Tärkeä tutkimus
TEKSTI Laura Koljonen
Tästä syystä tutkimme Tutkimustyö on hidasta ja kallista, mutta ainoa keino parantaa hoitotuloksia ja -keinoja. Diabetes- ja keskostutkija kertovat, millaisia tuloksia tutkimustyöllä on saatu aikaan heidän alallaan.
Mika Rämet tutkii keskosia
O
len neonatologi eli erikoistunut vau-
vojen, vastasyntyneiden ja erityisesti keskosten sairauksiin ja ongelmiin. Keskosten tutkimuksen tärkeyden kiteytti mielestäni parhaiten Yhdysvaltojen presidentin John F. Kennedyn toteamus siitä, mitkä kaksi päätavoitetta hänellä presidenttinä oli: päästä kuuhun ja löytää parannus RDS:ään. Kennedyn oma, nykyisin ajatellen vain lievästi keskosena – raskausviikolla 34 – syntynyt lapsi kuoli RDS:ään – aivan kuten siihen aikaan kuolivat lukuisat muutkin ennenaikaisesti syntyneet. RDS-tauti on vastasyntyneillä esiintyvä hengitysvaikeusoireyhtymä, mikä johtuu keskosena syntyneiden keuhkojen kypsymättömyydestä. RDS:ään löydettiin parannuskeino 1980-luvulla. Ilman tutkimustyötä keskoset syntyisivät maailmaan, jossa heillä ei olisi mahdollisuutta selvitä hengissä. Suomessa keskostutkimusta on menestyksekkäästi tehnyt muun muassa lastenlääkäri ja professori Mikko Hallman. Hän teki keskeisimmät tutkimukset keskosille RDS-taudin hoidossa 1980-luvulla, ja tänä päivänä surfaktanttihoito on vakiintunut keino auttaa ennenaikaisesti syntyneitä. Tutkimusten avulla on pystytty osoittamaan myös kofeiinin suotuisa vaikutus keskosten selviytymiseen.” Keskosten elämänlaadun mittari laajenee ”Tutkimustyön ansiosta keskosten todennäköisyys selvitä on parantunut huimasti. Neurologisesti vaurioituneiden määrä ei kuitenkaan ole kasvanut. Keskoshoidon mittariksi on tullut muutakin kuin se, että
8
www.kummit.fi • Tärkeä tutkimus
Mika Rämet tutkii keskosia. Sellaiseksi määritellään lapsi, joka syntyy raskausviikkojen 22 ja 37 välillä. Täysiaikainen raskaus kestää 40 viikkoa. (Kuva: Matti Hannula)
