MINISTERITAPAAMINEN Lähikuvassa sisäministeri Mari Rantanen

Sisäministeri Mari Rantanen (PS) aloitti Orpon hallituksen sisäministerinä kesäkuussa 2023. Tuore ministeri avaa ajatuksiaan Palopäällystö-lehden lukijoille niin itsestään kuin uudesta tehtävästään.

Onneksi olkoon ministerivalinnastanne. Millä mielin olette päässeet uudessa työssänne aloittamaan?

- On suuri kunnia olla tässä tehtävässä ottaen huomioon ammattitaustani. Paljon on myös työtä ja sitä ollaan valmiita tekemään – tosi paljon on uutta opeteltavaa.

Mitkä ovat suurimmat tai tärkeimmät työasiat, mitä mielen päällänne on?

- Tietysti se on koko tämä sisäisen turvallisuuden kenttä sekä maahanmuutto kotoutumisineen. Sieltä on vaikea nostaa yhtä ylitse muiden. Siellä on paljon tärkeitä asioita edistettävänä – oli kyse sitten pelastustoimesta, poliisitoimesta tai maahanmuuton lainsäädännön muokkaamisesta ja paradigmamuutoksesta. Kaikissa kentissä riittää työtä ja tavoitteita, mitä hallitusohjelma asettaa, että niitä kohden tietysti mennään, ja pyritään saamaan mahdollisimman hyvä tulos siten, että neljän vuoden päästä Suomi on turvallisempi maa kaikilla mittareilla ja sektoreilla.

Mari Rantanen

• Suomen sisäministeri 20.6.2023–

• Kansanedustaja: 17.4.2019–

• Puolue: Perussuomalaiset

• Vaalipiiri: Helsingin vaalipiiri

• Ikä: 47 vuotta

• Koulutukset: poliisi (AMK), ensihoitaja (AMK), lähihoitaja

On suuri kunnia olla tässä tehtävässä ottaen huomioon ammattitaustani.

Ministeri Rantanen henkilönä

Mikä teille on mieluisin asia tai mieluisinta tekemistä arjessanne?

- Tällä hetkellä siihen ei ihan hirveästi muuta mahdu kuin työtä. Ja lopun ajan pyrin pyhittämään perheelle. Kyllä se paras hetki on päästä kotiin oman perheen luokse. Joskin työkin on kivaa.

Miten huolehditte ajan ja jaksamisen riittämisestä työn ja vapaa-ajan kesken?

- Tuo on tavattoman hyvä kysymys, mihin minulla ei ole hyvää vastausta. Kyllä se oma oleminen määrittyy aika paljon työn ympärille niin nyt kuin aikaisemmat neljä vuotta.

Mutta kyllä ne on ne hetket siellä kotona, mitkä palauttaa. Ja se, että ehtii silloin tällöin ystäviänsä nähdä. Tietysti lomapätkillä aina pyrin lähteä reissuun, niin pääsee irti arjen pyörittämisestä. Se on varmaan se kombo, millä tässä selvitään.

Olette koulutukseltanne niin ensihoitaja kuin poliisi. Millaisilla elämänajatuksilla aikoinaan noihin koulutuksiin haitte?

- Kun nuorena ammattia valittiin, lueskelin valintaopaskirjaa ja sieltä erilaisia ammatteja ja vaatimuksia niihin. Silloin nuorena minua kiinnosti poliisin ja lääkintävahtimestari-sairaankuljettajan ammatit. Poliisin ammattiin minulla ei silloin ollut mitään mahdollisuuksia johtuen pituusvaatimuksista ja silmälaseista. Hakeuduin sitten lähihoitajakoulutukseen ja sitä kautta olen alalle ajautunut. Kun ensihoitaja (AMK) -koulutus tuli, hain ja onnekseni pääsin sitä opiskelemaan. Sitten myöhemmässä vaiheessa, kun poliisilta poistui pituusvaatimus ja silmien taittovirheleikkaus sallittiin, pystyin hakeutumaan siihenkin koulutukseen.

Muistatteko vielä, mistä se tunne tuli, että nämä alat vetivät teitä puoleensa?

- Kyllä se on ollut varmaan jonkinnäköinen jännitys alun perin silloin nuorena, että tuo mahtaa olla jännää hommaa, mutta ehkä sitä myöhemmin ajattelee, että ne molemmat ammatit ovat vaihtelevaa ja vaativaa työtä, eikä ole sellaista rutinoitunutta. Siinä pitää olla valmis kaikkeen. Ja varmasti jonkinnäköinen ihmisten auttamisen halu, eritoten ensihoitajana, mutta toki poliisissa se on auttamista turvallisuuden ylläpitämisessä. Noista se kai sitten muodostuu.

Ministeritapaaminen

Tunnistatteko itsessänne näitä samoja tunteita tai paloa, mikä myös nykyiseen työhönne ajaa?

- Kyllä ainakin tunnistan edelleen niiden tehtävien ja ammattien arvot ja arvostuksen, miten tärkeää hommaa se on – siinä mielessä kyllä. Toki tässä, kun alkaa olla monta vuotta, kun on viimeksi istunut minkään värisessä pakettiautossa, niin toki sieltä valitettavasti vähän tippuu kyydistä. Mutta arvostus ja niiden arvon tunnistaminen ei ole lähtenyt minnekään. Siellä tehdään hyvää kovaa työtä päivittäin.

Mikä sai teidät alkujaan lähtemään politiikkaan mukaan?

