Nukketeatteri 02/2012

Page 28

Nukketeatteri 2/2012

Merkkipäiviä

Kuumat kysymykset Maijulle Maiju Tawast on tehnyt vuosikymmeniä työtä suomalaisen nukketeatterin eteen niin teatterisihteerinä, tietokirjailijana, tiedon kerääjänä ja asiantuntijana. Maiju on ollut mukana ammattikentän kehittämisessä ja koulutuksen luomisessa. Itse usein haastattelijan roolissa oleva Maiju sai 60-vuotispäivänsä kunniaksi 14 tiukkaa kysymystä vastattavakseen. Mikä on aikanaan saanut sinut tulemaan nukketeatterin pariin? Nukketeatteriin minut kaapattiin vuonna 1981, kun olin työskennellyt mm. Helsingin Ylioppilasteatterissa uutterana kotimaisten ja kansainvälisten asioiden organisaattorina. Minut kutsuttiin Nukketeatteri Vihreään Omenaan työhaastatteluun ja 1.8.1981 aloitin työni myyntisihteerinä. Pesti kestikin sitten 22 vuotta, joiden kuluessa organisoin noin 5 500 Vihreän Omenan esitystä kiertueineen ja kansainvälisine vieraineen. Lisäksi toimin vuodesta 1984 lähtien Suomen UNIMAssa ja sittemmin Kansainvälisen UNIMAn luottamustehtävissä. Nukketeatterista en tiennyt tätä ennen oikeastaan mitään, lapsenakaan en ollut lajiin tutustunut. Helsingin yliopiston teatteritieteen laitoksella, missä opiskelin vuodesta 1972 lähtien, nukketeatterista ei puhuttu lainkaan. Siispä sukelsin Ompussa innolla tähän taidelajiin ja hurahdin siihen täysillä. Näet vuosittain huomattavan määrän nukketeatteriesityksiä, mahdollisesti enemmän kuin kukaan muu tässä maassa. Mikä nukketeatterissa saa sinut innostumaan yhä uudestaan ja uudestaan? Nukketeatteri on aivan järjettömän kiinnostava, alati muuttuva ja monipuolinen taiteenlaji. Sillä voidaan ilmaista mitä vain millä keinolla vain, tyystin eri lailla kuin draama- ja tanssiteatterissa. Jokainen alamme esitys tarjoaa minulle yhä uutta katsottavaa, siihen en väsy koskaan. Esimerkiksi Eric Bassin esityksen Autumn Portraits olen nähnyt neljästi (1983, 1990-luvulla, 2000-luvulla ja 2010-luvulla), jokaisella kerralla siitä avautuu uusia syvyyksiä. Kuten myös monien kotimaisten tekijöiden esityksistä, joita rakastan kuin hullu puuroa. Näitä ovat mm. Sixfingersin Golemanual, Kuuman Ankanpoikasen Planeettojen välisistä etäisyyksistä, Oili Sadeojan ohjaama Joutsenpoika Jykserge ja HOX Companyn John-Eleanor, jotka olen nähnyt kahteen-kolmeen kertaan.

Kuva: Teija Sivula

28

Nukketeatterin asiantuntija ja tietokirjailija Maiju Tawast juhli 60-vuotispäiväänsä 1.12. Helsingin Annantalolla.

