Tukea turvallisuuskasvatukseen

voidaan nostaa jo useitakin alustavia havaintoja. Tulokset osoittavat muun muassa, että kampanjan yhteydessä järjestetyt käytännön harjoitukset syventävät oppimiskokemusta ja parantavat oppimistuloksia. Myös opetusvideoiden hyödyntämisellä näyttäisi olevan vahva positiivinen yhteys oppimistuloksiin. Huomionarvoista on myös, että pelastustoimen ja koulun edustajien yhteistyössä tuottama opetus tuotti testattaessa huomattavasti parempia oppimistuloksia kuin yksin pelastustoimen tai koulun edustajien järjestämä opetus.

Mikko Puolitaival pureutuu artikkeliväitöskirjassaan turvallisuuskasvatukseen. Puolitaipaleen työn alussa laatiman suunnitelman mukaan tutkimuksessa ”tutkitaan paitsi turvallisuuskasvatukselle asetettuja sisältötavoitteita, myös sitä, miten turvallisuuskasvatusta voidaan toteuttaa ilmiölähtöisesti, oppimisympäristöjä laajentaen sekä asiantuntijoiden, opettajien ja oppilaiden yhteistyötä lisäten.”

Vaikka Puolitaival on sittemmin muokannut tutkimussuunnitelmaansa matkan varrella moneltakin osin, on jatko-opinto-oikeuden hakuvaiheessa kirjattu kuvaus ohjannut vahvasti työn etenemistä.

Turvallisuuskasvatuksen tavoitteet painottuvat asiakirjoissa eri tavoin

Ensimmäisessä osatutkimuksessa tarkastelun kohteena olivat lainsäädäntö, opetussuunnitelma ja muu turvallisuuskasvatuksen normiohjaus, joiden perusteella Puolitaival loi kokonaiskuvaa turvallisuuskasvatukselle asetetuista tavoitteista. Hän toteutti asiakirja-aineiston sisällönanalyysin sidoksissa teoriaan, ja analyysin perusteella turvallisuuskasvatuksen tavoitteet jäsentyivät ennakointiin, toimintaan, toipumiseen ja turvallisuuden omistajuuteen liittyviin tavoitteisiin.

Asiakirjojen välillä ei löytynyt tavoitteista sisällöllisiä ristiriitoja, mutta painotukset vaihtelivat. Esimerkiksi turvallisuusstrategioissa vahvasti esiin noussut kriiseistä toipumisen näkökulma ei noussut perusopetuksen opetussuunnitelman oppimistavoitteissa esiin lainkaan.

Turvallisuuskasvatuskampanjaan valitut menetelmät vaikuttavat oppimiseen

Tutkimussuunnitelmaan sisältyi myös tavoite tutkia pelastustoimen ja koulun yhteistyössä toteuttamaan turvallisuuskasvatuskampanjaan osallistujien oppimiseen vaikuttavia tekijöitä. Alun perin tutkijan ajatuksena oli tuottaa turvallisuuskasvatustapahtuma itse. Hän totesi kuitenkin pian, että meiltähän löytyy jo NouHätä!-kampanja, joka tarjoaa hyvät mahdollisuudet yksittäisen turvallisuuskasvatuskampanjan oppimistulosten tutkimiseen. Keväällä 2020 kerättiinkin laaja kyselyaineisto kampanjaan osallistuneilta kahdeksasluokkalaisilta (N=1398).

Kyselyaineiston analyysia ohjaa väitöstutkimuksessa kaksi keskeistä kysymystä:

1) mitkä tekijät selittävät oppilaiden turvallisuusosaamista kansalliseen turvallisuuskasvatuskampanjaan osallistumisen jälkeen sekä

2) miten turvallisuuskasvatuskampanjan sisällöt ja menetelmät vastaavat erilaisten oppijoiden tarpeisiin?

Analyysin tulokset ovat vielä vertaisarvioimattomia ja julkaisemattomia, mutta niistä

Tuloksia voidaan hyödyntää tulevien kampanjoiden suunnittelussa eri ryhmien tarpeisiin Oppilaita ryhmiteltiin tutkimuksessa muun muassa koulumenestyksen, tavoiteorientaatioiden sekä oppimistulosten perusteella. Vertailtaessa eri ryhmien kokemuksia esimerkiksi opetusmenetelmien ja materiaalien mielekkyydestä huomataan, että kokemukset vaihtelevat selvästi. Tutkimuksen tuloksia voidaankin jatkossa hyödyntää, kun NouHätä!-kampanjaa tai muita turvallisuuskasvatuksen sisältöjä kehitetään vastaamaan paremmin erilaisten oppilaiden tarpeita.

Onnettomuuksien ehkäisyn vastuualuejohtaja, Satakunnan pelastuslaitos Jatko-opiskelija, OPPI-tohtoriohjelma, Turun yliopisto