
4 minute read
Työmarkkina-asiaa opinto-ohjaajille
Opinto-ohjaajien työhön kuuluu välittää tietoa oppilaille ja opiskelijoille työmarkkinoista. Sosiaalista mediaa seuratessa väliin tuntuu siltä, että opinto-ohjaajien omien työmarkkina-asioiden kertaus olisi paikallaan.
Suomen opinto-ohjaajat ry:ssä on reilut tuhat jäsentä. SOPO:ssa on mukana opinto-ohjaajia perusopetuksesta, ammatillisista oppilaitoksista, lukioista ja ammattikorkeakouluista sekä yliopistoista, myös aikuiskoulutuksen puolelta löytyy opinto-ohjaajia. Näillä kaikilla sektoreilla on omat työehtosopimuksensa. Työsuhteen ehdot poikkeavat näissä kaikissa toisistaan. Perusopetuksessa on eri työaika ja palkkaus kuin lukiossa. Lukiossa on eri sopimukset kuin ammatillisella puolella. Ammattikorkeakouluissa ovat asiat eri tavoin kuin yliopistoissa. Sitten, kun vielä joka sektorilla on useita eri työnantajaedunvalvontajärjestöjä, on sopimuksiakin monia.
Advertisement
Suurin työnantajajärjestö on julkisella sektorilla toimiva KT eli Kuntatyönantajat. Yksityisen puolen työnantajaorganisaatioita ovat Avainta eli Avaintyönantajat ja Sivista eli Sivistystyönantajat. Suurin osa opinto-ohjaajista niin perusopetuksessa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa kuuluu KT:n opetusalan virka- ja työehtosopimuksen piiriin. Tästä sopimuksesta käytetään työmarkkinoiden kapulakielellä lyhennystä OVTES. Riippuen siitä, mikä taho on koulutuksen järjestäjä, on työehtosopimus erilainen. Yleissivistävällä koulutuksella on neljä erilaista työehtosopimusta ja ne poikkeavat toisistaan perusopetuksen ja lukion osalta. Myös ammatillisella koulutuksella on kolme erilaista työehtosopimusta. Eli lähes joka sektorilta löytyvät OVTES-, Sivista- ja AVAINOTES-sopimus. Tämän päälle on vielä vielä Norssien oma Sivista-sopimus.
Nopeasti laskien perusopetuksen opinto-ohjaajia toimii neljän eri TES:n piirissä, lukioiden opinto-ohjaajia viiden erilaisen sopimuksen piirissä, ammatillisen puolen opinto-ohjaajia kolmen erilaisen työehtosopimuksen alla. Ammattikorkeakouluissa on kaksi erilaista sopimusta ja yliopistoissa on vain yksi sopimus ohjaushenkilöstölle. Näin päästään lukemaan 15. Näiden kaikkien sopimusten neuvotteluissa opinto-ohjaajien puolesta sopii asioita OAJ. Opinto-ohjaajien sopimukset ovat nykyisin melkein kaikki vuosityöaikaan perustuvia, ja varsinkin yleissivistävällä puolella meidän sopimusten yksityiskohdat eivät ole monien työnantajien eikä aina luottamusmiestenkään hallinnassa. Nämä kaikki sopimukset on esitelty kattavasti OAJ:n sivuilla: oaj.fi/tyoelamaopas/sopimukset.
Jokainen opinto-ohjaaja voi tarkistaa oman sopimuksensa myös omasta työsopimuksestaan tai viranhoitomääräyksestään. OAJ:n jäsenenä voit tiedustella omalta luottamusmieheltäsi oman työehtosopimuksesi yksityiskohtia ja niiden tulkintoja.
Miten TES-sopimukset syntyvät?
Moni itsestään selvältä tuntuvista asioista on vaatinut neuvottelua. Ei edes se, että meillä on olemassa olevat yleissitovat opetusalan sopimukset, ole kirkossa kuulutettu. Aina silloin tällöin löytyy joku individualisti, joka ajattelee olevansa niin kova ohjausammattilainen, ettei tarvitse mitään sopimuksia. Sopii yrittää! Nämä kaikki sopimukset ovat ns. perälautoja eli paremmista työsuhteenehdoista voi aina sopia.
Sopimuksissa sovitaan palkasta, työajasta, lomista ja muista poissaoloista ja monista muista yksityiskohdista. Mitkään asiat eivät ole sovittu pysyvästi vaan jokainen yksityiskohta neuvotellaan aina uudelleen. Sopimuskauden pituudet vaihtelevat. Työnantajaorganisaatiosta riippuen nykyiset sopimukset ulottuvat alkukeväälle 2022 saakka.
Neuvotteluja käydään siis monissa pöydissä. Jokaisella sopimuksella on oma pöytänsä eli kyllä neuvoteltavaa riittää. Painoarvoa neuvotteluihin tuo järjestäytymisaste. Suomessa opetusalan järjestäytymisaste on korkea ja OAJ on vahva edunvalvoja. Kansainvälisessä vertailussa opetusalan palkkaus on meillä hyvä tai ainakin kohtuullinen, mutta toisaalta opetusalan vetovoima on huolestuttavasti alkanut hiipua. Opettajan ammatin houkuttelevuus ei ole vielä niin huono kuin Ruotsissa, mutta trendi on huolestuttava. Korjausliike on syytä tehdä ennen kuin päädytään naapurimaan tilanteeseen, jossa lähiaikoina irtisanoutumisten muiden tapahtumien seurauksena on kohta jo 80 000 opettajan vajaus.