ka ovat auttaneet alaa eteenpäin (uudistukset, tapahtumat, miksei yksittäiset esitykset)? Meillä tärkeimmät virstanpylväät ovat olleet 1970-luvulta lähtien viiden uuden ammattinukketeatterin, muurinmurtajina toimineiden Vihreän Omenan, Hevosenkengän, Sampon, Peukalopotin ja Mukamaksen hellittämätön työ nukketeatterin tunnustamiseksi omana erityisenä taidelajinaan ja valtionavustusten saamiseksi alalle. Ja 1980-luvulla aloittaneet sooloteatterit (mm. Olga, Matkalaukkuteatteri, Sytkyt, Rooma) ovat taivaltaneet vuosikymmeniä halki tuulten ja tuiskujen sekä Suomessa että ulkomailla ja toimineet osaltaan suomalaisen nukketeatterin tienraivaajina ja airueina. Vaasan kansainvälinen nukketeatterifestivaali 1979 – 1990, siellä syntyneet yhteistyöverkostot ja mittava koulutustoiminta nostivat taidelajin laajaan tietoisuuteen ja kasvattivat kentälle lisää tekijöitä. Turun ammatillinen nukketeatterikoulutus vuodesta 1991/1994 lähtien on varmistanut sen, että alallamme toimii nyt kymmeniä nuoren polven avantgardisteja, jotka ylittävät ja yhdistävät suvereenisti eri taiteenlajeja tuotannoissaan. 1990-luvun lopulla alkanut suomalaisen nukketeatterin uusi aalto on tuonut alalle aivan uusia tekijöitä ja teemoja. Puhumattakaan 2000-luvun harppauksesta, jolloin on syntynyt lukuisia uusia festivaaleja, sooloteattereita ja ryhmittymiä. Harrastajaryhmät ovat kautta vuosikymmenten olleet alan peruspilareita omalla sarallaan ja tarjonneet nukketeatteria kymmenille tuhansille katsojille vuosittain sekä kirjastoissa, seurakunnissa, päiväkodeissa että muissa puitteissa. Jokainen nukketeatteriesitys sekä ammattilais- että harrastajakentällä on ollut tärkeä alan kehitykselle ja yleisöpohjan laajenemiselle. Ja tietenkin vuonna 1984 perustettu Suomen UNIMA, joka varmistanut sen, että suomalainen nukketeatteri näkyy sekä kotimaassa että ulkomailla. Kansainvälisen UNIMAn presidenttinä 1992 – 2000 toiminut Sirppa Sivori-Asp työskenteli jo vuodesta 1971 lähtien hellittämättä sen eteen, että Suomi on pysyvästi alan maailmankartalla.

Mikä nukketeatterissa on taiteenlajina sellaista, että siihen kannattaa yhteiskunnankin satsata ja kansalaisten kannattaa käydä sitä katsomassa? Suomalainen nukketeatteri tarjoaa uskomattomia elämyksiä sekä lapsille että aikuisille ja nykyisin myös vanhuksille. Sitä käytetään myös maahanmuuttajatyössä, sairaaloissa, museopedagogiikassa, vammaisten taidekasvatuksessa ja voimauttavana ilmaisukeinona monille muillekin erityisryhmille. Taidelaji ansaitsee vähintäänkin saman tuen ja rahoituksen kuin nykytanssi ja -sirkus, joiden rinnalla nukketeatteri kukoistaa komeasti sekä perinteisenä että modernina ilmaisuna. Koska jokainen kulttuuriin satsattu euro kumuloi moninkertaisesti hyvinvointia ja luovuutta, valtion, kuntien ja säätiöiden on tuettava tätä taiteenlajia.

Mikä on nykyisen nukketeatteritaiteemme vahvuudet Suomessa? Tällä hetkellä tilanne on ennen näkemättömän monimuotoinen: kentällä toimii lukuisia ammattiteattereita ja -ryhmiä, uusia yhdistäviä organisaatioita Lappia myöten, festivaaleja on kautta vuoden eri puolilla Suomea ja koulutuskin on tolpillaan. Vahvuutena on kolmen sukupolven tekijäkaarti, joka tekee vaikka mitä nukketeatterin merkeissä. Aikuisille suunnattu nukketeatteri on erittäin mielenkiintoista ja lastenesitykset keräävät vuosittain hyvin merkittäviä katsojamääriä. Harras toiveeni: kunpa näistä kaikista saisi kattavat tilastot aikaan, niillä näytettäisiin päättäjille miten laaja merkitys nukketeatterilla on omana taidelajinaan.

Olet nähnyt nukketeatterialan kehitystä monelta vuosikymmeneltä. Mitkä ovat tänä aikana olleet ne tärkeimmät virstanpylväät, jot-

Millaisia uhkia suomalaisella nukketeatterilla on? Uhkana on valtion ja kuntien rahoituksen jähmettyminen ja vaihtu-


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.
Nukketeatteri 02/2012 by Nukketeatteri-lehti - Issuu