TYÖMARKKINA-ASIAA OPINTO-OHJAAJILLE
Opinto-ohjaajien työhön kuuluu välittää tietoa oppilaille ja opiskelijoille työmarkkinoista. Sosiaalista mediaa seuratessa väliin tuntuu siltä, että opinto-ohjaajien omien työmarkkina-asioiden kertaus olisi paikallaan.
S
uomen opinto-ohjaajat ry:ssä on reilut tuhat jäsentä. SOPO:ssa on mukana opinto-ohjaajia perusopetuksesta, ammatillisista oppilaitoksista, lukioista ja ammattikorkeakouluista sekä yliopistoista, myös aikuiskoulutuksen puolelta löytyy opinto-ohjaajia. Näillä kaikilla sektoreilla on omat työehtosopimuksensa. Työsuhteen ehdot poikkeavat näissä kaikissa toisistaan. Perusopetuksessa on eri työaika ja palkkaus kuin lukiossa. Lukiossa on eri sopimukset kuin ammatillisella puolella. Ammattikorkeakouluissa ovat asiat eri tavoin kuin yliopistoissa. Sitten, kun vielä joka sektorilla on useita eri työnantajaedunvalvontajärjestöjä, on sopimuksiakin monia. Suurin työnantajajärjestö on julkisella sektorilla toimiva KT eli Kuntatyönantajat. Yksityisen puolen työnantajaorganisaatioita ovat Avainta eli Avaintyönantajat ja Sivista eli Sivistystyönantajat. Suurin osa opinto-ohjaajista niin perusopetuksessa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa kuuluu KT:n opetusalan virka- ja työehtosopimuksen piiriin. Tästä sopimuksesta käytetään työmarkkinoiden kapulakielellä lyhennystä OV-
TES. Riippuen siitä, mikä taho on koulutuksen järjestäjä, on työehtosopimus erilainen. Yleissivistävällä koulutuksella on neljä erilaista työehtosopimusta ja ne poikkeavat toisistaan perusopetuksen ja lukion osalta. Myös ammatillisella koulutuksella on kolme erilaista työehtosopimusta. Eli lähes joka sektorilta löytyvät OVTES-, Sivista- ja AVAINOTES-sopimus. Tämän päälle on vielä vielä Norssien oma Sivista-sopimus.
Moni itsestään selvältä tuntuvista asioista on vaatinut neuvottelua. Nopeasti laskien perusopetuksen opinto-ohjaajia toimii neljän eri TES:n piirissä, lukioiden opinto-ohjaajia viiden erilaisen sopimuksen piirissä, ammatillisen puolen opinto-ohjaajia kolmen erilaisen työehtosopimuksen alla. Ammattikorkeakouluissa on kaksi erilaista sopimusta ja yliopistoissa on vain yksi sopimus ohjaushenkilöstölle. Näin päästään lukemaan 15. Näiden kaikkien sopimusten neuvotteluissa opinto-ohjaajien puolesta sopii asioita OAJ. Opinto-ohjaajien sopimukset ovat nykyisin
melkein kaikki vuosityöaikaan perustuvia, ja varsinkin yleissivistävällä puolella meidän sopimusten yksityiskohdat eivät ole monien työnantajien eikä aina luottamusmiestenkään hallinnassa. Nämä kaikki sopimukset on esitelty kattavasti OAJ:n sivuilla: oaj.fi/tyoelamaopas/sopimukset. Jokainen opinto-ohjaaja voi tarkistaa oman sopimuksensa myös omasta työsopimuksestaan tai viranhoitomääräyksestään. OAJ:n jäsenenä voit tiedustella omalta luottamusmieheltäsi oman työehtosopimuksesi yksityiskohtia ja niiden tulkintoja.
Miten TES-sopimukset syntyvät?
Moni itsestään selvältä tuntuvista asioista on vaatinut neuvottelua. Ei edes se, että meillä on olemassa olevat yleissitovat opetusalan sopimukset, ole kirkossa kuulutettu. Aina silloin tällöin löytyy joku individualisti, joka ajattelee olevansa niin kova ohjausammattilainen, ettei tarvitse mitään sopimuksia. Sopii yrittää! Nämä kaikki sopimukset ovat ns. perälautoja eli paremmista työsuhteenehdoista voi aina sopia. Sopimuksissa sovitaan palkasta, työajasta, lomista ja muista poissaoloista ja monista muista yksityiskohdista. Mitkään asiat eivät ole sovittu pysyvästi vaan jokainen yksityiskohta neuvotellaan aina uudelleen. Sopimuskauden pituudet vaihtelevat. Työnantajaorganisaatiosta riippuen nykyiset sopimukset ulottuvat alkukeväälle 2022 saakka.
33
