Palopäällystö-lehti 3/2023

sppl.fi 3/2023

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE

Kohti parempaa työhyvinvointia s. 8

Jaostokokoukset ja luottamushenkilöiden avoimet paikat s. 33

Turvallisuusmessut

Messut ovat vuoden tärkein tapahtuma ja osa tuotteista on nähtävän vain messuilla. Varaa matka heti ja saavu paikalle.

Tervetuloa Veljekset Kulmalan osastolle 7k128.

Osastollamme esillä mm.

• Rosenbauer RT sähköpaloauto

• Rosenbauer X-Drill vesipora

• Rosenbauer Robot vesitykki

• TFT-tuotteet

• Resqtec-tuotteet

• Firemiks-tuotteet

• Ilmakaariteltta ja paljon muuta.

Kulmala, aina turvallisuus edellä kaikessa!

Huipputeknologiaa! Robottitela-alusta, vesitykkinä!

Turvallisuusmessuilla osastolla 7K128

PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS

Hallitusohjelma – toimeenpanoa vaille valmis

kumppanuusverkoston yhdessä laatimat hallitusohjelmatavoitteet löytyvät hallitusohjelmasta käytännössä täysimääräisesti. Työ ei mennyt hukkaan.

Hyvää pelastustoimi-, väestönsuojelu- ja varautumismyönteistä hallitusohjelmaa varjostaa se, että hallitusohjelmassa ei samalla päätetty rahoista. Ne ratkaistaan valtion talousarviossa, joka on juuri nyt valmistelussa. Vuoden viimeiseen Palopäällystö-lehden numeroon mennessä olemme tämänkin asian suhteen viisaampia.

Palopäällystöliiton tulee toiminnassaan seurata politiikkaa, mutta ei tehdä sitä. Siksi spekulaatiot nykyhallituksen vallassa pysymisestä eivät kuulu Palopäällystöliitolle. Toivotaan parasta, että johtaa sisäministeriötä kuka vaan tai mikä tahansa puolue, niin turvallisuusasiat olisivat vahvasti agendalla. Siltä näyttää nyt.

Kevään Palopäällystö-lehdessä pohdiskelin hallitusohjelman valmistelua. Silloin vasta odoteltiin tuloksia. Nyt ohjelma on valmis ja hyväksytty. Toistaiseksi näyttää hyvältä. Niin hyvältä kuin tässä kansallisessa taloudellisessa tilanteessa voi toivoa.

Orpon hallituksen hallitusohjelma on poikkeuksellisen laaja ja yksityiskohtainen. Se sisältää ennennäkemättömän määrän pelastustoimea koskettavia kirjauksia. Ne eivät pelkästään kerro, mitä yleisellä tasolla pitäisi saada aikaiseksi. Esimerkiksi pelastajapula: ”Hallitus selvittää ja toteuttaa tarvittavat toimet pelastajapulan korjaamiseksi.” Ohjelma viitoittaa myös sen, miten temppu pitäisi tehdä: ”Pelastajien koulutusmäärää lisätään. Kuopion Pelastusopiston pelastajakoulutusta vahvistetaan. Pelastusopisto seuraa koko Suomen pelastajatarvetta ja järjestää tarpeen vaatiessa myös alueellisia pelastajakursseja. Helsingin Pelastuskoulun toimintaa erityi-

sesti Uudenmaan ja muun Etelä-Suomen tarpeisiin kehitetään. Ruotsinkielistä pelastajakoulusta lisätään osana Helsingin Pelastuskoulun toimintaa. Pelastajakoulutusta kehitetään muuttamatta sitä ammattikorkeakoulutasoiseksi tällä hallituskaudella.”

Työkalujen oikeellisuus jakaa mielipiteitä. Onneksi viranhaltijan tehtävänä ei ole ”kapinoida” hallituksen päätöksiä vastaan, vaan ryhtyä toimenpiteisiin.

Lisäksi saimme sisäministeriksi Mari Rantasen (PS), jolla on jo valmiiksi enemmän käytännön tietoa toimialastaan kuin muutamalla aikaisemmalla sisäministerillä yhteensä. Ministerin tehtävänä ei ole käyttää operatiivista osaamistaan hallinnonalan johtamisessa, mutta toimialan tuntemus on harvoin haitaksi.

Suomen Palopäällystöliiton, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön, Suomen Sopimuspalokuntien Liiton ja pelastuslaitosten

Palopäällystöliiton toimisto on jälleen valmistellut upean kattauksen tilaisuuksia syksylle. Suurin koko jäsenistöä koskettava tilaisuus on tietty jouluseminaari ja sen jälkeiset jouluglögit. Ajankohta on tiistaina 12.12. Helsingissä. Merkitsethän tämän kalenteriisi jo nyt. Myös ensi vuoden tärkein tapahtuma, Palopäällystöpäivät 9.–11.4.2024 Jyväskylässä ovat kovaa vauhtia valmistelussa, merkitse tämäkin!

Tsemppiä ja jaksamista jäsenistölle syksyn haasteissa, ja tapaamisiin viimeistään jouluglögeillä!

V-P Ihamäki liittohallituksen puheenjohtaja pelastusjohtaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

PALOPÄÄLLYSTÖ

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE 3/2023

PÄÄTOIMITTAJA

Hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Ihamäki

TOIMITUSKUNTA

Toiminnanjohtaja Ari Keijonen

Koulutusjohtaja Tomi Timonen

Viestinnän asiantuntija Terhi Kallio

Kehittämispäällikkö Antti Kinnunen

Koulutuspäällikkö Mikko Poutala

Koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa

Turvallisuusasiantuntija Vili Heinikoski

Erityisasiantuntija Saku Sutelainen

Hankepäällikkö Joel Kauppinen

Koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi

Talous- ja hallintokoordinaattori Jaana Kovero

KANSIKUVA

Kuvassa: MentalFireFit-hankkeen kuvituskuvassa

Aleksi Savolainen, Joakim Klingenberg, Jemina Johansson ja Saku Sutelainen. Kuvaaja: Teemu Heikkilä

TAITTO

Zerren Design Oy

PAINO

Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2023, ISSN 1795-3812

ILMOITUKSET

Palojulkaisut Oy, puhelin 045 114 4178 ilmoitukset@sppl.fi

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO

Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puhelin 0440 345 112

toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi

sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi www.sppl.fi

@SPPL - Suomen Palopäällystöliitto

@SPPL_ry

@SPPL_ry

@palopaallystoliitto

@Suomen Palopäällystöliitto

– Finlands Brandbefälsföreningen

3. Pääkirjoitus

5. Toiminnanjohtajan katsaus

6. Lähikuvassa sisäministeri Mari Rantanen

8. Kohti parempaa työhyvinvointia – kysyen ja kuunnellen

10. Työssäjaksamisen kysely 2022

11. Hallinto ja tukipalvelut -jaoston kuulumisia

12. Pelastustoiminta-jaoston kuulumisia

13. Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston kuulumisia

14. Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston kuulumisia

16. Riskienhallinta-jaoston kuulumisia

18. Yritysturvallisuus-jaoston kuulumisia

19. Koulutuskalenteri

20. Anjalan VPK on palokuntien suomenmestari 2023

s. 20

26. Raskaus ei ole sairaus

28. Eläköön elävä oikeus! – Erheelliset palohälytykset ja harkinta

29. Hallitusohjelmasta tukea henkiseen hyvinvointiin

30. Pelastajien altistumistutkimuksia lähes 20 vuotta

32. Liittohallituksen kokoukset

32. Uudet jäsenet ja edustukset

33. Luottamushenkilöstössä on tänä syksynä useita avoimia paikkoja

34. Kokouskutsut

36. Mentaalisanastoa

37. Mental Rescue Tools -mentaalikoulutus

38. Yrityksille opas pelastusharjoittelun avuksi

39. Tukea turvallisuuskasvatukseen

42. 20:s Palopäällystö-Golf pelattiin Vierumäellä

43. Tervehdimme palopäällystöä

Turvallisuus-messut kutsuvat Messukeskukseen

Syksyn yksi merkittävimmistä tapahtumista Turvallisuus 2023 on jo ovella. Turvallisuus-messut on nyt ensimmäistä kertaa yli neljänkymmenen vuoden historiansa aikana Helsingissä. Palopäällystöliitto on vaikuttanut siihen, että kaksi tärkeää turvallisuusmessua, Turvallisuus ja FinnSec, saadaan samaan aikaan ja paikkaan. Ajattelemme liitossa, että turvallisuuden eri osaalueet ovat keskinäisriippuvuudessa ja siksi messujen samanaikaisuus on tärkeää. Lisäksi yhtäaikaiset Kiinteistömessut tukee kokonaisvaltaista messukokemusta.

Messujen teemana on Tulevaisuuden työnantaja. Messuilla vierailee kautta maan mm. turvallisuusalan opiskelijoita, ja tuemme sitä, että saamme heidät kiinnostumaan pelastusalasta yhtenä jatko-opiskeluvaihtoehtona. Samoin oletettavasti aika moni messukävijä on ainakin joskus miettinyt alanvaihtoa.

Tuomme esiintymislavalla ja osastollamme esille erilaisia urapolkuja, järjestämme yhdessä Helsingin pelastuslaitoksen ja Helsingin pelastuskoulun kanssa tieliikenne- ja korkealta pelastamisen näytöksiä jne. Teemme alaa houkuttelevaksi ja lähestyttäväksi.

Palopäällystöliitto keskittää messujen yhteyteen monta tärkeää koulutustapahtumaa, mm. Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät (alkaa jo 10.10.) ja lukuisia tietoiskuja. Nyt on siis saatavilla ”monta kärpästä samalla iskulla” 11.–12.10. Helsingin Messukeskuksessa.

Tervetuloa myös osastollemme 6s10, jonka jaamme yhdessä SPEKin, Pelastustiedon ja pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kanssa – olemme palveluksessanne!

Pelastusalalla työskentelevien hyvinvointi on huomioitu uudessa hallitusohjelmassa. Posttraumatyöpajat on mainittu siellä erikseen, enkä voikaan olla mainitsematta, miten Palopäällystöliitossa on edelläkävijän roolissa panostettu posttraumatyön saamiseksi osaksi alan työkulttuuria. Mentaalivalmennuksiin fokusoidumme jatkossakin.

Pohjoismaiden palopäällystöliittojen kesken järjestetään vuorovuosin Pohjoismainen opintoviikko. Tällä kertaa olemme me järjestelyvuorossa. Opintoviikko osuu messuviikolle, ja yksi päivä ohjelmasta on varattu messuvierailuun. Tämän lisäksi pohjoismaiset vieraamme, joiden joukkoon liittyy poikkeuksellisesti myös Itämeren maiden edustajia, pääsevät tutustumaan suomalaisen kehitystyön hedelmiin, mm. pelastustoiminnan johtamisen käsikirja, raskas pelastaminen, sisätilapalojen tekniikat ja taktiikat, MentalFireFit, arktisen pelastustoiminnan kyvykkyydet, SPEKin kehityshankkeet, väestön suojaaminen jne.

Tässä yhteydessä haluan kiittää erityisesti Helsingin pelastuslaitosta, jonka tuella opintoviikko saa syvyyttä ja poikkeuksellista ”vertaistukea”! Ja niin, messuilla tätä vierailijajoukkoa saa mielellään jututtaa ja verkostoitua sen kanssa.

Minulla oli mahdollisuus osallistua elokuun lopulla Tanskan palopäällystöpäiville, Danske Beredskabers Årsmøde. Osallistumistavoitteeni liittyivät ennen kaikkea tapahtuman tuottamiseen ja järjestämiseen. Päivät ovat kovin erinäköiset meikäläisiin verrattuna. Ne rakentuvat kombinaation messu-, koulutus- ja kohtaamistapahtuman ympärille. Näytteilleasettajat jakaantuvat kahteen isoon messuhalliin ja ulkonäyttelyalueelle. Luentoja voi valita useammasta yhtäaikaisesta luentotilasta. Hallien keskellä on yhteiset kohtaamistilat, joilla syödään, käydään virvokkeilla ja ”minglataan”.

Oheistapahtumana saimme seurata FireFit Europe -kisaa, johon osallistui pelastuslaitoksia ympäri Eurooppaa, jopa Kanadasta kisojen EM-luonteesta huolimatta.

Hämmästyttävää on tapahtuman osallistujamäärä, noin 1000 henkilöä. Päiville osallistuvat tilaisuuden nimestä huolimatta kaikki henkilöstöryhmät miehistöstä hallintopäällystöön. Palokuntanuoret olivat

järjestelyissä näkyvästi mukana, jopa kuuntelemassa luentoja. Yhteisöllisyys on käsin kosketeltavaa!

Täällä kotona toimistollamme analysoimme tapahtumaa ja ilman muuta ”apinoimme” houkuttelevia käytäntöjä jo nyt käyttöömme. Ehkä jonain tulevana vuonna kokeilemme mekin toisenlaista tapaa järjestää kansallisesti suurin pelastusalan tapahtumamme Palopäällystöpäivät – kenties nykyistäkin laajempana ja vaikuttavampana.

Edellisestä onkin hyvä jatkaa: seuraavat Palopäällystöpäivät on Jyväskylässä 9.–11.4.2024. Lupaamme tehdä kiinnostavan ja ajankohtaisen ohjelman, varaathan puolestasi sinä päivät jo nyt tälle tärkeälle tapahtumalle ja tuot työkaverisikin mukaan!

Syksyn tullen liiton jaostot järjestävät omat jaostokokouksensa. Oletko kiinnostunut antamaan panoksesi yhteiseen hyvään? Paikkoja erovuoroisten tilalle on jaossa, niistä toisaalla tässä lehdessä.

Aurinkoisia syyspäiviä!

Ari Keijonen toiminnanjohtaja, SPPL

Kuva: Ossi Pietiläinen

MINISTERITAPAAMINEN Lähikuvassa sisäministeri Mari Rantanen

Sisäministeri Mari Rantanen (PS) aloitti Orpon hallituksen

sisäministerinä kesäkuussa 2023. Tuore ministeri avaa ajatuksiaan Palopäällystö-lehden lukijoille niin itsestään kuin uudesta tehtävästään.

Onneksi olkoon ministerivalinnastanne. Millä mielin olette päässeet uudessa työssänne aloittamaan?

- On suuri kunnia olla tässä tehtävässä ottaen huomioon ammattitaustani. Paljon on myös työtä ja sitä ollaan valmiita tekemään – tosi paljon on uutta opeteltavaa.

Mitkä ovat suurimmat tai tärkeimmät työasiat, mitä mielen päällänne on?

- Tietysti se on koko tämä sisäisen turvallisuuden kenttä sekä maahanmuutto kotoutumisineen. Sieltä on vaikea nostaa yhtä ylitse muiden. Siellä on paljon tärkeitä asioita edistettävänä – oli kyse sitten pelastustoimesta, poliisitoimesta tai maahanmuuton lainsäädännön muokkaamisesta ja paradigmamuutoksesta. Kaikissa kentissä riittää työtä ja tavoitteita, mitä hallitusohjelma asettaa, että niitä kohden tietysti mennään, ja pyritään saamaan mahdollisimman hyvä tulos siten, että neljän vuoden päästä Suomi on turvallisempi maa kaikilla mittareilla ja sektoreilla.

