Opiskelijoiden ohjaus- ja tukitarpeiden tunnistaminen korkea-asteella

Vuoden 2020 aikana jouduimme tilanteeseen, jossa nopealla aikataululla opetus ja opiskelijapalvelut korkea-asteella muutettiin täysin etätoteutukseen. Kevään kokemusten perusteella siirryttiin vähitellen käyttämään hybridimallia, joka on mahdollistanut sen, että osa opetuksesta toteutetaan lähiopetuksena. Muutokset ovat koetelleet opiskelijoiden kykyä selviytyä näissä poikkeusolosuhteissa. Erilaisten selvitysten perusteella tiedetään, että etäopetukseen siirtyminen on aiheuttanut opiskelijoiden tuen tarpeen määrällistä lisääntymistä.

Teksti: KT Helena Kasurinen Laurea-ammattikorkeakoulu

Laurea-ammattikorkeakoulussa toteutetussa tutkimushankkeessa (Toteemi 2017–2019) selvitettiin tekijöitä, jotka vaikuttavat opiskelijoiden opintojen hidastumiseen ammattikorkeakoulussa (Kasurinen 2019). Tulosten perusteella nämä tekijät voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: yksilöllisiin sekä elämäntilanteesta ja opetuksen järjestämisestä aiheutuviin tekijöihin. Opintojen etenemistä hidastavia yksilöllisiä syitä olivat motivaation puute, sairaus ja puutteelliset opiskelutaidot. Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn osalta mainittiin mielenterveyteen, stressiin ja uupumukseen liittyvät ongelmat. Yksinäisyys ja ulkopuolisuuden kokemukset sekä vertaistuen puute tulivat myös esille vastauksissa.

Elämäntilanteen vaikutus näyttäytyi perheen ja lasten saamisen muodossa. Lisäksi opintojen hidastumisen syynä pidettiin työssäkäyntiä ja toimeentulovaikeuksia, jotka ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Työssä käyminen opintojen aikana ei yksinään aiheuta opintojen hidastumista, vaan opiskelijan tilanteessa täytyy olla myös muita tekijöitä, jotka haittaavat hänen opiskelukykyään.

Opetuksen järjestämisestä aiheutuvia tekijöitä mainittiin useita. Joustamattomuus

opintojen suorittamisessa vaikeutti yksilöllisten opintopolkujen toteutumista. Opiskelijat mainitsivat myös riittämättömän ohjauksen ja tuen syynä siihen, etteivät heidän opintonsa edenneet suunnitellusti. Opetus ja pedagogiset ratkaisut, joista aiheutui hankaluuksia opintojaksojen suorittamiselle, nostettiin myös esille. Opiskelijat mainitsivat esimerkkinä puutteelliset ryhmätöiden ohjeistukset, mistä aiheutui ongelmia opintojaksojen suorittamisessa.

On tärkeää varmistaa se, että haasteellisissa tilanteissa olevia opiskelijoita autetaan oikea-aikaisesti.

Korkea-asteen koulutukselle on asetettu tavoitteeksi, että opintopolut rakentuvat joustavasti opiskelijoiden lähtökohtien ja tarpeiden mukaisesti. Opiskelijapalvelujen järjestämisen lähtökohtana tulisi olla opiskelijakeskeisyys siten, että pystytään tunnistamaan yksilöiden erilaiset valmiudet sekä ohjauksen ja tuen tarpeet. Oppilaitoksissa on tärkeää varmistaa se, että haasteellisissa tilanteissa olevia opiskelijoita autetaan oikea-aikaisesti ja että he saavat tukea selviytyäkseen opiskelua ja muuta elämää haittaavista vaikeuksista oikein kohdennetuilla toimenpiteillä.

Ohjaus- ja tuen tarpeen tunnistaminen

Ohjauspalvelujen haasteena on, miten tuemme opiskelijoiden resilienssiä sekä tunnistamme opiskelijoiden tuen ja ohjauksen tarpeet muuttuvissa toimintaympäristöissä ja olosuhteissa. Tarvitaan lisää ymmärrystä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat opiskelijoiden opiskelu- ja toimintakykyyn sekä yksilöiden tapaan reagoida vastoinkäymisiin ja toimintakykyyn epävarmoissa olosuhteissa.

Opiskelijoiden toimintakyky ja itsetuntemus sekä itsesäätely-, urasuunnittelu- ja työllistymistaidot ovat edellytyksenä, että opinnot etenevät ja osaaminen opintojen aikana kehittyy sekä työllistyminen valmistumisen jälkeen onnistuu. Psyykkiseen tai sosiaaliseen toimintakykyyn tai toimijuuteen liittyvät ongelmat

jäävät helposti piiloon, ellei opettajalla tai ohjaajalla ole keinoja tunnistaa niitä. Tulokset osoittavat, että opiskelijat, joilla on toimintakyvyn tai itsesäätelyn ongelmia, hakeutuvat muita harvemmin palvelujen pariin aktiivisesti. ”Noin 30 prosentilla opiskelijoista oli vaikeuksia selvitä vastoinkäymisistä.”

