7 minute read
Nuorten Ääni -toimitus ja nuorten tekemä tv-juttusarja aliarvostetuista ammateista
Helsingissä toimivan Nuorten Ääni -toimituksen nuoret tekivät kolmen videon sarjan, jotka esitettiin osana Ylen Puoli seitsemän -ohjelmaa lokakuussa. Haastatteluvideoissa kohdataan lähihoitaja, siistijä ja poliittinen avustaja. Videot ovat katsottavissa Yle Areenassa.
Advertisement
Nuorten Ääni -toimitus ja nuorten tekemä tv-juttusarja aliarvostetuista ammateista
Loppusyksystä 2019 Nuorten Ääni -toimituksen toimituskokouksessa keskustelu oli kääntynyt ammatteihin. Nuoret pohtivat, miltä tuntuisi olla bussikuski tai vaikkapa lastenhoitaja? Tehdä työtä, joka voi olla raskasta ja jota ei silti juurikaan arvosteta. Polveileva keskustelu päätyi lopulta siihen, että mielenkiintoisessa aiheessa olisi ainesta juttusarjaksi asti. Vuoden vaihduttua tartuttiin tuumasta toimeen.
Kokouksessa päätettiin, että juttusarja tehtäisiin. Mutta minne? Helsingin Sanomat varmaankin julkaisisivat jutun, mutta aihe sopisi erityisen hyvin televisioon. Sekä Ylellä että MTV:llä oli tullut ohjelmauudistuksia ja aiemmat yhteistyötahot olivat karsiutuneet ohjelmatarjonnasta tai muuttuneet merkittävästi sisällöltään. Koska päättäminen oli vaikeaa, tiukan pohdinnan jälkeen valinta jätettiin kahdelle vetovastuuseen valitulle nuorelle. Melko varma Hesari vai uuden yhteyden luominen Ylelle?
Kaksin asiaa ei lopulta tarvinnut pohtia kuin muutama minuutti: Telkkariin! Jo samana iltana lähti matkaan sähköposti Ylen Puoli Seitsemän tuottajille, jossa kuvailtiin millaista juttusarjaa oltiin suunniteltu ja keiden kanssa Nuorten Ääni -toimitus oli aiemmin tehnyt yhteistyötä. Vastaus oli nopea ja vastaanotto innostunut. Seuraavaksi järjestettiin tapaaminen toimitussihteerin ja tuottajan kanssa, jossa sovittiin juttusarjan julkaisusta. Uusi yhteistyötaho oli löytynyt.
Kun ensimmäinen kolmesta videosta esitettiin Puoli Seitsemässä 5.10.2020, tuli yksi segmentti suorana lähetettävästä ohjelmasta Nuorten Ääni -toimituksen tiloista (linkki artikkelin lopussa). Ohjelmalla oli 620 000 katsojaa. Matka suunnitelmasta valmiisiin haastatteluihin oli kuitenkin pitkä ja kivinen, sillä kevät toi mukanaan koronan tuomat hankaluudet. Kävin Nuorten Ääni -toimituksessa haastattelemassa kolmea projektiin osallistunutta lukiolaista.
Heti mukaan toimintaan
”Kävi sillä tavalla hauskasti, että minä ja Fereshteh nähtiin tästä projektista il-
Kuvassa lähihoitaja Abdullatif Hamidi työssään. Kuvakaappaus jaksosta "Lähihoitaja". Kuvaaja Vita Davydova.
moitus Instagramissa ja heti seuraavana päivänä me osallistuttiin meidän ekaan kokoukseen. Siinä kokouksessa päätettiin vastuista. Me molemmat haluttiin toimittajiksi ja myös päästiin,” muistelee Hodan Mahad projektin alkua omalta osaltaan. Kun Fereshteh Akbarin ja Hodan Mahadin ura Nuorten Äänen journalisteina alkoi alkuvuodesta, on Lilia Larchenko ehtinyt olla mukana NÄT:in toiminnassa jo yli kaksi vuotta. ”Mun ensimmäinen projekti oli MTV:lle, jossa aiheena oli nuorten vs. aikuisten paheet. Siinä me tutkittiin asioita, joita sekä nuoret että aikuiset tekee, mutta jostain syystä vain nuoria paheksutaan siitä hyvästä. Siinä mä toimin kuvaajana ja myös vähän leikkaajana.”
Lilia on myös kirjoittanut Helsingin Sanomiin artikkelin siitä, kuinka digitalisaatio on vaikuttanut vanhuksiin, monien palveluiden siirryttyä nettiin. Keväällä Fereshteh ja Hodan kirjoittivat niin ikään Helsingin Sanomiin aiheenaan ylioppilasjuhlat koronan aikana. Tällä hetkellä Hodan on tekemässä Helsingin Sanomille juttua rasismista peruskoulussa. Aiheet ovat siis monet, mutta miten eteni tämä juttusarja ammattilaisista, joiden työtä ei osata arvostaa riittävän paljon?