Mari Rantanen

• Suomen sisäministeri 20.6.2023–

• Kansanedustaja: 17.4.2019–

• Puolue: Perussuomalaiset

• Vaalipiiri: Helsingin vaalipiiri

• Ikä: 47 vuotta

• Koulutukset: poliisi (AMK), ensihoitaja (AMK), lähihoitaja

On suuri kunnia olla tässä tehtävässä ottaen huomioon ammattitaustani.

Ministeri Rantanen henkilönä

Mikä teille on mieluisin asia tai mieluisinta tekemistä arjessanne?

- Tällä hetkellä siihen ei ihan hirveästi muuta mahdu kuin työtä. Ja lopun ajan pyrin pyhittämään perheelle. Kyllä se paras hetki on päästä kotiin oman perheen luokse. Joskin työkin on kivaa.

Miten huolehditte ajan ja jaksamisen riittämisestä työn ja vapaa-ajan kesken?

- Tuo on tavattoman hyvä kysymys, mihin minulla ei ole hyvää vastausta. Kyllä se oma oleminen määrittyy aika paljon työn ympärille niin nyt kuin aikaisemmat neljä vuotta.

Mutta kyllä ne on ne hetket siellä kotona, mitkä palauttaa. Ja se, että ehtii silloin tällöin ystäviänsä nähdä. Tietysti lomapätkillä aina pyrin lähteä reissuun, niin pääsee irti arjen pyörittämisestä. Se on varmaan se kombo, millä tässä selvitään.

Olette koulutukseltanne niin ensihoitaja kuin poliisi. Millaisilla elämänajatuksilla aikoinaan noihin koulutuksiin haitte?

- Kun nuorena ammattia valittiin, lueskelin valintaopaskirjaa ja sieltä erilaisia ammatteja ja vaatimuksia niihin. Silloin nuorena minua kiinnosti poliisin ja lääkintävahtimestari-sairaankuljettajan ammatit. Poliisin ammattiin minulla ei silloin ollut mitään mahdollisuuksia johtuen pituusvaatimuksista ja silmälaseista. Hakeuduin sitten lähihoitajakoulutukseen ja sitä kautta olen alalle ajautunut. Kun ensihoitaja (AMK) -koulutus tuli, hain ja onnekseni pääsin sitä opiskelemaan. Sitten myöhemmässä vaiheessa, kun poliisilta poistui pituusvaatimus ja silmien taittovirheleikkaus sallittiin, pystyin hakeutumaan siihenkin koulutukseen.

Muistatteko vielä, mistä se tunne tuli, että nämä alat vetivät teitä puoleensa?

- Kyllä se on ollut varmaan jonkinnäköinen jännitys alun perin silloin nuorena, että tuo mahtaa olla jännää hommaa, mutta ehkä sitä myöhemmin ajattelee, että ne molemmat ammatit ovat vaihtelevaa ja vaativaa työtä, eikä ole sellaista rutinoitunutta. Siinä pitää olla valmis kaikkeen. Ja varmasti jonkinnäköinen ihmisten auttamisen halu, eritoten ensihoitajana, mutta toki poliisissa se on auttamista turvallisuuden ylläpitämisessä. Noista se kai sitten muodostuu.

MINISTERITAPAAMINEN

Tunnistatteko itsessänne näitä samoja tunteita tai paloa, mikä myös nykyiseen työhönne ajaa?

- Kyllä ainakin tunnistan edelleen niiden tehtävien ja ammattien arvot ja arvostuksen, miten tärkeää hommaa se on – siinä mielessä kyllä. Toki tässä, kun alkaa olla monta vuotta, kun on viimeksi istunut minkään värisessä pakettiautossa, niin toki sieltä valitettavasti vähän tippuu kyydistä. Mutta arvostus ja niiden arvon tunnistaminen ei ole lähtenyt minnekään. Siellä tehdään hyvää kovaa työtä päivittäin.

Mikä sai teidät alkujaan lähtemään politiikkaan mukaan?

- Se on myös hyvä kysymys. Varmaan se alun perin lähti vaikeavammaisesta tyttärestäni, jonka myötä huomasin, että palvelut ovat hyvin epätasa-arvoisia eri puolella Suomea. Sitä kautta tuli hakeuduttua politiikkaan. Mutta toki nämä huomiot vahvenivat omien am-

pelastusalan huomioiminen tässä hyvinvointialueuudistuksessa, se pitää varmistaa, ettei jäädä mopen osaan siellä alueilla.

mattieni myötä myös. Muistan, kun poliisikoulun aikaan jaksoin hämmästellä rikoslain löperyyttä. Silloin jo ajattelin, että mitenkäs tätä voisi muuttaa. Ja silloin jo alkoi valtakunnan politiikka kiinnostaa.

Puhutaan politiikkaa

Mitä asioita haluatte painottaa ja erityisesti viedä eteenpäin nyt sisäministerinä?

- Totta kai kaikkia hallitusohjelman kirjauksia. Pyrin siihen, että ne mahdollisimman hyvin saadaan toteutukseen ja muuntumaan lainsäädännöksi tai käytänteiksi. Mutta luonnollisesti, kun katsoo ympärilleen turvallisuustilannetta, on äärimmäisen tärkeää, että viranomaisten toimintavaltuudet, resurssit ja muun muassa tiedonvaihdon esteiden purkaminen hoidetaan. Pelastusalalla on pelastajapula, joka viime eduskuntakaudella nousi

hyvin voimakkaasti hallintovaliokunnassa esiin. Ja tietysti pelastusalan huomioiminen tässä hyvinvointialueuudistuksessa, se pitää varmistaa, ettei jäädä mopen osaan siellä alueilla. Sitten maahanmuuton paradigmamuutos on tärkeää, jotta voidaan ennaltaehkäistä väärinkäytöksiä ja suunnata ne resurssit oikeasti apua tarvitseville.

Hallitusohjelmassa on paljon asioita pelastusalaa koskien. Onko jotain tärkeysjärjestystä, miten niitä pyritään viemään eteenpäin?

- Tietysti pelastajapulan hoitaminen on äärimmäisen tärkeää, että meillä on veto- ja pitovoimaa, ja että meillä riittää koulutettavia ihmisiä ja töihin pelastusalalle. Mutta siellä on myös työturvallisuuteen liittyviä asioita, joita varsin pitkään ala on toivonut huomioitavan. Siellä tulee tietysti tämä ensihoitajien rinnastaminen virkamieheen väkivaltatilanteessa. Mutta siellä on myös Ruotsista otettu ajatuksenmalli sinivilkkusabotaasi-lainsäädäntöön, jossa on tarkoituksena ennaltaehkäistä hyökkäyksiä viranomaisia vastaan, tai ainakin antaa niistä riittävät rangaistukset.

Hallitusohjelmassa on pelastusalalle määriteltyjä asioita, jotka koskevat koko hyvinvointialuetta ja siksi tehtäneen yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Millaisella yhteistyöllä näiden asioiden toteutumisesta pystytään huolehtimaan?

- Tärkeää on se, että tässä hyvinvointialueen ohjauksessa STM:n SM:n ja VM:n välinen yhteistyö edelleen tiivistyy. Ja kyllähän tämä yhteistyörakenne turvaa sen, että pyritään ministeriöiden yhteistyönä tekemään asioita. Tällaisia yhteisiä ohjausprosesseja on jo useissa johto- ja asiantuntijatason yhteistyöryhmien käsittelyssä. Valtiovarainministeriö on parhaillaan asettamassa tällaista ohjauksen uudistamisryhmää, jonka tavoitteena on ohjauksen yhtenäistäminen. Kyllähän siellä on eroja pelastustoimen ja soten välillä, mutta on sitä paljon yhteistäkin, ettei kaikki asiat ihan erillisiä ole.

Miten sisäministeriössä huomioidaan Suomen alueelliset erot, nimenomaan pelastusalalla?

- Tietysti tämä toimintaympäristön analyysi ja sen muutokset ovat keskeisiä tekijöitä palveluiden suunnittelussa ja kehittämises-

sä. Meidän täytyisi saada vähän samaan tapaan kuin sotepuolella THL tuottaa tietoa, niin myös pelastusalalle tarkempaa tietoa toimintaympäristöstä, jotta siihen pystytään myöskin vastaamaan. Kyllähän palveluiden tuottamisen lähtökohta on riskiperusteisuus ja lisäarvon tuottaminen yhteiskunnalle. Sitten hyvinvointialueiden tulee arvioida niiden omien alueidensa riskit ja määritellä sen pohjalta pelastustoimen palveluita ja tuottaa niitä tehokkaasi, laadukkaasti ja vaikuttavasti. Ja totta kai ohjauksella pyritään vaikuttamaan siihen, että palvelut tuotetaan samankaltaisesti samankaltaisilla alueilla.

Miten me pelastusalalla toimivat voisimme auttaa teitä sisäministerinä alamme asioiden eteenpäin viemisessä?

- Ilman muuta kaikenlainen yhteydenpito on puolin ja toisin toivottavaa, että minä saan viestejä kentältä, miten siellä menee ja millaisiin asioihin siellä on kiinnitetty huomiota. Mielestäni tämäntyyppinen vuoropuhelu on oikein toivottavaa.

Mitä muuta haluaisitte kertoa Palopäällystö-lehden lukijoille?

- Haluan kiittää pelastusalaa hyvästä työstä ja toivotan jaksamista tässä kovassa alassa. Vaikka välillä on vähän turbulenttista, vähän niin kuin pelastusalan arvojen mukaan: Yhdessä tehden hyvä tulee!

Terhi Kallio viestinnän asiantuntija, SPPL

Sisäministeri vierailulla Palopäällystöliitossa.

Kohti parempaa työhyvinvointia –kysyen ja kuunnellen

Vuosi sitten toteutettiin ensimmäisen kerran valtakunnallinen pelkästään pelastusalalle suunnattu työssäjaksamisen kysely. Muitakin työhyvinvointiin liittyviä kyselyitä on viime aikoina eri pelastuslaitoksilla ja hyvinvointialueilla tehty. Kyselyyn vastanneen näkökulmasta on tärkeää saada ensin kuulla kyselyn tuloksista ja sen jälkeen saada tietää, millaisia vaikutuksia sillä on omalla työpaikalla.

Korona-aika ja sen jälkimainingit kuormittivat ennen näkemättömällä tavalla pelastusalaa ja sosiaali- ja terveysalaa. Paluuta vanhaan ei sen jälkeen ole ollut. Työnantajat, kunnat ja tutkimustalot ovat teettäneet erinäköisiä kyselyitä kuullakseen työntekijöiden jaksamisesta. Ja se on oikein hyvä. Ilmassa on kuitenkin saattanut olla havaittavissa turtumistakin kyselyiden määrään – etenkin, jos niillä ei ole koettu olevan riittävää vaikutusta työympäristöön tai itse työhön.

”Kyselyihin vastaajat odottavat monesti nopeasti tapahtuvia muutoksia ja näkyviä toimia, mikäli palautetta on annettu kriittisestikin”, työsuojeluvaltuutettu Jukkapekka Patoluoto Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta selventää. ”Esille nostetuista asioista onkin voitava keskustella yhteistyössä. On myös tunnistettava ja tunnustettava esille nostetut kehittämiskohteet, vaikka kaikki esille nostetut asiat eivät olisikaan heti ratkaistavissa.”

vaihteen jälkeen. Tämä on saattanut vaikuttaa siihen, ettei työssäjaksamisen kyselyä ole käsitelty yhdessä kaikilla pelastuslaitoksilla.

"Kyselyn tulosten läpikäynti yhdessä työyhteisön kanssa on tärkeää. Vaikka aikaa on jo kulunut, voidaan tuloksia peilata tähän päivään ja miettiä missä mennään nyt, mihin pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota ja missä asioissa on päästy eteenpäin", kannustaa Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoitopäällikkö Sanna Kauppinen. Hän on Pelastusalan henkisen työsuojelun toimikunnan puheenjohtaja ja oli mukana tämän kyselyn toteuttamisessa.

Keinoja löytyy, kun tarpeet ovat tiedossa

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on panostettu viime aikoina hyvinvointiin ja työssäjaksamiseen muun muassa tarkentamalla organisaatiorakennetta, kehittämällä

Hyvän työpaikan onnistumiseen tarvitaan jokaisen työntekijän panostus ja toimivat tukirakenteet.

Hyvinvointialueuudistus kuormitti koko henkilöstöä

Viime syksy oli erityisen kiireistä aikaa hyvinvointialueuudistuksen myötä. Isoja muutoksia oli tulossa organisaatiorakenteisiin, ja epävarmuus kuormitti korona-ajan uuvuttamia työntekijöitä entisestään. Työssäjaksamisen kyselymme osui tuohon samaan ajankohtaan, ja vastauksissa kuului tilanteen tuoma kuormitus.

”Kyselyn toteuttamisen ajankohta oli hyvinvointialuevalmistelujen suhteen hiukan hankala”, paljastaa Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jari Hyvärinen. ”Sinällään kuitenkin uskon, että kysely otettiin vastaan positiivisella mielellä, jota ajatusta osaltaan puoltaa vastaajien suhteellisen suuri lukumäärä.”

Hyvinvointialueuudistuksen työt ovat pitäneet päällystöä kiireisenä myös vuoden-

johtamiskulttuuria sekä aloittamalla esihenkilövalmennuksia.

”Nämä aiheet ovat olleet polttopisteenä kyselyjen tulosten perusteella”, Patoluoto kertoo.

Keski-Uudellamaalla on tehty yhteistyötä myös TTL:n kanssa kyselyiden myötä esiin nousseisiin kiusaamiseen ja epäasialliseen kohteluun liittyen.

”TTL:n toimesta on esihenkilöille ja henkilöstölle käyty läpi pelastuslaitoksemme Häirintävapaa pelastuslaitos -ohje ja tämän toteutus on valvottu työsuojeluyhteistyössä.”

Hyvärinen korostaa puolestaan sitä, miten siirtyminen hyvinvointialueuudistuksessa osaksi todella suurta toimijaa toi mukanaan sekä hyviä että huonoja muutoksia. Vaikka byrokratia lisääntyy suuremman organisaation kautta, on pelastusalan toimialan pidettävä huolta siitä, että toimialan

erityistarpeet huomioidaan tehdessä ratkaisuja esimerkiksi henkilöstöetuuksien ja työterveyshuollon järjestämisen osalta.

”Pienten laitosten etuna on varmaan toiminnassa niiden ketteryys ja matala byrokratian määrä, joka vaikuttaa todennäköisesti myös oman työn vaikuttamismahdollisuuksiin”, Hyvärinen arvioi.

Kyselyssä nousi vahvasti esiin vaikuttamismahdollisuuksien vähäisyys organisaatioissa. Hyvärinen kiinnitti kyselyn tuloksissa huomiota eri henkilöstöryhmien osittain toisistaan voimakkaastikin poikkeaviin arvioihin. Hän arveli laitosten kokoerojen mahdollisesti selittävän tätä tulosta.

”Päijät-Hämeen hyvinvointialueella olemme ottaneet käyttöön henkilöstöohjelman, jonka tavoitteena on muun muassa turvata henkilöstön riittävyys ja työkyky. Ohjelmassa on paljon toimenpiteitä ja muun muassa erilaisia henkilön etuisuuksiin liittyviä kohtia, joilla pyritään lisäämään henkilöstön yhteisöllisyyttä, osaamisen kehittämistä, reilua johtamista sekä veto- ja pitovoimaa. Selkeät tavoitteet, mahdollisuudet kehittää omaa osaamistaan ja olemassa olevan ammattitaidon arvostaminen kasvattavat motivaatiota tehdä työtä”, Hyvärinen avaa.