- Se on myös hyvä kysymys. Varmaan se alun perin lähti vaikeavammaisesta tyttärestäni, jonka myötä huomasin, että palvelut ovat hyvin epätasa-arvoisia eri puolella Suomea. Sitä kautta tuli hakeuduttua politiikkaan. Mutta toki nämä huomiot vahvenivat omien am- pelastusalan huomioiminen tässä hyvinvointialueuudistuksessa, se pitää varmistaa, ettei jäädä mopen osaan siellä alueilla. mattieni myötä myös. Muistan, kun poliisikoulun aikaan jaksoin hämmästellä rikoslain löperyyttä. Silloin jo ajattelin, että mitenkäs tätä voisi muuttaa. Ja silloin jo alkoi valtakunnan politiikka kiinnostaa.

Puhutaan politiikkaa

Mitä asioita haluatte painottaa ja erityisesti viedä eteenpäin nyt sisäministerinä?

- Totta kai kaikkia hallitusohjelman kirjauksia. Pyrin siihen, että ne mahdollisimman hyvin saadaan toteutukseen ja muuntumaan lainsäädännöksi tai käytänteiksi. Mutta luonnollisesti, kun katsoo ympärilleen turvallisuustilannetta, on äärimmäisen tärkeää, että viranomaisten toimintavaltuudet, resurssit ja muun muassa tiedonvaihdon esteiden purkaminen hoidetaan. Pelastusalalla on pelastajapula, joka viime eduskuntakaudella nousi hyvin voimakkaasti hallintovaliokunnassa esiin. Ja tietysti pelastusalan huomioiminen tässä hyvinvointialueuudistuksessa, se pitää varmistaa, ettei jäädä mopen osaan siellä alueilla. Sitten maahanmuuton paradigmamuutos on tärkeää, jotta voidaan ennaltaehkäistä väärinkäytöksiä ja suunnata ne resurssit oikeasti apua tarvitseville.

Hallitusohjelmassa on paljon asioita pelastusalaa koskien. Onko jotain tärkeysjärjestystä, miten niitä pyritään viemään eteenpäin?

- Tietysti pelastajapulan hoitaminen on äärimmäisen tärkeää, että meillä on veto- ja pitovoimaa, ja että meillä riittää koulutettavia ihmisiä ja töihin pelastusalalle. Mutta siellä on myös työturvallisuuteen liittyviä asioita, joita varsin pitkään ala on toivonut huomioitavan. Siellä tulee tietysti tämä ensihoitajien rinnastaminen virkamieheen väkivaltatilanteessa. Mutta siellä on myös Ruotsista otettu ajatuksenmalli sinivilkkusabotaasi-lainsäädäntöön, jossa on tarkoituksena ennaltaehkäistä hyökkäyksiä viranomaisia vastaan, tai ainakin antaa niistä riittävät rangaistukset.

Hallitusohjelmassa on pelastusalalle määriteltyjä asioita, jotka koskevat koko hyvinvointialuetta ja siksi tehtäneen yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Millaisella yhteistyöllä näiden asioiden toteutumisesta pystytään huolehtimaan?

- Tärkeää on se, että tässä hyvinvointialueen ohjauksessa STM:n SM:n ja VM:n välinen yhteistyö edelleen tiivistyy. Ja kyllähän tämä yhteistyörakenne turvaa sen, että pyritään ministeriöiden yhteistyönä tekemään asioita. Tällaisia yhteisiä ohjausprosesseja on jo useissa johto- ja asiantuntijatason yhteistyöryhmien käsittelyssä. Valtiovarainministeriö on parhaillaan asettamassa tällaista ohjauksen uudistamisryhmää, jonka tavoitteena on ohjauksen yhtenäistäminen. Kyllähän siellä on eroja pelastustoimen ja soten välillä, mutta on sitä paljon yhteistäkin, ettei kaikki asiat ihan erillisiä ole.

Miten sisäministeriössä huomioidaan Suomen alueelliset erot, nimenomaan pelastusalalla?

- Tietysti tämä toimintaympäristön analyysi ja sen muutokset ovat keskeisiä tekijöitä palveluiden suunnittelussa ja kehittämises- sä. Meidän täytyisi saada vähän samaan tapaan kuin sotepuolella THL tuottaa tietoa, niin myös pelastusalalle tarkempaa tietoa toimintaympäristöstä, jotta siihen pystytään myöskin vastaamaan. Kyllähän palveluiden tuottamisen lähtökohta on riskiperusteisuus ja lisäarvon tuottaminen yhteiskunnalle. Sitten hyvinvointialueiden tulee arvioida niiden omien alueidensa riskit ja määritellä sen pohjalta pelastustoimen palveluita ja tuottaa niitä tehokkaasi, laadukkaasti ja vaikuttavasti. Ja totta kai ohjauksella pyritään vaikuttamaan siihen, että palvelut tuotetaan samankaltaisesti samankaltaisilla alueilla.

Miten me pelastusalalla toimivat voisimme auttaa teitä sisäministerinä alamme asioiden eteenpäin viemisessä?

- Ilman muuta kaikenlainen yhteydenpito on puolin ja toisin toivottavaa, että minä saan viestejä kentältä, miten siellä menee ja millaisiin asioihin siellä on kiinnitetty huomiota. Mielestäni tämäntyyppinen vuoropuhelu on oikein toivottavaa.

Mitä muuta haluaisitte kertoa Palopäällystö-lehden lukijoille?

- Haluan kiittää pelastusalaa hyvästä työstä ja toivotan jaksamista tässä kovassa alassa. Vaikka välillä on vähän turbulenttista, vähän niin kuin pelastusalan arvojen mukaan: Yhdessä tehden hyvä tulee!

Terhi Kallio viestinnän asiantuntija, SPPL