tainen ihmisarvo tarkoittaa myös sitä, että ihmisen valinnat ja vaihtoehdot ovat yhtä arvokkaita. Moni opinto-ohjaaja pitää tätä kirkkaasti mielessään ja käy yläkoulussa niin ammatillista koulutusta ja kuin lukiota tasa-arvoisena vaihtoehtona. Tämä riippumatta siitä, missä toimintaympäristössä ollaan. Jos 80 % oppilaista on menossa lukioon, on ammatillisen koulutuksen täysipainoinen esittely haastavaa. Sama pätee lukioissa jakoon yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Hyvän ja laadukkaan koulutuksen saavuttaminen jokaiselle nuorelle on oppivelvollisuuden pidennyksen taustalla. Koulutukseen kannattaa panostaa ja hyvä koulutus antaa hyvät mahdollisuudet eheän identiteetin rakentumiselle.
IDENTITEETIN RAKENTUMINEN KOULUTUSVALINNOISSA
Identiteetti tutkimuskohteena on myös tämän päivän ilmiö. Identiteetistä puhutaan ja sillä selitetään monia asioita. Identiteetistä on tehty väitöskirjoja etenkin viime vuosikymmenen aikana poikkeuksellisen runsaasti. Tämän syksyn Psykologia-lehti julkaisi erityisen teemanumeron otsikolla Identiteetti elämänkulussa. Artikkelit olivat mielenkiintoisia ja ne ovat opinto-ohjaajan työn kannaltakin hyödyllisiä.
I
dentiteettitutkimuksia on tehty jo 1950-luvulta lähtien. Erik H Erikson teki käsitteen tunnetuksi ja hänen teoriansa Psykososiaalisesta kehityksestä on monien tuntema jo lukion psykologian kursseilta. Vuosituhannen vaihteen jälkeen ns. epävarmuuden aikana tämä teoria on kokenut uuden tulemisen. Yksi syy on tietenkin tämän ajan tuottamat vaikeudet rakentaa eheä identiteetti.
Identiteettiä rakennetaan pitkään
Kompleksisuuden lisääntyessä ja epävarmuuden voimistuessa oman identiteetin, elämäntavan ja paikan etsimiseen käytetään ennen aikuisiän vakiintumista aiempaa useampia vuosia. Nuorena saavutettu identiteetti ei olekaan pysyvä tila, vaan muotoutuu läpi aikuisuuden ihmisten sopeutuessa elämänkulun myötä muuttuviin elämäntilanteisiin. Psykologia-lehden artikkelissa on kerrottu, että 124 identiteettitutkimuksesta kootun meta-analyysin mukaan 36-vuotiaana olisi vasta puolet tutkituista saavuttanut useita elämänalueita kattavan kokonaisidentiteetin. Samankaltainen tulos oli suomalaisella aineistolla. Alle kolmekymppiset etsivät vielä identiteettiä, mutta kymmenen vuotta myöhemmin identiteetti alkaa olla jo omaksuttu, mutta ei kuitenkaan vielä silloinkaan saavutettu. Omaksuttu identiteetti tarkoittaa, että yksilö on ilman erityistä omaa ponnistelua omaksunut perheestään tai muusta taustayhteisöstään tutut näkemykset ja normit, ja sitoutunut niihin. Saavutettu identiteetti on identiteettirakennuksen kypsin vaihe, jossa yksilö on sitä aktiivisesti työs-
tänyt pohtimalla erilaisia näkemyksiä, mahdollisesti jopa jonkinlaisen kriisin kautta. Tähän näytettäisiin pääsevän vasta yli 40-kymppisenä.
Eväitä tarvitaan identiteetin rakentamiseen entistä enemmän
Teemanumeron eräs artikkeli porautui tutkimaan amiksen ja lukion opiskelijoiden työ- ja ammatti-identiteetin yhteyttä koulukeskeyttämiseen. Tämä tematiikka onkin ajankohtaisuudessaan vailla vertaa. Ei liene yllättävää, että vahva työelämään ja ammattiin liittyvä identiteetti tukee koulutuksessa pysymistä lisäämällä tyytyväisyyttä uravalintaan ja tukemalla verkostoitumista. Vahvaa työ- ja ammatti-identiteettiä kannattaisi tavoitella, koska se vähentää myös nuoruusiän ongelmakäyttäytymistä ja suojaa jopa päihteiden käytöltä ja rikollisuudelta.
Kansanvälisesti tarkastellen suomalaisilla nuorilla aikuisilla näytti olevan poikkeuksellisen avoimet ja epävarmat identiteetit. Tämän tutkimuksen mukaan viidenneksellä opiskelijoista oli saavutettu identiteetti ja keskimääräinenkin vain noin puolella opiskelijoista. Opiskelijat olivat ensimmäistä vuotta opiskelevia toisen asteen koulutuksessa. Tämä olikin vähän outo valinta tutkimusryhmäksi. Olisi ollut selvästi mielenkiintoisempaa tutkia opintojen päättövaiheessa olevia nuoria. Tutkimus osoittaa kuitenkin vahvasti, että uranvalintaan liittyvää
21
