Pieni suuri nukketeatteri

Pieni SUURI

nukketeatteri

Tilastot – apua! Nukketeatteritaiteilijan painajainen? Päinvastoin – tilastot kertovat nukketeatterista mielenkiintoista tarinaa. Ja koska tilastot ovat se kieli, jota päättäjät ymmärtävät, on korkea aika avata numerotiedon esirippu.

Jos sinusta tuntuu, että maamme lukuisat pienet nukketeatterit katoavat mahtavien laitosteattereiden varjoon, kannattaa lukea eteenpäin. Nimittäin tilastojen valossa nukketeatteria tehdään todella paljon ja erittäin niukoin resurssein. Ja tilastojen ulkopuolella on vielä kymmeniä toimijoita, satoja esityksiä ja kymmeniätuhansia katsojia. Kaikki nämä yhteensä nostavat pienenä ja marginaalisena pidetyn nukketeatterin suurimmaksi toimijaksi lastenteatterin kentällä. Tilastot kertovat Teatterin tiedotuskeskus Tinfo on se organisaatio, joka laatii virallisia tilastoja Suomen näyttämötaiteen kentältä. Tähän asti se on kerännyt tietoa vain suurilta toimijoilta, kuten valtionosuusteattereilta ja valtion toiminta-avustusta saaneilta teattereilta. Kuluvana vuonna Tinfo on kuitenkin alkanut kertaa kerätä tilastotietoja kattavasti – se on lähettänyt kaikille ammattiteattereille kyselyn näytösmääristä ja katsojista ja paljosta muustakin. (Tässä vaiheessa lukijan pitää kysyä itseltään: olenko ammattilainen, onko minulle tullut kysely ja olenko palauttanut sen?) Uusia tilastotietoja odotellessa palataanpa

teksti: Arja Hokkanen piirros: Timo Väntsi

vielä viimeksi julkaistuihin tilastoihin.

vos-teatterit ja muut

Mutta ensin historiallista pohjatietoa: Suomen teatterikenttä jaettiin 1990-luvun alussa kahtia, kun eduskunnassa säädettiin valtion ja kuntien rahoitukseen sidottu teatteri- ja orkesterilaki. valtionosuuslaki takaa sen piiriin päässeille vos-teattereille taloudelliset toimintaedellytykset. Tällä hetkellä lain piirissä on 47 puheteatteria, joista kolme on nukketeattereita: Sampo, Hevosenkenkä ja Mukamas. Laki, joka takaa teattereiden rahoituksen, on tietysti lähtökohdiltaan erinomainen, mutta vos-lakia on myös kritisoitu: se ei kohtele kaikkia toimijoita tasavertaisesti. valtion ja kuntien kirstuista ei ole löytynyt riittävästi rahaa, jotta järjestelmän piiriin voitaisiin ottaa kaikki taiteellisesti ansioituneet teatterit. Samaan aikaan kun laki takaa sen piiriin päässeille taiteilijoille resurssit ja työrauhan, sen ulkopuolelle jääneet ja vasta muotoutumassa olevat ryhmät joutuvat toimimaan aivan toisista lähtökohdista. vuonna 2011 vos-teattereiden lastennäytelmät keräsivät 338 000 katsojaa ja nukkenäytelmät 91 000 katsojaa. Jos lukuja tarkastellaan yhdessä, voidaan todeta, että 21 % lain perusteella rahoitetusta lastenteatterista oli nukketeatteria. Mitä tästä sitten voidaan päätellä? Onko luku pieni vai suuri? vastauksen saamme, kun vertaamme sitä vos-järjestelmän ulkopuolelle jätettyihin teattereihin eli niin sanottuun vapaaseen kenttään.

vapaa kenttä

vapaasta kentästä Tinfon tilastoihin on otettu toistaiseksi vain valikoituja toimijoita, joista useimmat saavat valtiolta toimintaavustusta. vuoden 2011 tilastoissa on mukana yhteensä 59 teatteria, joista seitsemän on nukketeattereja: Nukketeatteri Akseli Klonk, Nukketeatterikeskus Poiju, Nukketeatteri Sytkyt, Teatteri Capelle, Teatteri Taiga-Matto, Matkalaukkuteatteri ja Vekkulikettu.