Aliarvostettuja ammattilaisia
Suomen kuvalehti teetti vuonna 2018 tutkimuksen ammattien arvostuksesta Suomessa. 379 ammatin listan sijalta 351 löytyi kansanedustaja. Tähän ammattiin Lilian tiimi tarttui. ”Soitin yhden illan aikana noin kolmellekymmenelle kansanedustajalle. Melkein kaikki kieltäytyi kiireen ja muiden syiden takia. Sitten kun saatiin yksi suostumaan, niin Yleltä kuultiin, ettei kansanedustaja ammattina valitettavasti sovi ohjelmaan. Koska me haluttiin pysyä politiikan alueella, niin sitten me löydettiin vielä alempaa listalta ’poliittinen avustaja’. En mä ollut koskaan kuullutkaan sellaisesta ammatista, mikä teki siitä mielenkiintoista,” Lilia kuvailee.
Haastateltavaksi saatiin Senni Martikainen vihreistä. Haastattelulle ennen koronakriisiä sovitut aikataulut kuitenkin menivät uusiksi ja lopulta haastattelu tehtiin syksyllä. ”Mä en ollenkaan tien-
nyt kuinka iso rooli poliittisella avustajalla on, kunnes me haastateltiin Senniä. Minulle selvisi se, että kuinka hyvin kansanedustaja voi pysyä ajan tasalla ja kartalla tapahtumista on suurissa määrin juuri poliittisen avustajan ansiota. Avustajat myös kirjoittavat puheita ja koittavat pysyä perillä eduskunnan puheenvuoroista,” Lilia kertoo. ”Monet poliittisista avustajista myös itse pyrkivät eduskuntaan ja ovat mukana politiikassa. Se Senninkin työmäärä tuntui ihan valtavalta,” Hodan kommentoi. Haastattelu oli suunniteltu kuvattavaksi eduskuntatalossa, mutta käsikirjoitusta piti muuttaa, kun sisälle ei päästetty koronan takia ketään ulkopuolista. Lopulliseen videoon Senni itse kuvasi pätkän omasta työhuoneestaan ja haastattelu toteutettiin eduskuntatalon ulkopuolella. Sama ongelma tilojen kanssa tuli vastaan myös Fereshtehin tiimissä, joka päätyi haastattelemaan lähihoitajaa.
Vaikka lähihoitaja oli ammattien arvostuksen listalla melko korkealla, sijalla 50, nuorten työryhmä arvioi, ettei ammatin arvostus välity ainakaan palkkaan tai työoloihin. Tuttavien kautta löytyi lähihoitajia, joista haastateltavaksi valikoitui Abdullatif Hamidi. Koska haastateltu lähihoitaja työskenteli vanhusten kanssa, ei kuvauksia voitu korona-aikana tehdä työpaikan sisätiloissa. ”Onneksi saatiin lopulta kuvata myös muutamia vanhuksia videolle. Siten saatiin mukaan myös sitä vuorovaikutusta mikä on siinä ammatissa todella tärkeää” Fereshteh kertoo.
Kaikki videoissa haastatellut ammattilaiset vaikuttavat todella olevan innostuneita omasta ammatistaan. Juuri tätä myös Hodan, Fereshteh ja Lilia kunnioittavat. Kun kysyn, millaisia töitä haastateltavat itse arvostavat, Fereshteh vastaa ykskantaan: ”Kaikkia.” Yhteinen ajatus on selvästi se, ettei työ määritä ihmistä, vaan se kuinka ihmiset suhtautuvat työhönsä. ”Sellaiset ihmiset, jotka tykkää siitä mitä tekevät ja tekevät työtä sydämellään myös tulevat työssään paremmiksi… ja ihaniksi ja kauniiksi,” naurahtaa Fereshteh. ”Asiakaspalvelijat saa mun kunnioitukseni, varsinkin kun ihmiset välillä on tosi hermostuneita ja purkavat sen siihen kassalle. Mä en ymmärrä miten ne jaksaa siinäkin tilanteessa hymyillä,” kiittää Lilia.
Mediaa, lakia, kauppatieteitä ja vaikuttamista
Entä millaista työtä nämä lukiolaiset haluaisivat tehdä täydellä sydämellä? Liliaa kiinnostaa monipuolisesti media-ala ja erityisesti videotyö, mainokset ja graafinen suunnittelu. Fereshteh opiskelee Lilian tapaan Helsingin medialukiossa. Yläkoulun opinto-ohjaaja oli suositellut medialukiota, sillä Fereshteh oli kiinnostunut erityisesti politiikasta. Sittemmin lakitiede on syrjäyttänyt politiikan jatko-opintojen ykkösvaihtoehtona.
