ladun arvioin mukaan harrastajien määrä on tällä hetkellä yli 700 000. Naiset harrastavat lajia enemmän kuin miehet. Talviuinnin motiiveja koskevassa selvityksessä myönteiset vaikutukset psyykkiselle terveydelle korostuivat jopa fyysisiä vaikutuksia enemmän.

Hyisen veden sanotaan vievän meidät sisimpäämme. Se saa meidät kohtaamaan psyyk-

kiset ja fyysiset kipupisteemme samoin kuin uinuvat voimamme. Toisille kylmäaltistus on keino oppia ennen kaikkea tunteiden hallintaa ja myötätuntoa itseä kohtaan.

Tuoreimpiin kylmäaltistusta käsitteleviin tutkimuksiin perustuva teos tuo tutuiksi niin avantouinnin terveysvaikutukset, tavat ja erilaiset uintikulttuurit kuin harrastuksen lisääntyneen suosion syytkin. Avantouinti tuo myös osalliseksi ympäristön muutoksista. Avantouintia voi harrastaa joko saunassa käyden tai ilman.

Kirjan kirjoittajat ovat Pasi Heikura, pitkän linjan radiotoimittaja, tietokirjailija ja avantouimari, Pirkko Hiissa Huttunen, biokemisti ja termobiologian dosentti, Taina Kinnunen on dosentti, kulttuuriantropologian yliopistonlehtori Oulun yli-

opistosta, kirjailija, luennoitsija ja kolumnisti. Kinnunen tutkii ihmisen kulttuurista elämää ruumiillisuuden näkökulmasta.

Antti Lindfors on puolestaan Suomen Akatemian tutkijatohtori Helsingin yliopistosta.

Kirjassa näkyvät tutkimustiedon lisäksi myös mielenkiintoisesti kirjoittajien omat talviuinnin havainnot ja kokemukset.

Hymyn toi huulille etenkin Pasi Heikuran viimeinen osuus kirjasta ”Anteeksi, en ollut tuntea teitä vaatteet päällä” – analyysia muun muassa erilaisista avantouintiharrastajista. Tosin tamperelaiset voivat saada lukemastaan vielä konkreettisemman tuntuman, koska kirjoittaja käsittelee etenkin Tampereen talviuimapaikkoja.

Tämä käsikirjan on nimensä veroinen eli kirjan lukemisen jälkeen varmasti osaa toimia,

kun ensimmäistä kertaa kokeilee avantouintia ja ehkä samalla saunomista. Eritoten uima-asun valintakaan ei ole tämän jälkeen ollenkaan vaikeaa ja ymmärtää senkin tasa-arvoistavan vaikutuksen.

Suosittelen lukemaan tämän kirjan, jos olet miettinyt kokeilla avantouintia tai jos lähipiirissäsi on joku, joka on siihen hurahtanut ja et ehkä ihan ymmärrä sitä. (KT-A) Heikura Pasi, Hiissa Huttunen Pirkko, Kinnunen, Taina, Lindfors, Antti: Avantoon! Talviuimarin käsikirja. Minerva, 2022.

Helppokäyttöinen Omron kivuttomampaan elämään

KIPUVI ES

ÄTIN

VAP END

TAA AUORTFIINEJA

ESTÄ

Omron E3 Intense kivunlievittäjä tarjoaa luotettavaa ja helppoa hoitoa lihas- ja nivelkipuihin. Se helpottaa kipua kolmivaikutteisesti.

Nyt voit nauttia ammattilaistenkin käyttämästä TENS-teknologiasta omassa kodissasi.

15 min

L I S Ä ÄOA

VER

E N K IE R T

Kivun käypä hoito -suositus tuo esille lääkkeettömän kivunhoidon.

TENS-teknologia on yksi suosituksen mukainen hoito.

Helppokäyttöinen. Hoitoaika 15 minuuttia. www.omron-healthcare.com/fi 24 Hyvä Selkä 1/2023

Omron E3 Intense

Tilaa Selkäliiton tuotteita: Uutuus: Heijastava vyölaukku Monikäyttöinen laukku, jonka kanssa näytät hyvältä ja näyt hyvin! Kaksi vetoketjullista taskua. Säädettävä hihna, jossa pikalukitus.

Säädettävyyden ansiosta laukku sopii käytettäväksi niin vyötäröllä kuin olan yli.

Juomapullo Vuotamaton, kestävä lasinen juomapullo neopreenisuojalla ja kantolenkillä.

Tilavuus: 500 ml Hinta 9,90 € + postikulut

Koko: 38 x 14 x 8 cm Tilavuus: 2,5 litraa Materiaali: 85 % polyesteriä, 15 % puuvillaa

Tilaa itsellesi tai lahjaksi.

Tilaukset: selkäkauppa.fi Ostamalla tuotteita tuet Selkäliiton toimintaa.

Hinta 24,90 € + postikulut

Liity jäseneksi! Täytä hakemus ja liity alueesi selkäyhdistyksen jäseneksi.

Voit etsiä lähimmän selkäyhdistyksen ja liittyä jäseneksi myös Selkäliiton verkkosivuilla Selkäliitto.fi.

Jäsenedut: • • • • •

Hyvä Selkä -lehti 4 numeroa vuodessa Jäsenetutarjouksia lehdessä (esim. Tempur-tuotteet) Alennuksia matka-, kylpylä- ja majoituspalveluista (TallinkSilja, Holiday Club) Valtakunnallisia ja paikallisia koulutuksia Selkäyhdistysten edut, esim. liikuntaa jäsenhintaan, luentoja, vertaistukea ja paikallisten yritysten tarjoamia alennuksia

Haluan liittyä ______________________________________________ selkäyhdistyksen jäseneksi Nimi:

_____________________________________________________

Osoite:

_____________________________________________________

Selkäliitto maksaa postimaksun

______________________________________________________ Puhelin:

______________________________________________________

Sähköposti:

______________________________________________________

Syntymäaika:

__________________

(pp.kk.vvvv)

