Raskaus ei ole sairaus

Raskaus on ainutlaatuinen ja normaali osa naisen elämää. Se on elämän ihmeellinen prosessi, jossa naisen keho muuttuu ja sopeutuu uuden elämän kasvattamiseen. Raskaus ei ole sairaus, vaan pikemminkin terveydentilan tila, joka vaatii erityistä huomiota ja hoitoa. Raskauteen liittyvät kysymykset ovatkin niitä erityisiä kysymyksiä, missä naiset ja miehet eroavat työ- tai palokuntaurillaan toisistaan.

Miehisellä alalla monessa tehtävässä ja palokunnassa on ollut viime vuosien aikana ensimmäistä kertaa raskaana oleva henkilö operatiivisessa toiminnassa eikä oikein toimintamalleista tai käytännöistä ole ollut tietoa. Raskausasiat onkin yksi yleisimmistä aiheista, mistä Pelastusalan naiset ry saa yhteydenottoja kentältä. Jotta raskausasioista tulisi osa pelastuslaitoksen arkea, on tärkeää ymmärtää, että raskaus ei ole sairaus, koska tämä ajatus voi luoda tarpeetonta pelkoa ja ahdistusta odottaville äideille. Montaa odottajaa pohdituttaa, miten käy oman aseman ja tehtävien raskausaikana ja vanhempainvapaalla.

Huoli toimeentulosta ja vanhempainpäivärahoista

Huolta on myös toimeentulosta – raskausajan palkalla on radikaalia merkitystä sille, miten vanhempainpäivärahat määritellään. Operatiivisissa tehtävissä (pelastustoiminta, ensihoito) päätoimisesti toimivat odottajat pääsääntöisesti hakevatkin erityisraskausrahaa työn luonteen vuoksi ja jos työnantajalla ei ole osoittaa muuta, vähemmän vaarallista työtä loppuraskauden ajaksi. Ensihoitotyössä työskentelevät odottajat ovat joutuneet säännönmukaisesti pettymään erityisraskausrahaa hakiessaan, kun Kela on vain muutamaa hakemusta lukuun ottamatta hylännyt erityisraskausrahahakemukset. Aiheessa on siis vielä paljon työstettävää.

Odottajan kehonmuutokset pelastusalan töissä

Raskaus on luonnollinen tapahtuma, joka voi tuoda mukanaan joitakin fyysisiä ja emotionaalisia muutoksia, mutta se ei tarkoita, että odottaja on sairas tai että hänen tilaansa tulisi rinnastaa sairauteen. Raskauden aikana naisen keho käy läpi monia muutoksia, kuten hormonaalisia muutoksia, lisääntynyttä ve- renkiertoa ja kasvavaa kohtua. Nämä muutokset voivat aiheuttaa joillekin epämukavuutta, kuten pahoinvointia, väsymystä ja selkäkipuja. Kuitenkaan nämä oireet eivät tee raskaudesta sairautta, vaan ne ovat osa normaalia raskausprosessia. On myös hyvin yksilöllistä, miten pelastusalalla toimiva nainen kokee raskauden tuomat haasteet tai miten raskausaika sopeutetaan palokunnan arkeen. Palokunnassa tai työpaikalla on siis syytä käydä odottajan kanssa yhteisesti läpi, miten raskauden kanssa toimitaan – ja muuttaa tarvittaessa käytäntöjä raskauden edetessä. Jokainen raskaus on erilainen, myös samalla odottajalla.

Riskienhallinta

Raskaus ei siis tarkoita, että naisen tulisi välttää kaikkia fyysisiä aktiviteetteja tai olla täysin passiivinen. Päinvastoin, terveellinen liikunta ja aktiivinen elämäntapa voivat olla hyödyllisiä sekä äidille että sikiölle. Tämä on myös palokunnissa syytä muistaa – on siis mahdollista osallistua toimintaan, kunhan riskit ovat hallinnassa eikä sikiön kehitykselle aiheudu vaaraa. Pelastusalalla näitä vaaratekijöitä ovat esimerkiksi melu, vaaralliset aineet, savu, paineiskut, yötyöskentely ja hälytysajo, ja näitä on syytä välttää. Tietysti on tärkeää kuunnella omaa kehoa ja välttää liiallista rasitusta, mutta kohtuullinen liikunta voi auttaa ylläpitämään hyvää terveyttä raskauden aikana.

Raskausajan palkalla on radikaalia merkitystä sille, miten vanhempainpäivärahat määritellään.

