Kummit-lehti 4/2020

Kummit LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI

Eeron suolistoa yritetään rakentaa paremmaksi Filosofi Frank Martela ja hyvän tekemisen merkitys Kummien Mielen tila -kampanja tuo apua ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon

4/2020 www.kummit.fi

Season’s Greetings Wishing the young patients and their families all over Finland a Christmas filled with joy and hope.

roschier.com

Kummit

KUMMITSA: VERKOS it.f i

kumm selle.f i alap elam mitila.f i kum

Lahjoit

a!

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI

HENKILÖT: 8

MIKA RÄMET JA JOHANNA LEMPAINEN Mihin tutkimusta tarvitaan?

Neonatologi ja diabetestutkija kertovat.

12

EERO Paimiolainen Eero elää lyhytsuolisyndrooman ehdoilla.

32

SAIJA TUUPANEN JA SAMI HEDBERG Tangokuningatar ja koomikkonäyttelijä esiintyvät ensimmäistä kertaa yhdessä tv:ssä.

36

KRISTA KOIVULA Millaista tukea perhe tarvitsee, kun lapsi sairastuu vakavasti?

45

VAPPU PIMIÄ Juontaja-toimittajalle kummina olo on kunniatehtävä.

46

FRANK MARTELA Filosofi pohtii hyvän tekemisen ja hyväntekeväisyyden merkitystä.

TAPAHTUMAT: 18

20

KUMMIKESKIVIIKKO Kummit kehitteli pandemiaaikaan sopivan tavan lisätä potilasviihtyvyyttä.

MIELEN TILA Mielen tila -kampanja kerää varoja lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon. Tärkeä yhteiskunnallinen teema keräsi ympärilleen nimekkäitä tukijoita.

KUMPPANIT:

Numero 4/20 • 24. vuosikerta www.kummit.fi

20–31

41

GRANO DIESEL Pitkäaikainen yrityskumppani auttaa mm. tapahtumaviestinnän graafisissa toteutuksissa.

44

HP SUOMI Oulun lastenklinikan magneettikuvaushuone koki muodonmuutoksen

52

REPUBLIC Kummien kumppani sparraa viestinnässä ja sen suunnittelussa.

VAKIOPALSTAT: 5

PÄÄKIRJOITUS: ANU RAPELI Lähes 100 000 lasta ja nuorta kärsii ahdistuneisuudesta

7

NÄIN TOIMII KUMMIT RY Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa

35

CARROT KITCHEN Kummit-lehden ruokapalsta tarjoilee lapsille ja aikuisille hauskoja eväitä ja välipaloja

49

ROJALTITUOTTEET Näistä tuotteista Kummit saa tuloja

53

TÄMÄ ASKARRUTTAA Lapset kysyvät sairaus- ja sairaala-aiheisia kysymyksiä

54

PÅ SVENSKA Luettavaa myös ruotsiksi

58

TAPAHTUMAOPAS Ensi vuoden tapahtumia

58

YHTEYSTIEDOT Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

MUUT: 40

KIITOS YHTEISTYÖKUMPPANEILLE Iso kiitos tukijoillemme!

42

HATTARAHATTU JA UNISET POISTAA LEIKKAUSPELKOA Kummien kautta jaettava kirja on suunnattu lapsiperheille, joissa valmistaudutaan leikkaukseen.

17

LUKULUMO Digitaalinen kuvakirjapalvelu viihdyttää Uuden lastensairaalan kaikista pienimpiä potilaita.

39

VR Yritys lahjoitti Brio-junia sairaaloihin ja potilasperhematkan.

43

KUMMIEN VERKKOKAUPPA Verkkokaupasta voi ostaa myös aineettomia lahjoja

39

LIONS Suomen Lions-liitto kerää varoja syöpää sairastaville lapsille.

50

TESTAMENTTIOPAS Näin voit testamentata Kummeille KANNEN KUVA: MATTI HANNULA

OSALLISTUMALLA AUTAT 1

TÄSSÄ LEHDESSÄ

APUA AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖÖN Kummit haluaa edistää ahdistuneisuushäiriöiden hoidon saatavuutta kaikille Suomen lapsille ja nuorille.

Aurinko lämmittää, ja taivaan kantta värittää.

Tötterön pilviä näen siellä täällä, en vois olla paremmalla päällä!

Tunteita täynnä on taivaan kupu, ei milloinkaan Tötterö ammeessa nuku.

Pilvien lomassa liitelee ukko ja hattaroita haavissa on melkoinen tukko.

Kaikki unesta tutut, eriskummalliset jutut. leijuvat porkkanat, vellovat etanat.

Innokkaasti loikkivat pupujussit ja pienet kalat kiukkupussit.

Täst’edes koen kaiken täysillä, tunnen ihan kympillä.

Ehkä kiukkua yritän hillitä – tai pistän sen pilveen, ja annan taivasta villitä!

42 LEIKKAUSPELON POISTAMISEKSI Hattarahattu ja uniset tarjoaa mahdollisuuden käydä läpi tulevaa leikkausta sadun keinoin.

46–48

HYVÄN TEKEMINEN Onko hyvän tekeminen sosiaalinen normi vai ihmisen psykologinen perustarve?

53

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden. Puhelu maksaa 20,11 € + pvm.

2 Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16499. Tekstiviestin hinta on 10 €.

3 Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi 4 Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi 5 Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi 6 Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

LAPSI KYSYY Miten toimia, kun kipsin alta kutittaa?

Tässä lehdessä • www.kummit.fi

3

Maitohappobakteerit jokaiseen päivään!

MAITOHAPPOBAKTEERIT LAPSILLE Tipat sekä purutabletit päivittäiseen käyttöön Osa lasten tuotteiden tuotosta lahjoitetaan Lastenklinikoiden Kummien toimintaan

• Gefilus®-tuotteemme sisältävät maailman tutkituinta Lactobacillus rhamnosus (LGG®) maitohappobakteeria • Gefilus® on Euroopan vanhin probioottibrandi – markkinoilla jo 30 vuotta • Gefilus Tippa+D (6 tippaa/vrk) sisältää 5 miljardia Lactobacillus rhamnosus (LGG®) -maitohappobakteeria sekä 10 μg D3-vitamiinia.

• Mansikan- sekä päärynänmakuiset purutabletit (1 tbl/vrk) sisältävät 5 miljardia Lactobacillus GG® -maitohappobakteeria, 12 mg C-vitamiinia ja 10 μg D-vitamiinia.

• Valmisteita voidaan käyttää raskauden ja imetyksen aikana.

®

Gefilus on Valio Oy:n rekisteröimä tavaramerkki.

gefiluskapselit.fi

PÄÄTOIMITTAJALTA

Joulu tuo valonpilkahduksen loppuvuoteen

Julen ger en glimt av ljus för det återstående året

K

D

ET GÅNGNA ÅRET har varit

ULUNUT VUOSI on ollut meille

annorlunda och tungt för oss alla. Vi har i flera repriser varit tvungna att ändra på vår vardag både vad gäller arbete och hobbyer men framför allt med tanke på att träffa släkt och vänner. Hemmets trygga väggar har ibland kunnat kännas ångestframkallande.

kaikille erikoinen ja raskas.

Olemme joutuneet useampaan otteeseen muuttamaan arkeamme sekä työn että harrastusten ja ennen kaikkea läheisten ja ystävien tapaamisten osalta. Kodin turvalliset seinät ovat saattaneet tuntua hetkellisesti ahdistavilta.

Myös mieli on ollut koetuksella. Jo ennen pandemiaa lähes 100 000 lasta ja nuorta Suomessa kärsi ahdistuneisuudesta. Siihen on olemassa tehokkaita, näyttöön perustuvia hoitomenetelmiä, mutta niitä ei ole tällä hetkellä kovinkaan laajasti saatavilla esimerkiksi kouluissa.

Siksi Kummit on käynnistänyt Mielen tila -kampanjan, jonka tuotto käytetään ahdistuneisuushäiriötä tehokkaasti hoitavan Cool Kids -hoitomenetelmän levittämiseen ympäri Suomen. Kampanjaa varten kymmenen suomalaistaiteilijaa loi teoksen lapsen tai nuoren kuvaamasta ahdistuksen tunteesta. Teokset ja tarinat ovat nähtävillä osoitteessa kummit.fi/mielentila. Lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseen voi osallistua joko huutamalla taideteoksen huutokaupassa tai lahjoittamalla keräykseen.

Också sinnet har prövats. Redan innan pandemin bröt ut led nästan 100 000 barn och unga i Finland av ångest. Det finns effektiva, bevisliga vårdmetoder för detta, men för närvarande har de inte funnits speciellt bra att tillgå till exempel i skolorna. Därför har Faddrarna inlett en Mielen tila-kampanj (Sinnets tillstånd) där intäkterna används till att nationellt sprida den effektiva Cool Kids-vårdmetoden som är effektiv i vårdandet av ångeststörningar. För kampanjen skapade tio finska konstnärer verk som beskriver ett barns eller en ungdoms ångestkänsla. Verken och historierna hittar du på adressen kummit.fi/mielentila. Man kan delta i stödandet av barns och ungas mentala hälsa antingen genom att ge ett auktionsbud på ett konstverk eller genom att donera till insamlingen.

Monesta harmillisesta peruuntumisesta huolimatta Kummit on kehittänyt monenlaisia uusia tapoja toimia. Esimerkiksi tänä jouluna joulupukki vierailee sairaaloissa nettiyhteyden välityksellä. Samalla tavalla ovat loppusyksyn aikana kummivieraamme tervehtineet pikkupotilaita Kummikeskiviikoissa. Olemme myös vastaanottaneet sairaaloihin monenlaisia uudentyyppisiä lahjoituksia, kuten digitaalisia lukuoikeuksia. Ne tarjoavat mukavaa tekemistä pitkiin sairaalapäiviin.

Det har blivit många ledsamma inhiberingar, men Faddrarna har utvecklat många nya verksamhetssätt. Den här julen besöker till exempel julgubben sjukhusen via nätet. På samma sätt har våra faddergäster under senhösten via nätet besökt de små patienterna på Fadderonsdagarna.

Vi har också mottagit många nya typer av donationer till sjukhusen, bl.a. digitala läsrättigheter. Det erbjuder trevlig sysselsättning under de långa sjukhusdagarna.

Toivotamme Sinulle erittäin valoisaa ja lämmintä joulua läheisimpiesi kanssa.

Vi önskar dig en riktigt stämningsfull och varm jul tillsammans med dina närmaste.

Toivomme myös, että uusi vuosi tuo paljon toivoa ja lämpöä. Suuri kiitos, että olet pysynyt tukijoukoissamme – nyt jos koskaan se on ollut entistäkin merkityksellisempää.

Vi hoppas också att det nya året hämtar med sig mycket hopp och värme. Stort tack för att du har fortsatt att vara med i våra stödtrupper – nu om någonsin har det varit extra betydelsefullt.

Jouluisin terveisin Kummitiimin puolesta

Med julhälsningar å hela Fadderteamets vägnar

Anu

Anu

PS. Joululahjavinkki: Kummien verkkokaupassa on saatavilla myös aineettomia lahjoja. Niillä voi helposti ja sähköisesti ilahduttaa läheisiä sekä samalla tukea pieniä potilaita.

PS. Julklappstips: I Faddrarnas nätbutik finns det också immateriella gåvor som man kan skaffa. Med dem kan du enkelt och elektroniskt glädja dina nära och kära och samtidigt understöda de små patienterna.