Päiväys ja allekirjoitus: __________________________________________________

Selkäliitto ry Sopimustunnus 5007981 Eerikinkatu 16 A 2 00100 Helsinki

Selkäyhdistysten yhteystiedot Espoon Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi Heinolan Seudun Selkäyhdistys ry (22 €) Anja Marttinen (pj), 040 846 6456, anja.marttinen@dnainternet.net, www.heisely.net Helsingin Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi Hyvinkään Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Sami Lehtimäki, 0400 884 566, sami.lehtimaki@hyvitera.fi Järviseudun Selkäyhdistys ry (25 €) Oili Kaunisto (pj), 040 512 0815, kaunisto.oili@gmail.com Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry (20 €) Aulis Veteläinen (pj), 0400 801 697, vetelainenaulis@gmail.com www.kantaselka.fi Keski-Suomen Selkäyhdistys ry (25 €) Sinikka Kilpikoski (pj), 0400 242 481, sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi tukipuhelin 044 7577 636, ksselka@gmail.com www.keskisuomenselkayhdistys.com Kuhmon Selkäyhdistys ry (20 €) Ari Innilä (pj), 050 523 2044, ari.innila@gmail.com Eija Tuhkanen (siht.), 050 330 5916, eijatuhkanen2@gmail.com Kuopion Selkäyhdistys ry (25 €) Pertti Lötjönen (pj), 044 333 9194, kuopionselkayhdistys@gmail.com Pirjo Lötjönen (siht.), 044 554 8424, kuopioselkasihteeri@gmail.com Liikuntavastaavat, selkaliikunta@gmail.com www.kuopionselkayhdistys.fi Kymenlaakson Selkäyhdistys ry (20 €) Sirpa Heikkinen (pj), 050 490 3568, sirpa.heikkinen2@gmail.com kymenlaaksonselkayhdistys@gmail.com www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi Kyrönmaan Selkäyhdistys ry (20 €) Sinikka Uusi-Viitala (pj), 050 595 1748, sinikkaelisabet@gmail.com, tukipuhelin 040 760 0644

Lieksan Selkäyhdistys ry (22 €) Päivi Tallus (pj), 040 8272201, paivi.tallus@gmail.com Meeri Kauppinen (siht.), 040 585 4029, meeri.kauppinen@gmail.com Mikkelin Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Leena Kämppi (pj), 050 339 3181, leenak_60@hotmail.com www.mikkelinselat.fi Napapiirin Selkäyhdistys ry (17 €) Ritva Kariniemi-Holm (pj), 040 564 2694, ritva.kari@gmail.com Oulun Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Kimmo Rundström (pj), 044 290 3753, selkayhdistysossy@gmail.com Toimisto Kansankatu 53, 2. kerros, 90100 Oulu https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/ Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry (24 €) Sirpa Moilanen (pj), 050 322 4767, siroli.moilanen@gmail.com Lenita Mustonen (siht.), 045 205 0455 p-kselka@hotmail.fi, www.pkselka.fi Porvoon Seudun Selkäyhdistys ry Borgånejdens Ryggförening rf (18 €) Päivi Himanen (pj), 044 270 6989, paivi.himanen@hotmail.com www.selkayhdistysporvoo.net Rauman Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Tuula Lempinen (pj), 050 3211 479, tuula.lempinen@dnainternet.net Raimo Järvi (siht.), 0400 816 509, raimo.jarvi@eurajokinetti.fi Satakunnan Selkäyhdistys ry (25 €) Kari Rantavalli (pj), 040 547 9391, kari.rantavalli@sataedu.fi Marjatta Lahtinen (siht.), 050 5484 696, postia.lahtinen@gmail.com https://sataselka.webnode.fi/ Savonlinnan Selkäyhdistys ry (21 €) Jaakko Hassinen (pj), 044 974 6164, jaakhass@gmail.com Arja Väisänen (siht.), 044 245 4704, arja.a.vaisanen@gmail.com Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys ry (22 €) Aarne Heikkilä (pj) 0400 661682, aarne.heikkila@netikka.fi Aila Aho (siht.) 0400 827905, aila.aho@gmail.com Tukihenkilö: Teija Perkiö, 040 563 7955, teija.k.perkio@gmail.com http:\\seinajoenselkayhdistys.wordpress.com

Selkäyhdistys SalpausSelät ry (22 €) Atte Sarilo (pj), 0400 353 055, atte.sarilo@gmail.com Brita Stång (varapj), 040 7429 325, stangbrita@gmail.com www.salpausselat.fi Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys ry (15 €) Anneli Jauhiainen (pj) 040 912 5349, siikapyhakalasy@gmail.com Suur-Salon Selkäyhdistys ry (24 €) Kari Lehti (pj), lehtikari50@gmail.com Rauli Koski (siht.), 044 309 2937, raulikoski@gmail.com Matkat, retket, jäsenasiat Anne Lahti, 045 279 2721, simpukkaranta@gmail.com www.salonselat.fi Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry (23 €) Arvo Autio (pj), 040 593 1146, arvo.autio@gmail.com, Leena Salmela (siht.), 040 557 6741, leena_salmela@kolumbus.fi 040 557 6741, www.tamselka.fi Turun Seudun Selkäyhdistys ry (27 €) Kaarina Frosterus (pj), 040 558 1025, kaarina.frosterus@outlook.com Postiosoite Humalistonkatu 10, 20100 Turku, 040 525 1739, toimisto@turunselkayhdistys.fi www.turunselkayhdistys.fi Tyrvään Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Olli Kyläkangas (pj), 050 356 5610, olli.kylakangas@gmail.com Selja Kallio (siht.), selakallio@gmail.com https://tyrvaanselka.yhdistysavain.fi Vaasan Selkäyhdistys ry (22 €) Aino Ranta (pj), 050 303 6786, ainoranta49@gmail.com sihteeri@vaasanselkayhdistys.fi www.lähellä.fi Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry (18 €) Sari-Anna Pekuri (pj), 040 700 1310, pekurisa@gmail.com https://vakka-suomen-selkayhdistys.webnode.fi/ Vantaan Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

SELKÄLIITON MAKSUTON SELKÄNEUVONTA Tiistaisin ja torstaisin klo 10-14 p. 050 465 7884 26 Hyvä Selkä 1/2023

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Heinolan Seudun Selkäyhdistys Liikuntaryhmät 9.1.–28.4.2023 Ma selkäjumppa klo 10–10.55, kuntosali miehet ja naiset klo 11–12.

Ti kuntosali naiset klo 10–11, vesijumppa klo 11.15–12.

To kuntojumppa klo 9–9.55, vesijuoksu klo 10.15–11, vesijumppa klo 11.15–12.

Pe venyttelyjumppa klo 11–11.55, vesijumppa klo 12.15–13.

Hinnat jäsenille: vesijumppa, -juoksu. 40 € + uintimaksu. kuntosali 45 €, muut 35 €, ei-jäsenille +10 €. Ilmoittautumiset ja lisätiedot 040 7054331.

Keskustelukerho alkaa ke 11.1. klo 13, jatkuu aina kk toinen keskiviikko.

Käsityökerho alkaa ke 18.1. klo 13, jatkuu 2 viikon välein.

