.. .. Paatoimittajan palsta Jukka Eero Vuorinen
Annus horribilis – kauhea vuosi, mutta jotain hyvääkin
V
uosi 2020 jää historiaan vuotena, jolloin tapahtui paljon. Moni asia järkytti meitä, mutta ei kyllin paljon huonoa ettei jotain hyvääkin olisi ollut viime vuodessa.
Tässä niitä hyviä
Koulu onnistui tekemään digiloikan. On suoranainen ihme, miten nopeasti etäopintoihin kuuluva infra otettiin käyttöön maamme koulujen opetuksessa ja ohjauksessa. Vaikka etäseminaarit ja -kokoukset alkavat jo kyllästyttää, osa näistä työmuodoista jää elämään. Päästiin eroon Trumpista. Valtava helpotus, että vihdoinkin Yhdysvaltoihin tuli uusi presidentti, jota voi kuunnella ja joka luottaa tieteeseen ja joka ei suolla valheita. Luottamus tieteeseen ja tutkimukseen palautui. Trumpin ja muiden hänen hengenheimolaistensa tuottamat käsitykset vaihtoehtoisista totuuksista joutivat mennä. Maailman tiedeyhteisö onnistui tuottamaan pandemian aiheuttaneelle koronavirukselle rokotteita. Mikä parasta vielä ennätysnopeassa tahdissa. Työyhteisössä puhallettiin yhteen hiileen. Tämä voi vaihdella eri kouluissa ja oppilaitoksissa, mutta sellainen tuntuma on, että kollegoilta sai tukea aiempaa enemmän ja veneen keikuttelijoita oli vähemmän. Moni ainakin yritti pitää huolta oman työpaikan ilmapiiristä. Oppivelvollisuus ulotettiin 18 vuoteen. Kiistanalainen uudistus, joka loppupeleissä kääntyy varmasti voitoksi. Nykyistä useampi nuori saa toisen asteen koulutuksen. Maksuton toinen aste auttaa perheitä juuri sinä aikana, jolloin perheissä kustannukset lisääntyvät. Parempi kohdistus kuin veronkevennys. Opinto-ohjauksen kehittämisohjelma. OKM käynnisti laajan opinto-ohjauksen kehittämisohjelman, jolla tuetaan ja vahvistetaan opinto-ohjausta pe-
rusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Opintoohjausta tuetaan vuodesta 2021 lähtien yhteensä noin 19 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi opinto-ohjauksen kehittämiseen suunnataan 6,3 miljoonaa euroa ohjelman aikana. Ohjelma kestää vuoden 2022 loppuun.
Tässä ikävät asiat
COVID-19 osoittautui varsinaiseksi painajaiseksi. Nykyinen toinen aalto tuntuu kestävän ikuisesti. Melkoinen osa kouluista on etämoodissa eikä loppua ole näköpiirissä. Vaikka Suomen lukemat ovat koko pandemian ajan olleet parhaasta päästä, niin kyllä rajoitusten kanssa toimiminen vaatii edelleen kärsivällisyyttä. Jaksetaan nyt vaan käyttää maskeja ja pestä käsiä ahkeraan. Vielä tämä kevät. Rokotusten myötä tilanne helpottuu. BREXIT. Iso-Britannian hölmöily osoitti, ettei saarivaltakunta ei ole enää maineensa veroinen. Jos tässä oikein huonosti vielä käy, on lopputuloksena se, että jäljelle jää Pikku-Englanti. Sadoille suomalaisnuorille brittiyliopistot tulevat jatkossa liian kalliiksi ja myös moni brittiopiskelija jää Eurooppavaihtojen ulkopuolelle. Kulttuuritapahtumat kuolivat. Elämä ilman kulttuuria on vaikeaa. Ei teatteria, oopperaa, konsertteja, elokuvia. Todella tylsää. Toisaalta kirjallisuutta sitäkin enemmän. Loppusaldona tässä mennään selvästi miinuksen puolelle. Suru-uutinen, Erkki Koski poistui keskuudestamme. Suomen opinto-ohjaajien ensimmäinen puheenjohtaja ja opinto-ohjauksen grand old man siirtyi ohjaamaan isommissa sfääreissä. Erkin saavutuksista ohessa vielä lyhyesti. Jukka Eero Vuorinen
Opetusneuvos ERKKI KOSKI kuoli Jyväskylässä 20. Kesäkuuta 2020. Kuollessaan hän oli 83-vuotias. Hän oli keskeisesti mukana opinto-ohjaajan toimenkuvan, koulutuksen ja työehtojen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä työn käynnistämisessä. Suomen opinto-ohjaajat ry:n perustajajäsenenä ja ensimmäisenä puheenjohtajana Koski näki uuden ammattikunnan syntymisen ja aseman vakiintumisen. Harvalle koulualan edustajalle suotiin tällainen tilaisuus uransa aikana. Erkki Koski toimi peruskoulun opettajana, rehtorina, opetuspäällikkönä Keski-Suomessa ja Joensuussa, jossa hän toimi myös opinto-ohjaajien kouluttajana. Koski vaikutti vahvasti peruskoulun muotoutumiseen. Koski tuli tunnetuksi myös peruskoulun kriittisenä kehittäjänä. Hän halusi toimivan peruskoulun. Hän oli ahkera kirjoittaja ja aktiivinen tietokirjailija. Koski valmistui opinto-ohjaajaksi keväällä 1972 ensimmäisten joukossa. Jo ennen valmistumistaan opiskelijat olivat perustaneet opinto-ohjaajien valtakunnallisen järjestön, Opinto-ohjaajat ry:n, jonka ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Koski valittiin. Näin Erkki Koski tiivisti ensimmäisen vuosikymmenen opinto-ohjaajien tunnelmia puolivuosisataa sitten: ”Näinä vuosina on tähän maahan syntynyt uusi ammattikunta, jolla on vankka ja keskeinen asema suomalaisen peruskoulun kehittämisessä. On ollut hienoa olla mukana tätä järjestelmää luomassa ja kehittämässä. Näin jälkeenpäin tuntuu uskomattomalta, että yleensä jaksoimme olla mukana kaikessa ja niin laajalla rintamalla. Olimme kuitenkin nuoria ja ennakkoluulottomia, haasteet kiehtoivat, olimme palavan innostuneita.” Jukka Eero Vuorinen
5
