Pelastajien altistumistutkimuksia lähes 20 vuotta

Pelastusopiston savusukellusopettajien kemiallisesta altistumisesta harjoitusolosuhteissa tehtiin työhygieeninen selvitys vuonna 2004, joka johti muutoksiin heidän työympäristössään, työkäytänteissä ja suojavarusteissa. Selvitys poiki myös tutkimusten sarjan pelastajien altistumisesta ja sen vähentämisestä harjoituksissa ja erilaisissa pelastustehtävissä. Nämä tutkimukset ovat omalta osaltaan vauhdittaneet palomiehen työn syöpävaarallisuusluokituksen nostamista korkeimpaan luokkaan, ryhmä 1 syöpävaarallinen ihmiselle, kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen IARC:n toimesta vuonna 2022.

Pelastajien kemiallisen altistumisen vähentäminen vaatii useiden asioiden huomioimista. Tehokkain keino altistumisen vähentämiseksi on onnettomuuksien ennaltaehkäisy. Valitettavasti kaikkia onnettomuuksia ei voida estää, jonka vuoksi onnettomuuksissa esiintyviä riskejä on minimoitava. Erityisesti palossa syntyville syöpävaarallisille aineille altistuminen tulisi saada niin matalaksi kuin se on teknisesti mahdollista, koska turvallista rajaa niille ei ole olemassa. Savusukellusharjoituksissa vuonna 2004 se tarkoitti, että poltettavat materiaalit vaihdettiin huonekaluista, lastulevyistä, patjoista ja kerosiinista puhtaaseen puuhun ja vähemmän aromaattisiin sytytysnesteisiin.

Erityisesti palossa syntyville syöpävaarallisille aineille altistuminen tulisi saada niin matalaksi kuin se on teknisesti mahdollista, koska turvallista rajaa niille ei ole olemassa.

Muutokset Pelastusopistolla

Edelleen tutkimustulosten innoittamana vuonna 2010 Pelastusopiston harjoitusalueelle rakennettiin savusukellussimulaattori, jossa lämpö tuotetaan polttamalla propaania ja keinosavu tuotetaan generaattorilla. Opettajien altistumista syöpävaarallisille polysyklisille aromaattisille hiilivedyille ja bentseenille saatiin modernilla savusukellussimulaattorilla vähennettyä merkittävästi. Huomiota kiinnitettiin myös työkäytänteisiin, kuten opettajien aluskäsineisiin, savuttomiin palautteenantotilanteisiin, sammutusasun riisumiseen savusukellusten välillä ja nopeaan peseytymiseen harjoitusten jälkeen. Tuolloin juurrutettiin myös Pelastusopistolle biomonitoroinnin merkitys ja sen mahdollisuudet kontrolloida suojautumisen ja omien harjoituskäytänteiden onnistumista. Myös altistumisen dokumentointi saatettiin käyntiin ja opettajat ilmoitettiin syöpävaarallisille aineille altistuneiden työntekijöiden ASA-rekisteriin. Myös opettajien terveystarkastusten taajuutta nostettiin, linkittäen sen opettajien ikään ja työhistoriaan. Nämä käytänteet ovat edelleen Pelastusopistolla käytössä ja niistä on saatu kansainvälisestikin tunnustusta.

Huomiot operatiivisessa toiminnassa

Tutkimuksia on tehty myös operatiivisessa toiminnassa. Huoneistopaloissa tehtyjen tutkimusten mukaan on huomattu, että korkeita altistumishuippuja esiintyy ja sen vuoksi altistumisaikaa on pidemmillä tehtävillä järkevää jakaa tasaisemmin. Pelastajan käyttäessä vain yhden pullollisen paineilmaa, ei altistumismittauksissa ylitetty altistumattoman väestön viiterajaa, mutta käytettäessä kolme pulloa jopa toimenpideraja ylittyi, jolloin työnantajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin altistumisen vähentämiseksi.

Varustehuollon rooli kokonaisaltistumisessa

Savusukelluksen ja paloraivauksen lisäksi myös varustehuolto nousi merkittävään rooliin katsottaessa, mitkä tekijät lisäsivät palomiesten kokonaisaltistumista rakennuspaloissa. Näin ollen suojautuminen varustehuollossa varusteiden likaantumisasteen mukaan on järkevää.

Myös itse varustehuolloissa on tutkittu kuinka asbestikuidut ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt poistuvat varusteista normaalissa vesipesussa. Asbestikuidut poistuivat

Tulevaisuudessa tarvitaan uusia tekniikoita vesipesun rinnalle, jotta palopuvun syväpuhdistaminen edes kerran vuodessa, olisi mahdollista.