Lukupiiri alkaa to 26.1. klo 14, jatkuu kk viimeinen torstai.

Teatterimatka Jyväskylään la 18.2. ”Tango sateessa”. Ilmoittautumiset ja maksut 24.1. mennessä Selkikseen.

Hyvinvointiloma Tanhuvaaran Urheiluopistolla 14.–19.5. Hakuaika 19.2.2023 asti. Lisätietoja puh. 040 846 6456.

Helsingin, Espoon ja Vantaan selkäyhdistykset Liikuntaryhmien kevätkausi alkoi ma 9.1.

Kevätkaudella on tarjolla selkäjumppaa, vesijumppaa, pilatesta ja kehonhuoltoa, 24 viikoittaista liikuntaryhmää Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Kevätkauden liikunta-aikataulu ja ilmoittautumisohjeet löytyvät kotisivuilta: www. selkayhdistykset.fi. Toimistolle voi ilmoittautua myös puhelimitse 044 360 0201.

Seniorin Selkä Kuntoon -liikuntaryhmien kevätkausi alkoi ma 9.1. Seniori-liikuntaryhmiin voivat osallistua maksutta 60+ ikäiset helsinkiläiset. Aikataulusta löytyy fysioterapeuttien ohjaamaa selkäjumppaa, vesijumppaa ja etäjumppaa.

Aikataulu ja ilmoittautumisohjeet löytyvät kotisivuilta www.selkayhdistykset.fi tai p. 044 360 0201.

Selkäillat Helsingissä Kampin palvelukeskuksessa tiistaisin 17.1., 7.2., 7.3., 4.4., 2.5. klo 17–19.

Tilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille avoimia.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen p. 044 360 0201 tai www.selkayhdistykset.fi.

Selkäillat Espoossa Leppävaarassa, Sellon kirjastossa, keskiviikkoisin 25.1., 15.2., 15.3., 19.4. ja 10.5. klo 17.30–19.30. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Lisätietoa ja ilmoittautuminen p. 044 360 0201 tai www.selkayhdistykset.fi.

Kevätkokous to 27.4. klo 18 yhdistysten toimistolla, osoite Oltermannintie 8, Helsinki.

Lisätietoa toiminnasta löydät kotisivuiltamme www.selkayhdistykset.fi tai puhelimitse 044 360 0201.

Kanta-Hämeen Selkäyhdistys Kevään jumpat 9.1. alkaen Reipas fysiokimppajumppa ma klo 18.30– 19.30, Anna-Riitta Murtonen, Uimahallin liikuntasali.

Vesijumppa ti klo 18.30–19.15, Maikki Lähteenmäki, Uimahalli HML. Passeli fysiokimppajumppa ke klo 18.00– 19.00, Merja Sopenperä, Uimahallin liikuntasali.

Venyttelyjumppa pe klo 16.00–17.00, Merja Sopenperä, Uimahallin liikuntasali.

Kevätkauden kausimaksu 80 euroa jäsen / 100 euroa ei-jäsen maksettava 1.2. mennessä Selkäyhdistyksen tilille FI61 5680 2720 0254 53.

Kausimaksulla voit osallistua useampaankin jumpparyhmään. EI-Jäsen: laita yhteystietosi rahastonhoitajalle. Viestikenttään laitettava ehdottomasti kenen jumppa maksetaan.

Maksu Smartum, Epassi- ja Eazybreak-maksut vain netin kautta.

Muista merkitä ruksi salilla olevaan listaan joka kerta osallistuessasi jumppaan!

Vesijumpan osallistujalista on aulassa olevassa lokerossa numero 3. Merkitse siihen osallistumisesi, kiitos.

Uudet jumppaajat ilmoittautuvat jumppiin nettisivuillamme www.kantaselka.fi olevan linkin kautta tai sähköpostilla salme.mannikko.khsy@gmail. com tai tekstiviestillä/puhelulla 050 4694793/ Salme. Syyskaudella jumpanneiden ei tarvitse ilmoittautua.

Lisätietoja saat sähköpostilla tuula.tesmala@gmail. com tai puh. 044 5171575 / Tuula Tesmala.

Keski-Suomen Selkäyhdistys Liikuntaryhmät kevät 2023 Vesijumppa, Palvelutalo Telkänpesä, Telkäntie 2, JKL. Torstaisin alkaen 12.1. klo 17.30–18.30. Ohjaajana fysioterapeutti Petra Pirttimäki. Sitovat ilmoittautumiset Petra Pirttimäelle petra.pirttimakii@gmail.com tai p. 040 512 3648. Osallistumismaksu (15 x) on yhdistyksen jäseneltä 135 € lukukaudelta ja ei-jäseneltä 160 €. Osallistuminen maksetaan 31.1. mennessä Keski-Suomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36.

Viesti: Vesijumppa kevät 2023.

Pilates, Isotooppi-sali 2. kerros, Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1, 40100 Jyväskylä. Maanantaisin alkaen 9.1. klo 18.00–19.00. Ohjaajana Pia-Maria Hemmola, liikunnanohjaaja, LitM, TtK. Ilmoittautumiset hemmola@student.uef.fi. tai p. 050 368 0337. Osallistumismaksu (12 x) on yhdistyksen jäseneltä 110 € lukukaudelta ja ei-jäseneltä 135 €. Osallistumismaksu maksetaan 31.1. mennessä Keski-Suomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viesti: Pilates kevät 2023.

Itämainen tanssi, Viitajyvä Sali 1, Viitaniemientie 11–13, 40720 Jyväskylä. Maanantaisin alkaen 9.1. klo 16.00–17.30. Ryhmään otetaan korkeintaan 15 osallistujaa. Ohjaajana toimii Eija Kolehmainen. Ilmoittautumiset eja.kolehmainen@ gmail.com tai p. 040 820 7687. Osallistumismaksu (12 x) on yhdistyksen jäseneltä 80 € lukukaudelta ja ei-jäseneltä 110 €. Osallistumismaksu maksetaan 31.1. mennessä Keski- Suomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viesti: Itämainen tanssi kevät 2023.

Sääntömääräinen kevätkokous & asiantuntijaluento ke 26.3. klo 17.30–18. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Kokouksen jälkeen klo 18.30 asiantuntijaluento ajankohtaisesta aiheesta.

Esittäjä ja aihe vielä avoin.

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys Mikkelin Päiväkeskuksessa, Kiiskinmäenkatu 2 Latinalaistanssi ma 9.1.–8.5. klo 16.45–17.45, ohjaajina Tiina Ripatti kausi 50 €, yhdyshenkilö Kaisa, p. 040 676 5760. Ma 10.4. ei tanssia.

Selkä-salijumppa ti 10.–9.5. klo 18.00–19.00, ohjaajina Anita Kuukka, kausi 35 €. Yhdyshenkilö Ulla, p. 044 324 0064.

Jooga, ryhmä I ma 9.1.–8.5. klo 18.00–19.30, ohjaajana Pirjo Herrala, kausi 50 €. Yhdyshenkilö Kaisa, p. 040 676 5760. Ma 10.4. ei joogaa.

Jooga, ryhmä II ke 11.1.–10.5. klo 18.00–19.30, ohjaaja Pirjo Herrala, kausi 50 €. Yhdyshenkilö Riitta, p. 0400 650 638.

Kevennetty jumppa ke 11.1.–10.5. klo 16.45– 17.45, kausi 35 €, ohjaajana Leena Kämppi, yhdyshenkilö Leena, p. 050 3393 181 Kyyhkylän kuntoutuskeskus, Kyyhkyläntie 6 A Allasjumppa pe 13.1.–12.5. Ryhmä 1 klo 15.45– 16.30, pesutiloihin klo 15.30. Ryhmä 2 klo 16.30– 17.15, pesutiloihin klo 16.15. Poistuminen sauna- ja pukutiloista klo 17.30 mennessä. Pe 3.3. ja 7.4. ei allasjumppaa. Kausi 75 €. Yhdyshenkilöt Leena, p. 050 339 3181 ja Olavi, p. 044 342 9075.

Allasjumppien aikana on mahdollisuus käydä kuntosalilla (ei ohjausta) omakustanteisesti hintaan 42 €/10 kerran kuntosalikortti.

Raviradantie kuntosali, Raviradantie 8, Kalevankangas Omatoiminen kuntosali ma 9.1.–8.5. klo 11.00– 12.00. Yhdyshenkilö Heikki, p. 0400 413 022. Kausi 25 €. Ohjausta järjestetään tarvittaessa. Ma 10.4. ei kuntosalia.

Pohjois-Karjalan selkäyhdistys Liikuntaryhmät, Joensuun ryhmät Allasjumppa virkistysuimala Vesikossa tiistaisin 17.1.–25.4. klo 12.30–13.15 (ei viikolla 10 eli 7.3.). Yhteensä 15 kertaa. Vain jäsenille. Osallistujat maksavat suoraan Vesikkoon uintimaksun.

Hinnat löytyvät Joensuun kaupungin Vesikon uimahallin sivuilta. Lisäksi yhdistys laskuttaa ilmoittautumisten perusteella koko keväästä 45 euroa/henkilö. Laskutus tapahtuu kerralla. Ilmoittautumiset 12.1. mennessä. Ryhmään mahtuu enintään 25 osallistujaa.

Ohjattu kuntosali-selkäryhmä Kuntokeskus Energy, Kauppakeskus Metropol, 2. krs, Kauppakatu 31, Joensuu, torstaisin 26.1.–27.4. klo 16.30–17.30 (ei viikolla 10 eli 9.3. ja 14/6.4.).

Yhteensä 12 kertaa. Hinta koko keväästä 66 €/ henkilö. Laskutus tapahtuu kerralla. Ilmoittautumiset 16.1.2023 mennessä. Ryhmään mahtuu enintään 15 osallistujaa.

Virkeyttä ja vetreyttä tanssimusiikin tahdissa selkäsi hyväksi, Rantakylän urheiluhallin tanssisali, Pataluodonkatu 2, Joensuu, tiistaisin 24.1.–4.4. klo 16.00–17.00. Sopii kaikenikäisille. Hinta 50 €/henkilö. Ilmoittautumiset 16.1. mennessä. Ryhmään mahtuu enintään 15 osallistujaa.

Mahdolliset tiedustelut edellä mainituista ryhmistä email: p-kselka@hotmail.fi tai puh. 045 2050 455.

Hyvä Selkä 1/2023 27

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Virkisty sauvakävelystä ke 29.3. ja ke 26.4. klo 16–17. Kokoontuminen raviradan parkkipaikalle Keilahallia vastapäätä, Linnunlahdentie 10, Joensuu. HUOM. Omat sauvat mukaan!

Yhdistyksen jäseniltä ei peritä osallistumismaksua. Muilta 5 €/kerta. Maksu paikan päällä. Ilmoittautuminen molempiin 21.3. mennessä joko email: p-kselka@hotmail.fi tai puh. 045 2050 455.

Ilomantsin ryhmät yhteistyössä Ilomantsin kansalaisopiston kanssa.

Seuraavissa ryhmissä on vapaita paikkoja: Seniorien vesijumppa A, 9431, maanantaisin 16.1.–24.4. klo 12.00–12.45 (13 kertaa) Ilomantsin uimahallissa, Henrikintie 4, Ilomantsi. Taso REIPAS. Monipuolista vesiliikuntaa uimataitoisille välineillä ja ilman. Järjestetään yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa. Uimataito pakollinen. Hinta 61 €.

Seniorien vesijumppa B, 9432 maanantaisin 16.1.–24.4. klo 13.00–13.45 (13 kertaa) Ilomantsin uimahallissa, Henrikintie 4, Ilomantsi. Taso RAUHALLINEN. Sopii aloittelijoille ja kokeneille vesiliikkujille, myös tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsiville. Ei vaatimuksia uimataidossa.

Hinta 61 €.

Terveysvoimistelu B, 9102, keskiviikkoisin 11.1.–26.4. klo 10.00–11.00 (15 kertaa) Liikuntahallin liikuntasalissa, Pogostantie 17, Ilomantsi.

Perinteistä voimistelua jumppamatolla ja seisten. Välineinä oman kehonpainon lisäksi kepit ja käsipainot. Mukaan oma patja. Toteutus yhteistyössä Sydänyhdistyksen kanssa.

Iltajooga ja rentoutuminen/etäkurssi, 9604, torstaisin 12.1.–16.3. klo 18.45–20.15 (10 kertaa). Soveltuu alkajille ja jatkajille, naisille ja miehille. Opettaja on Zoom-yhteyden päässä, sinä itse kotona.

Huom. Tarkista maksut, kysy vapaita paikkoja ja ilmoittaudu ko. ryhmiin opiston toimistolle, puh. 040 1043 112, ma-pe klo 9.00–12.00.

Kiteen ryhmä Allasjumppa Kiteellä Vespelissä, Urheilutie 7, Kitee, maanantaisin 9.1.–24.4. klo 19.30–20.30 (ei viikolla 10 eli 6.3.). Yhteensä 14 kertaa. Menettelyt kuten ennenkin (uinti maksetaan hallin kassaan ja jumppaohjaus 3 e/kerta ohjaajalle.