Päätoimittajalta • www.kummit.fi

5

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (20,11 € + pvm) ja tekstaamalla KUMMIT20 numeroon 16499 (20 €). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Vapaaehtoiseksi

Miten osallistua Kummien toimintaan?

Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa - tarjolla on hyvän mielen hanttihommia, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä.

Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa@kummit.fi

KummiKaveriksi

KuukausiKummiksi

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään Kummipostia. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Yritysyhteistyö Kummien kanssa tarjoaa monta tapaa tehdä hyvää Yritysyhteistyö

Lahjoitukset

Yhteistyö Kummien kanssa on yrityksille erinomainen tapa toteuttaa vastuullisuutta sekä olla mukana tukemassa parasta mahdollista hoitoa lapsille ja nuorille Suomessa. Yhteistyö tarjoaa yrityksille laaja-alaiset mahdollisuudet ja erilaisia yhteistyövaihtoehtoja löytyy aina Kummien tapahtumista (Elämä Lapselle) erikseen räätälöityihin yhteistyöhankkeisiin. Yrityksillä on myös mahdollisuus toteuttaa yhteistyötä rojaltiperusteisesti, jossa tietyn tuotteen tai palvelun myynnistä lahjoitetaan osuus hyväntekeväisyyteen.

Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoidet Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 38 miljoonan euron edestä.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

Tärkeä tutkimus

TEKSTI Laura Koljonen

Tästä syystä tutkimme Tutkimustyö on hidasta ja kallista, mutta ainoa keino parantaa hoitotuloksia ja -keinoja. Diabetes- ja keskostutkija kertovat, millaisia tuloksia tutkimustyöllä on saatu aikaan heidän alallaan.

Mika Rämet tutkii keskosia

O

len neonatologi eli erikoistunut vau-

vojen, vastasyntyneiden ja erityisesti keskosten sairauksiin ja ongelmiin. Keskosten tutkimuksen tärkeyden kiteytti mielestäni parhaiten Yhdysvaltojen presidentin John F. Kennedyn toteamus siitä, mitkä kaksi päätavoitetta hänellä presidenttinä oli: päästä kuuhun ja löytää parannus RDS:ään. Kennedyn oma, nykyisin ajatellen vain lievästi keskosena – raskausviikolla 34 – syntynyt lapsi kuoli RDS:ään – aivan kuten siihen aikaan kuolivat lukuisat muutkin ennenaikaisesti syntyneet.

RDS-tauti on vastasyntyneillä esiintyvä hengitysvaikeusoireyhtymä, mikä johtuu keskosena syntyneiden keuhkojen kypsymättömyydestä. RDS:ään löydettiin parannuskeino 1980-luvulla.

Ilman tutkimustyötä keskoset syntyisivät maailmaan, jossa heillä ei olisi mahdollisuutta selvitä hengissä. Suomessa keskostutkimusta on menestyksekkäästi tehnyt muun muassa lastenlääkäri ja professori Mikko Hallman. Hän teki keskeisimmät tutkimukset keskosille RDS-taudin hoidossa 1980-luvulla, ja tänä päivänä surfaktanttihoito on vakiintunut keino auttaa ennenaikaisesti syntyneitä. Tutkimusten avulla on pystytty osoittamaan myös kofeiinin suotuisa vaikutus keskosten selviytymiseen.”

Keskosten elämänlaadun mittari laajenee ”Tutkimustyön ansiosta keskosten todennäköisyys selvitä on parantunut huimasti. Neurologisesti vaurioituneiden määrä ei kuitenkaan ole kasvanut. Keskoshoidon mittariksi on tullut muutakin kuin se, että

8

www.kummit.fi • Tärkeä tutkimus

Mika Rämet tutkii keskosia. Sellaiseksi määritellään lapsi, joka syntyy raskausviikkojen 22 ja 37 välillä. Täysiaikainen raskaus kestää 40 viikkoa. (Kuva: Matti Hannula)

”Tutkimustyön ansiosta keskosten todennäköisyys selvitä on parantunut huimasti.” hän on selvinnyt hengissä. Kaikki ovat yksilöitä, mutta karkeasti arvioiden, jos lapsi painaa syntyessään yli kilon, asiat sujuvat tavallisesti aika kivasti. Jos paino on alle kilon, selviäminen on epävarmempaa – mutta useimmiten mahdollista.

Myös keskosten kivunhoitoon on alettu tutkimusten myötä kiinnittää huomiota. Keskosten hoidossa myös pehmeämmät hoidolliset puolet on huomioitu eri tavalla kuin aiemmin. Nykyään vanhemmat osallistuvat lapsen hoitoon alusta asti, ja lapsen ja vanhemman vuorovaikutukseen kiinnitetään huomiota.

Kiinnostuin aikoinaan alasta, sillä se on hyvin laajaalainen; vastasyntyneitä hoidetaan kokonaisvaltaisesti.

Ennenaikainen synnytys on valikoitunut yhdeksi

keskeisistä tutkimusaiheistani. Tutkimus vie aina paljon aikaa ja vaivaa, joten mielestäni kannattaa tutkia jotakin sellaista, mistä on mahdollisesti merkittävää hyötyä. Ennenaikainen synnytys on todella iso globaali terveyshaaste – lähes kymmenen prosenttia maailman lapsista syntyy ennenaikaisesti.

Tällä hetkellä isoin selvitettävä asia keskostutkimuksen puolella on se, miksi niin iso osa lapsista syntyy ennenaikaisesti. Sitä mekanismia, joka määrittää raskauden keston ja käynnistää synnytyksen, ei tiedetä. Kun synnytyksen käynnistymisen fysiologia saadaan selvitettyä, voidaan kehittää keinoja ennenaikaisen synnytyksen estämiseksi. Ennaltaehkäisy on keskosuudenkin suhteen kaikkein paras hoitokeino.” ●

Mika Rämet on lastentautiopin professori Oulun yliopistossa ja lastentautien erikoislääkäri.

Tällä hetkellä hän työskentelee Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtajana.

Johanna Lempainen tutkii tyypin 1 diabetesta

T

YYPIN 1 DIABETEKSESSA haiman insuliinia

tuottavat beetasolut tuhoutuvat, joten sairaus vaatii elinikäisen, päivittäisen hoidon.

Tutkijat eri maissa pyrkivät selvittämään, miten tyypin 1 diabetes syntyy ja miten sitä voitaisiin ehkäistä.

Tyypin 1 diabeteksen esiintyvyys on kasvanut, ja maailman korkein esiintyvyys väestöpohjaan suhteutettuna on Suomessa. Miksi? Sitä emme vielä tiedä.

Jokin asia elinympäristössämme on muuttunut. Sen tiedämme, että alttius sairastua periytyy – eli voimme tunnistaa perimän aiheuttaman kohonneen sairastumisriskin. Toisaalta myös pieni osa sellaisista henkilöistä, joilla ei ole tavallisimpia perimän riskityyppejä, sairastuu tyypin 1 diabetekseen.

Merkittävää on se, että näiden niin sanotun matalan riskin lasten osuus kaikista sairastuneista on viime vuosina kasvanut. On siis ilmeistä, että taudin syntyyn vaikuttavat perimän lisäksi monet muutkin – todennäköisesti elinympäristössämme olevat – tekijät. Tutkimuksen avulla yritämme selvittää, mitkä ympäristötekijät vaikuttavat sairastumiseen perimän lisäksi.”

Tärkeä tutkimus • www.kummit.fi

9

”Tutkimuksen tavoitteena on terve lapsuus ja terve elämä sairastuvuutta vähentämällä tai diagnoosihetkeä myöhemmäksi siirtämällä.”

Johanna Lempainen tutkii tyypin 1 diabetesta. Taudin puhkeamiseen johtava prosessi käynnistyy kuukausia tai vuosia ennen diabeteksen oireiden ilmaantumista. (Kuva: Milla Valta)

Sairastumista pyritään lykkäämään ”Mitä enemmän tyypin 1 diabeteksen syntymekanismeja on tutkittu, sitä monimutkaisemmalta tautimekanismi vaikuttaa. Taudin puhkeamiseen johtava prosessi käynnistyy kuukausia tai vuosia ennen diabeteksen oireiden ilmaantumista.

Yksi diabetestutkimuksen tavoitteista on pystyä tunnistamaan ne lapset, joilla on kohonnut riski diabetekseen liittyvän autoimmuniteetin puhkeamiseen, ja estää tautiprosessin käynnistyminen. Toinen tavoite on tunnistaa ne lapset, joilla tautiprosessi on jo käynnistynyt, ja pysäyttää prosessi tai viivästyttää taudin puhkeamista.

Tyypin 1 diabeteksen hoidossa käytettävät mene-

telmät ovat kehittyneet viimeisten vuosikymmenten aikana hyvin paljon.

Tämän vuoksi myös tyypin 1 diabetekseen sairastuneen lapsen arki poikkeaa nykyään terveen lapsen elämästä paljon aiempaa vähemmän. Tästä huolimatta diabeteksen hoito on edelleen arkea kuormittavaa, ja mitä pienempänä tyypin 1 diabetekseen sairastuu, sitä kuormittavampaa hoito yleensä on.

Sairauteen saattaa hoidosta huolimatta liittyä pitkäaikaisongelmia esimerkiksi munuaisissa. Tästä syystä olisi tärkeää, että sairastuminen saataisiin kokonaan estettyä tai sitä saataisiin lykättyä. On ihan eri asia sairastua tyypin 1 diabetekseen 2-vuotiaana kuin 25-vuotiaana.”

Tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet ”Nykyään pystytään paremmin tunnistamaan lapset, joilla on kohonnut geneettinen riski sairastua tyypin 1 diabetekseen.

Seurantatutkimukset mahdollistavat sairastumiseen johtavien erilaisten tautipolkujen tunnistamisen ja kuvaamisen.

Tutkijoilla on vaikutelma, että jotkut tautiprosessiin liittyvät ympäristötekijät ovat merkittäviä vain osalla tutkittavista.

On siis mahdollista, että perimä vaikuttaa siihen, mitkä ympäristötekijät ovat merkittäviä yksittäisen lapsen kohdalla.

Tarvitaan laajoja ympäristötekijöiden ja perimän yhteisanalyyseja, jotta voidaan tarkemmin tunnistaa näiden yhteisvaikutuksia ja tautipolkukohtaisia altisteita.

Pikku hiljaa me tutkijat olemme pääsemässä yhdistämään geneettisen riskin, tautipolut ja immuunipuolustuksen kypsymisen.

Olen tehnyt tutkimustyötä 20 vuoden ajan. Nykyään tutkimuskeinot ovat aivan eri tasolla kuin tutkimustyötä aloittaessani. Paitsi laboratoriotekniikan kehitys, myös laajojen seuranta-aineistojen olemassaolo sekä tietotekniikan kehitys ovat muuttaneet tutkimusta – ne luovat mahdollisuuden, että voimme onnistua löytämään ratkaisun sairauteen.

Tutkimuksen tavoitteena on terve lapsuus ja terve elämä sairastuvuutta vähentämällä tai diagnoosihetkeä myöhemmäksi siirtämällä. Se tarkoittaa lapselle lisää terveitä vuosia.” ● Johanna Lempainen on diabetestutkija, lastentautien erikoislääkäri ja dosentti.

Lastenklinikoiden Kummit tukee lastentautien tutkimustyötä, ja on mukana mahdollistamassa vuosittain noin kymmentä tärkeää lastentautien tutkimushanketta Suomessa.