Kyselyn yhtenä kritiikin kohtana nousi esiin tyytymättömyys oman laitoksen sisäiseen viestintään. Päijät-Hämeessä on tähän myös kiinnitetty huomiota. Avoimuus on kaiken lähtökohta.

”Sisäisen viestinnän kanavat ovat hyvinvointialueelle siirryttäessä muuttuneet, ja henkilöstöä on perehdytetty ja kannustettu niiden aktiiviseen käyttöön. Kannustamme myös esihenkilöitä avoimeen tiedon jakamiseen. Jokaisella työntekijällä on lisäksi velvollisuus seurata intraa ja muita sisäisiä viestinnän kanavia”, Hyvärinen listaa.

Työhyvinvointikyselyitä jatkossa

Hyvän flow’n säilyttäminen tai korjaaminen työpaikalla on luonnollisesti monen tekijän summa. Hyvän työpaikan onnistumiseen tarvitaan jokaisen työntekijän panostus ja toimivat tukirakenteet. Patoluoto toivoo, että epäkohtiin puututtaisiin hyväksyvästi ja nopeasti eikä tuleen jäätäisi makaamaan:

”Vastaavien kyselyjen tulosten perusteella olisi tehtävä myös analyysia työpaikan tilasta. Toimivia malleja ja menetelmiä tulisi kehittää jatkuvasti”, Patoluoto summaa.

Hyvärinen kokee, että kyselyt ovat tarpeellisia, mutta niiden ajankohta ja sisältö tulisi valita huolellisesti.

myös työnantajien omaa seurantaa ja kyselyjä valtakunnallisten tutkimusten lisäksi”, Hyväri nen muistuttaa.

"Olemme henkisen työsuojelun toimikunnassa keskustelleet siitä, että vastaava kysely voisi olla hyvä uusia esimerkiksi parin vuoden välein. Olemme myös miettineet, miten hyviä käytänteitä pystyttäisiin jalkauttamaan muille alueille, millä

keinoin jossakin on haasteisiin vastattu ja päästy eteenpäin. Näitä hyviä käytänteitä löytyy varmasti paljon, mutta nyt meillä ei oikein ole foorumia, millä näitä saisi jaettua", Kauppinen kertoo.

Terhi Kallio viestinnän asiantuntija, SPPL

hyvinvointialueen ensihoitopäällikkö Sanna Kauppinen

Työssäjaksamisen kysely 2022

2022 toteutettuun pelastusalan työssäjaksamisen kyselyyn saatiin yhteensä 655 vastausta 20 pelastuslaitokselta. Kyselyn tulokset julkaistiin viime toukokuussa ja niistä kerrottiin myös edellisessä Palopäällystö-lehdessä. Kyselyn toteutti Pelastusalan henkistyön työsuojelun toimikunta, joka on yksi Palopäällystöliiton asiantuntijatoimikunnista.

Kiitetyt asiat

• Työ/virkasuhteen joustavuus

• Vaikuttamismahdollisuudet omassa työssä

• Työterveyshuolto

Lue koko raportti:

Kehitettävät asiat

• Vaikuttamismahdollisuudet organisaatiossa

• Sisäinen viestintä

• Palkkaus

• Johtaminen

sppl.fi/pelastusalan-henkisen-tyosuojelun-toimikunta

työsuojeluvaltuutettu Jukkapekka Patoluoto

HALLINTO JA TUKIPALVELUT -JAOSTON KUULUMISIA

Officers Development Program tarjoaa eurooppalaista kouluttautumista palopäällystölle

Palopäällystön kehittämisohjelma –ODP – on Eurooppalaisten palopäällystöliittojen järjestön FEUn kehittämä ja lanseeraama koulutus. Sen tavoitteena on tuoda uutta oppia ja ammatillista vaihtoa eurooppalaisten kollegojen kanssa. Ohjelma jakaantuu sekä verkkojaksoihin että lähiopetukseen erilaisia oppimismenetelmiä käyttäen. Ohjelman suoritettuaan opiskelija on saanut tietoja ja taitoja, joita voi hyödyntää omassa työssään.

Ohjelma on suunnattu eurooppalaiselle palopäällystölle, joilla on vähintään viiden vuoden kokemus strategisesta työstä ylemmältä tasolta. Pääsy koulutukseen edel-

lyttää myös alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa sekä hyvää englannin kielen osaamista. Lisäksi vaaditaan, että opiskelijat ovat motivoituneita oppimaan ja työskentelemään eurooppalaisten kollegojensa kanssa keskittyen strategisiin aiheisiin.

Vuoden 2023 koulutuksen teemat liittyivät kestävään

kehitykseen

Tämän vuoden koulutus oli vuorossaan toinen ja se järjestettiin 12.–16. kesäkuuta Arnhemissä. Järjestäjänä toimi National Fire Academy (NFA, Brandweeracademie), joka on osa Alankomaiden julkisen turvallisuuden instituuttia (NIPV).

Lähikoulutuksessa keskityttiin strategisiin aiheisiin, jotka ovat tärkeitä Euroopan pe-

lastustoimen kannalta nyt ja tulevaisuudessa. Ohjelman sisältö muotoutui kahden pääteeman ympärille, jotka liittyivät YK:n kestävän kehityksen teemoihin, ja jotka ovat nousseet esille FEUn kokouksissa ja kansainvälisestä kehityksestä. Tämän vuoden pääteemat olivat: Miten turvaamme palo- ja pelastuslaitosten tulevaisuuden muuttuvassa maailmassa ja miten voimme laajentaa pelastustoimen yhteistyötä eurooppalaisessa kontekstissa.

Viikko verkostoitumista

tarjolla taas ensi vuonna

Officers Development Program antaa erinomaiset mahdollisuudet oppia lisää kestävän kehityksen johtamisesta pelastustoimessa. Kurssilla luennoi Euroopan huippu asiantuntijoita, ja ryhmätöiden aikana oli mahdollisuus keskustella syvemmin aiheista muiden osallistujamaiden kollegoiden kanssa. Tämä koulutus tarjosi hyvät mahdollisuudet uusien kontaktien ja uusien verkostojen luomiseen. Suosittelen lämpimästi myös sinua sijoittamaan viikko elämästäsi tälle kurssille. Seuraava kurssi järjestetään ensi vuoden keväällä/kesällä. Ilmoittautumisesta kerrotaan myöhemmin Palopäällystöliiton verkkosivuilla.

Torbjörn Lindström pelastuspäällikkö

Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Hallinto ja tukipalveluiden jaostokokous 27.10.2023

Monen jaostomme jäsenen työkuvat ja -pisteet ovat hyvinvointialueuudistuksessa muuttuneet. Kaikille ei ole itsestään selvää saada osallistua liiton toimintaan, koska uudet esihenkilöt eivät välttämättä koe tästä olevan hyötyä, tai jäsenet itse kokevat, etteivät enää kuulu palopäällystöön.

Jaoston tulee vastata uusiin haasteisiin, joten jaostokokouksessa sinulla on mahdollisuus vaikuttaa mihin suuntaan jaostoa kehitetään.

Osallistu siis kokoukseen!

Hallinto ja tukipalvelut -jaostolla on jaostokokous 27.10.2023 klo 14 Teamsissä.

Peter

Johansson puheenjohtaja

Hallinto ja tukipalvelut -jaosto

Officer Development Program eli ODP:n tapaaminen Hollannissa 2023.

Pelastustoiminnan koulutuksille ja seminaareille on kysyntää

Ensimmäinen vuosi hyvinvointialueiden pelastuslaitoksissa alkaa lähestyä päätöstään.

Viime syksynä Pelastustoiminta-jaoston luottamushenkilöiden kesken keskustelimme siitä, kuinka hyvinvointialueuudistus tulisi näkymään jaostomme toiminnassa. Nyt tiedämme, että pelastustoiminnan koulutuksille ja seminaareille on edelleen kysyntää jäsenistömme keskuudessa.

Osallistujia pelastuslaitoksista ja sopimuspalokunnista sekä toiminnasta kiinnostuneita on löytänyt jaostomme järjestämiin koulutustapahtumiin. Kiitos kaikille osallistuneille.

Pelastustoiminnan vaatimukset kehittyvät ja osaamisenhallintaan panostaminen korostuu entisestään. Kansainvälisyys ja globaalit tapahtumat, kuten sään ääri-ilmiöt metsäpaloineen ja myrskyineen sekä opit maailmalta rauniopelastamisen suorituskyvyn tarpeellisuudesta ovat esimerkkejä laajentuneista pelastustoiminnan vaatimuksista. Näistä olemme kuluvana vuonna kuulleet kokemuksia Pelastustoiminnan Tunti turvaa

-webinaareissa. Näkökulmat oppeihin, varautumiseen ja pelastustoiminnan suorituskyvyn kehittämiseen ovat jatkossakin ajankohtaisia aiheita.

Tulevat koulutukset

Pelastustoiminta-jaoston ensi vuoden toimintasuunnitelma on valmisteltu ja se tullaan esittelemään jaostokokouksessa

11.10.2023 sekä vahvistamaan syysliittokokouksessa, osana Palopäällystöliiton ensi vuoden toimintasuunnitelmaa. Fokus on edelleen osaamisen kehittämisen tukemisessa. Suunnitelmissamme on järjestää

jäsenistölle, ja muillekin kiinnostuneille, käytännönläheisiä koulutuksia, joista tieliikennepelastaminen ja putoamisvaarallisella alueella työskentelyn (PVAT) tapahtumien suunnittelu on jo hyvässä käy nnissä. Pelastustoiminnan johtamiseen liittyviä toiveita on myös esitetty.

Liiton koulutuskalenteriin vuodelle 2024 saadaan varmasti hyvä kattaus pelastustoiminnan koulutustilaisuuksia. Palopäällystöliitto tarjoaa erinomaisen alustavan osaamisenhallinnan kehittämiseen – kentän tarpeiden tukemiseen. Kannattaakin laittaa liiton viestintäkanavat ja koulutuskalenteri seurantaan sekä olla aktiivinen myös oman työantajan suuntaan koulutusmahdollisuuksien suunnittelussa.

Jaostokokous

Pelastustoiminta-jaoston sääntömääräinen jaostokokous pidetään 11.10.2023 Messukeskuksessa, Helsingissä. Kokouksessa esitetään liittohallituksen vahvistettavaksi jätettävä jaoston toimintasuunnitelma vuodelle 2024, valitaan seuraavaksi kolmeksi vuodeksi jaoston puheenjohtaja sekä valitaan johtokunnan jäsenet ja varajäsenet erovuorossa olevien tilalle.

Tervetuloa vaikuttamaan jaoston toimintaan, tapaamaan tuttuja ja osallistumaan samana päivänä Turvallisuus 2023 -messuihin Messukeskuksessa.

Erinomaista syksyn jatkoa!

Terveisin, Ville Mensala

puheenjohtaja

Pelastustoiminta-jaosto

VAPAAEHTOISPALOKUNTATOIMINTA-JAOSTON KUULUMISIA

Ehdota Vuoden sopimuspalokunnan päällikköä

Etsimme Vuoden 2023 sopimuspalokunnan päällikköä.

Tee esitys Palopäällystöliiton verkkosivuilla 1.10.2023 mennessä.

Palopäällystöliitto myöntää vuosittain Vuoden sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustuksen. Tunnustuksen tarkoitus on kohottaa sopimuspalokunnan päällikön arvostusta ja kiittää tunnustuksen saajaa hänen tekemästään työstä sekä kannustaa palokunnan päällikköä kehittämään aktiivisesti palokuntien toimintaa pelastustoimen hyväksi. Keskeistä on pelastusalan arvojen mukainen toiminta. Tunnustuksen saaja julkistetaan Palopäällystöliiton syyskokouksen yhteydessä. Tunnustus on jaettu tähän mennessä kahdeksan kertaa.

Sopimuspalokunnan

päällikön tehtävät

Sopimuspalokunnan päällikkö toimii yhdistyksensä edustajana osana alueellista pelastustoimea. Hän on luottamushenkilö, joka vastaa palokunnan pelastustoiminnan

tehokkuudesta ja laadukkuudesta yhdistyksessään. Päällikön tehtävässä tarvitaan hallinnollista ja johtamistaidollista osaamista sekä monipuolisia suunnitteluvalmiuksia.

Palokunnan päällikön perustehtäviä ovat palokunnan toiminnan johtaminen, organisoiminen ja kehittäminen. Hänen tulee saada jäsenet osallistumaan aktiivisesti toimintaan ja huolehtia uusien jäsenten rekrytoinnista. Hän jakaa tehtäviä, tukee ja ohjaa niiden suorittamista sekä kannustaa henkilöstöä. Palokunnan päällikkö toimii usein oman palokuntansa osalta tilannepaikanjohtajana hälytystehtävillä.

Esitysten lähetys

Esityksen Vuoden sopimuspalokunnan päälliköstä voi tehdä yhteisö tai yksityinen henkilö. Viime vuonna tehdyt esitykset voidaan hyväksyä sellaisenaan tai täydennettynä. Uu-

sinnasta tulee ilmoittaa Palopäällystöliittoon. Palopäällystöliitto toivoo myös pelastuslaitoksilta esityksiä Vuoden sopimuspalokunnan päälliköstä.

Lähetä esityksesi 1.10.2023 mennessä liiton verkkosivuilla olevalla lomakkeella: sppl.fi/vuoden-sopimuspalokunnan-paallikko-tunnustus

Vapaaehtoispalopäällystön seminaaripäivä

7.10.2023 klo 9.30–17.30, Rauman uudella paloasemalla

Ohjelma Lisäksi

Ohjelmassa on ajankohtaisia alustuksia, tietoa palokuntien toiminnan suunnittelun tueksi sekä tutustuminen vastavalmistuneeseen paloasemaan. Tervetuloa vaihtamaan kuulumisia ja jakamaan kokemuksia!

Klo 17 jaostokokous

Klo 19 illallinen Scandic Raumassa (pelkälle illalliselle myös mahdollisuus osallistua)

Katso lisätiedot ja ilmoittautuminen liiton sivuilta: sppl.fi/kalenteri/vapaaehtoispalopaallyston-seminaaripaiva

Muistutuksena Sopimuspalokuntien koulutuspäivä 7.10. Turvallisuuskeskuksessa, Porissa. Kysy vapaita paikkoja Pasi Uurasmaalta sähköpostilla pasi.uurasmaa@sppl.fi

Lisää tietoa koulutuspäivästä: sppl.fi/kalenteri/sopimuspalokuntien-koulutuspaiva

Harjoitusarviointien systemaattisuus työn alla EU-hankkeessa

Harjoitustoiminnan vaikuttavuuden parantaminen on tärkeä haaste EU:n pelastuspalvelualalla. INEGMA-E²-hankkeessa kehitettiin pelastuspalveluharjoitusten arvioinnin systemaattisia menetelmiä.

International Network of Evaluators & Guideline for a Methodological Approach in Exercise Evaluation (INEGMA-E2) EU-hanke päättyi kesäkuussa 2023. Sen suomalaisena kumppanina toimi Laurea-ammattikorkeakoulu. Muina osapuolina olivat Romanian sisäministeriö, itävaltalainen DCNA (Disaster Competence Network Austria), Itävallan teknillinen korkeakoulu AIT, saksalainen maanpuolustuskorkeakoulu UniBW, puolalainen

IT-alan yritys ITTI sekä Saksan kriisinhallintakeskus BKK.