Liperin ryhmät Allasjumppa Liperin Liprakassa, os. Silmutie 11, Käsämä, torstaisin 12.1.–13.4. klo 17.00– 18.00 (ei viikoilla 10 eli 9.3. ja 14/6.4.). Yhteensä 14 kertaa. Osallistujat maksavat suoraan Liperin kunnalle uintimaksun joko kertamaksuna tai ostavat ladattavan 10 kerran kortin. Hinnat ja käytännöt löytyvät Liperin kunnan Liprakan sivustolta. Lisäksi yhdistys laskuttaa ilmoittautumisten perusteella koko keväästä 42 € jäseniltä ja ei jäseniltä 52 €. Laskutus tapahtuu kerralla. Ilmoittautuminen 9.1. mennessä. Ryhmään mahtuu enintään 20 osallistujaa. Mahdolliset tiedustelut email: p-kselka@hotmail.fi tai puh. 045 2050 455.

Yleinen kuntotanssiryhmä Kuntokeskus Energy, Rännitie 3, Ylämylly, maanantaisin 2.1. alkaen klo 18.45. Maksu 4,90 €/kerta maksetaan ennakkoon. Ennakkoilmoittautuminen kuntokeskukseen joko email: ylamylly@kuntokeskusenergy.com tai puh. 010 420 6655. Ryhmään mahtuu enintään 16 osallistujaa.

28 Hyvä Selkä 1/2023

Nurmeksen ryhmät yhteistyössä Ylä-Karjalan Kansalaisopiston kanssa Hathajooga 830107, Kirkkokadun yläkoulu, yläsali, Kirkkokatu 15, Nurmes, maanantaisin 2.1.–20.3. klo 17.15–18.45. Maksu 22,50 euroa.

Sopii kaikille, sekä naisille että miehille, aloittelijoille ja aikaisemmin joogaa harrastaneille.

Enintään 25 opiskelijaa.

Joogaa senioreille 830109, Nurmes-talo, Palander-sali, Kötsintie 2, Nurmes, tiistaisin 3.1.– 21.3. klo 8.30–10.00. Maksu 22,50 euroa. Sopii myös aloittelijoille. Enintään 20 opiskelijaa.

Keppijumppa 830112, Porokylän koulu, liikuntasali, Mähköntie 19, Nurmes, keskiviikkoisin 11.1.–19.4. klo 16.45–17.30. Maksu 15 euroa.

Enintään 40 opiskelijaa.

Rentoutushetkiä 830117, Kirkkokadun yläkoulu, yläsali, Kirkkokatu 15, Nurmes, keskiviikkoisin 11.1.–19.4. klo 18.30–19.15. Maksu 15 euroa. Enintään 15 opiskelijaa.

Syvävenyttävää joogaa 830122, Nurmestalo, Palander-sali, Kötsintie 2, Nurmes, tiistaisin 3.1.–21.3. klo 13.00–14.00. Maksu 17,50 euroa.

Sopii kaikille. Enintään 20 opiskelijaa.

HUOM: Ilmoittautuminen kaikkiin Nurmeksen ryhmiin joko www.nurmes.fi/kansalaisopisto -> ilmoittautuminen -> netti-ilmoittautuminen tai puhelimella puh. 040 10 45 105 tai hyvinvointipalveluissa, Kirkkokatu 14, Nurmes. Tarkista aikataulut ja hinnat Nurmeksen kansalaisopiston sivuilta.

Jäsenilta Torikievarissa, Suvantokatu 6, Joensuu, ke 25.1. klo 17.30–19.30. Keskustelua yhdistyksen ajankohtaisista asioista ja Biopankkitoiminnan esittelyä, esittelijänä tutkimushoitaja Marja-Leena Nuuttila Itä-Suomen Biopankista.

Ilmoittaudu 23.1. mennessä.

Jäsenilta Torikievarissa, Suvantokatu 6, Joensuu, ke 22.2. klo 17.15–19.30. Keskustelua yhdistyksen ajankohtaisista asioista ja Respectan toimintojen ja palvelujen esittelyä esittelijänä palvelupäällikkö Sami Sorjonen Respectan Joensuun alueyksiköstä. Ilmoittaudu 20.2. mennessä.

Porraskävelyharjoitus ke 24.5. klo 16–17 Penttilän kuntoportailla, Suursahankatu, Joensuu ja nuotioilta Kalmon Katiskalla. Alkuverryttely ja erilaisia tapoja porrasharjoitteluun. Harjoittelun jälkeen siirrytään Kalmon Katiskalle, Kukkosensaari 5 b, Joensuu. Yhdistyksen jäsenille osallistuminen ilmainen, muille 5 €/hlö. Maksu paikan päällä. Ilmoittaudu 22.5. mennessä.

Ilmoittautumiset edellä mainittuihin ryhmiin email: p-kselka@hotmail.fi tai puh. 045 205 0455.

Sääntömääräinen kevätkokous ma 17.4.

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n kokoustila Helmessä, Rantakatu 23 B, kellarikerros, Joensuu. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja yhdistyksen puheenjohtajuus. Kokouksesta tiedotetaan Karjalaisen ja Karjalan Heilin järjestöpalstoilla, sähköpostitse, yhdistyksen kotisivuilla ja Facebookissa.

Teatteriretki Kuopion kaupunginteatteriin la 22.4. Esitys klo 13 Huomenna Minä lähden, Minna-näyttämöllä. Kari Heiskasen Kuopion kaupunginteatterille kirjoittama ja Mika Paasivaaran säveltämä suurmusikaali. Ryhmälipun hinta tulee olemaan 43,50 €/hlö (sisältää narikka- ja palvelumaksut) jäseniltä. Ennakkovaraus tehty, joka on vahvistettava kuukausi ennen

näytäntöä. Matkaan liitetään ruokailu. Lopullinen matkan kokonaishinta tarkentuu myöhemmin. Seuraa ilmoitteluamme.

Luonto-/tutustumisretki Punkaharju–Kerimäki luonnonkauniisiin maisemiin la 17.6.

Alustavasti suunniteltu tutustumista Luston metsämuseoon ja Kerimäen puukirkkoon ruokailujakaan unohtamatta. Päivän ohjelma tarkentuu myöhemmin. Seuraa ilmoitteluamme.