10

www.kummit.fi • Tärkeä tutkimus

Tiedätkö, miten Joulupukki löytää oikeaan paikkaan oikealla hetkellä?

Emme mekään, mutta me tunnemme suomalaiset yritykset. Osaammekin auttaa sinua koputtamaan juuri niihin oviin, joiden takaa paljastuu uusia mielenkiintoisia asiakkaita.

Ota meihin yhteyttä ja kerromme sinulle tositarinan Yritysfiltteri Pro -palvelusta. Sillä rajaat tausta- ja päättäjätiedoilla maustettuja yrityskohderyhmiä ja saat satumaisen lähdön tulevaan vuoteen.

Jouluisin terveisin, Suomen Asiakastieto Oy 010 270 7200 myynti@asiakastieto.fi

SELVIYTYMISTARINA

Ei kaikki vieläkään ole Eeron kohdalla hyvin, mutta paljon paremmin kuin kaksi vuotta sitten.

TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Gastroskiisi laittoi Eeron elämälle ison kysymysmerkin

Hyvästit muuttuivat hyviksi uutisiksi Paimiolaiseen Roosa ja Anton Simolinin perheeseen syntyi runsas kaksi vuotta sitten kolmas poika. Eero syntyi pikkukeskosena, mutta

E

varsinaiset haasteet elämään on tuonut lyhytsuolisyndrooma.

ERO SYNTYI 9. SYYSKUUTA 2018, tasan kaksi

kuukautta ennen laskettua aikaa.

– Keskosuus oli tietysti yksi ongelma, mutta isompi asia oli, että raskausaikana jo ensimmäisessä ultrassa sikiöllä oli todettu gastroskiisi, äiti Roosa Simolin kertoo.

Gastroskiisi on kehityshäiriö, missä vatsanpeittee-

12

www.kummit.fi • Selviytymistarina

seen on jäänyt reikä ja sikiön sisäelimet työntyvät navan oikealta puolelta ulos vatsaontelosta ilman suojaavaa kalvopussia.

– Eerolla oli kohdussa ohutsuoli käytännössä kokonaan vatsanpeitteiden ulkopuolella ja lapsivedessä, isä Anton Simolin tarkentaa.

– Suunnitelmana oli, että suolet heti syntymän

Vauvalle ei edes tehty avanteita, koska tilanne oli kriittinen.

Tehtiin vain siinä kohtaa välttämättömät toimenpiteet. Meille sanottiin, ettei toivoa vauvan selviämisestä juurikaan ole. jälkeen laitetaan vatsaan ja neulotaan vatsanpeitteet kiinni. Mutta ohutsuoli oli lapsivedessä lilluessaan joutunut ilmeisesti verenkiertohäiriön seurauksena kuolioon. Ohutsuoleen oli myös tullut reikä.

Raskausaikana Roosa ja Anton suhtautuivat gastroskiisi-tietoon sellaisella tyyneydellä kuin siinä tilanteessa on mahdollista.

– Totta kai asia mietitytti. Mutta gastroskiisi on rakenteellinen vamma eikä siihen yleensä liity kehitysvammaisuutta, Roosa huomauttaa.

– Olemme aina jo etukäteen puhuneet, ettei terve lapsi ole itsestäänselvyys, sanoo Anton.

– Otamme lapsen vastaan sellaisena kuin hän syntyy.

Vaarallinen tilanne Gastroskiisejä on monenlaisia. Vakavuusaste riippuu lähinnä siitä, kuinka paljon suolistoa on vatsanpeitteiden ulkopuolella. Jo raskauden puolivälin tietämissä Roosa ja Anton tapasivat Turun yliopistollisessa keskussairaalassa kirurgin, joka konkreettisesti ja seikkaperäisesti kertoi, miten heti lapsen syntymäpäivänä tehtävä korjausoperaatio toteutetaan.

– Kaikki oli hyvin suunniteltu, mutta eihän kaikki aina mene niin kuin suunnitellaan, Roosa toteaa.

– Tilanne kohdussa oli paljon pahempi kuin ultrassa oli näkynyt. Se oli sikiön kannalta kestämätön.

Sen seurauksena lapsi lähti syntymään jo raskausviikolla 31.

– Kun sikiön suoleen tuli painetta ja se puhkesi, suolen sisältö levisi lapsiveteen. Kun bakteerikanta kasvoi, Roosan kehoon tuli hylkimisreaktio, Anton selvittää.

– Koska tilanteen huonoudesta ei ollut tietoa, synnytystä yritettiin pysäyttää lääkkeillä. Mutta onneksi poika oli päättäväinen. Jos synnytys olisi siirtynyt yhdenkin päivän, hän olisi todennäköisesti menehtynyt. Tilanne oli vaarallinen minullekin. Molemmille olisi voinut käydä huonosti, Roosa tietää.

Eero kolmen viikon ikäisenä TYKSin keskolassa. (Kuva: Simolinien arkisto)

Eeron valoisan olemuksen perusteella ei uskoisi, minkälainen alku hänen elämällään on ollut.

Eero syntyi suunnitellulla sektiolla, vaikka gastroskiisivauvat pystyvät usein syntymään normaalisti alateitse.

Vanhemmille näytettiin pikaisesti vain vastasyntyneen vauvan kasvot, ennen kuin hänet siirrettiin pois synnytyssalista. Anton pääsi lähes saman tien keskolaan katsomaan vauvaa.

– Siellä vieressäni seissyt kirurgi yritti olla positiivinen. Mutta näin vauvan suoliston ja sanoin suoraan, että tiedän kyllä, miltä kuollut kudos näyttää. Roosalle en kertonut todellista tilannetta. Kaunistelin sitä, koska mitään superhätää ei ollut, kun kaikki muut elimet toimivat.

Toivo vähissä Nelisen tuntia syntymän jälkeen vauvan ohutsuolesta poistettiin kuolioon mennyt osa, käytännössä lähes koko ohutsuoli. Sekä ohut- että paksusuoli tulpattiin ja vatsa ommeltiin kiinni.

– Vauvalle ei edes tehty avanteita, koska tilanne oli kriittinen. Tehtiin vain siinä kohtaa välttämättömät toimenpiteet. Meille sanottiin, ettei toivoa vauvan selviämisestä juurikaan ole. Onhan tietysti niin, että jos ihmiseltä puuttuu ohutsuoli lähes kokonaan, ei ole varmaa, toimiiko muu keho ollenkaan, Roosa sanoo.

– Meitä kehotettiin valmistautumaan pahimpaan ja hätäkasteeseen. Niinpä käänsimme ajatuksemme siihen, ettei meillä kohta enää ole kolmatta poikaa.

Saamme olla hänen kanssaan vain hetken ja sitten sanomme hyvästit.

Tilastopoikkeama Roosa sai nukkua vauvan kanssa leikkauksen jälkeisen yön samassa huoneessa. Vauva ei ollut tarvinnut syntymänsä jälkeen hengitystukea, mutta koska hänet oli leikkausta varten nukutettu ja sai sen jälkeen vahvoja kipulääkkeitä, tukeen oli jonkin aikaa tarvetta.

Ison riskin aiheutti myös keuhkoihin jo ennen synnySelviytymistarina • www.kummit.fi

13

Oli vaikea uskoa niin hyviin uutisiin. Oli pakko kysyä lääkäreiltä, että ette kai te huijaa. tystä kerääntynyt suolensisältö. Sitä imettiin hänen keuhkoistaan. Tulehdusarvot olivat kuitenkin pitkään hyvin korkealla.

– Sitä kesti pari viikkoa, mutta varsinkin pari ensimmäistä päivää olivat todella erikoisia. Vauva hätäkastettiin ja sai nimekseen Eero. Sitten me vain odotimme hämmentyneinä. Kaikki elintoiminnot vaikuttivat pelaavan. Ei Eero vaikuttanut olevan mihinkään lähtemässä. Mutta ei kukaan oikeastaan kertonut meille tilannetietoa, koska tietoa ei ollut.

– Eeron myötä TYKSissä on jouduttu pohtimaan sellaisia lyhytsuoliasioita, joita ei ehkä ennen ollut tullut vastaan, koska juuri tällaista lyhytsuolilasta ei ollut siellä hoidettu, Anton toteaa.

– Nyt siellä on uutta osaamista.

TYKSissä tapahtui kaiken kukkuraksi tuolloin outo tilastopoikkeama. Kun koko Euroopassa uusia lyhytsuolisyndroomatapauksia arvellaan vuodessa ilmaantuvan korkeintaan 20 jokaista sataatuhatta syntyvää lasta kohti, syntyi TYKS-alueella syksyllä 2018 lyhyen ajan sisään kolme lyhytsuolisyndroomalasta, jokainen tosin eri syystä johtuen.

Pattitilanne Eeron tulpatut suolet eivät tietenkään mahdollistaneet syömistä. Imemisen tarve oli kuitenkin kova.

– Oltiin pattitilanteessa. Sitten keskolan lääkäri sanoi, että keksitään jotain. Eerolle laitettiin nenämahaletku, jonka kautta hän sai syödä luovutettua äidinmaitoa hyvin pienin annoksin, Roosa kertoo.

– Maito palautui tulpatuista suolista nenä-mahaletkun kautta tietynlaiseen pussiin. Mieletön systeemi!

Tänä syksynä Eero jo auttoi ahkerasti vanhempiaan omakotitalon syyspuuhissa.

Mutta oli tärkeää, ettei Eeron syömisen taito kadonnut.

Roosalle oli jo synnytyspäivänä annettu maidonestolääkitys.

– Ikävältähän se tuntui. Mutta kun aluksi pidettiin todennäköisenä, ettei Eero selviä. Minulla olisi tullut maitoa, mutta ei olisi ollut lasta. Imettäminen olisi joka tapauksessa ollut hankalaa, kun Eero pystyi syömään kerralla niin pieniä määriä.

Täyskäännös Kun Eero oli muutaman päivän ikäinen, Roosa ja Anton kutsuttiin palaveriin lääkärien kanssa.

– Luulimme menevämme keskustelemaan siitä, miten Eeron elämä loppuu. Mutta lääkärit sanoivatkin, että heillä on uutta tietoa: tällaisia lapsia voidaan sittenkin hoitaa ja he voivat elää ihmisarvoista elämää. Se on haastavaa, mutta mahdollista.

– Omia aivoja ja sydäntä piti kääntää 360 astetta, Roosa kuvailee tuntemuksiaan.

– Oli vaikea uskoa niin hyviin uutisiin. Oli pakko kysyä lääkäreiltä, että ette kai te huijaa, hän naurahtaa.

– Keskolan lääkäri vastasi, ettei hänellä ole tapana valehdella.

Melkein kuin kuka tahansa kaksivuotias energiapakkaus.

14

www.kummit.fi • Selviytymistarina

Säätöä ja viritystä Eero sai Keskolassa ravintonsa suonensisäisesti minimaalisella annostuksella 24 tuntia vuorokaudessa. Hän söi suun kautta vain mielihyvän vuoksi. Sen periaatteen mukaan mentiin, jotta syntyessään vain puolitoistakiloinen Eero kasvaisi. Hän oli keskolassa melkein jouluun asti.

– Tosin jo marraskuussa keskolan lääkäri päästi Eeron kotilomille. Nestepussit meidän piti kuitenkin käydä päivittäin sairaalassa vaihtamassa ja pumput säätämässä, Anton kertoo.