Arviointi tukemaan

harjoitusten vaikuttavuutta

pienimuotoisista harjoituksista laaja-alaisiin Full Scale Exercise -kokonaisuuksiin. Haasteena on, miten eri tason harjoituksista syntyisi ketjuja, joissa kehittämishavainnot liikkuvat ja niitä hyödynnetään koko ketjun läpi.

Yliopettaja

Harri

Ruoslahti

Hankkeen tavoitteena oli kehittää eurooppalaisten pelastuspalveluharjoitusten (Civil Protection Exercises) arvioinnin systemaattisuutta ja parantaa harjoitusten tuottaman tiedon hyödynnettävyyttä. Keskeiseksi työssä nousi harjoitusten, niiden skenaarioiden ja toteutuksen jatkuvan kehittämisen tukeminen sekä harjoituksen osallistujien osaamisen ja oppimisen syventäminen harjoitusarvioinnin avulla.

Euroopan unionin pelastuspalvelualaa koordinoivan DG ECHO:n kannalta EU:n harjoitustoiminnan vaikuttavuuden parantaminen on tärkeä haaste. Samalla työ tukee kansallisen harjoitustoiminnan arvioinnin kehittämistä. Valmiusharjoitusten arvioin-

Laurean työpaketissa keskityttiin systematisoimaan harjoitusarvioinnin menetelmiä. ”Harjoitusarvioinnin tulee tukea oikealla tavalla harjoituksen toteutusta”, toteaa työtä koordinoinut yliopettaja Harri Ruoslahti. ”Olennaista on, että osallistujat eivät haksahda ’harjoittelemaan harjoittelemista’ vaan heille annetaan tilaa toteuttaa harjoitustehtävää aidosti oman osaamisensa puitteissa. Yksilön oppimisen tukeminen osana organisaatiota on harjoitusarvioinnin keskeinen tavoite”, Ruoslahti alleviivaa.

Laurean tiimi keräsi materiaalia harjoitusarviointien toimivuuden analyysiin ja kehittämistarpeiden tunnistamiseen vuoden 2022 aikana muun muassa YK-järjestöjen HNPW-viikolla Genevessä ja valtakunnalli-

Yksilön oppimisen tukeminen osana organisaatiota on harjoitusarvioinnin keskeinen tavoite .

nin kehittäminen osana alueellisen valmiussuunnittelun kokonaisuutta on Suomessakin ajankohtaista.

Harjoitusten tiedonhallinnan haastetta

ratkomassa

Komission CPEX-harjoitusohjelmien alla toteutetaan eri tason harjoituksia karttaharjoituksista komentohuoneharjoituksiin ja yksittäisten kumppanien kesken toteutetuista

silla Suuronnettomuuspäivillä Tikkurilassa. INEGMA-hankkeen tuloksena syntyi EU:n Civil Protection -harjoitusten arvioijan käsikirja ja siitä tiivistetty taskuopas. Hankkeen pysyvällä sivustolla voi ilmoittautua jäseneksi eurooppalaisten harjoitusarvioitsijoiden pooliin: inegma-e2.eu

Harriet Lonka FT, TKI-asiantuntija Laurea-ammattikorkeakoulu

Suomessa kehitetään valmiusharjoitusten arviointia

jatkumo harjoituksen suunnittelusta toteutukseen ja harjoitusarvioinnin kautta tulosten jalkauttamiseen. Keskeistä on alueilla yhtenäisesti hyödynnettävän harjoitusalustan käyttöönotto.

Harjoitusten tuottaman tiedon hyödyntämisessä pullonkaulana ovat toimijoiden resurssit. ”Harjoitussuunnitelma täytyisi rakentaa niin, että harjoituksen jälkihoitoon ja sen tuottaman tiedon käsittelyyn varataan riittävästi voimavaroja”, Henttu kertoo.

kanssa läpi harjoitusten esiin tuomia kehitystarpeita”, tarkentaa Henttu.

Kehittämisprojektin pohjalta päivitetty harjoituskonsepti sekä muun muassa siihen liittyvä sähköinen harjoitusalusta otetaan käyttöön vuoden 2024 alussa.

Harriet Lonka

Johtaja Joni Henttu , Lapin AVI Jaostokokous

Johtaja Joni Henttu Lapin AVIsta on mukana alueellisten valmiusharjoitusten konseptia päivittävän projektin ohjausryhmässä. ”Harjoitusten arvioinnin kokonaisuus on yksi keskeisistä kehittämiskohteista”, Henttu toteaa.

Valmiusharjoitusten prosessia kehitetään huomioimaan paremmin

Jatkossa valmiusharjoitusten tuloksia hyödynnetään myös valmiustarkastuksissa, jotka Pelastuslain 84 §:n mukaisina otetaan käyttöön osana alueellista varautumista. Kyse on erityisesti laadullisesta tarkastelusta: mitä syötteitä harjoituksista on saatu toiminnan kehittämiseen ja miten näitä on viety organisaatiossa käytäntöön.

”Emme luo mitään kamreerimaista tarkastusta vaan yhdessä yhteistoimintaviranomaisten kanssa käymme toimijoiden

Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään keskiviikkona 11.10.2023 klo 15.00. Paikkana Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, kokoustila Ekman, (Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki).

EduLarp – pedagoginen roolipeli turvallisuusviestinnässä

Oppimisen tutkijat ovat huomanneet, että lapsen ymmärryksen rakentumista voidaan vahvistaa toiminnallisilla ja kokemuksellisilla tavoilla. Kokeilimme opettajankoulutuksen, päiväkodin ja Satakunnan pelastuslaitoksen kanssa Raumalla, voitaisiinko roolipeliä käyttää turvallisuusviestinnän tukena.

EduLarpissa ei ole yleisöä, eikä peli ole draamallinen kertomus. Pelin tärkein vaihe on loppukeskustelu, jossa kerrataan yhdessä koettua ja tarpeen vaatiessa voidaan loppuratkaisu pelata uudelleenkin.

Lapset roolipelaajina

Tässä kokeilussa aikuiset olivat laatineet kehyskertomuksen ja lapset saivat valita omat roolinsa. Lasten suosiossa olivat isosiskojen ja -veljien roolit sekä kissat ja koirat, mahtuipa joukkoon yksi gepardikin. Jokainen osallistuja sai roolipäähineen. Kerroimme pelaajil-

le, että kyseessä olisi koti-ilta. Pelin juoneen liittyi myös poistumistilanne, kun perheen pizzaillallinen sauhusi uunissa. Hätänumeroonkin soitettiin.

EduLarp aikuisten pelinä

Palopäällystöliiton Turvallisuusviestinnän opintopäivillä Hämeenlinnassa viime toukokuussa osallistujat heittäytyivät aikuisten pedagogiseen roolipeliin. ”Taloyhtiö Karjakunnaksen” vaiheikkaassa kokouksessa asukkaat tyrehdyttivät verenvuotoa ja hoitivat pyörtynyttä. Välillä lausuttiin runo ja ehdotettiin

jopa yhteislaulua. Mukana pelissä oli runsas joukko asunto-osakeyhtiön kiivaita asukkaita ja mahtuipa joukkoon myös kantahämäläinen rekrytointiin perehtynyt riskienhallintapäällikkö, kärsivällinen hätäkeskuspäivystäjä sekä HPK:n kiireinen jääkiekkovalmentaja.

EduLarp on osa Kidisafe-hanketta, jota rahoitti Palosuojelurahasto.

Brita Somerkoski

erikoistutkija

Turun yliopisto

Salapoliisilaitoksen tutkija ”Mikko Tötterström” tutkii vaarallisia esineitä EduLarpissa Raumalla.

Turvallisuusviestinnän opintopäivillä EduLarp-pelissä oli roolihenkilölle kirjoitettu pyörtyminen tai sairaskohtaus. Pelaajien piti oivaltaa, miten toimia tilanteessa parhaalla mahdollisella tavalla.

Kuva: Juha Hassila

Puheenjohtajalta: vaikuttamistyötä ja kouluttautumista

Syksy on käynnistynyt vauhdilla kesän jälkeen. Olemme jo saaneet esimakua syystuulista, onneksi aurinkoisia ja lämpimiäkin päiviä on kuitenkin vielä luvassa. Pelastustoimen näkövinkkelistä hallitusohjelma pitää sisällään tärkeitä kirjauksia ja mielestäni voimme todeta, että meitä on kuunneltu. Viime viikolla päivänvalon nähnyt valtion ensi vuoden talousarvioesitys ei ihan niin hyvältä näyttänyt. Syksyn valtakunnallisen ja hyvinvointialueiden talousarviovalmistelussa meidän on pidettävä kirkkaana mielessä pelastustoimen strategiset tavoitteet ohjaamassa pelastustoimen kehitystyötä.

Palopäällystöliiton keskeinen rooli yhteiskunnan turvallisuuden edistäjänä ja jäsenistömme osaamisen kehittäjänä näyttäytyy strategiatyössä ja arjen tekemisessä. Osaamisen jatkuvalla kehittämisellä varmistamme, että olemme jatkossakin arvostettu asiantuntijaorganisaatio. Onnettomuuksien ehkäisyn täydennyskoulutus käynnistyi keväällä ja

koulutuksesta tulleet viestit ovat olleet positiivisia. Kiitosta on saanut esimerkiksi moduulimuotoinen toteutus ja etenkin koulutuksen sisältö.

Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivien ohjelma on hiottu valmiiksi. Työ käynnistyi Riskienhallinta-jaoston johtokunnan työseminaarissa juuri ennen kesää. Opintopäivät ovat tänä vuonna Messukeskuksessa rinnakkain turvallisuusalan suurimman messutapahtuman Turvallisuus- ja FinnSec-messujen kanssa 10.–11.10.

Jaostokokous ja uudet luottamushenkilövalinnat

Opintopäivien yhteydessä pidetään myös Riskienhallintajaoston jaostokokous tiistaina 10.10. klo 16.15. Jaostokokouksessa päätetään esimerkiksi jaoston johtokunnan luottamushenkilöpaikoista. Tänä vuonna erovuorossa on kaksi johtokunnan jäsentä ja yksi varajäsen. Tervetuloa mukaan!

Teemu-Taavetti Toivonen puheenjohtaja Riskienhallinta-jaosto

Mukavaa syksyä!

Yhteistyö osaamisen lisäämisessä

Yritysten tulevat Turvallisuusammattilaiset

Mistä saamme tulevaisuudessa yrityksiin Turvallisuusammattilaisia? Koulutammeko itse? Kouluttaako jokin muu taho? Tuntevatko turvallisuusalan yritykset todellisen tarpeen? Millaisia yhteistyöaiheita pelastustoimen ja sen kouluttajien kanssa olisi mahdollista löytää? Nämä ovat kysymyksiä, jotka ovat nousseet viime aikoina pintaan.

Käytän tässä tarkoituksella termiä turvallisuus, koska se on juuri niin laaja-alainen kuin lukijankin käsitys aiheesta on. Tämän päivän yritysten Turvallisuusammattilaisilla saattaa olla huomattava kirjo turvallisuuden osa-alueita vastuullaan (ympäristö, palo, Security, kyber-, kriisinhallinta, työturva…) ja

näihin liittyen kaikki aihealueen osatekijät kuten varautuminen, budjetointi, töiden ohjaus, palvelutoimittajien koordinointi, henkilöstön koulutus, organisaation johtaminen, viranomaisyhteistyö, johdon informointi ja raportoinnit jne. jne.

Kysely koulutuksista

Kaikessa päätöksenteossa tilannekuva olisi syytä olla mahdollisimman oikea. Siksi suunnittelemme jaostossa otsikon aiheeseen liittyen jaostomme jäsenille suunnattua kyselyä Turvallisuusammattilaisten koulutustarpeista ja kouluttajatahosta. Tässä yhteydessä tarkoitamme kahta näkökulmaa eli kenttätyön tekijöitä sekä heidän johtajiansa. Tavoitteena on saada parempi kuva siitä, mitä meidän kenttämme ajattelee tämän hetken tilanteesta

ja tulevaisuudesta.

Yksi perustavaa laatua oleva ero on tunnistettu koulutusten painopisteissä. Pelastusalan kouluttajatahojen pääteemana on pelastaminen ja yritysten painopiste on ennaltaehkäisyssä sisältäen turvallisuustarkastukset sekä turvallisuusteknologian ylläpidon. Tämä yksinkertaistus ei luonnollisestikaan ole koko totuus mutta karkeasti ottaen kuvaa asiaa.

Tämän lehden teemana on henkinen hyvinvointi. Erittäin kriittinen tekijä, jolla on suurin merkitys henkilöstön pysyvyyteen yrityksessä. Koulutus ja osaaminen liittyy keskeisesti yksilön hyvinvointiin. Siitäkin syystä meidän on rakennettava sellaista mallia tulevaisuuteen, jossa yritysten turvallisuuden tekijät ovat osaavia ja hyvinvoivia.

Päätteeksi

Yritysturvallisuus-jaosto jatkaa laaja-alaisesti yhteistyötahojen kanssa tehtävää verkostotyötä yhä verkottuneemmassa yhteiskunnassa.

Muhevaa syksyä, muistakaa liikkua ja ollaan yhteyksissä!

Kalle Seppänen puheenjohtaja Yritysturvallisuus-jaosto

Jaostokokous

Yritysturvallisuus-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään tiistaina 28.11.2023 klo 14.00. Paikkana Suomen Kansallisooppera (Helsinginkatu 58, Helsinki). Tervetuloa

Tulevat tapahtumat

Silja Line 15.–17.11.2023

Yritysturvallisuuden vuoden päätapahtuman ohjelma ja ilmoittautuminen on julkaistu! Suomen Palopäällystöliiton, Finnsecurityn, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Suomen Paloinsinööriyhdistyksen järjestämä Yritysturvallisuusfoorumi risteillään

seuraavan kerran 15.–17.11.2023. Tämän vuoden teemana on ”Keskinäisriippuvainen turvallisuus – miten hallita kokonaisuutta moninaisten uhkien edessä?”. Muistakaa siis merkitä päivät jo kalenteriin ja laittakaa ilmoittautumiset mahdollisimman hyvissä ajoin – marraskuuta kannattaa tässä tapauksessa odottaa!

Tunti turvaa -webinaarisarja on nykyisin koko liiton tuote. Näihin hienoihin webinaareihin pääsee liiton sivujen kautta sppl.fi

Yritysturvallisuusjaoston johtokunta kesäkuun kokouksessa Keskon pääkonttorilla. Kuvassa Petri Käyhkö, Tuomo Linjala, Veera Jämsén, Kalle Seppänen, Tuija Kilpeläinen, Juhana Jääskeläinen, Mikko Poutala. Kuvasta puuttuu Jussi Lång.

mukaan!