Raskaus on kokonaisvaltainen terveydentilan tila

On myös tärkeää muistaa, että raskaus ei ole vain fyysinen prosessi, vaan myös emotionaalinen ja henkinen matka sekä odottajalle että puolisolle. Raskaana olevat naiset voivat kokea erilaisia tunteita ja mielialan vaihteluita, mikä on täysin normaalia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nainen olisi sairas, vaan se on osa raskauden kokemusta.

On tärkeää muuttaa ajattelutapaa ja nähdä raskaus terveydentilan tilana, joka vaatii erityistä huomiota ja hoitoa. Raskaus ei tarkoita, että naisen tulisi välttää kaikkia fyysisiä aktiviteetteja tai ruokia, vaan päinvastoin, terveellinen elämäntapa ja tasapainoinen ruokavalio ovat tärkeitä raskauden aikana. Raskaus on kaunis ja ainutlaatuinen kokemus, joka ansaitsee arvostusta ja kunnioitusta sekä selkeät toimintamallit, jotta raskaana olevan ei tarvitse pelätä, onko hänellä enää suuren omassa elämässä tapahtuvan mullistuksen jälkeen työtä tai harrastusta, johon palata.

Yhdistyksemme on apunanne, mikäli raskausasiat ovat ajankohtaisia!

Mira Leinonen pj, Pelastusalan naiset ry pelastusylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Eläköön elävä oikeus! – Erheelliset palohälytykset ja harkinta

Tässä artikkelissa jatkan hallinto-oikeuksien tekemien ratkaisujen analyysiä ja taustaksi suosittelen tutustumaan edelliseen artikkeliini (Palopäällystö 2/2023), jossa olen kuvannut aineiston sekä sen analysointitavan.

Erheellisellä palohälytyksellä tarkoitetaan sellaista pelastuslain 96.1 §:n 2 kohdan mukaista pelastuslaitoksen tehtävää, jonka on aiheuttanut hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen erheellinen toiminta. Aineiston nojalla se oli selkeästi suurin asiakokonaisuus, josta oli yhteensä 46 päätöstä (38 %).

Paloilmoittimen toistuva erheellinen toiminta

Pelastuslain 96.1 §:n 2 kohdan mukaan ”(m)aksu voidaan (kurs. tässä) periä tehtävästä, jonka on aiheuttanut hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen toistuva erheellinen toiminta. Maksun perimisen edellytyksenä on, että paloilmoitin on aikaisemmin aiheuttanut erheellisen ilmoituksen ja kohteen omistajaa on kirjallisesti kehotettu korjaamaan laitteen tai ryhtymään muihin toimenpiteisiin erheellisten paloilmoitusten estämiseksi.” Hallituksen esityksen (HE 18/2018 vp) yksityiskohtaisten perustelujen mukaan: ”myös muut kuin laitteen vikaantumisesta johtuneet syyt ovat erheellisiä paloilmoituksia. […] Paloilmoittimen erheellisellä toiminnalla tarkoitetaan paloilmoittimen hätäkeskukselle välittämiä ilmoituksia, jotka eivät kuitenkaan ole johtaneet kiinteistössä pelastuslaitoksen sammutus- tai pelastustoimiin.” Jotta pelastusviranomainen voisi määrätä erheellisestä hälytyksestä maksun, tulee erheellisten hälytysten olla toistuvia, niistä tulee olla lähetetty paloilmoittimen omistajalle kehotus korjata toiminta ja hälytyksen on oltava sellainen, että se ei ole johtanut kohteessa sammutus- ja pelastustoimiin.

Tuomioistuinten ratkaisut

Hallinto-oikeuksien käsitysten mukaan erheellisiä hälytyksiä ovat muun ohella kaikki ruoan valmistuksesta aiheutuneet tehtävät, ilmaisimiin tai painikkeisiin kohdistuneet iskut tai vauriot, saunan höyrystä, pölystä, tilapäisestä lämpötilan noususta, laitteiston viasta, kaapelivaurioista, vedestä, tuntemattomasta syystä, ukkosesta, sähkökatkosta, yhteysviasta, tupa- kasta, inhimillisestä erehdyksestä, sisätiloihin levinneestä savusta ja kärystä sekä ilkivallasta johtuvat hälytykset.

Korkein hallinto-oikeus ratkaisi päätöksellään (KHO:2018:134) ilkivaltaan liittyvän asian todeten, että ilmaisimien alla tahallisesti poltettu paperi sekä ilkivaltaisesti painettu paloilmoitinpainike hälytysten syynä ei ollut paloilmoittimen sellainen toiminta, jota olisi voitu pitää erheellisenä. Rakennuksen omistajalla ei ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta estää näitä hälytyksiä. Sen sijaan samaisessa ratkaisussa katsottiin, että ruuanlaitosta ja tupakoinnista johtuvat automaattiset paloilmoittimen hälytykset ovat erheellisiä hälytyksiä. Korkein hallinto-oikeus oli aiemmin päätöksessään (KHO 6.7.2017/3376) ratkaissut, että pelastuslain 96.1 §:n 2 kohta (viittaus lakiin on korjattu tähän tekstiin voimassa olevan lainsäädännön mukaiseksi) on tulkittava siten, että siinä tarkoitettuna paloilmoittimen erheellisenä toimintana voidaan pitää myös sellaisia palohälytyksiä, jotka aiheutuvat ihmisen käyttäytymisestä, kun kyse ei ole konkreettisesta rakennuspalon vaarasta. Korkein hallinto-oikeus linjasi lisäksi päätöksessään (KHO:2021:21), että tupakoinnista sekä painikkeisiin kohdistuneista iskuista aiheutuneet hälytykset olivat erheellisiä palohälytyksiä. Jokaisessa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä toistui perusteluna seikka, että erheellisenä toimintana voidaan pitää sellaisia palohälytyksiä, jotka aiheutuvat ihmisen käyttäytymisestä silloin, kun kyse ei ole konkreettisesta rakennuspalon vaarasta.

Harkinta

Kun tarkastellaan pelastuslain 96 .1§:n 2 kohtaa, voidaan havaita sanamuodosta pelastusviranomaiselle annettu harkinta. Sana voidaan antaa viranomaiselle tapauskohtaisen harkinnan, eikä pelastusviranomainen voi näin ollen tehdä erhemaksuista kansantajuisesti ilmaistuna liukuhihnapäätöksiä. Viranomaisen tulee aina perustella päätöksensä hallintolain (434/2003) 45 §:n nojalla, oli asiassa käytetty harkintaa tai ei. Perusteluvelvollisuus korostuu niissä tapauksissa, jossa viranomainen on käyttänyt harkintaa. Perusteluiden avulla asianomainen voi arvioida päätöksen laillisuuden. Käytännön tasolla esimerkiksi ruoan valmistuksesta aiheutuvat hä- lytykset eivät ole aina automaattisesti erheellisiä hälytyksiä, vaan viranomaisen on harkittava, oliko vai olisiko tapauksessa voinut olla todellista rakennuspalovaaraa. Helsingin hallinto-oikeus on tapauksessaan (16.5.2013, 13/0811/4) todennut, että ”ruoanlaitosta aiheutuvat palohälytykset jäävät kuitenkin hallinto-oikeuden käsityksen mukaan palohälytyksen erheellisyyden suhteen raja-alueelle riippuen aiheutuneesta todellisesta palovaarasta. Hallinto-oikeus toteaa edelleen, että ohjeet antavat pelastuslaitoksille mahdollisuuden tapauskohtaisen harkinnan käyttämiseen. Maksujen määrääminen vanhusten palvelutalojen erheellisistä palohälytyksistä ei saa kuitenkaan johtaa paloturvallisuuden vaarantumiseen.”. Aiemmin selostettu seikka saa siten aikaiseksi pelastusviranomaiselle velvollisuuden kuvata kohteella vallinneet olosuhteet sekä perustella se, miksei kohteessa tapahtunut hälytys olisi voinut muodostaa todellista tulipalovaaraa.

Aineiston perusteella useissa tapauksissa oli mainittu (muun ohella Hämeenlinnan hallinto-oikeus 10.5.2017 17/0320/4 ja 1.4.2020 20/0304/1 sekä Turun hallinto-oikeus 30.9.2015, 15/0488/3), että paloilmoittimien herkkyyksiä oli nostettu johtuen erheellisistä palohälytyksistä. Tämänkaltainen menettely on omiaan saattamaan alkuperäisen suojeltavan arvon heikkenemisen. Kirjoittajan käsityksen mukaan erheellisenä palohälytyksenä ei voida pitää esimerkiksi sellaista tehtävää, jossa paloilmoittimen hälytyksen takia henkilökunta ehtii alkusammuttamaan ruoasta aiheutuneen palonalun ennen pelastuslaitoksen saapumista paikalle. Tällaisissa tilanteissa paloilmoitin on toiminut oikein ennaltaehkäistäessä konkreettisen rakennuspalon erityisesti sellaisissa kohteissa, jossa asukkailla on alentunut toimintakyky.