Anton-isän sylissä Eeron on turvallista tutustua kodin ympäristön mielenkiintoisuuksiin. Yksi niistä on taustalla virtaava Paimionjoki ja sen ylittävä Rantarata.

– Saimme olla perheen kanssa kotona myös öitä.

Ulkoilimmekin melkoisilla pumppu- ja pussivirityksillä. Mutta se oli henkisesti tärkeä jakso. Ihmisen pitää yrittää elää mahdollisimman normaalisti, vaikka olisi minkälaisia haasteita, Roosa sanoo.

Paras joululahja Joulukuun 22. päivä 2018 Eero leikattiin Helsingissä Uudessa lastensairaalassa. Hänelle tehtiin avanteet ja samalla kertaa vatsa avattiin ensimmäistä kertaa sitten syntymäpäivän.

– Ohutsuoli oli kasvanut jonkin verran. Näin kuulemma usein tapahtuu varsinkin keskosen kyseessä ollessa. Keho tietää, että prosessi on kesken ja yrittää korjata puutteita, Roosa sanoo.

– Se oli taas todella positiivinen uutinen. Kun Eero kasvoi ja ohutsuoli kasvoi, pystyimme pitämään nesteytyksestä taukoa ensin joitakin tunteja, sitten päiväsaikaan kellonympäryksiä ja lopulta myös öitä eli kokonaisia vuorokausia, Anton kertoo.

Eerolle tehtiin tuova avanne ohutsuolesta ja vievä avanne paksusuoleen.

– Itse sitten siirsimme pumpun ja ruiskun avulla tavaraa avanteesta toiseen. Se on ollut kaikkein raskain homma, ja määrän kontrolloiminenkin oli tarkkaa puuhaa, Anton muistelee.

– Vietimme joulun Uudessa lastensairaalassa ja Ronald McDonald -talossa, ja tuolloin 6-vuotias keskimmäisemme, Eino, oli sitä mieltä, että paras joululahja oli, kun Eerolta tuli ensimmäinen kakka, Roosa kertoo nauraen.

Helsingistä mallia Ensimmäisen joulunsa alla tehtyjen operaatioiden myötä Eero pääsi eroon nenä-mahaletkusta, kun avanteet tulivat tilalle. Vuoden 2019 alussa hänet siirrettiin

Helsingistä takaisin TYKSiin, mutta nyt tavalliselle lasten- ja nuortenosastolle, UB5:lle. Sieltä Eero kotiutui maaliskuun 2019 alkupuolella.

Ennen sitä TYKSin sairaanhoitajat olivat käyneet Helsingissä tutustumassa lyhytsuolisyndroomalapsen kotiutusprosessiin.

– Helsingissä vanhempia aletaan kouluttaa varsin aikaisessa vaiheessa, jotta he pääsevät pumppujen kanssa suhteellisen nopeasti kotiin. Turussa oli pidetty lasta sairaalassa niin kauan kuin nesteytystä tarvittiin.

Se ei ollut Eeron tapauksessa mahdollista, Roosa ja Anton painottavat.

– Ne viimeiset pari kuukautta TYKSissä olivatkin aika vaiheikkaita. Jouduimme itse olemaan melko aktiivisia, kun sairaalaorganisaatio ei ollut valmis sellaiseen tapaukseen. Se oli tavallaan pelottavaakin.

Kiva vauvakesä Kesällä 2019 Eeron tilanne oli niin hyvä, että avanteet poistettiin ja riitti, että nesteytys alkoi tapahtua pelkästään yöaikaan.

– Elämämme muuttui paljon paremmaksi, kun Eero alkoi päivisin olla piuhoista vapaa. Avanteiden poistamisen jälkeen Eero oppi melko pian ryömimään. Motorinen kehitys nopeutui muutenkin. Se oli ihan kiva vauvakesä, Roosa muistaa.

Alun perin Eeroa pidettiin lapsena, joka jossain vaiheessa tarvitsee suolisiirrännäisen. Mutta nyt mennään suunnitelmalla, joka perustuu siihen, että Eeron oma suolisto kasvaa ja että sitä saadaan jonkin verran rakenneltua paremmaksi.

– Sellaiseksi, että se riittää hänelle, Roosa tarkentaa.

Ulostetta Eero tuottaa yhä Roosan ja Antonin mittapuulla ”huomattavan määrän”.

– Aiemmin saattoi hyvinkin 5 –10 vaippaa mennä heti aamutuimaan, yöllä 6 –7. Viime aikoina tilanne Selviytymistarina • www.kummit.fi

15

Meillä on ollut siinä mielessä hyvä tuuri, että aina kun toinen meistä on kiukutellut ja ollut heittämässä kirvestä kaivoon, toisella on ollut voimavaroja tsemppaamiseen.

Anton ja Roosa Simolin ovat varmoja, että Eero joskus tulevaisuudessa pystyy itsenäiseen elämään. Vasemmalla perheen esikoinen Niilo, 12, ja oikealla pojista keskimmäinen, 8-vuotias Eino.

on parantunut. Ilmeisesti Eero on oppinut tiedostamaan asian ja vähän pidättelemään. Mutta ei hän siinäkään mielessä peruslapsi vielä ole.

Uudesta lääkkeestä iso apu Eerolla on edelleen ravinnon suoneen syöttöä varten keskuslaskimokatetri. Tällä hetkellä tiputusta tehdään viitenä yönä viikossa. Eero on ravinnon suhteen ”hybridilapsi”.

– Eero syö paljon ja selvästi nauttii syömisestä.

Ravinnon imeytyminen normaalisti suoliston kautta on parantunut koko ajan. Taukoöitä lisätään mahdollisuuksien mukaan. Ehkä vielä tulee aika, jolloin hän ei enää tarvitse keskuslaskimokatetria. Mutta se on pitkä, jopa vuosia kestävä prosessi, Roosa sanoo.

Iso apu on ollut Eerolle viime keväänä aloitettu, Suomessa uusi biologinen hormonilääke, Revestive.

Eero on ollut lääkkeen käytön tutkimuksessa koekaniinina.

– Annamme itse hänelle joka päivä pistoksen. Se kasvattaa suolen nukkaa eli imeytyspinta-alaa. Eeron ohutsuolihan ei koskaan kasva normaalin mittaiseksi, mutta lääkkeellä saadaan lyhyestä suolesta mahdollisimman tehokas. Se on jo auttanut huomattavasti ja antaa lisää toivoa tulevaisuuteen. Joka tapauksessa olemme varmoja, että Eero tulevaisuudessa pystyy itsenäiseen elämään.

Arjen on pyörittävä On selvää, että Roosa ja Anton Simolinin runsaat kaksi viime vuotta ovat olleet melkoista tunteiden myllerrystä.

– Meillä on ollut siinä mielessä hyvä tuuri, että aina 16

www.kummit.fi • Selviytymistarina

Eeron luultiin jossain vaiheessa tarvitsevan suolisiirrännäisen.

Mutta Eeron oma suolisto kasvaa ja sitä saadaan rakenneltua paremmaksi.

kun toinen meistä on kiukutellut ja ollut heittämässä kirvestä kaivoon, toisella on ollut voimavaroja tsemppaamiseen, Anton toteaa.

– Vanhempien poikien (Niilo, nyt 12, ja Eino, 8) vuoksi arjen on ollut pyörittävä koko ajan. Pahimpina aikoina meidän molempien sisarukset ovat olleet isona apuna.

Anton on viime kesäkuun alusta lähtien ollut Eeron omaishoitajana kotona, Roosa opettaa Turussa teknisten alojen ammattikoulussa suomen kieltä maahanmuuttajille.

– Uskon, että kun Eero tuosta vielä jonkin verran kasvaa, hänet voi viedä perhepäivähoitoon, ja me voimme molemmat käydä työssä, Roosa sanoo. ●

LAHJOITUS

ILT Oppimisen markkinointivastaava Maija Kurjenluoma.

(Kuva: David Falk)

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Digitaalisia kuvakirjoja kaikista pienimmille ILT Oppiminen lahjoitti Uuteen lastensairaalaan monikielisen kuvakirjapalvelun. Sen avulla alle kouluikäiset potilaat perheineen voivat lukea tai kuunnella kuvakirjoja tabletilta yli 50:llä kielellä.

K

EVÄÄLLÄ UUDELLE LASTENSAIRAALALLE teh-

tiin Kummien kautta vuoden pituinen Lukulumo-kuvakirjapalvelulahjoitus. Potilaat voivat lukea digitaalisessa muodossa olevia kuvakirjoja monipalvelupäätteeltä, jonka lapsi saa saapuessaan sairaalaan.

Monipalvelupääte on tabletti, joka toimii vain sairaalan sisällä ja joka palautetaan sairaalasta lähdettäessä. Siitä löytyvät sairaalan tiedotteet, kartta, tärkeitä linkkejä sekä mahdolliset tapahtumat – ja lisäksi Lukulumo.

– Kuvakirjapalvelu ollut paljon käytössä, sanoo Uuden lastensairaalan vastaava lastentarhanopettaja Marja Lopperi. Hän on opastanut perheitä sen käytössä.

Lopperin mielestä alle kouluikäisille suunnattu

sovellus sopii mainiosti sairaalaan. Se toimii ympäri sairaalaa ja on etenkin näin korona-aikana hygieeninen.

Sovellusta on mahdollista lukea tai kuunnella itse, tai vanhempi voi lukea tekstit lapselle.

Kirjat käännetty yli 50 kielelle Lukulumon lanseerasi kaksi vuotta sitten ILT Oppiminen -niminen yritys. Sen markkinointivastaava Maija Kurjenluoma kertoo, että sovelluksen ideana on, että kaikilla lapsilla olisi mahdollisuus lukea ja kuunnella kirjoja omalla äidinkielellään.

– Kun mietimme yhteistyökumppaneita, pohdimme, mitkä toimijat työskentelevät lasten parhaaksi.

Siksi olimme yhteydessä Kummeihin. Lukeminen on hyvä keino käsitellä sitä vaikeaa tilannetta, kun lapsi on sairaalassa. Se on keino miettiä hetken aikaa muita juttuja, Kurjenluoma sanoo.

Lukulumon kirjastossa oli yli 500 kuvakirjaa, jotka on luettu ääneen. Suurin osa kirjoista on suomeksi, mutta monet on käännetty usealle kielelle. Tällä hetkellä kirjoja on yhteensä 53:lla eri kielellä.

Kirjat on teemoiteltu hyllyittäin.

– Uskon, että teemana esimerkiksi ystävyys on todella suosittu. ● Lahjoitus • www.kummit.fi

17

KUMMIKESKIVIIKKO Loppuvuonna 2020 Kummit toi sairaaloihin potilasviihtyvyyttä erilaisten virtuaalitervehdysten ja Kummikeskiviikon muodossa. Kummikeskiviikossa potilaat Oulun, Kuopion, Turun, Tampereen ja Helsingin lastenklinikalla tai -sairaalassa pääsivät virtuaalisesti tapaamaan kummivaikuttajia.

Zoom-palaveri 4.11.2020 klo 14.15 Roni, mikä on sun suosikkiruoka (vastaus: bataattiranskalaiset ja suklaa)? Miten nopeasti teet Rubikin kuution (parissa minuutissa)? Kuinka paljon sä pelaat tietokonepelejä (nykyään vähemmän, jotta ehtisin tehdä jotain muutakin)?

Tubettaja Roni Backille sateli kysymyksiä laidasta laitaan marraskuisessa Kummikeskiviikossa. Roni Back on yksi pikkupotilaille piristystä tuonut kummivaikuttaja sairaalavierailuiden ollessa tauolla koronapandemian takia.

18

www.kummit.fi • Kummikeskiviikko

Kummikeskiviikko • www.kummit.fi

19

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Apua ahdistuneisuushäiriöisille lapsille ja nuorille Kummien Mielen tila -kampanja kohdistaa huomion lasten ja nuorten mielenterveyden haasteisiin. Kampanjan tuotto lahjoitetaan ahdistuneisuushäiriöiden hoito-ohjelman, Cool Kidsin, valtakunnalliseen levittämiseen sekä muiden näyttöön perustuviin hoito-ohjelmien tukeen.

M

IELEN TILA -KAMPANJASSA on tuttujen

Teokset myydään avoimessa huutokaupassa tämän vuoden loppuun mennessä, ja tuotto ohjataan lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon.

kummivaikuttajien lisäksi mukana Suomen eturivin taiteilijoita. Kymmenen taiteilijaa sai lapselta tai nuorelta omakohtaisen kuvauksen siitä, miltä ahdistus tuntuu. Tämän jälkeen taiteilijat ryhtyivät hommiin.

Tutustu teoksiin ja tarinoihin niiden takana osoitteessa https://kummit.fi/mielentila

Teoksen koko: A3

20

www.kummit.fi • Mielen tila

TEOSKUVAT: OLLI HÄKKINEN

TYTTÖ, 17 VUOTTA: ”Ahdistus on yksi kamalimmista tunteista, mitä tiedän. Silti se on mulle ihan arkipäiväistä.

Saatan olla kaupungilla ystävien kanssa pitämässä hauskaa ja yhtäkkiä se iskee päälle ihan kulman takaa.

Joskus se taas on pitkäkestoisempaa. Ahdistaa monta viikkoa putkeen, silloin siihen tietyllä tavalla turtuu.

Aluksi on vähän vaikea hengittää, rintaa puristaa ja tuntuu, että sen sisällä olisi kuhiseva ampiaispesä.

Haluisin vaan työntää käden rinnan läpi ja ottaa sen pois, mutta enhän mä siihen pysty. Sitten iskee levottomuus. Jalka vispaa kuin kanilla ja on vaikeaa pysyä paikoillaan. Haluaisi paeta… Mitä? En itekkään tiedä.

Kohta pää on täynnä kaikkia ajatuksia, jotka vilahtelee hirveän nopeasti ja törmäilee toisiinsa. Ampiaiset ovat levinneet rinnasta pään sisälle ja lentelee siellä vihaisina, muodostaen kauhukuvia ja valheita. - Ahdistuneisuushäiriö tekee elämästä epävarmaa.

Vähän kuin menisi aina katsomaan samaa teatterinäytöstä jossa juoni on aina sama, mutta näyttelijät ja tulkintatavat muuttuu joka kerta.”

Laura Laine on Helsingissä asuva taiteilija ja kuvittaja, joka työskentelee sekä piirtäen että lasin parissa.

Hänen kuvituksensa tunnetaan erityisesti surrealistisista naishahmoistaan. Hän on tehnyt töitä nimekkäille kansainvälisille lehdille ja yrityksille kuten Givenchy, Vogue ja Harvey Nichols.

POIKA, 11 VUOTTA: ”Mua on kiusattu eskarista asti. Se ei ole suoraa kiusausta tai en tiedä musta kuiskitaan asioita tai huudellaan suoraan.”

Teoksen koko: 50cm x 70cm

KUVA: DIANA LUGANSKI

Ossi Pirkonen on helsinkiläinen kuvittaja ja taiteilija. Pirkosen kuvituksissa seikkailevat iloiset, sympaattiset hahmot. Hänen taideprojekteissaan hahmot saattavat olla sielukkaampia, elämää nähneitä, jopa surullisia. Silti hyvä voittaa aina.

”Teokseni on lyijykynäpiirustus, joka perustuu nuorelta pojalta saamaani muutaman lauseen viestiin. Viestissä hän kertoi, mitä on joutunut kokemaan vuosien ajan. Kiusaaminen on jäänyt päähän pyörimään.

Työ oli helppo aloittaa, mutta teksti oli rankka lukea. Olen aiemminkin tehnyt töitä koulukiusaamisaiheen parissa. Berliinissa tein kolmen kuukauden residenssijakson aikana yhteistyötä paikallisen koululuokan kanssa, ja loimme lasten kanssa kiusaamisen vastaisia robotteja.

Toivon, että kampanja saisi ihmiset ajattelemaan asioita eri kantilta ja olemaan läsnä, kun aihe tulee vastaan. Silloin siihen voi puuttua ja sitä voi ennaltaehkäistä. Näiden asioiden kohdalla pitää olla mieluummin aktiivinen kuin passiivinen. Minulla on myös omia lapsuudenaikaisia koulukiusaamiskokemuksia ja siksi minua kiinnostaa olla hyvien puolella.”

TYTTÖ, 9 VUOTTA: ”Minua on kiusattu eskarista läh-

tien. Kukaan ei edes katso minua. Tuntuu, että minua ei ole. Illalla haluan vain mennä nukkumaan. Joskus uni ei tule kun pelottaa millainen seuraava päivä on.”

Sami Viljanto on helsinkiläinen kuvittaja ja kuvataiteilija – sekä entinen lapsi. Lapsuudessaan hän haaveili elämästä Ihmemies MacGyverina. Sittemmin klemmarit ja linkkuveitsi ovat vaihtuneet digitaalisiin piirustus- ja maalausvälineisiin. Eteen tulevat visuaaliset ongelmat hän pyrkii kohtaamaan idolinsa lailla: rauhanomaisesti.

Löydät lisää teoksia sivuilta 22–25 Teoksen koko: 50cm x 70cm

Mielen tila • www.kummit.fi

21

TYTTÖ, 16 VUOTTA: ”Onko susta ikinä tuntunut siltä,

että seinät kaatuisivat päälle, ettet saisi henkeä tai että pakoilisit jotain mitä et näe tai tunne nimeltä tai edes tiedä, mikä se on?

Sä oot huoneessa, jossa ei oo ovea tai ikkunoita.

Joskus huoneessa saattaa olla peili, josta takaisin katsoo jokin tuntematon olento, jokin hirviö.

Koska musta on. Syvä tunne, joka saattaa iskeä silloin, kun oon yksin tai kavereiden kanssa viettämässä aikaa. Iloitsemassa. Ei sitä kiinnosta. Se tulee ja menee silloin kun itse haluaa. Se tykkää satuttaa, saada mut tuntemaan, että tahtoisin olla kuka tahansa muu. Usein musta tuntuu, että olisin yksin, niin kuin mä oonkin.

Ei kukaan oikeesti tiedä mitä toisen päässä liikkuu ja nykyään vain muutamaa ihmistä edes kiinnostaa.

Oon pallo jalassa kiinni mustassa varjossa, ja tää varjo kertoo mulle, ettei musta oo mihinkään, enkä ansaitse ketään. Sillä varjolla on terävät kynnet, joilla se tökkii mua, jos oon liian iloinen. Se on sen tapa toimia. Se tuli mun elämään, kun olin kahdeksannella luokalla ja tähän mennessä yks ihminen sai sen hetkeksi pois, mutta sekin jätti mut yksin juuri, kun sitä eniten tarvitsin.

Välillä oon kattonu peiliin ja nähny tytön, jonka kasvot on punaset vähän niinku tomaatti, ja silmät melkein turvonneet umpeen ihan vaan itkemisestä.

Tiedän. Tää on elämää vaan, ei tää hirveen hyvää sellasta aina oo.”

KUVA: MINNA BARBUNAKIS

Jirka Väätäinen on graafiseksi suunnittelijaksi valmistunut luova tekijä. Hän työskentelee markkinoinnin, designin ja taiteen parissa, muun muassa graafikon, kuvittajan ja AD:n rooleissa. Sen lisäksi hän tekee taideprojekteja.

”Lapsen kuvailu vahvisti ajatustani siitä, miten kammottavalta ahdistus voi tuntua. Kuvatut fiilikset sekoittuivat nopeasti omakohtaisiin kokemuksiin, mikä vei ajatusta pidemmälle silkasta kauhusta ja

Jirka Väätäinen esiintyi myös Mielen tila -kampanjavideossa.

Video kuvattiin lokakuussa Espoon Opinmäen koulussa.

Video on katsottavissa kummien verkkosivuilla: www.kummit.fi/mielentila

22

www.kummit.fi • Mielen tila

Teoksen koko: 50cm x 70cm

pelosta – ja rinnasti kokemuksen mielessäni kauhuelokuvien painostavaan tunnelmaan. Halusin ilmentää lapsen kokeman kauhun tavalla, jonka myös aikuinen katsoja voisi toteutukseni kautta vaistota, ja siten samaistua tai kuvitella ahdistuneen kauhukokemuksen. Lopputulema on elokuvajulistemainen teos.

Lapsen kuvaus tuntui kammottavalta, aidolta ja realistiselta. Ahdistuskuvauksen riipaisevin kohta oli se, jossa kirjoittaja pelkää, milloin ahdistus tulee ja iskee kyntensä kiinni. Hän elää ahdistuksen kanssa aika lailla koko ajan.

Jostakin syystä mielenterveyteen liittyviä asioita ei oteta samalla tavalla huomioon kuin fyysistä terveyttä. Etenkin, kun kyse on lapsista ja nuorista. Teksti inspiroi minua puhumaan avoimemmin ja reippaammin omista ahdistuskokemuksista. Puhuminen vähentää stigmaa.”

POIKA, 11 VUOTTA: ”Ahdistuneisuushäiriöni näkyy

kehon liikkeinä, kuten vapinana ja raskaana hengityksenä. Ahdistuneena minusta tuntuu jännittyneeltä ja vähän epäilevältä. Ahdistus tuntuu myös mahassa polttelevalla tavalla ja kurkussa karhealle.

Ahdistuneita ajatuksia alkaa tulla uusien ruokien parissa, koska minulla on eräs ruoka-aineallergia, jota pelkään vahvasti. Ahdistuneena minulla on pelottavia ajatuksia. Se aiheuttaa ahdistusta, että minulle tulisi allergisen reaktion oireita. Pelkään, että joudun lähteä sairaalaan allergisen reaktion takia.”

Teoksen koko: 30cm x 20cm x 15cm

POIKA, 13 VUOTTA: ”No mä olin ennen kiusattu koska

KUVA: JAAKKO SEECK

mä olin erinäköinen. Kerroin monesti opelle ja ne huijas ja mua ei uskottu. Se oli aika ärsyttävää ja mä olin masentunu silloi mut ei kukaa tienny.”

Riitta Nelimarkka on professori ja taiteen tohtori sekä kansainvälisesti menestynyt, monialainen taiteilija.

Hän tekee elokuvaa, maalaustaidetta, valokuvaa, kirjoja ja tekstiilitaidetta. Musiikkitalossa on paraikaa esillä suuri näyttelykokonaisuus La SCALA, jossa on lähes 30 jättikokoista hehkuvanväristä villareliefiä.

Syksyn 2020 aikana Nelimarkalla on teoksia esillä gallerioissa muun muassa Saksassa Durbachissa ja Hampurissa, Lontoossa, New Yorkissa sekä Venetsiassa.

Nelimarkka lahjoitti vanhalle lastenklinikalle taidettaan jo 1980-luvulla eli jo ennen kuin Lastenklinikoiden Kummit perustettiin.

”Lapsen ahdistus saattaa olla niin kestämätön, että hän tuo sen esiin ikään kuin valepuvussa, aggressiivisuutena tai yli-iloisuutena, jota pienikin ihminen pystyy mestarillisesti näyttelemään.

Saamassani lappusessa kirjoittajan koruton kuvaus kokemastaan torjunnasta liikutti: kun ei hyväksytä sellaisena kuin on, kun pidetään erinäköisenä, kun hyljätään ei ’lahkoon’ sopivana.

Tulin vihaiseksi. Ihmisethän ovat KAIKKI todella erinäköisiä ja monin tavoin erilaisia! On järjenvastaista tuomita toista omasta vinkkelistään!

Maalauksessa jokseenkin pöhkönnäköinen aikuinen arvioi lasta kädet puuskassa ilmaisten täydellistä ymmärtämättömyyttä pienen olennon hätää kohtaan.

Aihe on läheinen, joten oli helppo ottaa kantaa.

Kim Simonsson on suomenruotsalainen kuvanveistäjä, joka työskentelee ja asuu Fiskarsin ruukissa. Simonssonin keraamisessa veistosmaailmassa esiintyvät yleensä lapsi- ja eläinhahmot. Veistäjä korostaa työskentelyssään käsillä tekemisen merkitystä. Hän on järjestänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä Suomessa ja ulkomailla, ja hänen veistoksiaan on muun muassa Victoria & Albert -museon kokoelmissa.

Minulla on pikkusisko, joka on ns. erilainen. Hän on kuitenkin aina ollut hyväksytty ja rakastettu juuri omana itsenään sekä kaveripiirissäni että vanhempiemme ystävien keskuudessa.

On ollut aivan luonnollista hyväksyä se, että joku meistä saattaa olla poikkeava ja tarvita enemmän apua kuin joku toinen.

Sitä paitsi kaikkinainen erilaisuus särmineenkin rikastuttaa elämää, antaa perspektiiviä ja opettaa uusia tapoja kommunikoida, myös itsensä kanssa.”

Teoksen koko: A3

Mielen tila • www.kummit.fi

23

POIKA, 11 VUOTTA: ”Kun minua kiusattiin paljon kou-

lussa monta päivää peräkkäin.

Se tuntui todella ärsyttävältä ja myös olin tosi vihainen siitä. En edes melkein halunnut mennä kouluun koska luulin/tiesin että minua kiusattaisiin. Vaikka asiasta puhuttiin niin silti minua kiusattiin vain lisää. Silloin tuntui että en olisi edes halunnut elää tässä maassa ja että se kiusaaja kuolisi tai että hän ei olisi edes syntynyt.”

Ulla Donner on Helsingissä syntynyt freelance-kuvittaja ja sarjakuvantekijä, joka asuu nykyään Porvoon maaseudulla. Koulutukseltaan hän on graafikko.

TYTTÖ, 12 VUOTTA: ”Eskarissa, ykkösellä ja kakkosella

Teoksen koko: 50cm x 70cm

24

www.kummit.fi • Mielen tila

Teoksen koko: A3

Netta Tiitinen on tullut tutuksi lapsiaiheisista maalauksistaan. Yhteistyö Kummien kanssa alkoi vuoden 2018 kesällä Taidekeskus Salmelan Urheilijamuotokuvat-näyttelyn Teemu Selänteen muotokuvasta. Lapsiaiheista on tullut Tiitisen filosofisten tutkielmien ja taiteellisen ilmaisun perusta.

”Yksinäisyys on minulle erittäin tuttu teema – kuten se on myös monelle muulle, ikään katsomatta. Omakohtaisen yksinäisyyden myötä päädyin tutkimaan yksinäisyyttä tarkemmin, ja siksi saamani tytön kertomus on erityisen lähellä sydäntäni. Se on koskettava tarina siitä, kuinka yksinäisyys lamauttaa ja miten mukaan pyytäminen voi pelastaa kenen tahansa elämän.

Yksinäisyys jättää pitkät jäljet mielenterveyteen.

Lasten ja nuorten kohdalla ennaltaehkäisy on avainasemassa. Jos asia hoidetaan hyvin, se palkitsee; jos taas huonosti, se kostautuu yhteiskunnalle. Pitää myös muistaa, että aina kun hoidetaan lasta, samalla hoidettaisiin koko perhettä.

Nykyään yksinäisyydestä puhutaan enemmän kuin aiemmin. Usein kuulee sanottavan, ettei siitä ja siitä uskoisi päällepäin, että se on yksinäinen tai ahdistunut. Huomioikaa ihmiset ympärillänne – kysykää, mitä oikeasti kuuluu. Avoimuus, empatia ja lähimmäisenrakkaus!”

KUVA: NETTA TIITISEN KUVA-ALBUMI

mulla oli paras kaveri. Oltiin aina yhdessä, mutta kun vaihdoimme koulua kolmosella, hän jätti minut yksin.

Uudessa koulussa välitunneilla olin ihan yksin. Kävelin yksin metsässä ja itkin. Sitä surun tunnetta ei voi sanoin kuvailla muuten kuin, että se tuntui siltä, kuin kukaan ei välitä. Että ei olisi ketään tai mitään. Kun olin ollut yksin vuoden, kaksi tyttöä tulivat hakemaan minut. Olen heille todella kiitollinen, koska ilman heitä en olisi niin iloinen, mitä nyt. Se tunne oli ihanin, mitä olin koskaan tuntenut. Kiitos.”

TYTTÖ, 12 VUOTTA: ”Kun olin pieni, koira hyökkäsi pääl-

leni. En muista siitä muuta kuin pelottavan tunteen.

Iso musta koira haukkuu ja puree ja minä pienenä sen alla. Elän pelon kanssa päivittäin, en uskalla enää lähteä kotoa ilman aikuista. Koiria on kaikkialla eikä niitä pääse pakoon. Pelkoa on vaikea selittää. Sitä näkee joka paikassa. En ole edes voinut mennä kouluun pitkään aikaan.”

Teemu Keisteri on Helsingissä asuva kuvataiteilija.

Hänet tunnetaan erityisesti kesällä 2008 luomastaan Ukkeli-hahmosta, jota hän käyttää muun muassa vaatteiden, postikorttien ja astioiden kuvitusaiheena, sekä Windows 95 -miehenä, jota hän käyttää DJ-keikoillaan. Ukkelin kautta Keisteri käsittelee humoristisesti kulttuuri-ilmiöitä ja suomalaista elämäntyyliä.

Usein hän käyttää aiheena myös itseään.

Teoksen koko: 100cm x 100 cm

POIKA, 13 VUOTTA: ”Olen omassa huoneessa ja pel-

kään. Seinät tuntuu tulevan lähemmäs ja on pimeää ja paksua. Kaikki tuntuu painavalta.”

Kirsti Tuokko on helsinkiläinen kuvataiteilija, joka maalaa öljyllä pleksille. Tuokko maalaa pleksin takapuolelle, ja lopetettuaan hän kääntää maalauksen toisinpäin.

Tuokon aiheita ovat ihmiset ja se, miten esitämme itseämme pukeutumalla, eleillä ja asennoilla. Hänen tapaamansa ja näkemänsä hahmot sekä muotilehtien mallit joutuvat maalausten hieman vinksahtaneiksi poseeraajiksi, usein tietoisiksi katsojista.

Teoksen koko: 100cm x 100cm

Kiinnostuitko teoksesta?

Huuda ainutlaatuinen teos itsellesi, yrityksellesi tai esimerkiksi sairaalalle lahjoitettavaksi.

Avoin tarjoushuutokauppa on voimassa huuto.net:issä 29.12.2020 asti.

Teoksia pääset huutamaan osoitteessa https://kummit.fi/mielentila Hyväntekeväisyyshuutokaupan tuotto menee lasten ja nuorten mielenterveystyön hyväksi.

Saat tarvittaessa lisätietoa lähettämällä sähköpostia eleonora@kummit.fi.

Mielen tila • www.kummit.fi

25

”Tunnetaitoja on mahdollista oppia läpi elämän”

Maaret Kallio:

Mielen tila -kampanjan sanansaattaja ja kummi Maaret Kallio sanoo, että ahdistuneisuus on usein sukupolvien haaste. Hänen mielestään Cool Kids on juuri siitä syystä hyvä hoitomuoto, että siinä hoitoon otetaan mukaan myös vanhemmat.

H

ETI ENSIKSI kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio haluaa muis-

tuttaa, että ahdistus on normaali tunne.

Ja kuten kaikki tunteet, se tulee ja menee.

– Mutta jos ahdistus alkaa viedä liikaa tilaa arjessa, siihen kannattaa puuttua.

Kallio puhuu työssään paljon siitä, miten kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta on mahdollista oppia rakentavia keinoja säädellä niitä. Esimerkiksi kontrollointi ja hallinta harvemmin toimivat.

– Hyvä uutinen on, että tunnetaitoja on mahdollista oppia läpi elämän. Se on nimenomaan taito. Ahdistuksen kanssa toimeen tuleminen on hyvä taito osata.

Parasta tietenkin olisi, että jo lapsena oppisimme kestäviä taitoja tulla toimeen tunteidemme kanssa.

Mutta koskaan ei ole liian myöhäistä, Maaret Kallio muistuttaa.

Aikuiset voivat harjoitella tunneoppimista esimerkiksi psykoterapiassa. Terapia ei poista ahdistusta, mutta tarjoaa keinoja tulla sen kanssa toimeen. Silloin se ei estä tavallista elämää.

– Painotan vielä: ahdistuksesta ei pääse eroon, kuten ei mistään muustakaan tunteesta. Yritäpä päästä eroon ilosta tai surusta, ei onnistu.

Koska erityisesti ahdistus on niin kehollinen, ihan aluksi se pitää oppia tunnistamaan.

– Tunnistaako ihminen lepattavaa, vähän tärisevää oloa nimenomaan ahdistukseksi? Eli se pitää ensin normalisoida, jotta sitä pystyy sietämään.

Maaret Kallio sanoo, että herkät ihmiset ovat myös herkempiä ahdistumaan. (Kuva: WSOY / Laura Malmivaara)

26

www.kummit.fi • Mielen tila

Cool Kids halutaan jalkauttaa kuntiin ja kouluihin Lastenklinikoiden Kummien Mielen tila -kampanjan avulla kerätään varoja lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon. Varat ohjataan Cool Kidsin kaltaisten näyttöön perustuvien hoito-ohjelmien kehittämiseen ja valtakunnalliseen jalkauttamiseen. ●

Cool Kids on lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon kehitetty kymmenen kerran hoitomalli lapsille ja nuorille.

●

HUS käynnistää tänä vuonna Lastenklinikoiden Kummien tuella hankkeen, jossa erikoissairaanhoito kouluttaa näyttöön perustuvan Cool Kids -hoitoohjelman osaajia ja auttaa menetelmien käyttöönotossa valtakunnallisesti. Tavoitteena on viiden lastenklinikan lisäksi viedä menetelmä myös peruspalveluiden puolelle – kuntiin ja kouluihin. Cool Kids auttaa ahdistuneisuushäiriöistä kärsiviä lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

●

Ahdistuneisuushäiriöt tulevat erikoissairaanhoidon piiriin usein melko myöhäisessä vaiheessa, sillä perustasolta puuttuu hoitoohjelma.