Tulevia tapahtumia syksy 2023 – kevät 2024

10.–11.10. Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät, Helsinki

11.–12.10. Turvallisuus- ja FinnSec-messut, Helsinki

1.–2.11. Mental Rescue Tools, Tuusula

15.–17.11. Yritysturvallisuusfoorumi, risteily Hki–Sth–Hki

15.–16.11. Vesisukellusseminaari, Hyvinkää

22.–23.11. Palontutkinnan opintopäivät, Jyväskylä

28.11. Säteilyn perusteet, säteilylähteet ja säteilymittaukset -kouluttajakoulutus, Tampere

29.–30.11. Mental Rescue Tools, Oulu

12.12. Jouluseminaari, Helsinki

30.–31.1. Riskiasumisen turvallisuusseminaari

13.–14.2. Battery Fire Safety and Suppression -seminar, Helsinki

9.–11.4. Palopäällystöpäivät 2024, Jyväskylä

6.–8.5. Opetusalan turvallisuusfoorumi, Hki-Sth-Hki

27.5. Palokuntien suomenmestaruuskilpailut, Hämeenlinna

Tervetuloa mukaan liiton tapahtumiin ja koulutuksiin!

Lisätiedot ja ohjeet ilmoittautumiseen löydät verkkosivuiltamme sppl.fi.

Palopäällystökalenteri saapuu jälleen loppuvuodesta!

Tuttu

Vuoden 2024

Palopäällystökalenteri toimitetaan kaikille liiton jäsenille

vuoden viimeisen Palopäällystö-lehden 4/2023 yhteydessä. Pääset siis

suunnittelemaan ensivuoden tapahtumat perinteiseen kalenteriin

myös vuonna 2024.

Anjalan VPK on palokuntien suomenmestari 2023

Palokuntien suomenmestaruudesta ja Jehumaljasta kilpailtiin 27.5.2023 Helsingissä. Jehumalja matkasi jälleen Kymenlaaksoon, tällä kertaa Anjalan VPK:n mukana. Tänä vuonna järjestelyistä vastasi Helsingin kaupungin pelastuslaitos yhteistyökumppaneineen. Suuri kiitos kilpailun järjestämisestä kaikille järjestelyissä mukana olleille! Kilpailun suojelijana toimi pormestari Juhana Vartiainen ja ylituomarina pelastusjohtaja Petri Talikka Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta.

Palokuntien suomenmestari on Anjalan VPK

Yleiseen sarjaan osallistui 21 kilpailuryhmää ympäri Suomea. Jehumaljan ja kokonaiskilpailun voiton nappasi Anjalan VPK, jolle voitto oli sen kilpailuhistorian yhdestoista. Kokonaiskilpailun toi-

seksi sijoittui Savion VPK ja kolmanneksi tuli Tirilän VPK.

Kilpailuryhmien välisen tietokilpailun paras oli Anjalan VPK. Henkilökohtaisen tietokilpailun voittaja oli Janne Nieminen (Anjalan VPK), toiseksi tuli Sami Harju (Inkeroisten VPK) ja kolmanneksi Esa Laine (Kaarinan VPK). Tietokilpailuun osallis-

tui kaikkiaan 146 henkilöä. Tietokilpailuun voi osallistua myös varsinaiseen kilpailuryhmään kuulumattomia henkilöitä ja heitä oli tälläkin kertaa mukana seitsemän.

Taitokilpailun voitti Savion VPK ja kalustokilpailun Naantalin VPK. Parhaaksi ryhmänjohtajaksi valittiin Severi Uurasmaa Savion VPK:sta.

Yleisen sarjan voittaja Anjalan VPK: Miikka Leinonen, Mika Jonsson, Janne Nieminen, Jesse Smolander, Tuukka Ahtiainen ja Jenna Tiukkanen.

Kuva: Antti Salminen

PALOKUNTIEN SM-KILPAILUT

Rauniopelastamisen rastilla tehtävänä oli nostaa sortunut rakenne, niin että viranomainen voi siirtää sortuman alle menehtyneen uhrin.

PALOKUNTIEN SM-KILPAILUT

Tuomarin lippu laskee alas, kun tehtävä on suoritettu ohjeiden mukaisesti oikein.

Veteraanisarjan voitto Jämsänkoskelle

Veteraanisarjassa kilpaili kuusi kilpailuryhmää ja sen voitti Jämsänkosken VPK. Veteraanisarjan toiseksi tuli Tirilän VPK ja kolmanneksi Selänpään VPK.

Veteraanisarjan pisteet lasketaan ainoastaan kalusto-osuudessa, mutta kilpailuryhmän jäsenet voivat halutessaan osallistua myös henkilökohtaiseen tietokilpailuun. Tänä vuonna 14 veteraanisarjan osallistujaa osallistui myös henkilökohtaiseen tietokilpailuun. Veteraanisarjassa kilpailuryhmän jäsenten yhteenlaskettu ikä tulee olla vähintään 290 vuotta ja yksittäisen jäsenen alaikäraja on 40 vuotta.

Viidestä palokunnasta oli mukana sekä yleisen sarjan että veteraanisarjan kilpailuryhmä.

Kaikki tulokset löytyvät kilpailun verkkosivuilta: www. palokuntiensmkilpailut.fi

Eristys eli tauko rastipaikkojen välissä.

Suojapukeutuminen ja sortumavaarallisen alueen tukeminen.

Pelastuskoululaiset esittelivät Stadin brankkereiden kalustoa.

Kilpailun tämänvuotinen teema oli pelastustoimi poikkeusoloissa.

PALOKUNTIEN SM-KILPAILUT

Kilpailussa kolme osa-aluetta

Jehumalja-kilpailu jakaantuu kolmeen osaan: tieto-, taito- ja kalustokilpailuun. Tietokilpailussa kukin kilpailija laatii vastauksensa itsenäisesti sekä henkilökohtaiseen että joukkuekilpailuun. Kilpailuryhmä suorittaa yhdessä taitokilpailun, jossa arvioidaan ryhmän taitoja annettuun tehtävään ilman ajanottoa. Kalustokilpailussa ryhmä suorittaa etukäteen tuntemattomat tehtävät "kuin hälytyksen" ja käytetty aika ratkaisee tuloksen.

Kilpailun tämänvuotinen teema oli pelastustoimi poikkeusoloissa.

Tietokilpailussa oli kysymyksiä liittyen väestönsuojeluun, CBRNE-aiheisiin ja rauniopelastukseen.

Taitokilpailussa oli tehtävänä onnettomuuspaikka, jossa raskas pelastusyksikkö oli jo toteuttanut teknisen etsinnän ja luokitellut sen toisen vaiheen tehtäväksi. Kilpailuryhmän tehtävänä oli murtaa kohteen ovi ja nostaa sortunut rakenne, niin että viranomainen voi siirtää sortuman alle menehtyneen uhrin.

Kalustokilpailun tehtävänä oli mittaustehtävä kaatuneella IBC-kontilla sortumavaarallisen rakennelman takana. Ennen siirLastenradan esteet Nalle Puhin pelastamisessa.

Sortumavaarallisen rakennelman tukeminen.

Murrettu ovi ennen rauniopelastamisen pistettä.

tymistä kaatuneelle kontille kilpailuryhmän yhden jäsenen oli pukeuduttava kevytsuoja-asuun ja suodatin kasvo-osaan, ja tällä välin muun ryhmän oli tuettava sortumavaarallinen rakennelma tuentavälinesarjan avulla.

Suuri kiitos vielä kertaalleen kaikille järjestelyihin osallistuneille sekä kilpailijoille!

Seuraavan kerran Jehumaljasta kisataan 25.5.2024 Hämeenlinnassa.

Teksti: Henriikka Majoniemi koulutuskoordinaattori, SPPL

Kuvat: Terhi Kallio viestinnän asiantuntija, SPPL

Jehumalja ja muut palkinnot

Säteilevän aineen etsintä.

Raskaus ei ole sairaus

Raskaus on ainutlaatuinen ja normaali osa naisen elämää. Se on elämän ihmeellinen prosessi, jossa naisen keho muuttuu ja sopeutuu uuden elämän kasvattamiseen. Raskaus ei ole sairaus, vaan pikemminkin terveydentilan tila, joka vaatii erityistä huomiota ja hoitoa. Raskauteen liittyvät kysymykset ovatkin niitä erityisiä kysymyksiä, missä naiset ja miehet eroavat työ- tai palokuntaurillaan toisistaan.

Kuvat: Erno Yli-Ikkelä

Miehisellä alalla monessa tehtävässä ja palokunnassa on ollut viime vuosien aikana ensimmäistä kertaa raskaana oleva henkilö operatiivisessa toiminnassa eikä oikein toimintamalleista tai käytännöistä ole ollut tietoa. Raskausasiat onkin yksi yleisimmistä aiheista, mistä Pelastusalan naiset ry saa yhteydenottoja kentältä. Jotta raskausasioista tulisi osa pelastuslaitoksen arkea, on tärkeää ymmärtää, että raskaus ei ole sairaus, koska tämä ajatus voi luoda tarpeetonta pelkoa ja ahdistusta odottaville äideille. Montaa odottajaa pohdituttaa, miten käy oman aseman ja tehtävien raskausaikana ja vanhempainvapaalla.

Huoli toimeentulosta ja vanhempainpäivärahoista

Huolta on myös toimeentulosta – raskausajan palkalla on radikaalia merkitystä sille, miten vanhempainpäivärahat määritellään. Operatiivisissa tehtävissä (pelastustoiminta, ensihoito) päätoimisesti toimivat odottajat pääsääntöisesti hakevatkin erityisraskausrahaa työn luonteen vuoksi ja jos työnantajalla ei ole osoittaa muuta, vähemmän vaarallista työtä loppuraskauden ajaksi. Ensihoitotyössä työskentelevät odottajat ovat joutuneet säännönmukaisesti pettymään erityisraskausrahaa hakiessaan, kun Kela on vain muutamaa hakemusta lukuun ottamatta hylännyt erityisraskausrahahakemukset. Aiheessa on siis vielä paljon työstettävää.

Odottajan kehonmuutokset pelastusalan töissä

Raskaus on luonnollinen tapahtuma, joka voi tuoda mukanaan joitakin fyysisiä ja emotionaalisia muutoksia, mutta se ei tarkoita, että odottaja on sairas tai että hänen tilaansa tulisi rinnastaa sairauteen. Raskauden aikana naisen keho käy läpi monia muutoksia, kuten hormonaalisia muutoksia, lisääntynyttä ve-

renkiertoa ja kasvavaa kohtua. Nämä muutokset voivat aiheuttaa joillekin epämukavuutta, kuten pahoinvointia, väsymystä ja selkäkipuja. Kuitenkaan nämä oireet eivät tee raskaudesta sairautta, vaan ne ovat osa normaalia raskausprosessia. On myös hyvin yksilöllistä, miten pelastusalalla toimiva nainen kokee raskauden tuomat haasteet tai miten raskausaika sopeutetaan palokunnan arkeen. Palokunnassa tai työpaikalla on siis syytä käydä odottajan kanssa yhteisesti läpi, miten raskauden kanssa toimitaan – ja muuttaa tarvittaessa käytäntöjä raskauden edetessä. Jokainen raskaus on erilainen, myös samalla odottajalla.

Riskienhallinta

Raskaus ei siis tarkoita, että naisen tulisi välttää kaikkia fyysisiä aktiviteetteja tai olla täysin passiivinen. Päinvastoin, terveellinen liikunta ja aktiivinen elämäntapa voivat olla hyödyllisiä sekä äidille että sikiölle. Tämä on myös palokunnissa syytä muistaa – on siis mahdollista osallistua toimintaan, kunhan riskit ovat hallinnassa eikä sikiön kehitykselle aiheudu vaaraa. Pelastusalalla näitä vaaratekijöitä ovat esimerkiksi melu, vaaralliset aineet, savu, paineiskut, yötyöskentely ja hälytysajo, ja näitä on syytä välttää. Tietysti on tärkeää kuunnella omaa kehoa ja välttää liiallista rasitusta, mutta

Raskausajan palkalla on radikaalia merkitystä sille, miten vanhempainpäivärahat määritellään.

kohtuullinen liikunta voi auttaa ylläpitämään hyvää terveyttä raskauden aikana.

Raskaus on kokonaisvaltainen terveydentilan tila

On myös tärkeää muistaa, että raskaus ei ole vain fyysinen prosessi, vaan myös emotionaalinen ja henkinen matka sekä odottajalle että puolisolle. Raskaana olevat naiset voivat kokea erilaisia tunteita ja mielialan vaihteluita, mikä on täysin normaalia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nainen olisi sairas, vaan se on osa raskauden kokemusta.

On tärkeää muuttaa ajattelutapaa ja nähdä raskaus terveydentilan tilana, joka vaatii erityistä huomiota ja hoitoa. Raskaus ei tarkoita, että naisen tulisi välttää kaikkia fyysisiä aktiviteetteja tai ruokia, vaan päinvastoin, terveellinen elämäntapa ja tasapainoinen ruokavalio ovat tärkeitä raskauden aikana. Raskaus on kaunis ja ainutlaatuinen kokemus, joka ansaitsee arvostusta ja kunnioitusta sekä selkeät toimintamallit, jotta raskaana olevan ei tarvitse pelätä, onko hänellä enää suuren omassa elämässä tapahtuvan mullistuksen jälkeen työtä tai harrastusta, johon palata.

Yhdistyksemme on apunanne, mikäli raskausasiat ovat ajankohtaisia!

Mira Leinonen

pj, Pelastusalan naiset ry pelastusylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Eläköön elävä oikeus! – Erheelliset palohälytykset ja harkinta

Tässä artikkelissa jatkan hallinto-oikeuksien tekemien ratkaisujen analyysiä ja taustaksi suosittelen tutustumaan edelliseen artikkeliini (Palopäällystö 2/2023), jossa olen kuvannut aineiston sekä sen analysointitavan.

Erheellisellä palohälytyksellä tarkoitetaan sellaista pelastuslain 96.1 §:n 2 kohdan mukaista pelastuslaitoksen tehtävää, jonka on aiheuttanut hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen erheellinen toiminta. Aineiston nojalla se oli selkeästi suurin asiakokonaisuus, josta oli yhteensä 46 päätöstä (38 %).

Paloilmoittimen toistuva erheellinen toiminta

Pelastuslain 96.1 §:n 2 kohdan mukaan ”(m)aksu voidaan (kurs. tässä) periä tehtävästä, jonka on aiheuttanut hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen toistuva erheellinen toiminta. Maksun perimisen edellytyksenä on, että paloilmoitin on aikaisemmin aiheuttanut erheellisen ilmoituksen ja kohteen omistajaa on kirjallisesti kehotettu korjaamaan laitteen tai ryhtymään muihin toimenpiteisiin erheellisten paloilmoitusten estämiseksi.” Hallituksen esityksen (HE 18/2018 vp) yksityiskohtaisten perustelujen mukaan: ”myös muut kuin laitteen vikaantumisesta johtuneet syyt ovat erheellisiä paloilmoituksia. […] Paloilmoittimen erheellisellä toiminnalla tarkoitetaan paloilmoittimen hätäkeskukselle välittämiä ilmoituksia, jotka eivät kuitenkaan ole johtaneet kiinteistössä pelastuslaitoksen sammutus- tai pelastustoimiin.” Jotta pelastusviranomainen voisi määrätä erheellisestä hälytyksestä maksun, tulee erheellisten hälytysten olla toistuvia, niistä tulee olla lähetetty paloilmoittimen omistajalle kehotus korjata toiminta ja hälytyksen on oltava sellainen, että se ei ole johtanut kohteessa sammutus- ja pelastustoimiin.