Vertaistukea puhelimitse selkäleikatuille ja selkäkipuisille. Askarruttaako, ahdistaako, mietityttääkö selkäoireet/selkäkipu? Haluatko jakaa tuntemuksiasi/kokemuksiasi vertaistukijan/ryhmän kanssa? Mietitään ja pohditaan yhdessä kokemuksia. Ota rohkeasti yhteyttä vertaistukihenkilöön viikoilla 3–17 keskiviikkoisin klo 16–18, Erja Hirvonen, puh. 050 524 5220.

Valtakunnalliset verkkovertaistukiryhmät. Lisätietoa näistä ryhmistä Erja Hirvoselta.

Keskusteluryhmä joka toinen torstai 16.2.– 25.5. klo 15–17, yhteensä 8 kertaa Teams-alustalla.

Luova keskusteluryhmä joka toinen keskiviikko 1.3.–10.5. klo 18–20, yhteensä 6 kertaa Teams-alustalla.

Lisätietoja toiminnasta yhdistyksen kotisivuilta pkselka.fi tai s-postitse puheenjohtajalta siroli.moilanen@gmail.com tai sihteeriltä p-kselka@ hotmail.fi.

Porvoon Seudun Selkäyhdistys - Borgånejdens Ryggförening Selkäjumpat ja selkäjoogat kevätkaudella 2023. Kevätkaudella jatketaan liikuntaryhmiä samassa paikassa (sekä Zoomissa) ja samalla aikataululla kuin syksyllä. Tarkemmat tiedot löytyvät kotisivuilta ja toimintakalenterista.

Ilmoittaudu: taina.pesonen@gmail.com tai puh.

040 514 4084. Tervetuloa mukaan liikkumaan!

Yhdistyksen kevätkokous to 23.3. klo 18, Yhdistyskeskus, WSOY-talo, Mannerheiminkatu 20, K-porras, Isomitta. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat, mm. toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2022. Tarjoilua.

Jäsen-/selkäiltoja on tulossa kevään aikana, seuraa Itäväylän yhdistyspalstaa!

Savonlinnan Selkäyhdistys Vesijumppa tiistaisin klo 12.15–13, PikkuSaimaa.

Keilaus keskiviikkoisin klo 14–15, Keilahalli. Lisäinfoa saat Raija Purhoselta, puh. 050 309 5983.

Lentopallo torstaisin klo 11.30–13.30, Toppala.

Ystävänpäivän tunnelmissa ti 14.2. klo 9–12 yhdistys on Sosterin Kansalaistorilla infoamassa toiminnastaan OLKA-hankkeen mukana.

Jäsenilta ke 15.3. klo 17–19, järjestötalo Kolomonen (Pappilankatu 3). Ohjelmana asiantuntija-alustuksia kera kahvituksen, myös eijäsenet tervetulleita.

Kevätkokous ke 29.3. klo 17, paikka avoin.

Suunnitteilla talveen myös teatteri- tai tutustumismatkaa johonkin lähikaupungeista.

Seuraa fb-ilmoittelua tai kysy toiminnastamme yhdistyksen puheenjohtajalta, Jaakko Hassinen, puh. 044 974 6164.

Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys Kokoontuminen joka kuukauden kolmas keskiviikko klo 15 Seinäjoen Järjestötalolla, Ruukintie 1, 4. krs, kokoushuone 3. Kerhossa ajankohtainen alustus ja vertaistukikeskustelut.

Kotisivuilta löydät ajankohtaista tietoa yhdistyksen toiminnasta.

Selkäyhdistys SalpausSelät Jumpparyhmät Harjulassa jatkuvat perinteisesti. Olemme myös solmimassa uusia yhteyksiä laajentaaksemme jumppatarjontaamme tämän vuoden aikana.

Suunnitteilla on myös teatteri- ja museokäyntejä keväälle.

Kaikista edellä mainituista tiedotamme nettisivuillamme www.salpausselat.fi, myös tarpeen mukaan tekstiviestein, sähköpostein ja järjestöpalstoilla. Voitte aina ottaa yhteyttä puheenjohtajaan puhelimitse 0400 353 055 tai nettisivujemme kautta.

Hyvää alkanutta vuotta kaikille!

Suur-Salon Selkäyhdistys Rupattelurinki joka kuukauden parillinen maanantai Sytyssä klo 10–12, alkaen 9.1. jatkuen 8.5. asti. Askartelua, omien käsitöiden tekoa, pelaamista jne. tai vain rupattelua kahvikupposen äärellä.

Kuntosalivuorot Salohallilla ma 10.1.–24.4. klo 14.30–15.30 ja to 12.1.–27.4. klo 14–15. Hinnat koko kevään osalta 2 x vko 20 €, 1 x vko 10 € yhdistyksen tilille FI 7954 100220180452, viite 7171, maksu 31.1. mennessä, ei erillistä ilmoittautumista.

Vesivoimistelut ti 10.1.–4.4. klo 15.10–16 ja to 12.1.–6.4. klo 16.15–17. Hinta 50–65 €/ valittu päivä, hinta riippuu osallistujamäärästä. Tarkemmat ohjeet myöhemmin. Vesivoimistelua ei ole viikolla 8. Ilmoittautuminen alkaa 3.1. klo 9 tekstiviestillä puh. 045 2792721.

Venyttely Salon uimahallin liikuntasalissa ti 10.1.–21.3. klo 16.10–17. hinta 60 € yhdistyksen tilille FI 7954 100220180452, viite 3133. Venyttelyä ei viikolla 8. Ilmoittautuminen alkaa 2.1 klo 9 tekstiviestillä puh. 045 2792721.

Tammikuun kerhoilta 25.1. klo 18 Sytyssä uusien jäsenten ilta, tapaamme syksyn aikana liittyneitä jäseniä, kerromme toiminnastamme ja tulevista tapahtumista. Kerhoiltaa ennen, klo 17–18, järjestetään halukkaille vertaistukikeskustelua vastaava kokoontuminen, vetäjänä Kari Lehti.

Kevätkokous 22.2. klo 17 Sytyssä.

Helmikuun kerhoilta 22.2. klo 18 Sytyssä, vietämme ystävänpäivää.

Maaliskuun kerhoilta 22.3. klo 18 Sytyssä, liikunnansuunnittelija Virpi Lehto pitää luennon selän kuntoutuksesta.

Huhtikuun kerhoilta 26.4. klo 18 Sytyssä.

Teatteri Provinssissa 11.3. klo 18 Ali Jahangiri – Uusi alku, liput 22 €. Ilmoittautuminen 30.1. mennessä maksamalla yhdistyksen tilille, viite 3133.

Tampereen Seudun Selkäyhdistys Yleisöluennot Tampereen Seudun työväenopisto, Sampolan auditorio Sammonkatu 2.

