Suomessa kehitetään valmiusharjoitusten arviointia

jatkumo harjoituksen suunnittelusta toteutukseen ja harjoitusarvioinnin kautta tulosten jalkauttamiseen. Keskeistä on alueilla yhtenäisesti hyödynnettävän harjoitusalustan käyttöönotto.

Harjoitusten tuottaman tiedon hyödyntämisessä pullonkaulana ovat toimijoiden resurssit. ”Harjoitussuunnitelma täytyisi rakentaa niin, että harjoituksen jälkihoitoon ja sen tuottaman tiedon käsittelyyn varataan riittävästi voimavaroja”, Henttu kertoo.

kanssa läpi harjoitusten esiin tuomia kehitystarpeita”, tarkentaa Henttu.

Kehittämisprojektin pohjalta päivitetty harjoituskonsepti sekä muun muassa siihen liittyvä sähköinen harjoitusalusta otetaan käyttöön vuoden 2024 alussa.

Harriet Lonka

Johtaja Joni Henttu , Lapin AVI Jaostokokous

Johtaja Joni Henttu Lapin AVIsta on mukana alueellisten valmiusharjoitusten konseptia päivittävän projektin ohjausryhmässä. ”Harjoitusten arvioinnin kokonaisuus on yksi keskeisistä kehittämiskohteista”, Henttu toteaa.

Valmiusharjoitusten prosessia kehitetään huomioimaan paremmin

Jatkossa valmiusharjoitusten tuloksia hyödynnetään myös valmiustarkastuksissa, jotka Pelastuslain 84 §:n mukaisina otetaan käyttöön osana alueellista varautumista. Kyse on erityisesti laadullisesta tarkastelusta: mitä syötteitä harjoituksista on saatu toiminnan kehittämiseen ja miten näitä on viety organisaatiossa käytäntöön.

”Emme luo mitään kamreerimaista tarkastusta vaan yhdessä yhteistoimintaviranomaisten kanssa käymme toimijoiden

Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään keskiviikkona 11.10.2023 klo 15.00. Paikkana Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, kokoustila Ekman, (Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki).