Kohti parempaa työhyvinvointia –kysyen ja kuunnellen

Vuosi sitten toteutettiin ensimmäisen kerran valtakunnallinen pelkästään pelastusalalle suunnattu työssäjaksamisen kysely. Muitakin työhyvinvointiin liittyviä kyselyitä on viime aikoina eri pelastuslaitoksilla ja hyvinvointialueilla tehty. Kyselyyn vastanneen näkökulmasta on tärkeää saada ensin kuulla kyselyn tuloksista ja sen jälkeen saada tietää, millaisia vaikutuksia sillä on omalla työpaikalla.

Korona-aika ja sen jälkimainingit kuormittivat ennen näkemättömällä tavalla pelastusalaa ja sosiaali- ja terveysalaa. Paluuta vanhaan ei sen jälkeen ole ollut. Työnantajat, kunnat ja tutkimustalot ovat teettäneet erinäköisiä kyselyitä kuullakseen työntekijöiden jaksamisesta. Ja se on oikein hyvä. Ilmassa on kuitenkin saattanut olla havaittavissa turtumistakin kyselyiden määrään – etenkin, jos niillä ei ole koettu olevan riittävää vaikutusta työympäristöön tai itse työhön.

”Kyselyihin vastaajat odottavat monesti nopeasti tapahtuvia muutoksia ja näkyviä toimia, mikäli palautetta on annettu kriittisestikin”, työsuojeluvaltuutettu Jukkapekka Patoluoto Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta selventää. ”Esille nostetuista asioista onkin voitava keskustella yhteistyössä. On myös tunnistettava ja tunnustettava esille nostetut kehittämiskohteet, vaikka kaikki esille nostetut asiat eivät olisikaan heti ratkaistavissa.” vaihteen jälkeen. Tämä on saattanut vaikuttaa siihen, ettei työssäjaksamisen kyselyä ole käsitelty yhdessä kaikilla pelastuslaitoksilla.

"Kyselyn tulosten läpikäynti yhdessä työyhteisön kanssa on tärkeää. Vaikka aikaa on jo kulunut, voidaan tuloksia peilata tähän päivään ja miettiä missä mennään nyt, mihin pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota ja missä asioissa on päästy eteenpäin", kannustaa Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoitopäällikkö Sanna Kauppinen. Hän on Pelastusalan henkisen työsuojelun toimikunnan puheenjohtaja ja oli mukana tämän kyselyn toteuttamisessa.

Keinoja löytyy, kun tarpeet ovat tiedossa

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on panostettu viime aikoina hyvinvointiin ja työssäjaksamiseen muun muassa tarkentamalla organisaatiorakennetta, kehittämällä

Hyvän työpaikan onnistumiseen tarvitaan jokaisen työntekijän panostus ja toimivat tukirakenteet.

Hyvinvointialueuudistus kuormitti koko henkilöstöä

Viime syksy oli erityisen kiireistä aikaa hyvinvointialueuudistuksen myötä. Isoja muutoksia oli tulossa organisaatiorakenteisiin, ja epävarmuus kuormitti korona-ajan uuvuttamia työntekijöitä entisestään. Työssäjaksamisen kyselymme osui tuohon samaan ajankohtaan, ja vastauksissa kuului tilanteen tuoma kuormitus.

”Kyselyn toteuttamisen ajankohta oli hyvinvointialuevalmistelujen suhteen hiukan hankala”, paljastaa Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jari Hyvärinen. ”Sinällään kuitenkin uskon, että kysely otettiin vastaan positiivisella mielellä, jota ajatusta osaltaan puoltaa vastaajien suhteellisen suuri lukumäärä.”

Hyvinvointialueuudistuksen työt ovat pitäneet päällystöä kiireisenä myös vuoden- johtamiskulttuuria sekä aloittamalla esihenkilövalmennuksia.

”Nämä aiheet ovat olleet polttopisteenä kyselyjen tulosten perusteella”, Patoluoto kertoo.

Keski-Uudellamaalla on tehty yhteistyötä myös TTL:n kanssa kyselyiden myötä esiin nousseisiin kiusaamiseen ja epäasialliseen kohteluun liittyen.

”TTL:n toimesta on esihenkilöille ja henkilöstölle käyty läpi pelastuslaitoksemme Häirintävapaa pelastuslaitos -ohje ja tämän toteutus on valvottu työsuojeluyhteistyössä.”

Hyvärinen korostaa puolestaan sitä, miten siirtyminen hyvinvointialueuudistuksessa osaksi todella suurta toimijaa toi mukanaan sekä hyviä että huonoja muutoksia. Vaikka byrokratia lisääntyy suuremman organisaation kautta, on pelastusalan toimialan pidettävä huolta siitä, että toimialan erityistarpeet huomioidaan tehdessä ratkaisuja esimerkiksi henkilöstöetuuksien ja työterveyshuollon järjestämisen osalta.