Altistuminen metsäpaloissa

Metsäpalokauden alkaessa on hyvä muistuttaa, että metsäpaloissakaan savu ei ole myrkytöntä. Metsäpalosavussa tärkeimmät kemialliset altisteet ovat aldehydit, hiilimonoksidi ja hengittyvä pöly, jotka edellyttävät metsäpalojen sammuttajilta nykyistä parempaa suojautumista. Tarvitaan puhallinavusteinen hengityksensuojain, joka on varustettu silmät suojaavalla kasvomaskilla ja yhdistelmäsuodattimella. Lisäksi tarvitaan hiilimonoksidimittari, jotta sammuttaja pystyy varomaan liian suuria hiilimonoksidipitoisuuksia, koska yhdistelmäsuodatinkaan ei poista hiilimonoksidia hengitysilmasta. Koska metsäpalotyö on hyvin lämpökuormittavaa, huoneistopaloihin suunniteltu palopuku ei sovi metsäpaloihin. Tehtävälle tarvitaan keveämmät varusteet, kuten sinne suunnitel- varusteista normaalissa vesipesussa, mutta palopukujen käsittelyyn liittyi altistumisriski, etenkin jos ei käytetty itsesulavia pesupusseja. Palopuvun ulko- ja sisäkerroksien osalta vesipesun puhdistustehokkuus polysyklisille aromaattisille yhdisteille oli keskimäärin 55 % ja vesipesun lisätekniikat vetyperoksidilla ja otsonilla nostivat pesutehokkuutta 60–83 %:iin. Nestemäisellä hiilidioksidilla päästiin 74 % ja sillä puhdistuivat parhaiten myös keskikerrokset palopuvusta pesutehokkuuden ollessa jopa 84 %. Otsonoinnilla päästiin keskikerroksissa 24 % puhdistustehokkuuteen ja muut tekniikat olivat huonompia. tu metsäpalopuku. Muut varusteet ovat pitkälahkeinen ja -hihainen tekninen alusasu, joka suojaa ihoaltistumiselta ja siirtää hikeä ihon pinnasta pois. Kevyt vähemmän niskaa kuormittava pelastuskypärä, nilkkaa tukevat palokengät ja nahkaiset työkäsineet, joiden alla on aluskäsineet.

Savusukelluksen ja paloraivauksen lisäksi myös varustehuolto nousi merkittävään rooliin katsottaessa, mitkä tekijät lisäsivät palomiesten kokonaisaltistumista rakennuspaloissa.

Juha Laitinen FT. dos. erikoistutkija Pelastusopisto

Liittohallitus 3/23

Vuoden kolmas kokous pidettiin 2.6. Teams-etäyhteydellä. Kokoukseen osallistui kymmenen henkilöä.

Kokousmuodollisuuksien jälkeen käytiin läpi jaostojen kuulumiset ja vahvistettiin 18 jäsenkandidaatin jäsenyys. Todettiin liiton muodostuvan 1930 jäsenestä ja 13 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin Tuliristi nro 114, Erityisansioristit nro 84 ja 85, kaksi

Ansioristiä sekä kaksi Ansiomitalia.

Vahvistettiin liiton antamat ja käsittelyssä olevat lausunnot:

Luonnos hallituksen esityksesi laiksi siviilipalveluslain muuttamisesta, Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle vaarallisten aineiden kuljetuksesta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa annetuksi laiksi ja siihen liittyviksi laeiksi, Uusi vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettu valtioneuvoston asetus, sekä Väestönsuojia koskevan osahankkeen raporttiluonnos.

Todettiin vuonna 2023 erovuoroisiksi tulevat luottamushenkilöt. Avoimista luottamushenkilöpaikoista julkaistu tieto ja hakuohjeet Palopäällystö-lehdessä 2/23 sekä viereisellä sivulla.

Uudet jäsenet 3/23

Riskienhallinta

Heiskanen Erkki, turvallisuusalan opettaja, Stadin AO

Yritysturvallisuus

Kallinen Reima, turvallisuusasiantuntija, Hämeen ammattikorkeakoulu Oy

Niemelä Jarkko, palokalustonhoitaja, ryhmänjohtaja, MM Kotkamills Boards Oy

Pelastustoiminta

Antinoja Sami, teollisuuspalomestari, SSAB Europe Oy / Raahen terästehdas

Lampiranta Toni, ryhmänjohtaja, Myllykosken palokunta

Lehto Juha-Pekka, 2. varapäällikkö, Tammisalon VPK

Olkkonen Vesa, vanhempi opettaja, Pelastusopisto

Pentikäinen Risto, hälytysosastonjohtaja, Tammisalon VPK

Turunen Timo, päällystötutkinto-opiskelija, tilannekeskuspäivystäjä, Itä-Suomen tilannekeskus/Pohjois-Savon pelastuslaitos

Vapaaehtoispalokuntatoiminta

Hagström Joel, paloturva-asentaja, nuoriso-osaston johtaja, Asolan VPK

Harju Antti, palokunnanpäällikkö, Lappeenrannan VPK

Kovanen Sami, sopimuspalokunnan päällikkö, Ulvilan VPK / Harjavallan suurteollisuuspuiston teollisuuspalokunta

Pursiainen Mikko, palokunnanpäällikkö, Perttulan VPK

Selonen Arttu, VPK:n koulutuspäällikkö, Kosken VPK

Syrilä Teemu, palokunnan varapäällikkö, yhdistyksen sihteeri, Köyliön VPK Vepsä Jani, Vuosaaren VPK, hallituksen puheenjohtaja

Hallinto ja tukipalvelut

Palomäki Harri, suunnittelija, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Voutilainen Mari, viestintäpäällikkö, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos

Lisätiedot: Jaana Kovero, jaana.kovero@sppl.fi