Toteemi-hankkeen tuloksissa tuli myös esille, että noin 30 prosentilla opiskelijoista oli vaikeuksia selvitä vastoinkäymisistä. Tällainen resilienssin heikkous nousee tärkeäksi kysymykseksi, kun pohditaan, minkälaisiin tarpeisiin ohjaus- ja tukipalveluiden tulisi poikkeusolosuhteissa ja muuttuvissa toimintaympäristöissä vastata. Saman tutkimuksen tulokset osoittivat, että normaalioloissakin noin kolmanneksella opiskelijoista oli lisääntynyt ohjauksen ja tuen tarve (Kasurinen 2019). Tästä syystä tarvitaan menetelmiä, joiden avulla tunnistetaan tukea tarvitsevat opiskelijat, joiden opintojen eteneminen on vaarassa hidastua tai joilla on ongelmia terveyden tai elämäntilanteen suhteen. Mitä nopeammin opiskelijoiden tuen tarve huomataan, sitä vähemmillä tukitoimilla saadaan aikaan hyviä tuloksia.

CREAR – digitaalinen palvelutarpeen arviointiväline

Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoimassa RETU-hankkeessa on kehitetty digitaalinen palvelutarpeen arviointiväline, joka mahdollistaa opiskelijoiden opiskelukykyä haittaavien tekijöiden varhaisen tunnistamisen (https://crear. fi). Tämä digitaalinen työväline soveltuu erityisen hyvin tilanteeseen, jossa etäopetusta on lisätty sekä tuki- ja ohjaustoimia toteutetaan verkossa tai muita sähköisiä välineitä hyödyntäen.

Resilienssi ja tulevaisuususko -hankkeessa (RETU) kehitetty digitaalinen palvelutarpeen arviointiväline CREAR on suunniteltu oppilaitosten ja ohjaustyötä tekevien käyttöön. Sen avulla opiskelijan tilanteesta saadaan kokonaisvaltainen käsitys. CREAR:n sisältämät väittämät käsittävät viisi osa-aluetta: opiskelu, ajankäyttö ja suunnitelmallisuus, hyvinvointi ja toimintakyky, urasuunnittelu- sekä työllistymistaidot.

CREAR-palvelutarpeen arviointivälineen avulla on mahdollista tarkastella opiskelijan tilannetta kokonaisvaltaisesti. Palvelutarpeen arviointivälineen antama tulos tarjoaa opiskelijalle ja ohjaajalle aineiston, jonka perusteella voidaan tarkastella, mitkä tekijät vaikuttavat opiskelukykyyn myönteisesti ja mitkä kielteisesti. Lisäksi on mahdollista kartoittaa opiskelijan kykyä suunnitella jatko-opintojaan ja työuraansa. CREAR auttaa opettajia ja ohjaajia sekä hyvinvointihenkilöstöä puuttumaan ajoissa opintojen etenemistä hidastaviin tekijöihin.

CREAR ei kerää henkilörekisteriä. Sen väittämiin vastaaminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Arviointivälineen saavutettavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Väittämiin on mahdollista vastata mobiililaitteella, tabletilla tai tietokoneella. Kielivalikoimasta löytyy tällä hetkellä neljä vaihtoehtoa: suomi, ruotsi, englanti ja selkokieli.

Arviointivälinettä on mahdollista hyödyntää oppilaitoksissa varhaisen tunnistamisen työvälineenä. Myös muita käyttömahdollisuuksia on RETU-hankkeessa tehdyn pilotoinnin aikana löydetty. Jos opiskelijalla on ollut pitkään vaikeuksia selviytyä opinnoissaan, voi häntä pyytää vastaamaan arviointivälineen väittämiin. Näin voidaan saada selvyys, mistä hankaluudet saattaisivat johtua. Saatujen tulosten perusteella päästään pohtimaan opiskelijan kanssa, tarvitseeko hän tukea esimerkiksi opiskelussa tai arjenhallinnassa.

Lopuksi

RETU-hankkeessa (ESR 2018–2020) kehitetty CREAR digitaalinen palvelutarpeen arviointiväline tulee olemaan vapaasti käytössä myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hanketyön aikana valmistui käsikirja, johon kannattaa tutustua ennen CREAR:n käyttöönottoa. Siinä kuvataan, miten CREARarviointivälinettä voi hyödyntää osana ohjaus- ja tukiprosesseja. Lisäksi käsikirja sisältää osion, jossa on raportoitu arviointivälineen kehitystyön taustalla olevasta tutkimuksesta ja teoreettisesta mallinnuksesta.

Kun puhumme toimintakyvystä, toimijuudesta ja resilienssistä sekä opiskelu-, urasuunnittelu- ja työllistymistaidoista, on hyvä muistaa, että ne sisältävät taitoja, joita voi harjoitella. Ohjaajien tehtävänä on auttaa opiskelijoita tunnistamaan, millä osa-alueilla on kehittämisen tarpeita ja milloin on kyse tilanteesta, jossa tarvitaan enemmän ulkopuolista tukea.

Kasurinen (toim.) 2019. Opiskeli-

joiden hyvinvointi ja tulevaisuususko ammattikorkeakoulussa.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/262898/ Laurea%20Julkaisut%20124. pdf?sequence=2&isAllowed=y

Kasurinen, Launikari, Vuorinen & Laakkonen (toim.) 2020. Käsikirja –

CREAR digitaalinen palvelutarpeen arviointiväline

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799- 593-1