Kun nukketeatterin huimiin esitys- ja katsojamääriin lisätään vielä maamme lukuisten sooloteattereiden ja ryhmien toiminta, luvut

Opetus- ja kulttuuriministeriön tuki tanssin, sirkuksen ja nukketeatterin tiedotusorganisaatioille 2011

Tiedottajaorganisaatio Esitysten määrä Katsojien määrä OKM:n tuki Tanssin tiedotuskeskus 2 628 450 500 450 000 Sirkuksen tiedotuskeskus 1 341 413 400 260 000 Nukketeatteri / Suomen Unima ry 1 917 205 000 12 000

kasvavat sadoilla esityksillä ja kymmenillätuhansilla katsojilla. Esimerkiksi turkulaisella Puppet Studiolla oli vuonna 2010 yli 170 esitystä ja lähes 39 000 katsojaa, ja kulttuuripääkaupunkivuonna 2011 luvut lienevät olleet vielä tuplasti suuremmat. Edellä mainitut luvut koskevat siis valtionosuuslain ulkopuolelle jätettyjä teattereja. Jos nyt tarkastelemme uudelleen vos-teattereita, havaitaan, että niiden 21 % osuus lapsikatsojista on paljon vähemmän kuin vapaalla kentällä (59 %). Miksi? Selitys löytynee yksinkertaisesti siitä, että nukketeatteria ei ole otettu riittävästi mukaan valtionosuusjärjestelmään.

Nukketeatterin järjestötyö alakynnessä

Suomen Uniman jäsenteatterit tuottavat siis esitysten ja katsojien määrillä mitattuna valtaosan maamme valtionosuusjärjestelmän ulkopuolelle jäävästä lastenteatterista. Julkista tukea jaettaessa nukketeatterin tekijät ovat kuitenkin jääneet täysin marginaaliin. Sama on tapahtunut järjestötoiminnassa.

vertaillaanpa eri näyttämötaiteiden tiedotustoiminnan rahoitusta. viereisen sivun taulukko (OKM:n tuki tiedotusorganisaatioille) kertoo vahvaa tarinaa nukketeatterin heikosta resurssoinnista. Uniman tuki on ollut vain 3–5 % tanssin ja sirkuksen tiedotuskeskusten tuesta.

Muutos yhteistyöllä

Tilastojen perusteella on selvää, että koko nukketeatterikentän on nyt korkea aika saada ansaittu osansa julkisesta tuesta. Suomen Unima on pyytänyt Opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä Suomen kulttuurirahastolta tukea, jotta nukketeatterin julkikuvaa ja asemaa saataisiin parannettua. Kun Tinfon seuraavat tilastot valmistuvat, ollaanpa tarkkana. Niissä pitäisi olla mukana kaikki ammattimaisesti toimivat nukketeatterit eikä vain kourallinen suurimpia toimijoita. Ja jokaisen ammattilaisen, joka kantaa huolta alan rahoituksesta, kannattaa huolehtia siitä, että oma toiminta tulee näkyviin julkisissa tilastoissa. vain yhteistyöllä voimme näyttää suuruutemme. viitteet: Kaikki tässä artikkelissa esitetyt tilastotiedot perustuvat Teatterin tiedotuskeskuksen julkaisuun 2011 Teatteritilastot. Lisäksi lähteenä on käytetty Puppet Studion tilastoja vuodelta 2010. Faktalaatikko

Tilastoja Vos-järjestelmän ulkopuolisista teattereista 2011 • Valtion toiminta-avustusta sai 40 teatteria, joista 2 (Akseli Klonk ja

Poiju) oli nukketeattereja (5 %). • Suurimmat toimijat olivat kuitenkin nukketeattereja: niillä oli eniten katsojia, kiertue-esityksiä ja omia esityksiä • Kaikilla näillä teattereilla oli yhteensä 3 797 esitystä ja 435 206 katsojaa. Nukketeatterin osuus oli 1 172 esitystä (31 %) ja 114 427 katsojaa (26 %). • Lastenteatterin tekijöinä nukketeatteriväki on ylivoimainen: Lasten-, nuorten- ja nukkenäytelmien esitysmäärä oli 1 626, ja lippujen määrä 153 000. Nukketeatterin osuus lastenesityksistä oli peräti 74 % ja katsojista 59 %!