Ti 21.2. klo 18 Mikroverenkierto ja kivunhoito, luennoitsija Mika Mustonen, fysioterapeutti. Ti 21.3. klo 18 Kroonista kipua ei voita sotimalla sitä vastaan, sen voittaa lopettamalla sodan, luennoitsija Tapio Ojala, terveystieteiden tohtori.

To 20.4. klo 18 Naprapatiasta apu selän kivunlievitykseen, luennoitsija Vesa Ylinikkilä, naprapaatti.

K50-messut Tampere-Talo la 25.2. klo 11–17.

Sääntömääräinen kevätkokous la 22.4. klo 14. Kahvitarjoilu klo 13 alkaen. Kokoukseen voi osallistua myös etänä. Ilmoittaudu Arvo Autio, arvo.autio@gmail.com.

Pyynikin kesäteatteri la 10.6. klo 13.00 Täällä pohjantähden alla. Lippuvaraukset Arvo Au-

tio puh. 040 5931146, arvo.autio@gmail.com Katso kevään liikuntaryhmät kotisivuilta tamselka.fi.

Turun Seudun Selkäyhdistys Liikuntaryhmät kevätkaudella 2023 Selkäryhmät kokoontuvat Ruusukorttelissa, os. Puistokatu 11 Turku: maanantaisin klo 16.45 ajalla 9.1.–15.5., maanantaisin klo 17.30 ajalla 9.1.–15.5., maanantaisin klo 18.30 ajalla 9.1.–15.5., tiistaisin klo 15.30 ajalla 10.1.–16.5.

Vesivoimisteluryhmät kokoontuvat Ruusukorttelissa seuraavasti: maanantaisin klo 17.30 (45 min) ajalla 9.1.–24.4. (ei 10.4.), torstaisin klo 17.30 (45 min) ajalla 12.1.–27.4. (ei 6.4.). Vesijumppiin ilmoittautuminen puh. 040 527 3630.

Kaikkia ryhmiä ohjaavat fysioterapeutit.

Kuntosaliharjoittelun ABC -miniluento 26.1. klo 12.00, luennoitsijana fysioterapeutti Milka Reponen, TULE-tietokeskus, Humalistonkatu 10, 20100 Turku. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä https://zoom.us/j/81795105371 Niska-hartiajumppa 2.2. klo 12.00, luennoitsijana fysioterapeutti Milka Reponen, TULEtietokeskus, Humalistonkatu 10, 20100 Turku.

Tilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteydellä https://zoom.us/j/81795105371 Kipeän selän liikeharjoitteet -toiminnallinen tietoisku 16.2. klo 12.00, luennoitsijana fysioterapeutti Milka Reponen, TULE-tietokeskus, Humalistonkatu 10, 20100 Turku. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä https://zoom. us/j/81795105371 Jalkaterveys -miniluento 8.3. klo 12.00, luennoitsijana jalkaterapeutti Emmi Isotalo, TULE-tietokeskus, Humalistonkatu 10, 20100 Turku. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä https://zoom.us/j/81795105371 Tukisukkien hyödyt -miniluento 15.3. klo 12.00, luennoitsijana fysioterapeutti Elina Liinanotko, TULE-tietokeskus, Humalistonkatu 10, 20100 Turku. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä https://zoom.us/j/81795105371

Vertaista voimaa -verkkoryhmät alkavat keväällä TULE MUKAAN keväällä alkaviin maksuttomiin Vertaisista voimaa -verkkoryhmiin! Teams-ryhmät on suunnattu 30–64-vuotiaille, joilla on pitkittyneitä selkä- tai niskaoireita.

Ryhmissä saat jakaa luottamuksellisesti kokemuksiasi sekä etsiä yhdessä muiden selkäoireisten kanssa keinoja, iloa ja voimaa, jotka auttavat jaksamaan oireiden kanssa.

Ryhmiä ohjaavat selkäyhdistysten koulutetut vertaistukijat. Ryhmän toteuttaa Selkäliiton Vahvistu vertaisuudesta verkossa hanke yhteistyössä selkäyhdistysten kanssa.

• Keskusteluryhmä: 8 kertaa 16.2.–25.5.2023 joka toinen torstai klo 15–17 • Luova keskusteluryhmä: 6 kertaa 1.3.–10.5.2023 joka toinen keskiviikko klo 18–20 Voit osallistua Teams-ryhmiin ympäri Suomen vaikka kotisohvalta! Osallistuminen ei edellytä selkäyhdistyksen jäsenyyttä, mutta toivomme sitoutumista koko ryhmän ajaksi.

Lue lisää ja ilmoittaudu: selkakanava.fi/hanke/verkkovertaistukiryhmat

Hyvä Selkä 1/2023 29

Paino nousee ja makeanhimo vaivaa?

Syyllinen voi löytyä makuuhuoneesta Tästä seuraa nopeasti painonnousua, jos kierrettä ei pysty katkaisemaan ja juurisyytä herkkujen himoitsemiselle ymmärtämään. Ylipaino lisääntyy Suomessa koko ajan. Työikäisistä eli 20–54-vuotiaista miehistä 65 prosenttia ja naisista 49 prosenttia on painoindeksin mukaan ylipainoisia.

Unella on valtava merkitys painonhallinnalle

Henri Nieminen

Ylipainon riski kasvaa väsyneenä. Silti monet eivät kiinnitä huomiota nukkumiseen kilojen kertyessä.

TUNTUUKO PÄIVIEN lyhentyessä ja pimentyessä siltä, että tekisi vain mieli linnoittautua sohvalle viltin alle syömään herkkuja? Urheilemaan tai varsinkaan ulkoilemaan ei huvita lähteä, kun jo töistä kotiin tullessa on synkkää ja pimeää.

- Liialliset herkut voivat johtaa nopeasti näläntunteeseen, vaikka ne ovatkin kaloririkkaita lisäten syömisen määrää entisestään. Tämä lisää mahdollisesti myös kofeiinin kulutusta esimerkiksi suklaan tai jäätelön muodossa, sanoo fysioterapeutti ja Tempurin Koulutettu nukkumisergonomian asiantuntija (KNA) Henri Nieminen.

Ruokavalion ja liikunnan merkitys painonhallinnalle on jokaisella tiedossa. Harva tulee kuitenkaan ajatelleeksi, että riittävän unen tärkeys on aivan yhtä suuri, sillä hyvä uni mahdollistaa oikeanlaisen rasvanpolton.

- Valvominen lisää ruokahalua ja väsyneinä alamme haluta makeaa ja rasvaista ravintoa. Makean tai rasvaisen ruoan himo voi siis olla merkki huonosti nukutuista öistä, Nieminen sanoo.

Toisaalta liiallinen sokeri ja rasva myös heikentävät unen laatua ja palautumista.

Tämän seurauksena syödään nopeasti lisää herkkuja, jotta saataisiin energiaa ja mielihyvää. Epäterveellinen kehä on valmis: ylipaino vaikuttaa negatiivisesti nukkumiseen, kun taas riittämätön uni altistaa ylipainoon passiivisten elämäntapojen ja huonojen ruokailutottumusten kautta.

- Jos kamppailet painonhallintahaasteiden kanssa, unen kuntoon laittaminen olisi keskeinen asia tilanteen korjaamiseksi, Nieminen kehottaa.

Miten unta sitten saa parannettua?

Tärkeintä oman unenlaadun parantamisessa on, että nukkumisen apuvälineet on valittu yksilöllisesti sinulle sopiviksi. Vain yksilöllisesti valitut laadukkaat tuotteet tukevat untasi ja nukkumisergonomiaasi, Henri Nieminen kiteyttää. Kun sänky

ja tyyny tukevat vartaloa oikein, puutuminen tai kivut eivät herätä yöllä ja voit myös tuntea olosi aamulla levänneeksi.

Katkonainen uni voi johtua myös nukkujan tai tämän puolison kääntyilystä ja liikkumisesta unen aikana. Kääntyilystä syntyy liike-energiaa, joka häiritsee unta, mikäli alustana on tavallinen joustin- tai viskoelastinen patja. Liikehdinnästä syntyvä energia, joka siirtyy patjan materiaalissa nukkujalta toiselle, on usein yksinkertaisena syynä unen katkonaisuuteen.

- Mitä vähemmän liikehdinnän energia vaikuttaa uneen, sen parempi. Tempurmateriaalilla liikehdinnän vaikutus on 3 prosenttia, kun tavallisella viskoelastisella patjalla se on 20 prosenttia. Sekä joustin- että tavallisella viskoelastisella patjalla liikehdinnän vaikutus nukkujalta toiselle on todella suuri. Jos sinä tai kumppanisi pyöritte paljon sängyssä, Tempur-materiaalista valmistettu patja on paras ratkaisu, Nieminen selventää.

Ota valintaan avuksi asiantuntija Aivan kuten silmälasien valintaan tarvitaan avuksi optikko, tulisi sängyn ja tyynynkin valintaan pyytää apua asiantuntijalta. Henri Niemisellä sekä muilla koulutetuilla nukkumisergonomian asiantuntijoilla on valmius ja koulutus valita sinun kehollesi sopivat tuotteet ja ottaa huomioon esimerkiksi terveydelliset haasteet, jotka voivat vaikuttaa uneen ja nukkumisergonomiaan. He voivat myös opastaa sinua unen huoltoon liittyvissä asioissa, kuten makuuhuoneen lämpötilassa tai kofeiinin käytössä.

Löydä lähin asiantuntijasi osoitteesta www.nukkumisergonomia.fi.

ILMOITUS

30 Hyvä Selkä 1/2023

Selkäliiton 35-vuotisjuhlamatka 5.-6.5.2023 Tallinnaan Tervetuloa mukaan juhlistamaan Selkäliiton 35-vuotista taivalta yhteiselle Selkäliiton juhlamatkalle keväiseen Tallinnaan 5.-6.5.2023.

Meren Selkä

Laivamatkat taitamme mukavasti Tallink Siljan nopeilla Shuttle-laivoilla ja majoitumme tasokkaassa Original Sokos Hotel Virussa ****.

Perillä hotellissa ohjelmassa mielenkiintoisia selkäluentoja ja lisäksi on mahdollisuus lisämaksusta nauttia yhteisestä juhlaillallisesta hotellin Merineitsi -ravintolassa.

LAIVA-AIKATAULUT pe 5.5. Helsinki – Tallinna klo 11.30 – 14.00 Tallink Star la 6.5. Tallinna – Helsinki klo 13.30 – 15.30 Tallink My Star

HOTELLI Original Sokos Hotel Viru ****, Viru väljak 4, Tallinna

MATKAN HINTA/HLÖ

126€ /2-hengen standard-luokan huoneessa HINTAAN SISÄLTYY • Matkapoikien lähtöselvityspalvelut Helsingin Länsiterminaalissa T2:ssa • laivamatkat Star-luokassa Helsinki-Tallinna-Helsinki • selkäluennot 5.5.

• majoittuminen 2-hengen huoneessa • runsas buffet -aamiainen 6.5.

• varustamon pakollinen polttoainelisämaksu 6 €/hlö

LISÄMAKSUSTA • 1-hengen huone 38 €/hlö • yhteinen Selkäliiton juhlaillallinen 5.5. klo 19.00 hotellin Merineitsi-ravintolassa 45 €/hlö

VARAUKSET Ilmoittaudu mukaan 31.3. mennessä netissä www.matkapojat.fi/merenselka tai soittamalla p. 010 2323 200 (ma-pe 10:00 – 16:00)

Vastuullinen matkanjärjestäjä

matkapojat.fi • puh. 010 2323 200 • ma-pe 10-16 Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 12€/varaus. Hinnat ovat alk-hintoja/hlö. Alk.-hintaa ei kaikilla lähdöillä.

TUOTTEITA SELKÄSI HYVINVOINTIIN! LabTex Care Nordic tukivyö -10%

Kuntouta itse selkäsi -10%

LabTex Care Nordic on ortopedinen selän ja vyötärön tukivyö.

Se tukee lanne- ja ristiluun aluetta, korjaa ryhtiä sekä lievittää alaselän kipua.

Robin McKenzien helppotajuinen käsikirja antaa lukijalle aktiivisen tavan hoitaa selkäkipuaan. Kuntouta itse selkäsi -kirjan ohjeet on testattu useissa tutkimuksissa.

n

Nyt hintaa

40€

32

Saatavana koossa S-XXL.

(ovh, 36 €)

-10%

n

Nyt hintaa

41€

49

McKenzienotkotuki remmillä

(ovh, 54,90 €)

n

Nyt hintaa

10€

35

(ovh, 39 €)

Notkotuki kiinnitetään vyötäröremmillä esimerkiksi tuolin selkänojaan.

Pehmeä tuki, joka on muotoiltu lievempään ryhdinkorjaukseen henkilöillä, joilla lannerangan liikkuvuus on rajoittunut.

Pituus 370 mm, korkeus 200 mm, paksuus 55 mm.

Hintoihin lisätään toimituskulut.

www.selkakauppa.fi www.selkakauppa.fi