”Mulla oli ihan samalla tavalla, että politiikka kiinnosti ja tutuistuin Nuorten
Ääneen median kautta. Mä jotenkin pääsin tähän mukaan tosi hyvin. Musta tuntuu että voin tätä kautta tuoda mun oman äänen paremmin kuuluviin,” Helsingin Uuden Yhteiskoulun lukiota käyvä Hodan arvioi. Lukion jälkeen Hodan aikoo suunnata kauppatieteisiin. Mutta vaikuttaminen kiinnostaa kovasti kaikkia kolmea ja maailmaa on tarkoitus muuttaa paremmaksi. ”Mua kiinnostaa ihmisoikeudet, yhteiskunta, sosiaaliset ja sosioekonomiset tilanteet eri ihmisillä,” listaa Hodan. ”Naisten oikeudet, tasa-arvo, vähemmistöjen oikeudet…” jatkaa Fereshteh. Molemmat aikovat vakaasti päästä mukaan politiikkaan. ”Ajattelen, että jos olisin syntynyt Suomessa, niin ehkä mua kiinnostaisi enemmän ilmastonmuutos ja eläinten oikeudet. Mutta kun olen syntynyt afganistanilaisena Iranissa ja kokenut siellä epäoikeudenmukaisuutta ja syrjintää, niin mua kiinnostaa eniten ihmisoikeudet,” kertoo paljon vapaaehtoistyötä tehnyt Fereshteh.
”Vaikka politiikka ei ole mulle niin läheinen asia, on hyvä, että sitä voi lähestyä vaikka videon avulla. Ei tarvitse suoraan olla mukana politiikassa, vaan
Nuorten Ääni -toimituksen avarissa tiloissa on esillä toimituksen aikaan saamia julkaisuja eri lehdissä. Yhteistyötahojen lista on pitkä ja uskottava.
voi vaikuttaa asioihin median kautta,” Lilia toteaa.
Millaisia nuoria Nuorten Ääni -toimitukseen tulee?
”Nuorten Äänessä ei tehdä mitään viihdehommia, vaan Nuorten Ääni on vaikuttamista varten,” Lilia kiteyttää. ”Ei täällä kaikkia kiinnosta politiikka tai journalismi, mutta täällä on sellainen ilmapiiri, että kaikki tulee toimeen toistensa kanssa,” Fereshteh sanoo. ”Sit se, että me ollaan kaikki niin erilaisia ja samaan aikaan samanlaisia”, toteaa Hodan. ”Ihmiset tulee tänne eri syiden takia. Fereshteh tuli tänne, koska sitä kiinnostaa politiikka. Mua taas kiinnostaa oppia kuvaamaan videoita ja editoimaan ja käyttämään mikrofoneja. Mutta meitä kaikkia tarvitaan,” Lilia summaa.
Teksti Aki Tulikari Kuvat Aki Tulikari
Linkki videoihin: yle.fi/uutiset/3-11573026 Videot sivun alalaidassa.
Kolmannessa videossa haastatiin siistijä Soili Tyniä. Haastattelijana Emma Kilpinen. Kuvakaappaus jaksosta Siistijä. Kuvaaja Vilja Kettunen.
Puoli Seitsemän, jossa kohdassa 21:30 ollaan livenä Nuorten Ääni -toimituksen tiloissa: areena.yle.fi/1-50317727
Nuorten Ääni -toimitus on vuodesta 2006 toiminut osa Helsingin kaupungin nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruutia. Nuoria on mukana toiminnassa koko pääkaupunkiseudulta. Vuosien saatossa monesti paikkaansa monesti vaihtanut päämaja sijaitsee tällä hetkellä keskeisellä paikassa Töölön kisahallilla. Samoissa tiloissa kokoontuu myös niin ikään Ruutiin kuuluva Helsingin nuorisoneuvosto.
Nuorten Ääni -toimituksen tavoitteet ovat tiukasti kiinni nuorten osallistumisessa ja osallistamisessa. • Toimitus auttaa toiminnallaan avartamaan median mielikuvaa nuorisosta monipuolisemmaksi. • Toimitus tuo valtamediassa esille nuorille tärkeitä yhteiskunnallisia aiheita. • Toiminnan tavoitteena on aktivoida nuoria keskusteluihin päättäjien ja asiantuntijoiden kanssa. • Nuoret oppivat tekemään journalismia ja pyörittämään toimitusta.
Toimintaa ohjaa kaksi ammattilais-toimittajaa. Varsinaisen toimituksellisen työn tekevät nuoret itse. Toimintaan osallistuu noin 30 aktiivista nuorta. Toimituskokous pidetään joka viikko. Kokouksissa nuoret päättävät toiminnasta, miettivät juttuaiheita ja tekevät erilaisia journalismiin liittyviä harjoituksia, joita ohjaaja pitävät. Usein kokouksissa nähdään mielenkiintoisia vieraita. Haastattelua seuraavassa kokouksessa vieraaksi oli tulossa Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja Ronja Salmi. Salmen Nuorten Ääni -toimituksen vieraaksi kutsui 9.-luokkalainen nuori, joka oli juuri tullut mukaan toimintaan.