Tuija Mäntsälä OAJ:n hallituksessa
OAJ:n neuvottelutavoitteista päättää OAJ:n hallitus. Opinto-ohjaajia OAJ:n hallituksessa on tosi harvoin, mutta nyt on. Tuija Mäntsälä on siellä OAO:n eli ammatillisen koulutuksen edustajana. Itsekin yli 10 vuotta kestäneen opetusalan ay-toiminnan tuloksena onnistuin pääsemään hallituksen varajäseneksi ja jopa istumaan puoli vuotta OAJ:n hallituksessa. Se on oikea vaikuttamisen paikka erityisesti silloin, kun sopimukset ovat auki.
Miten tämä temppu tehdään, että meidän tuhannen ihmisen porukasta joku pääsisi tuohon asemaan 120 000 jäsenen OAJ:ssa, on kimurantti kysymys. Paikallistasolta se lähtee. Olisi hyvä, että opinto-ohjaajia olisi mukana OAJ:n jäsenyhdistyksissä, paikallisyhdistyksissä, alueyhdistyksissä ja niiden toimikunnissa. Nämä yhdistykset vaikuttavat myös kunnissa, joiden talousarviot suuntaavat koulutukseen resursseja. Mitä enemmän on opinto-ohjaajia OAJ:n toiminnassa, sitä enemmän opintoohjaajien sopimusten yksityiskohdat ja ongelmat tulevat tunnetuksi.
OAJ:n hallituksen valitsee OAJ:n valtuusto. Valtuustoon on tullut valituksi opinto-ohjaajia aina silloin tällöin muutamia. Joskus siellä on ollut lähes kymmenen, mutta yleensä vain pari. Seuraavat OAJ:n valtuustovaalit ovat vuonna 2022. Paikallisella tasolla näkyvät toimijat tulevat valituksi valtuustoon.
OAJ:n jäsenyhdistyksien hallituksiin ei ole vaikea päästä. Kunnan kaikki opinto-ohjaajat vaan joukolla vuosikokoukseen ja omaa jäsentä vaan ehdottamaan. Siitä se lähtee. Voin kyllä sanoa rehellisesti, että aika puisevaa tuo OAJ-vaikuttaminen on. Vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitkeyttä ajaa opinto-ohjaajien asiaa. Asioita vatvotaan moneen kertaan ja OAJ:n järjestöhimmeli on käsittämättömän moniportainen.
Suomen opinto-ohjaajat edunvalvojana
SOPO pedagogisena järjestönä vaikuttaa myös OAJ:ssa. Meidän suora vaikutuskanava on POE eli pedagogisten opettajajärjestöjen edustajisto. OAJ:n suuntaan voi tehdä aloitteita ja tavata neuvottelijoita. OAJ:lla on kutakin sopimusalaa varten omat neuvottelijansa. Jos johonkin sopimukseen halutaan muutoksia, pitää neuvotella kyseisen sopimuksen tuntevan neuvottelijan kanssa.
Suomen opinto-ohjaajat vaikuttaa pedagogisena järjestönä myös suoraan opetus- ja kulttuuriministeriössä, opetushallituksessa ja eduskunnassa. Järjestömme asiantuntemusta kysytään monessa paikassa. Opinto-ohjaus on vahvasti mukana hallitusohjelmassa ja koulutusselonteossa. Tämäkään asia ei ole itsestäänselvyys. Naapurimaa Ruotsi on tässäkin esimerkki siitä, miten opinto-ohjaus voi yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa vajota marginaaliin. Meillä se ei ole näköpiirissä, mutta aktiivisista toimijoista on aina pulaa. Suomen opinto-ohjaajat ry:n vuosikokous on perjantaina 5.2.2021.
Jukka Eero Vuorinen
OPOPÄIVÄT 2021
PERJANTAINA 5.2.2021 klo 12:00 – 18:00
SOPO ry:n Yhteistyöllä eteenpäin -etäopopäivä ja yhdistyksen vuosikokous 5.2.2021. Tapahtuma on maksuton ja tarkoitettu vain SOPO ry:n jäsenille. Kutsu ja ilmoittautumislinkki on lähetetty henkilökohtaiseen sähköpostiin, joka jäsenrekisteriin on päivitetty. Opopäivään ilmoittautuminen päättyi 15.1.
OHJELMA
12.00 SOPO ry:n puheenjohtaja avaa tilaisuuden, Armi Nurmi 12.10 Opinto-ohjaus arjessa! Katsaus opinto-ohjauksen ajankohtaisiin asioihin, Minna Polvinen, Opetusneuvos, OKM 12.40 Vuoden alue julistus TAT/SAK ja vuoden gradu Jukka Eero Vuorinen, SOPO 13.00 Tulevaisuuden trendit ja työelämä Elina Hiltunen, Futuristi, kauppatieteiden tohtori ja diplomi- insinööri 13.45 TAT Nuorisobarometri 14.00 Kahvitauko 14.15 Toimikunnat 15.15 Ilmoittautuminen vuosikokoukseen alkaa 15.45 SOPO ry:n vuosikokous
Vuosikokous toteutetaan etä- ja lähitapahtumana, SOPO ry:n hallitus toivoo, että tilaisuuteen osallistutaan etänä.
HUOM! Kokouspaikka on vaihtunut. Uusi osoite on OAJ:n Valopiha, Kellosilta 7, 00520 Helsinki