●

Ahdistuneisuushäiriöt ovat merkittävä lasten ja nuorten mielenterveydellinen ongelma: niitä esiintyy 6–10 prosentilla.

●

Ahdistuneisuushäiriöihin kuuluvat muun muassa paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko, eroahdistushäiriö, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, määräkohtaiset pelot, pakko-oireinen häiriö ja traumaperäinen stressihäiriö. Ahdistuneisuushäiriö hankaloittaa toimintakykyä.

Lähde: HUS nuorisopsykiatrian linjajohtaja Klaus Ranta ja Kummit

”Painotan vielä: ahdistuksesta ei pääse eroon, kuten ei mistään muustakaan tunteesta. Yritäpä päästä eroon ilosta tai surusta, ei onnistu.”

Maaret Kallio sanoo, että usein perfektionistiset piirteet liittyvät ahdistukseen. Silloin ahdistusta saatetaan vältellä kontrolloimalla kaikkea tai touhuamalla jatkuvasti. Myös alkoholi on paljon käytetty ahdistuslääke.

– Ne keinot eivät kuitenkaan toimi ahdistuksen kanssa – kuten eivät toimi muidenkaan negatiivisten tunteiden kanssa. Aikuinen voi opettaa lapselle, että ahdistuneisuutta on mahdollista purkaa juttelemalla.

Myös rauhoittavat hengitysharjoitukset ovat tehokas keino vaikuttaa ahdistukseen. Samat keinot tepsivät aikuisiin. Kun ahdistus alkaa nostaa päätään, voi soittaa vaikka ystävälle ja sanoa, että nyt kiertää taas ajatus kehää. Sitten voi yhdessä löytää asioihin suhteellisuudentajua.

Maaret muistuttaa, että aikuisella on aina enemmän keinoja tulla toimeen ahdistuksensa kanssa kuin lapsella. Lapsella ahdistus tuo helpommin mieleen erilaiset kauhukuvat, eikä lapsi välttämättä osaa rauhoittaa itseään, ellei sitä ole hänelle opetettu.

Ahdistusta perheessä Maaret Kallio kehuu Cool Kids -metodia, jossa lapsen kanssa ohjelmaan osallistuvat myös vanhemmat.

– Se on superhyvä asia, sillä perhe on systeemi, jossa lapsi elää. Yleensä ahdistusherkkyys myös periytyy. Sillä on merkitystä, miten aikuinen tulee toimeen oman ahdistuksensa ja herkkyytensä kanssa ja miten hän reagoi ympärillä olevien ahdistukseen.

Kallio sanoo, että monelle vanhemmalle on huojentavaa kuulla, että herkkä lapsi on usein myös herkkä ahdistumaan. Se on ominaisuus.

– Jos lapsi tai nuori on ahdistunut, ensin on hyvä selvittää, onko kyse ahdistuksesta vai siitä, että ahdistuksen sietokyky on niin matala. Tarkoitukseni ei ole syyllistää. Nykyään moni vanhempi on äärimmäisen suojeleva lapsiaan kohtaan. He ovat saattaneet saada omassa lapsuudessaan aika kovan tunnekoulutuksen, ja nyt he haluavat lapsilleen parempaa. Mikä on totta kai hyvä asia. Välillä kasvatus voi kuitenkin lipsahtaa ylitukemiseksi ja ylioptimaalisten olosuhteiden luomiseksi niin, ettei mikään vain aiheuttaisi lapselle ahdistusta.

Kallio muistuttaa, että pyrkimys on hyvä, mutta lapselle on tärkeää saada myös sellaisia kokemuksia, jotka ovat epämukavia. Silloin he oppivat selviämään myös niistä.

– Voi olla epämukavaa ja turvassa samaan aikaan.

Ahdistus ei siis saisi yhdistyä vaaraan, kuten se yleensä jotakin asiaa tai tilanteita välttävällä yhdistyy. Lapsi myös oppii ympäristöään tarkkailemalla. Parasta esimerkkiä näyttää aikuinen, joka ahdistuneena osaa rauhoittaa itsensä tai pyytää toisilta apua. ●

Mielen tila • www.kummit.fi

27

Tekijöille tärkeä teema Mainostoimisto TBWA:lta mukana olivat muun muassa Sami Kelahaara (ylärivi vas.), Saana Simander (ylärivi oik.), Otto Kilpiö ja Rosa Kojonkoski.

Kampanja toteutettiin pro bonona.

(Kuva: Katariina Ollari)

Mielen tila -kampanjan tekijät haluavat, että lasten ja nuorten mielenterveysongelmat nousevat

K

puheenaiheeksi.

UMMIT SAI VUODEN ISOIMMAN kampan-

jansa tekijöiksi huippuammattilaiset: mainostoimisto TBWA:n.

Suunnittelija Sami Kelahaara kertoo, että suunnitelmat muuttuivat moneen otteeseen, mutta työ pysyi mielekkäänä.

– Pähkäilimme pitkään, miten niinkin abstraktia aihetta kuin lapsen tai nuoren ahdistus voi kuvittaa.

Lopulta päädyimme siihen, että annamme lasten ja nuorten itse kertoa, miltä ahdistus tuntuu, ja taiteilija tekee kertomuksesta teoksen, Kelahaara sanoo.

Suomen eturivin taiteilijoiden mukaan houkuttelu ei ollut vaikeaa.

– Kaikkia taiteilijoita ja yhteistyökumppaneita yhdistävä asia oli se, että nimenomaan lasten ja nuorten mielenterveys koettiin tärkeäksi, sanoo projektipäällikko Rosa Kojonkoski.

28

www.kummit.fi • Mielen tila

Sen lisäksi Mielen tila -kampanja on näkynyt muun muassa ulko- ja printtimainontana, mediassa sekä vaikuttajien nostamana Instagramissa ja Youtubessa.

Kampanja avattiin 20. marraskuuta, lapsen oikeuksien päivänä. Tuolloin eduskuntatalon edustalla järjestettiin taidenäyttely. Kampanja haluttiin viedä sinne, missä päätökset syntyvät.

Maailmanlaajuinen koronapandemia toi kampanjatoteutukseen vaikeuskertoimia. Esimerkiksi näyttelystä piti alun perin tulla ihan fyysinen, mutta turvallisuussyistä sellaista ei voitu järjestää.

Sen lisäksi, että aihe oli vaikea kuvittaa, se oli myös sen verran arka, että viestintään ja oikeiden mielikuvien herättämiseen piti kiinnittää erityishuomiota.

Tekijät sanovat, että siksi ääneen haluttiin päästää lapset ja nuoret.

– Emme halunneet, että aikuiset pohtisivat keskenään, miltä lapsen tai nuoren ahdistus mahdollisesti tuntuu, vaan taiteilijoille välitettyjen tarinoiden piti olla aitoja, Sami Kelahaara sanoo.

Kampanjan tavoitteena on kerätä varoja lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon. Toinen tavoite on herättää yhteiskunnallista keskustelua ja normalisoida mielenterveysongelmia.

Tekijät toivovat, että kampanja nousee puheenaiheeksi ja herättää päättäjät.

– Tämän luokan asiaa ei yhdellä kampanjalla ratkaista, vaan se vaatii systemaattista työtä.

Kampanjavideon toteutti Koski Syvärin Olli Häkkinen.

Häntä ei haittaa, että video herättää katsojassa myös ahdistusta. (Kuva: David Jakob)

Video syntyi espoolaisessa koulussa Kampanjavideon puolestaan toteutti yhteistyössä mainostoimiston kanssa valo- ja mainoskuvaukseen erikoistunut toimisto Koski Syväri.

Video nähdään ainakin Kummien JouluMielellekonsertissa.

Filmin ohjaaja Olli Häkkinen sanoo työn olleen mieluisa ja aiheen henkilökohtainen.

– Tämä oli kaikille tekijöille selvästi koskettava aihepiiri, Häkkinen sanoo.

Video kuvattiin loppusyksystä Espoossa, Opinmäen koulussa.

Häkkinen sanoo, että hänen tavoitteenaan oli tehdä video, joka herättää ajatuksia ja tunteita. Videon pohjalla ollut teksti oli vahvasti kuvailtu, joten jo siitä pääsi helposti sen kirjoittaneen 16-vuotiaan tytön maailmaan.

– Ja kyllä, toivon, että video herättää katsojassa myös ahdistusta. Ehkä sillä tavalla voi hieman ymmärtää, millaisia tunteita ja tunnetiloja niin monella lapsella ja nuorella on. Tuntuu, että lasten ahdistus sysätään syrjään, kun kuvitellaan, ettei heillä voi olla mitään kovin suuria ahdistuksen tunteita elämässään. ●

Kummit kiittää Kampanjan tekijät: TBWA ja Koski Syväri. Yritykset: Luovat Palvelut, Angel Films, Grade One, Orange, Splay One. Tukijat: Laakkonen, Radio Nova, Elomatic, Geotrim, Blip, Medialiiga. Kummivaikuttajat. Erityiskiitos kaikille rohkeille lapsille ja nuorille, kun annoitte nimettömänä ahdistuskertomuksenne meille tätä kampanjaa varten. Sekä kaikki upeat taiteilijat, jotka lähtivät kuvittamaan lasten ja nuorten ahdistuskertomuksia.

Kampanjan tavoitteena on konkreettinen apu ●

Lastenklinikoiden Kummien yksi tärkeimmistä tehtävistä on lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen.

●

Noin viidesosa lapsista ja nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Yleisin näistä häiriöistä on jokin ahdistuneisuushäiriö, jota esiintyy n. 6 – 10 prosentilla.

Yhteensä ahdistuneisuudesta kärsii jopa 100 000 lasta ja nuorta Suomessa.

●

Ahdistuneisuushäiriö rajoittaa elämää monin tavoin. Kun ongelmaan ei tartuta ajoissa, ahdistus voi pahimmillaan johtaa vakavampiin ongelmiin, kuten sosiaaliseen eristäytymiseen, päihdeongelmiin ja vakavampiin mielenterveyden häiriöihin.

●

Mielen tila -kampanja tukee lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoa konkreettisesti.

Kampanjan avulla kerätyt varat käytetään näyttöön perustuvan ja hyviä hoitotuloksia aikaan saaneen Cool Kids -hoito-ohjelman valtakunnalliseen levittämiseen, hoitomenetelmien kehittämiseen sekä lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseen.

●

Kampanjan on tarkoitus edistää ahdistuneisuushäiriöiden hoidon saatavuutta kaikille Suomen lapsille ja nuorille.

●

Hoitomenetelmä on tarkoitus viedä yliopistollisille lastenklinikoille sekä sieltä eteenpäin peruspalvelutasolle, eli esimerkiksi neuvoloihin ja kouluihin.

Mielen tila • www.kummit.fi

29

Taiteilija Kirsti Tuokko saapui paikan päälle tutustumaan kollegoidensa töihin. Hänen omassa teoksessaan esiteini katsoo sivuttain ulos kuvasta. ”Nuori ei ota kontaktia katsojaan. Kuvan oikea reuna on lähellä nuoren kasvoja, ei ole tilaa nähdä eteenpäin”, hän kuvaili työtään.