”Pienten laitosten etuna on varmaan toiminnassa niiden ketteryys ja matala byrokratian määrä, joka vaikuttaa todennäköisesti myös oman työn vaikuttamismahdollisuuksiin”, Hyvärinen arvioi.

Kyselyssä nousi vahvasti esiin vaikuttamismahdollisuuksien vähäisyys organisaatioissa. Hyvärinen kiinnitti kyselyn tuloksissa huomiota eri henkilöstöryhmien osittain toisistaan voimakkaastikin poikkeaviin arvioihin. Hän arveli laitosten kokoerojen mahdollisesti selittävän tätä tulosta.

”Päijät-Hämeen hyvinvointialueella olemme ottaneet käyttöön henkilöstöohjelman, jonka tavoitteena on muun muassa turvata henkilöstön riittävyys ja työkyky. Ohjelmassa on paljon toimenpiteitä ja muun muassa erilaisia henkilön etuisuuksiin liittyviä kohtia, joilla pyritään lisäämään henkilöstön yhteisöllisyyttä, osaamisen kehittämistä, reilua johtamista sekä veto- ja pitovoimaa. Selkeät tavoitteet, mahdollisuudet kehittää omaa osaamistaan ja olemassa olevan ammattitaidon arvostaminen kasvattavat motivaatiota tehdä työtä”, Hyvärinen avaa.

Kyselyn yhtenä kritiikin kohtana nousi esiin tyytymättömyys oman laitoksen sisäiseen viestintään. Päijät-Hämeessä on tähän myös kiinnitetty huomiota. Avoimuus on kaiken lähtökohta.

”Sisäisen viestinnän kanavat ovat hyvinvointialueelle siirryttäessä muuttuneet, ja henkilöstöä on perehdytetty ja kannustettu niiden aktiiviseen käyttöön. Kannustamme myös esihenkilöitä avoimeen tiedon jakamiseen. Jokaisella työntekijällä on lisäksi velvollisuus seurata intraa ja muita sisäisiä viestinnän kanavia”, Hyvärinen listaa.

Työhyvinvointikyselyitä jatkossa

Hyvän flow’n säilyttäminen tai korjaaminen työpaikalla on luonnollisesti monen tekijän summa. Hyvän työpaikan onnistumiseen tarvitaan jokaisen työntekijän panostus ja toimivat tukirakenteet. Patoluoto toivoo, että epäkohtiin puututtaisiin hyväksyvästi ja nopeasti eikä tuleen jäätäisi makaamaan: myös työnantajien omaa seurantaa ja kyselyjä valtakunnallisten tutkimusten lisäksi”, Hyväri nen muistuttaa.

”Vastaavien kyselyjen tulosten perusteella olisi tehtävä myös analyysia työpaikan tilasta. Toimivia malleja ja menetelmiä tulisi kehittää jatkuvasti”, Patoluoto summaa.

Hyvärinen kokee, että kyselyt ovat tarpeellisia, mutta niiden ajankohta ja sisältö tulisi valita huolellisesti.

"Olemme henkisen työsuojelun toimikunnassa keskustelleet siitä, että vastaava kysely voisi olla hyvä uusia esimerkiksi parin vuoden välein. Olemme myös miettineet, miten hyviä käytänteitä pystyttäisiin jalkauttamaan muille alueille, millä keinoin jossakin on haasteisiin vastattu ja päästy eteenpäin. Näitä hyviä käytänteitä löytyy varmasti paljon, mutta nyt meillä ei oikein ole foorumia, millä näitä saisi jaettua", Kauppinen kertoo.

Terhi Kallio viestinnän asiantuntija, SPPL

hyvinvointialueen ensihoitopäällikkö Sanna Kauppinen

Työssäjaksamisen kysely 2022

2022 toteutettuun pelastusalan työssäjaksamisen kyselyyn saatiin yhteensä 655 vastausta 20 pelastuslaitokselta. Kyselyn tulokset julkaistiin viime toukokuussa ja niistä kerrottiin myös edellisessä Palopäällystö-lehdessä. Kyselyn toteutti Pelastusalan henkistyön työsuojelun toimikunta, joka on yksi Palopäällystöliiton asiantuntijatoimikunnista.

Kiitetyt asiat

• Työ/virkasuhteen joustavuus

• Vaikuttamismahdollisuudet omassa työssä

• Työterveyshuolto

Lue koko raportti:

Kehitettävät asiat

• Vaikuttamismahdollisuudet organisaatiossa

• Sisäinen viestintä

• Palkkaus

• Johtaminen sppl.fi/pelastusalan-henkisen-tyosuojelun-toimikunta