Tuomioistuinten ratkaisut

Hallinto-oikeuksien käsitysten mukaan erheellisiä hälytyksiä ovat muun ohella kaikki ruoan valmistuksesta aiheutuneet tehtävät, ilmaisimiin tai painikkeisiin kohdistuneet iskut tai vauriot, saunan höyrystä, pölystä, tilapäisestä lämpötilan noususta, laitteiston viasta, kaapelivaurioista, vedestä, tuntemattomasta syystä, ukkosesta, sähkökatkosta, yhteysviasta, tupa-

kasta, inhimillisestä erehdyksestä, sisätiloihin levinneestä savusta ja kärystä sekä ilkivallasta johtuvat hälytykset.

Korkein hallinto-oikeus ratkaisi päätöksellään (KHO:2018:134) ilkivaltaan liittyvän asian todeten, että ilmaisimien alla tahallisesti poltettu paperi sekä ilkivaltaisesti painettu paloilmoitinpainike hälytysten syynä ei ollut paloilmoittimen sellainen toiminta, jota olisi voitu pitää erheellisenä. Rakennuksen omistajalla ei ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta estää näitä hälytyksiä. Sen sijaan samaisessa ratkaisussa katsottiin, että ruuanlaitosta ja tupakoinnista johtuvat automaattiset paloilmoittimen hälytykset ovat erheellisiä hälytyksiä. Korkein hallinto-oikeus oli aiemmin päätöksessään (KHO 6.7.2017/3376) ratkaissut, että pelastuslain 96.1 §:n 2 kohta (viittaus lakiin on korjattu tähän tekstiin voimassa olevan lainsäädännön mukaiseksi) on tulkittava siten, että siinä tarkoitettuna paloilmoittimen erheellisenä toimintana voidaan pitää myös sellaisia palohälytyksiä, jotka aiheutuvat ihmisen käyttäytymisestä, kun kyse ei ole konkreettisesta rakennuspalon vaarasta. Korkein hallinto-oikeus linjasi lisäksi päätöksessään (KHO:2021:21), että tupakoinnista sekä painikkeisiin kohdistuneista iskuista aiheutuneet hälytykset olivat erheellisiä palohälytyksiä. Jokaisessa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä toistui perusteluna seikka, että erheellisenä toimintana voidaan pitää sellaisia palohälytyksiä, jotka aiheutuvat ihmisen käyttäytymisestä silloin, kun kyse ei ole konkreettisesta rakennuspalon vaarasta.

Harkinta

Kun tarkastellaan pelastuslain 96 .1§:n 2 kohtaa, voidaan havaita sanamuodosta pelastusviranomaiselle annettu harkinta. Sana voidaan antaa viranomaiselle tapauskohtaisen harkinnan, eikä pelastusviranomainen voi näin ollen tehdä erhemaksuista kansantajuisesti ilmaistuna liukuhihnapäätöksiä. Viranomaisen tulee aina perustella päätöksensä hallintolain (434/2003) 45 §:n nojalla, oli asiassa käytetty harkintaa tai ei. Perusteluvelvollisuus korostuu niissä tapauksissa, jossa viranomainen on käyttänyt harkintaa. Perusteluiden avulla asianomainen voi arvioida päätöksen laillisuuden. Käytännön tasolla esimerkiksi ruoan valmistuksesta aiheutuvat hä-

lytykset eivät ole aina automaattisesti erheellisiä hälytyksiä, vaan viranomaisen on harkittava, oliko vai olisiko tapauksessa voinut olla todellista rakennuspalovaaraa. Helsingin hallinto-oikeus on tapauksessaan (16.5.2013, 13/0811/4) todennut, että ”ruoanlaitosta aiheutuvat palohälytykset jäävät kuitenkin hallinto-oikeuden käsityksen mukaan palohälytyksen erheellisyyden suhteen raja-alueelle riippuen aiheutuneesta todellisesta palovaarasta. Hallinto-oikeus toteaa edelleen, että ohjeet antavat pelastuslaitoksille mahdollisuuden tapauskohtaisen harkinnan käyttämiseen. Maksujen määrääminen vanhusten palvelutalojen erheellisistä palohälytyksistä ei saa kuitenkaan johtaa paloturvallisuuden vaarantumiseen.”. Aiemmin selostettu seikka saa siten aikaiseksi pelastusviranomaiselle velvollisuuden kuvata kohteella vallinneet olosuhteet sekä perustella se, miksei kohteessa tapahtunut hälytys olisi voinut muodostaa todellista tulipalovaaraa.

Aineiston perusteella useissa tapauksissa oli mainittu (muun ohella Hämeenlinnan hallinto-oikeus 10.5.2017 17/0320/4 ja 1.4.2020 20/0304/1 sekä Turun hallinto-oikeus 30.9.2015, 15/0488/3), että paloilmoittimien herkkyyksiä oli nostettu johtuen erheellisistä palohälytyksistä. Tämänkaltainen menettely on omiaan saattamaan alkuperäisen suojeltavan arvon heikkenemisen. Kirjoittajan käsityksen mukaan erheellisenä palohälytyksenä ei voida pitää esimerkiksi sellaista tehtävää, jossa paloilmoittimen hälytyksen takia henkilökunta ehtii alkusammuttamaan ruoasta aiheutuneen palonalun ennen pelastuslaitoksen saapumista paikalle. Tällaisissa tilanteissa paloilmoitin on toiminut oikein ennaltaehkäistäessä konkreettisen rakennuspalon erityisesti sellaisissa kohteissa, jossa asukkailla on alentunut toimintakyky.

Sebastian De Caro hyvän hallinnon puolesta

Hallitusohjelmasta tukea henkiseen hyvinvointiin

Tämän lehden teemana on henkinen hyvinvointi. Henkiseen hyvinvointiin työssä vaikuttavat kaikkein merkittävimmin laadukkaan johtamisen lisäksi riittävä henkilöstömäärä suhteessa työmäärään sekä työkalujen laatu ja helppokäyttöisyys.

Edellisessä kirjoituksessani toin esille niitä tavoitteita, joita Hätäkeskuslaitoksen näkökulmasta olin hallitusohjelmaneuvotteluissa esittelemässä. Näistä oikeastaan kaikki tavoitteet sisältyvät Orpon hallituksen hallitusohjelmaan. Hallitusohjelmaan on myös sisällytetty sellaisia tavoitteita, joita ei suoraan Hätäkeskuslaitokselta ole esitetty vaan ne ovat muodostuneet poliittisen neuvotteluprosessin tuloksena. Tämä on tietenkin luonnollista aina, kun puolueet rakentavat hallitusohjelmatavoitteita.

Erican kehittäminen ja henkilöstöasiat pinnalla

Olen todella tyytyväinen, että Erica-hätäkeskustietojärjestelmän asema sisäisen turvallisuuden viranomaisten keskeisenä työkaluna on tunnistettu. Erican toimivuus on kriittinen pelastus-, poliisi- sekä sosiaali- ja terveydenhoitoviranomaisille. On selvää, että avun saannissa ollaan suurissa ongelmissa, jos hätäpuheluja ei voida ottaa vastaan tai jos hätäkeskuspäivystäjät eivät voi hälyttää tarvittavia viranomaisia tehtäväpaikalle. Siksi Erican ylläpito, kehittäminen ja toimintavarmuus on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Kehittämisessä olennaista onkin juuri se, että järjestelmä tukee ja helpottaa parhaalla mahdollisella tavalla hätäkeskuspäivystäjän työtä.

Toinen keskeinen tekijä avun saannille on riittävä henkilöstömäärä unohtamatta kaksikielistä palvelukykyä. Koulutusmäärien lisätarpeen selvittäminen ja tarvittavat toimen Hätäkeskuslaitoksen veto- ja pitovoiman parantamiseksi sekä säännönmukainen kaksikielinen koulutus tähtäävät tähän tavoitteeseen. Hätäkeskuslaitos painotti kaksikielisen koulutuksen säännönmukaisuuden tärkeyttä ja Pelastusopiston voimavarojen tärkeyttä, koska Pelastusopisto vastaa hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksesta.

Viittomakieliset palvelut ja vaaratiedottaminen

Viittomakielisiä palveluja silmällä pitäen Hätäkeskuslaitos painotti sitä, että kaikki hätäkeskustoimintaan osallistuvat viranomaiset voisivat käyttää palvelua kiireellisluonteisissa tehtävissä. Jokaiselle viranomaiselle ei kannata rakentaa omaa sovellutusta vaan yhdellä keskitetyllä järjestelmällä asia olisi hoidettavissa. Tämä edellyttää sitä, että tehdään päätös siitä, onko Suomessa viittomakielinen palvelukyky vai ei ja jos on, niin sen järjestämiseksi tarvitaan rahoitus. Nythän on käynnissä ainoastaan pilotti arkisin kello 8–16, jolloin hätäpuheluun voidaan saada viittomakielen tulkki mukaan. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että viittomakieliset palvelut otetaan huomioon ja niiden saavutettavuutta parannetaan, joten nähtäväksi jää, mitä tämä käytännössä tarkoittaa.

Vaaratiedotejärjestelmän uudistamisesta on keskusteltu pitkään. Nyt hallitusohjelmaan on kirjattu, että vaaratiedotejärjestelmä uudistetaan. Tämä on tietenkin kaikkia viranomaisia koskeva järjestelmä ja Hätäkeskuslaitos toi asian esiin lähinnä vaaratiedotteiden välittäjän näkökulmasta. Lisäksi toimme esiin sitä, että vaaratiedote tulisi olla mahdollinen

alueellisesti siten, että ihmisellä ei tarvitse olla kuin älypuhelin mukanaan sen saadakseen eli toisin sanoen ilman mitään puhelimeen ladattavia sovelluksia.

Videopuhelujen käyttömahdollisuus hätäpuheluissa

Videopuheluiden käyttömahdollisuuden selvittäminen hätäpuheluissa on yksi hallitusohjelmaan kirjatuista tavoitteista. Tämä oli kirjattu ensihoidon ja päivystyksen alle hallitusohjelmassa. Hätäkeskuslaitos ei ole tätä esittänyt eikä tätä tietojeni mukaan ole myöskään esitetty sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten toimesta. Hätäkeskuslaitos luonnollisesti suhtautuu avoimesta tällaiseen selvitystyöhön ja on valmis olemaan työssä mukana. Selvitystyössä on keskeistä tunnistaa hyödyt ja haitat. Erityisesti mietityttää hätäkeskuspäivystäjän henkiseen kuormitukseen ja oikeussuojaan samoin kuin tietosuojaan, kustannuksiin ja teknisiin ratkaisuihin liittyvät kysymykset

Taito Vainio

ylijohtaja

Hätäkeskuslaitos

Pelastajien altistumistutkimuksia lähes 20 vuotta

Pelastusopiston savusukellusopettajien kemiallisesta altistumisesta harjoitusolosuhteissa tehtiin työhygieeninen selvitys vuonna 2004, joka johti muutoksiin heidän työympäristössään, työkäytänteissä ja suojavarusteissa. Selvitys poiki myös tutkimusten sarjan pelastajien altistumisesta ja sen vähentämisestä harjoituksissa ja erilaisissa pelastustehtävissä. Nämä tutkimukset ovat omalta osaltaan vauhdittaneet palomiehen työn syöpävaarallisuusluokituksen nostamista korkeimpaan luokkaan, ryhmä 1 syöpävaarallinen ihmiselle, kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen IARC:n toimesta vuonna 2022.

Pelastajien kemiallisen altistumisen vähentäminen vaatii useiden asioiden huomioimista. Tehokkain keino altistumisen vähentämiseksi on onnettomuuksien ennaltaehkäisy. Valitettavasti kaikkia onnettomuuksia ei voida estää, jonka vuoksi onnettomuuksissa esiintyviä riskejä on minimoitava. Erityisesti palossa syntyville syöpävaarallisille aineille altistuminen tulisi saada niin matalaksi kuin se on teknisesti mahdollista, koska turvallista rajaa niille ei ole olemassa. Savusukellusharjoituksissa vuonna 2004 se tarkoitti, että poltettavat materiaalit vaihdettiin huonekaluista, lastulevyistä, patjoista ja kerosiinista puhtaaseen puuhun ja vähemmän aromaattisiin sytytysnesteisiin.

Kuva: vubp/Pixabay

Erityisesti palossa syntyville syöpävaarallisille aineille altistuminen tulisi saada niin matalaksi kuin se on teknisesti mahdollista, koska turvallista rajaa niille ei ole olemassa.

Muutokset Pelastusopistolla

Edelleen tutkimustulosten innoittamana vuonna 2010 Pelastusopiston harjoitusalueelle rakennettiin savusukellussimulaattori, jossa lämpö tuotetaan polttamalla propaania ja keinosavu tuotetaan generaattorilla. Opettajien altistumista syöpävaarallisille polysyklisille aromaattisille hiilivedyille ja bentseenille saatiin modernilla savusukellussimulaattorilla vähennettyä merkittävästi. Huomiota kiinnitettiin myös työkäytänteisiin, kuten opettajien aluskäsineisiin, savuttomiin palautteenantotilanteisiin, sammutusasun riisumiseen savusukellusten välillä ja nopeaan peseytymiseen harjoitusten jälkeen. Tuolloin juurrutettiin myös Pelastusopistolle biomonitoroinnin merkitys ja sen mahdollisuudet kontrolloida suojautumisen ja omien harjoituskäytänteiden onnistumista. Myös altistumisen dokumentointi saatettiin käyntiin ja opettajat ilmoitettiin syöpävaarallisille aineille altistuneiden työntekijöiden ASA-rekisteriin. Myös opettajien terveystarkastusten taajuutta nostettiin, linkittäen sen opettajien ikään ja työhistoriaan. Nämä käytänteet ovat edelleen Pelastusopistolla käytössä ja niistä on saatu kansainvälisestikin tunnustusta.

Huomiot operatiivisessa toiminnassa

Tutkimuksia on tehty myös operatiivisessa toiminnassa. Huoneistopaloissa tehtyjen tutkimusten mukaan on huomattu, että korkeita altistumishuippuja esiintyy ja sen vuoksi altistumisaikaa on pidemmillä tehtävillä järkevää jakaa tasaisemmin. Pelastajan käyttäessä vain yhden pullollisen paineilmaa, ei altistumismittauksissa ylitetty altistumattoman väestön viiterajaa, mutta käytettäessä

kolme pulloa jopa toimenpideraja ylittyi, jolloin työnantajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin altistumisen vähentämiseksi.

Varustehuollon rooli kokonaisaltistumisessa

Savusukelluksen ja paloraivauksen lisäksi myös varustehuolto nousi merkittävään rooliin katsottaessa, mitkä tekijät lisäsivät palomiesten kokonaisaltistumista rakennuspaloissa. Näin ollen suojautuminen varustehuollossa varusteiden likaantumisasteen mukaan on järkevää.

Myös itse varustehuolloissa on tutkittu kuinka asbestikuidut ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt poistuvat varusteista normaalissa vesipesussa. Asbestikuidut poistuivat

Tulevaisuudessa tarvitaan uusia tekniikoita vesipesun rinnalle, jotta palopuvun syväpuhdistaminen edes kerran vuodessa, olisi mahdollista.

Altistuminen metsäpaloissa

Metsäpalokauden alkaessa on hyvä muistuttaa, että metsäpaloissakaan savu ei ole myrkytöntä. Metsäpalosavussa tärkeimmät kemialliset altisteet ovat aldehydit, hiilimonoksidi ja hengittyvä pöly, jotka edellyttävät metsäpalojen sammuttajilta nykyistä parempaa suojautumista. Tarvitaan puhallinavusteinen hengityksensuojain, joka on varustettu silmät suojaavalla kasvomaskilla ja yhdistelmäsuodattimella. Lisäksi tarvitaan hiilimonoksidimittari, jotta sammuttaja pystyy varomaan liian suuria hiilimonoksidipitoisuuksia, koska yhdistelmäsuodatinkaan ei poista hiilimonoksidia hengitysilmasta. Koska metsäpalotyö on hyvin lämpökuormittavaa, huoneistopaloihin suunniteltu palopuku ei sovi metsäpaloihin. Tehtävälle tarvitaan keveämmät varusteet, kuten sinne suunnitel-

Savusukelluksen ja paloraivauksen lisäksi myös varustehuolto nousi merkittävään rooliin katsottaessa, mitkä tekijät lisäsivät palomiesten kokonaisaltistumista rakennuspaloissa.

varusteista normaalissa vesipesussa, mutta palopukujen käsittelyyn liittyi altistumisriski, etenkin jos ei käytetty itsesulavia pesupusseja. Palopuvun ulko- ja sisäkerroksien osalta vesipesun puhdistustehokkuus polysyklisille aromaattisille yhdisteille oli keskimäärin 55 % ja vesipesun lisätekniikat vetyperoksidilla ja otsonilla nostivat pesutehokkuutta 60–83 %:iin. Nestemäisellä hiilidioksidilla päästiin 74 % ja sillä puhdistuivat parhaiten myös keskikerrokset palopuvusta pesutehokkuuden ollessa jopa 84 %. Otsonoinnilla päästiin keskikerroksissa 24 % puhdistustehokkuuteen ja muut tekniikat olivat huonompia.

tu metsäpalopuku. Muut varusteet ovat pitkälahkeinen ja -hihainen tekninen alusasu, joka suojaa ihoaltistumiselta ja siirtää hikeä ihon pinnasta pois. Kevyt vähemmän niskaa kuormittava pelastuskypärä, nilkkaa tukevat palokengät ja nahkaiset työkäsineet, joiden alla on aluskäsineet.

Juha Laitinen FT. dos. erikoistutkija Pelastusopisto

Liittohallitus 3/23

Vuoden kolmas kokous pidettiin 2.6. Teams-etäyhteydellä. Kokoukseen osallistui kymmenen henkilöä.

Kokousmuodollisuuksien jälkeen käytiin läpi jaostojen kuulumiset ja vahvistettiin 18 jäsenkandidaatin jäsenyys. Todettiin liiton muodostuvan 1930 jäsenestä ja 13 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin Tuliristi nro 114, Erityisansioristit nro 84 ja 85, kaksi

Ansioristiä sekä kaksi Ansiomitalia.

Vahvistettiin liiton antamat ja käsittelyssä olevat lausunnot:

Luonnos hallituksen esityksesi laiksi siviilipalveluslain muuttamisesta, Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle vaarallisten aineiden kuljetuksesta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa annetuksi laiksi ja siihen liittyviksi laeiksi, Uusi vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettu valtioneuvoston asetus, sekä Väestönsuojia koskevan osahankkeen raporttiluonnos.

Todettiin vuonna 2023 erovuoroisiksi tulevat luottamushenkilöt. Avoimista luottamushenkilöpaikoista julkaistu tieto ja hakuohjeet Palopäällystö-lehdessä 2/23 sekä viereisellä sivulla.

Uudet jäsenet 3/23

Riskienhallinta

Heiskanen Erkki, turvallisuusalan opettaja, Stadin AO

Yritysturvallisuus

Kallinen Reima, turvallisuusasiantuntija, Hämeen ammattikorkeakoulu Oy

Niemelä Jarkko, palokalustonhoitaja, ryhmänjohtaja, MM Kotkamills Boards Oy

Pelastustoiminta

Antinoja Sami, teollisuuspalomestari, SSAB Europe Oy / Raahen terästehdas

Lampiranta Toni, ryhmänjohtaja, Myllykosken palokunta

Lehto Juha-Pekka, 2. varapäällikkö, Tammisalon VPK

Olkkonen Vesa, vanhempi opettaja, Pelastusopisto

Pentikäinen Risto, hälytysosastonjohtaja, Tammisalon VPK

Turunen Timo, päällystötutkinto-opiskelija, tilannekeskuspäivystäjä, Itä-Suomen tilannekeskus/Pohjois-Savon pelastuslaitos

Vapaaehtoispalokuntatoiminta

Hagström Joel, paloturva-asentaja, nuoriso-osaston johtaja, Asolan VPK

Harju Antti, palokunnanpäällikkö, Lappeenrannan VPK

Kovanen Sami, sopimuspalokunnan päällikkö, Ulvilan VPK / Harjavallan suurteollisuuspuiston teollisuuspalokunta

Pursiainen Mikko, palokunnanpäällikkö, Perttulan VPK

Selonen Arttu, VPK:n koulutuspäällikkö, Kosken VPK

Syrilä Teemu, palokunnan varapäällikkö, yhdistyksen sihteeri, Köyliön VPK Vepsä Jani, Vuosaaren VPK, hallituksen puheenjohtaja

Hallinto ja tukipalvelut

Palomäki Harri, suunnittelija, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Voutilainen Mari, viestintäpäällikkö, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos

Lisätiedot: Jaana Kovero, jaana.kovero@sppl.fi

Uudet edustukset 3/23

Palosuojelurahaston Innovaatiopalkintoraati, Palosuojelurahasto Vahvistettiin liittohallituksen kokouksessa 3/22 tehty päätösesitys: Outi Salo, erityisasiantuntija, sisäministeriön pelastusosasto varajäsen Pasi Uurasmaa , koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastusopiston neuvottelukunta, Pelastusopisto Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen Terhi Kallio, viestinnän asiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto

RescTRUST-hankkeen ohjausryhmä, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen Saku Sutelainen, erityisasiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto

Tuliristi

Luottamushenkilöstössä on tänä syksynä useita avoimia paikkoja

Olisitko kiinnostunut Palopäällystöliiton luottamushenkilön tehtävästä? Toivomme, että aiheesta kiinnostuneet ilmaisevat rohkeasti kiinnostuksensa sähköpostitse: toimisto@sppl.fi, aihe: Luottamushenkilöstö

Luottamushenkilövalinnat tehdään jaostokokouksissa, jotka pidetään syys–joulukuun 2023 aikana. Tarkemmat kokouskutsut ovat lehden seuraavalla sivulla. Kaikki kutsut lisätään liiton verkkosivuille syksyn aikana.

Luottamushenkilön toimikausi on kolme vuotta. Luottamushenkilö voi toimia samassa tehtävässä enintään kaksi perättäistä kolmivuotiskautta. Alla on listattuna erovuoroisuudet merkinnällä 1. tai 2. kerran erovuorossa. Toisen kerran erovuorossa olevan tilalle on valittava uusi henkilö kyseessä olevaan tehtävään.

Hallinto ja tukipalvelut

Peter Johansson, puheenjohtaja, 1. kerran erovuorossa

Markus Aarto, varsinainen jäsen, 1. kerran erovuorossa

Kimmo Markkanen, varsinainen jäsen, 1. kerran erovuorossa

Pelastustoiminta

Ville Mensala, puheenjohtaja, 2. kerran erovuorossa

Janne Aso, varsinainen jäsen, 1. kerran erovuorossa

Olli Heikkilä, 1. varajäsen, 1. kerran erovuorossa

Riskienhallinta

Teemu-Taavetti Toivonen, puheenjohtaja, 1. kerran erovuorossa

Mikko Puolitaival, varsinainen jäsen, 1. kerran erovuorossa

Kari Telaranta, 2. varajäsen, 1. kerran erovuorossa

Vapaaehtoispalokuntatoiminta

Mikko Nurmi, puheenjohtaja, 1. kerran erovuorossa

Mika Gröndahl, varsinainen jäsen, 2. kerran erovuorossa

Antti Rautava, 1. varajäsen, 1. kerran erovuorossa

Varautuminen ja väestönsuojelu

Katja Ahola, puheenjohtaja, 1. kerran erovuorossa

Juha Kärkkäinen, varsinainen jäsen, 1. kerran erovuorossa

Juha Alander, varsinainen jäsen, 1. kerran erovuorossa

Yritysturvallisuus

Kalle Seppänen, puheenjohtaja, 1. kerran erovuorossa

Tuija Kilpeläinen, varsinainen jäsen, 1. kerran erovuorossa

Jaostokokoukset esittävät ehdokkaan ja tämän varahenkilön liittohallitukseen.

Liittohallituksen erovuoroiset

Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto:

Mikko Nurmi, varsinainen jäsen (Marko Nieminen, varajäsen), 1. kerran erovuorossa

Hallinto ja tukipalvelut -jaosto:

Peter Johansson, varsinainen jäsen (Kimmo Markkanen, varajäsen), 1. kerran erovuorossa

Lämpimästi tervetuloa mukaan liiton toimintaan ja jaostokokouksiin!

Lisätiedot: Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, ari.keijonen@sppl.fi

Jaana Kovero, talous- ja hallintokoordinaattori, jaana.kovero@sppl.fi

JAOSTOKOKOUKSET 2023

Riskienhallinta-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään tiistaina 10.10.2023 klo 16.15. Paikkana Messukeskus Siipi, kokoustila 201 (Rautatieläisenkatu 3, 00520 Helsinki).

Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään keskiviikkona 11.10.2023 klo 15.00. Paikkana Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, kokoustila Ekman, (Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki).

Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään lauantaina 7.10.2023 klo 17.00. Paikkana Rauman uusi paloasema (Kodisjoentie 23, 26820 Rauma).

Pelastustoiminta-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään keskiviikkona

11.10.2023 klo 15.00. Paikkana Messukeskus Siipi, kokoustila 201 (Rautatieläisenkatu 3, 00520 Helsinki).

Hallinto ja tukipalvelut -jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään perjantaina 27.10.2023

klo 14.00. Kokous järjestetään etäyhteyksin Teamsin välityksellä. Ilmoittautumiset sähköpostitse toimisto@sppl.fi. Lähetämme kokouslinkin sähköpostitse viimeistään kokousta edeltävänä päivänä.

Yritysturvallisuus-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään tiistaina 28.11.2023 klo 14.00.

Paikkana Suomen Kansallisooppera (Helsinginkatu 58, 00250 Helsinki).

Kokouksissa käsitellään liiton sääntöjen 15 §:ssä mainitut asiat.

SYYSLIITTOKOKOUS 2023

Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsförbund ry:n syysliittokokous järjestetään tiistaina 12.12.2023 klo 12.00. Paikkana Kansallissali, Aleksanterinkatu 44 A, 2. Krs., 00100 Helsinki.

Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 9 §:ssä mainitut asiat.

Tervetuloa kokouksiin!

FIREBOX ALKUSAMMUTUS KOULUTUSLAITE

 Kauko-ohjattu langaton s ytytys ja k aas unhallinta

 Ympäris töys tävälline n ja turvalline n

 Portaaton lie k kie n voimak kuude n s äätö

 N ope a ja he lppo koulutuks e n valmis te lu

• K ä yttöjä nnite 12V ,polttoa lta a n ve s itila vuus 15-20 ltr

• P olttoa ine e na ne s te ka a s u (1-2 kpl 11kg pulloa )

• U lko mita t Le v*P it*Syv n 50* 100* 70 c m

• R a ke nne ruos tuma tonta te r ä s tä

P RE S S O C E NT E R Puh (019)340451 Fax (019)340460

www.PRES S OCENTER.fi @: pre s s o.ce nte r@k olumbus .fi

Psyykkisten jälkipurkutoimien sanastoa

Posttraumatyöpaja

Posttraumatyöpaja on kolmen päivän mittainen tiivis tapahtuma, jossa käsitellään työkykyyn vaikuttavaa yksittäistä tai kumulatiivista voimakasta psyykkistä kuormitusta tai traumaa. Posttraumatyöpajassa on vahva vertaistuellinen henki, jota syvennetään pienryhmäkeskusteluissa ja yhteisissä toiminnoissa. Yksilökeskusteluja käydään kokeneiden ammattilaisten kanssa, jotka käyttävät erilaisia keinoja trauman ja kuormituksen purkamiseen, esimerkiksi EMDR- eli silmänliiketerapiaa. Lisäksi posttraumatyöpajassa on luentoja muun muassa psyykkiseen kuormitukseen ja stressiin liittyen sekä niiden erilaisista vaikutuksista.

Työnohjaus

Työnohjaus on työn tarkastelua ja pohdintaa itsenäisesti ja ryhmässä. Se on vertaistuen saamista muiden samaa työtä tekevien kautta. Se on vaikeiden asioiden purkamista ja haasteellisten asioiden jakamista, mutta myös positiivisten asioiden huomioimista. Työnohjauksessa pohditaan paljon sitä, mitä ongelmille voi tehdä ja myös sitä, mitä hyvää siinä on. Työnohjauksessa tarkastellaan työtä monipuolisesti työssäjaksamisen ja työn mielekkyyden parantamiseksi. Se on pitkäaikainen prosessi, mikä auttaa jaksamaan, kehittää omia ajatusmalleja ja antaa erilaisia näkökulmia asioiden käsittelyyn.

Jälkipurku

Jälkipurku eli defusing on ryhmässä käytävä, noin 20–60 minuuttia kestävä työtehtävän purku. Se on tarkoitus järjestää pelastustyössä tai ensihoidossa samassa vuorossa olleille ja mielellään saman vuoron aikana. Jälkipurussa käydään läpi tosiasiat, eli faktat, mitä tehtävään liittyen on tapahtunut, jotta oma ajatusmaailma

pystyy käsittelemään asiat oikeiden tietojen perusteella. Jälkipurun tarkoituksena on antaa vertaistukea, käydä läpi stressin erilaisia vaikutuksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä pohtia selviytymiskeinoja niihin.

Vertaispurku

Vertaispurku on noin 20–90 minuuttia kestävää yksilöpurkua samaa työtä tekevän kanssa. Vertaispurussa käsiteltävä asia on voinut tapahtua milloin tahansa. Koska kuormittavat tapahtumat voivat vaikuttaa minäkuvaan tai työnkuvaan, ne voi olla hyvä purkaa yksilöllisesti vertaisen kanssa. Tarkoitus on madaltaa kuormitusta ja pohtia tilanteen selviytymiskeinoja. Jälkipurkutoimien tarkoituksena on myös pohtia jatkotoimien tarvetta.

Psyykkisissä jälkipurkutoimissa kaikki kerrottu ja kuultu on ehdottoman luottamuksellista. Keskustelut käydään työyhteisön luotettujen ja arvostettujen ihmisten kanssa, jotka on koulutettu jälki- ja vertaispurkutehtäviin. Työnohjaaja on työnohjaajakoulutuksen saanut henkilö.

Katso Palopäällystöliiton tarjoamat mentaalitoiminnan ja työhyvinvoinnin tapahtumat liiton verkkosivuilta.

Saku Sutelainen erityisasiantuntija, SPPL

UUSI MENTAALIKOULUTUS

Mental Rescue Tools – psyykkisten voimavarojen vahvistaminen pelastusalalla

Mental Rescue Tools on kaksipäiväinen mentaalikoulutus, joka on suunnattu kaikille pelastustöissä ja ensihoidossa työskenteleville. Koulutus kehittää ja ylläpitää psyykkistä suorituskykyä, työssäjaksamista ja palautumista. Koulutuksen ensimmäinen päivä keskittyy psyykkisten voimavarojen ylläpitoon ja niitä tukevaan toimintaan, kun taas toinen päivä painottuu psyykkisen kestävyyden ja palautumisen tukemiseen.

Mental Rescue Tools tarjoaa erilaisia mentaalisia työkaluja, joilla voi olla ratkaiseva vaikutus yksilön- ja ryhmän hyvinvointiin tänään ja huomenna.

Kouluttajat

Mental Rescue Tools -kouluttajina toimivat Saku Sutelainen ja Tuomas Forss. Saku on pelastusalan työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen asiantuntija. Hän on työnohjaaja sekä

Koulutus

sopii

jälkipurkuohjaaja- ja kouluttaja, joka on tehnyt laajaa yhteistyötä muiden ensilinjan auttajaorganisaatioiden kanssa ja on ensimmäiseltä ammatiltaan palomies-ensihoitaja. Tuomas on entinen huippu-urheilija ja nykyinen pitkän linjan ensihoitaja, joka on viimeiset vuodet perehtynyt psyykkisiin ominaisuuksiin ja niiden kouluttamiseen. Hänen koulutuksensa perustuvat tutkittuun tietoon ja tutkittuihin menetelmiin, joita on muokattu pelastusalalle sopiviksi.

sinulle, jos esimerkiksi:

• työskentelet ensihoitajana, pelastajana, lääkintäesihenkilönä, paloesimiehenä tai ensihoitolääkärinä

• työskentelet pelastusalan esihenkilönä tai päällikkönä

• koet stressaavia tilanteita työssäsi

• huomaat jumiutuneesi kapeisiin toimintatapoihisi

• kamppailet palautumisesi kanssa

• huomaat kyynistyneesi normaaliin elämään

• olet kiinnostunut omasta tai työyhteisösi mentaalisesta toimintakyvystä

• haluat jakaa tai käyttää mentaalisia työkaluja omassa työyhteisössäsi

Mitä saat koulutuksesta:

• mentaalisia työkaluja johtaa itseäsi ja/tai tiimiäsi

• uusia työkaluja työssä jaksamiseen

• työkaluja fyysiseen ja psyykkiseen palautumiseen

• näkökulmia pelastusalan työhyvinvointiin

• ymmärrystä psyykkistä suorituskykyä tukevasta työympäristöstä

• kollegoiden näkökulmia

• mahdollisuuden laajentaa omaa ajatteluasi

• oivalluksia omista ja tiimin toimintatavoista

Lue lisää ja katso tulevat koulutusajankohdat ja -paikat: sppl.fi/kalenteri/mental-rescue-tools

Yrityksille opas pelastusharjoittelun avuksi

Suomen Palopäällystöliitto on yhteistyössä Turvallisuuskeskuksen kanssa laatinut oppaan tukemaan yrityksiä pelastusharjoitusten suunnittelussa ja järjestämisessä.

Pelastusharjoittelun opas työnantajille sisältää olennaisen tiedon harjoitteluun liittyvästä lainsäädännöstä ja kuvaa eri viranomaisten rooleja onnettomuusharjoituksissa. Laadukkaan harjoituksen järjestämiseen tehdyt ohjeet ovat oppaassa koottu tiiviiseen pakettiin käytännönläheisesti. Opas sisältää myös esimerkkiharjoituksia lukijan käytettäväksi.

Oppaan on kirjoittanut Jukka Ekholm Hän on suunnitellut ja toteuttanut lukuisia pienempiä ja suurempia pelastusharjoituksia yrityksille sekä viranomaisille. Harjoitukset ovat koostuneet pienistä alkusammutus- ja poistumisharjoituksista aina suuronnettomuusharjoituksiin. Virassaan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella Ekholm ohjaa ja toi-

meenpanee ulkoisten pelastussuunnitelmien mukaisia suuronnettomuusharjoituksia. Virkatyönsä ohella Ekholm on myös aktiivinen kouluttaja oman yrityksensä kautta.

Opas on saatavilla Turvallisuuskeskuksen kotisivuilta: turvallisuuskeskus.fi/yritysturvallisuus/ pelastusharjoittelun-opas-tyonantajille

Tarve oppaalle tuli yrityksiltä päin

Pelastusharjoittelun opas työnantajille on tuotettu osana Yritysturvallisuuden kehittämisohjelmaa, joka on Satakuntaliiton EAKR-rahoituksella tukema hanke.

Tarve oppaalle, joka pureutuu pelastussuunnitelmaan, -harjoitteluun, sen lainsäädäntöön sekä yritys-viranomaisyhteistyöhön, tuli yrityksiltä itseltään hankkeen edetessä. Yritysturvallisuuden kehittämisohjelma -hankkeen työpajoissa Turvallisuuskeskuksen tehtävänä oli avata yritysosallistujille muun muassa yritys-viranomaisyhteistyön maailmaa sekä pienentää kynnystä yritysten ja viranomaisten välillä. Näin ollen syntynyt Pelastusharjoittelun opas työnantajille oli luonteva tuotos hankkeen päätteeksi.

Palopäällystöliitto suosittelee lämpimästi tutustumista oppaaseen ja käyttämään sitä omassa suunnittelutyössä. Olemme laatimassa myös koulutustapahtumia aiheesta, joten seuraa koulutuskalenteriamme, pääsemme toivottavasti pian kertomaan lisää!

Mikko Poutala koulutuspäällikkö, SPPL

Tukea turvallisuuskasvatukseen

voidaan nostaa jo useitakin alustavia havaintoja. Tulokset osoittavat muun muassa, että kampanjan yhteydessä järjestetyt käytännön harjoitukset syventävät oppimiskokemusta ja parantavat oppimistuloksia. Myös opetusvideoiden hyödyntämisellä näyttäisi olevan vahva positiivinen yhteys oppimistuloksiin. Huomionarvoista on myös, että pelastustoimen ja koulun edustajien yhteistyössä tuottama opetus tuotti testattaessa huomattavasti parempia oppimistuloksia kuin yksin pelastustoimen tai koulun edustajien järjestämä opetus.

Mikko Puolitaival pureutuu artikkeliväitöskirjassaan turvallisuuskasvatukseen. Puolitaipaleen työn alussa laatiman suunnitelman mukaan tutkimuksessa ”tutkitaan paitsi turvallisuuskasvatukselle asetettuja sisältötavoitteita, myös sitä, miten turvallisuuskasvatusta voidaan toteuttaa ilmiölähtöisesti, oppimisympäristöjä laajentaen sekä asiantuntijoiden, opettajien ja oppilaiden yhteistyötä lisäten.”

Vaikka Puolitaival on sittemmin muokannut tutkimussuunnitelmaansa matkan varrella moneltakin osin, on jatko-opinto-oikeuden hakuvaiheessa kirjattu kuvaus ohjannut vahvasti työn etenemistä.

Turvallisuuskasvatuksen

tavoitteet painottuvat

asiakirjoissa eri tavoin

Ensimmäisessä osatutkimuksessa tarkastelun kohteena olivat lainsäädäntö, opetussuunnitelma ja muu turvallisuuskasvatuksen normiohjaus, joiden perusteella Puolitaival loi kokonaiskuvaa turvallisuuskasvatukselle asetetuista tavoitteista. Hän toteutti asiakirja-aineiston sisällönanalyysin sidoksissa teoriaan, ja analyysin perusteella turvallisuuskasvatuksen tavoitteet jäsentyivät ennakointiin, toimintaan, toipumiseen ja turvallisuuden omistajuuteen liittyviin tavoitteisiin.

Asiakirjojen välillä ei löytynyt tavoitteista sisällöllisiä ristiriitoja, mutta painotukset

vaihtelivat. Esimerkiksi turvallisuusstrategioissa vahvasti esiin noussut kriiseistä toipumisen näkökulma ei noussut perusopetuksen opetussuunnitelman oppimistavoitteissa esiin lainkaan.

Turvallisuuskasvatuskampanjaan valitut menetelmät vaikuttavat oppimiseen

Tutkimussuunnitelmaan sisältyi myös tavoite tutkia pelastustoimen ja koulun yhteistyössä toteuttamaan turvallisuuskasvatuskampanjaan osallistujien oppimiseen vaikuttavia tekijöitä. Alun perin tutkijan ajatuksena oli tuottaa turvallisuuskasvatustapahtuma itse. Hän totesi kuitenkin pian, että meiltähän löytyy jo NouHätä!-kampanja, joka tarjoaa hyvät mahdollisuudet yksittäisen turvallisuuskasvatuskampanjan oppimistulosten tutkimiseen. Keväällä 2020 kerättiinkin laaja kyselyaineisto kampanjaan osallistuneilta kahdeksasluokkalaisilta (N=1398).

Kyselyaineiston analyysia ohjaa väitöstutkimuksessa kaksi keskeistä kysymystä:

1) mitkä tekijät selittävät oppilaiden turvallisuusosaamista kansalliseen turvallisuuskasvatuskampanjaan osallistumisen jälkeen sekä

2) miten turvallisuuskasvatuskampanjan sisällöt ja menetelmät vastaavat erilaisten oppijoiden tarpeisiin?

Analyysin tulokset ovat vielä vertaisarvioimattomia ja julkaisemattomia, mutta niistä

Tuloksia voidaan hyödyntää tulevien kampanjoiden suunnittelussa eri ryhmien tarpeisiin Oppilaita ryhmiteltiin tutkimuksessa muun muassa koulumenestyksen, tavoiteorientaatioiden sekä oppimistulosten perusteella. Vertailtaessa eri ryhmien kokemuksia esimerkiksi opetusmenetelmien ja materiaalien mielekkyydestä huomataan, että kokemukset vaihtelevat selvästi. Tutkimuksen tuloksia voidaankin jatkossa hyödyntää, kun NouHätä!-kampanjaa tai muita turvallisuuskasvatuksen sisältöjä kehitetään vastaamaan paremmin erilaisten oppilaiden tarpeita.

Onnettomuuksien ehkäisyn vastuualuejohtaja, Satakunnan pelastuslaitos Jatko-opiskelija, OPPI-tohtoriohjelma, Turun yliopisto

Tunnelmia NouHätä!-finaalista.

Mikko Puolitaival

Yritysturvallisuusfoorumi 15.–17.11. 2023

Silja Serenade, Hki–Sth–Hki

Keskinäisriippuvainen turvallisuus – miten hallita kokonaisuutta moninaisten uhkien edessä?

Yritysturvallisuusfoorumi tuo yhteen turvallisuusalan asiantuntijat ajankohtaisten aiheiden äärelle. Tule tapaamaan kollegoitasi yritystuvallisuuden eri sektoreilta, kartuta tietojasi ja kasvata ammatillista verkostoasi!

Kansallinen turvallisuus ja elinkeinoelämä

● Avauspuheenvuoro, Jarno Limnéll, kansanedustaja

● Uudistettu Yhteiskunnan turvallisuusstrategia, Turvallisuuskomitean sihteeristö

● Turvallisuus rakennetaan yhdessä – turvallisuusjohtamisen mahdollisuudet muuttuvassa turvallisuusympäristössä, Tiina Ranta, turvallisuusjohtaja, Eduskunta

Monikulmainen yritysturvallisuus

● Suurteollisuusalueen turvallisuusjärjestelmät, niiden integrointi ja sovittaminen lainsäädäntöön, yritysten oma varautuminen ja jatkuvuudenhallinta, Jussi Lång, turvallisuuden kehittämispäällikkö, KIP Service Oy

● Digitaalinen turvallisuus osana turvallisuusjohtamista, Tomi Kangas, turvallisuus- ja johtamisjärjestelmäosaston apulaisjohtaja, Väylävirasto

● Turvallisuusjohtaminen lentoasemaympäristössä, Ari Kumara, Vice President, Finavia Corporation/Security

Jatkuvuudenhallinta kompleksisessa toimintaympäristössä

● Huoltovarma Suomi -paneelikeskustelu, Mats Fagerström, Chief Security officer, Helen Oy Petri Käyhkö, Senior Manager, Team leader, Corporate Security, Kesko Atte Kokkinen, varautumiskoordinaattori, Huoltovarmuuskeskus

● Onnettomuus-case, (julkaistaan myöhemmin)

Yhtäaikaiset ohjelmat A–D

A ”Going from Chaos to Control” – Why future Crisis Management must be built on simplicity Mats Bohman, Senior Advisor, Murphy Solution

B Tulityökurssinjohtajien teemapaja

C Miten työsuojelu voisi toimia yrityksen kriisinhallinnan tukena?

D Vierailu Välimeren arkeologiseen museoon – Poikkeustilanteisiin varautuminen sekä museoon tutustuminen tohtori Kenneth Silver, intendentti, Medelhavsmuseet (suomenkielinen esitys)

20:s Palopäällystö-Golf pelattiin Vierumäellä

Palopäällystöliiton oma PalopäällystöGolf pelattiin jo 20:nnen kerran kesäkuun 16. päivä.

Ensimmäisen kerran Palopäällystö-Golf pelattiin liiton jäsenen, Pentti Rastaan aloitteesta Joroisten Kartanogolfissa vuonna 2004. Pelimuotoina olivat tasoituksellinen lyöntipeli ja pistebogey. Myöhemmin mukaan ovat tulleet

erikoiskilpailut ja scrats, jonka kiertopalkinto kantaa ylväästi aloitteen tehneen Rastaan nimeä. Tämän vuoden kilpailulle helteinen alkukesä ja haastava Vierumäen Cooke-kenttä tarjosivat upeat puitteet 20:nnelle Palopäällystö-Golfille. Mukana oli jälleen runsaasti vanhoja tuttuja mutta ilahduttavasti myös uusia kasvoja.

Tasoituksellisen lyöntipelin mestaruuden vei Hannu Auvinen, toiseksi sijoittui Jari Korkiamäki ja scratsin selkeä ykkönen Keijo Kangastie

taisteli itsensä tasaisen kilpailun kolmanneksi. Pistebogey-sarjan voittaja oli Petri Nenonen Tasaisen kilpailun toinen oli Lauri Vilhunen ja kolmas Heikki Levón.

Erikoiskilpailuissa lähimmäksi lippua pääsi Jari Lehtonen ja suorimman draivin esitti Riku Seppä.

Tomi Timonen koulutusjohtaja, SPPL

Heikki, Mervi, Lauri ja Timo nauttivat pelistä ja hyvästä seurasta.

Iloisia ilmeitä kierroksen ja palkintojenjaon jälkeen.

TURVALLISUUS 2023 on vuoden tärkein paloja pelastusalan ammattitapahtuma. Tapahtuma kokoaa alan ammattilaiset ja päättäjät sekä yritysten turvallisuudesta vastaavat henkilöt Helsingin Messukeskukseen.

Varmista paikkasi syksyn maksuttomassa huipputapahtumassa rekisteröitymällä ennakkoon osoitteessa turvallisuus.messukeskus.com

Ohjelmassa mm. ajoneuvosta pelastamisen näytös, jatkuvuuden hallinta huoltovarmuuden näkökulmasta ja sähköautojen tulipalot!

Tervetuloa myös After Work -tilaisuuteen keskiviikkona 11.10. klo 16 alkaen. Turvallisuus-lavalle nousee Suomen paras bilebändi Phil Harmonic Band.

Samaan aikaan Messukeskuksessa

Avoinna: ke 11.10. klo 9–16, afterwork klo 16–19, to 12.10. klo 9–16 YHTEISTYÖSSÄ