Kuvassa HUSin lastenpsykiatrian psykologi Sanna Hemnell (vas.), Kummien toiminnanjohtaja Anu Rapeli, taiteilija Netta Tiitinen, HUSin lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari sekä HUSin nuorisopsykiatrian linjajohtaja Klaus Ranta. Päivän aikana kampanjaan ja taideteoksiin kävi tutustumassa moni kansanedustaja. Asiantuntijat muistuttivat siitä, ettei tällä hetkellä lasten ja nuorten keskivaikeaa ahdistusta hoideta systemaattisesti missään.

Terveydenhoitajan ja erikoissairaanhoidon väliin tarvittaisiin ratkaisu.

Kampanja käyntiin!

Mielen tila -kampanja avattiin 20. marraskuuta lapsen oikeuksien päivänä.

Kummit pystytti eduskuntatalon eteen taidenäyttelyn, joka houkutteli paikalle useita päättäjiä. Paikan päällä keskusteluun osallistuivat myös HUSin erikoissairaanhoidon asiantuntijat, jotka kertoivat lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöstä. Tavattavissa oli myös kampanjaan osallistuneita taiteilijoita.

Kansanedustaja Mikko Ollikainen (ylärivi vas.), Kummien Anu Rapeli, HUSin Sanna Hemnell, sekä edustajat Mia Laiho (alarivi vas.), Pihla Keto-Huovinen ja Sari Sarkomaa. Kaikki olivat sitä mieltä, että kun kyseessä on lapsen tai nuoren mielenterveysongelma, apua tarvitsee koko perhe.

30

www.kummit.fi • Mielen tila

Taiteilija Netta Tiitinen on yksi kampanjan taiteilijoista ja piipahti kertomassa aiheesta kampanjan avausaamuna myös MTV3:n Uutisaamussa. Tiitinen maalasi teoksen, joka kuvaa 12-vuotiaan tytön yksinäisyyttä.

Tiitinen sanoo, että yksinäisyys on varmasti monelle tuttu aihe, ikään katsomatta.

Tutustu myös: www.mollinmaailma.fi

”Molli on tunnetaitohahmo” Lapset ovat voineet jo usean kirjan ajan opetella tunnetaitoja yhdessä suositun Molli-hahmon kanssa. Osa uuden Mollin mielipuuhat -puuhakirjan tuotosta ohjataan Kummien Mielen tila -kampanjaan.

L

ASTEN JA NUORTEN LUKEMISEN puolestapu-

huja Lasten Keskus on kustantamo, joka julkaisee kirjoja eri-ikäisille lapsille sekä ammattikirjallisuutta kasvattajille. Ensi keväänä Lasten Keskus julkaisee yhteistyössä Kummien kanssa lapsille suunnatun tunnetaitoihin keskittyvän puuhakirjan. Tunnetaitoja lasten kanssa opettelee kuvataiteilijan ja kuvakirjailijan Katri Kirkkopellon luoma tuttu hahmo: Molli.

– Molli on hyvin tunteellinen. Se opettelee elämään ja olemaan. Molli on mielikuvitushahmo, johon on helppo samastua. Molli yrittää, epäonnistuu ja yrittää uudelleen. Aina se yrittää parhaansa, Kirkkopelto kuvailee.

Molli-kirjoja kustantava Lasten Keskus lahjoittaa osan Mollin mielipuuhat -puuhakirjan myyntituloista Kummien Mielen tila -kampanjaan. Myyntiin puuhakirja tulee alkuvuodesta.

Kirkkopelto on kuvittanut ja kirjoittanut lapsille useita erilaisia Molli-teoksia ja -materiaaleja – ja lisää ilmestyy koko ajan. Molli ja maan ääri oli myös tämän vuoden lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas.

Opettelua tarinoiden avulla Kuvataideopettajan koulutuksen saanut Kirkkopelto sai idean tarinoihinsa, kun kuuli päiväkotivierailulla, että etenkin pienet lapset ovat hukassa omien ja toisten tunteiden ja tunneilmaisun kanssa.

– Siksi halusin tehdä heille kirjan, jossa tunteita käsiteltäisiin tarinan kautta. Olen saanut ihania palautteita ammattikasvattajilta ja vanhemmilta – sellaisia, että kirjat tosiaan toimivat. Molli tuntuu helpolta samaistumiskohteelta.

Kirkkopelto sanoo, että kirjat ja tarinat yleensäkin ovat mitä oivallisin keino käsitellä ja opetella tunteita ja kasvattaa empatiataitoja.

– Kirja on myös käyttöliittymänä sellainen, että siihen voi aina palata.

Kirkkopelto on paljon miettinyt kirjojensa sanomaa. Hän haluaa viestiä lap-

sille, että toiminnallamme on vaikutusta ympärillämme oleviin ihmisiin, mutta kukaan ei osaa kaikkea eikä täydellinen voi olla. Yrittäminen riittää, koska sitä kautta opitaan.

– Nykymaailmassa lapsillakin on todella paljon paineita. Jo pienenä pitäisi olla tietoja ja taitoja, joita aikuisetkin vasta opettelevat. Tunnetaidot ja sosiaaliset taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa, ja se vaatii aikuisilta aikaa ja läsnäoloa.

Lasten Keskus teki Kummeille myös toisen lahjoituksen. Se lahjoittaa jouluksi yli 300 eri-ikäisille lapsille suunnattua kirjaa lastenklinikoille ympäri Suomen. ●

Kuvassa Molli, Mollin luonut kuvakirjailija Katri Kirkkopelto sekä Teemu-nalle.

(Kuva: Laura Koljonen)

Mielen tila • www.kummit.fi

31

Sami Hedberg ja Saija Tuupanen esittivät joulukonsertissa kappaleen Jouluyö, juhlayö.

TEKSTI JA KUVA LAURA KOLJONEN

”Olemme molemmat jouluihmisiä” 32

www.kummit.fi • JouluMielelle

Kummien JouluMielelle-konsertissa ensimmäistä kertaa yhdessä televisiossa laulaen esiintyneet Sami Hedberg ja Saija Tuupanen ovat selvinneet poikkeusvuodesta toinen toisiaan tukemalla.

– Ihmisten viestit ovat piristäneet ihan valtavasti, he sanovat.

K

UMMIEN PERINTEISESSÄ JouluMielelle-kon-

sertissa nähtiin tänä vuonna varsinainen yllätysesiintyjäduo.

Koomikko–näyttelijä Sami Hedberg sekä vuoden 2003 tangokuningatar Saija Tuupanen esiintyivät ensimmäistä kertaa samalla lavalla. Jo muutaman vuoden yhdessä ollut pariskunta on ollut koronavuonna helisemässä.

– Jotenkin olen henkisesti edelleen maaliskuussa, jolloin keikat menivät tauolle, Sami sanoo.

Sekä Saijalle että Samille pikkujoulukausi on yleensä ollut vuoden kiireisintä aikaa. Tämän vuoden kalenteri näytti toisenlaiselta.

Pandemian takia peruuntuneet ja siirtyneet keikat tarkoittivat myös sitä, että aikaa vapautui työ- ja yhteistyöjuttuihin, joihin he olivat yleensä joutuneet vastaamaan “kiinnostaa kyllä, mutta valitettavasti kalenteri on jo täynnä”.

– Kun meitä pyydettiin Kummien joulukonserttiin, sanoin Samille heti, että nyt mennään! Ja kun se on vielä niin hyvän asian puolesta, Saija sanoo.

– Mehän olemme molemmat jouluihmisiä. Kappaletta valittiin pitkään ja hartaasti. Saija on niin upea pakkaus, että kappaleessa piti olla iso tunne mukana.

Tunteellista, mutta ei liian imelää, Sami kuvailee.

Välillä eri rooleissa kuin on totuttu näkemään Saija Tuupanen on yksi tanssilavojen kestosuosikkeja.

Normaalioloissa hänellä saattaa olla 200–240 keikkaa

vuodessa. Se tarkoittaa sitä, että hän kipuaa lavalle parhaimmillaan noin viidesti viikossa.

Sami Hedberg on maamme suosituimpia stand up -koomikoita, mutta keväällä hänestä paljastui monen yllätykseksi myös laulaja.

Lahjakkuus tuli ilmi MTV3:n Masked Singer -ohjelmassa, jonka Sami toukokuussa voitti. Leijonan roolissa tuomarit hurmannut Sami kertoo, että formaatti oli hänelle täydellinen.

– Sain keskittyä vain musiikkiin – se oli pääosassa.

Kukaan ei tiennyt, kuka Leijonan maskin takana on.

Sami sanoo, että jos hän olisi kivunnut lavalle laulamaan ilman maskia, ihmiset olisivat hänen mukaansa vain miettineet, että mitä se nyt tuolla tekee.

– Vaikka esiinnyn stand upissa omalla nimelläni, lavalla minulla on rooli. Siinä on toki paljon persoonastani, mutta se on aivan överiksi vedetty.

Sen sijaan, kun tulkitsen jonkin kappaleen, olen lavalla itsenäni.

Myös Saija on tehnyt urallaan uusia aluevaltauksia. Yksi käännekohta oli vuonna 2012, kun hän nousi teatterin lavalle.

– Silloin tein roolin Suuressa Tangomusikaalissa.

Se sai heräämään, että tämähän on kivaa. Etenkin komediasta nautin todella paljon ja teen teatteria mielelläni, Saija sanoo.

– Katsomossa olen tajunnut, että Saijallahan on koomikon rytmitaju. Uskoisin, että hän oppisi nopeasti tekemään stand upia, Sami lisää.

Myös heidät nähtiin JouluMielelle-konsertissa Kummien MTV3:lla esitetyssä Kummit Live: JouluMielelle -konsertissa kerättiin lahjoituksia lastenklinikoille eri puolille Suomea, lastentautien tutkimustyöhön sekä lasten ja nuorten mielenterveystyöhön.

Konsertin juonsivat Vappu Pimiä ja Jaakko Loikkanen. Konsertin esiintyjäkaartiin kuuluivat Sami Hedbergin ja Saija Tuupasen lisäksi muun muassa Saara Aalto, Waltteri Torikka, Eino ja Aapeli, Ilta, Pete Parkkonen, Arja Koriseva, Ida Paul ja Kalle Lindroth sekä Konsta Hietanen.

Joululahjoituksia ehtii vielä tehdä osoitteessa kummit.fi/joululahjoitukset Tai lähettämällä tekstiviestin KUMMIT20 (20€) numeroon 16499. Lämmin kiitos tuestasi!

Lähetyksen uusinnat ovat katsottavissa 25.12. MTV3:lla ja 26.12. AVA:lla.

Kummit-lehti meni painoon ennen konserttia, joten konserttiin on voinut tulla koronapandemian takia esiintyjävaihdoksia.

JouluMielelle • ww.kummit.fi

33

”Auttamalla homma menee eteenpäin. Ja uskon vahvasti siihen, että hyvä tulee aina takaisin.”

Huono omatunto peruuntuneista keikoista Yleisö on molemmille kaikki kaikessa. Osittain siksi koronapandemian takia peruuntuneet keikat ovat ottaneet niin lujille. Elinkeinon menetyksen lisäksi jokainen peruuntuminen on ollut pettymys liput ostaneille katsojille ja kuulijoille.

– Ihmiset ovat laittaneet todella paljon viestejä.

Viestit ovat piristäneet ihan valtavasti, Saija sanoo.

– Joinakin vuosina olen keikkaillut vähän liikaakin ja ollut todella väsynyt. Mutta nyt, kun keikkoja on ollut kourallinen, olen odottanut niitä monta päivää etukäteen. Keikoille lähteminen on ihanaa, hän jatkaa.

Sami sanoo olleensa todella pahoillaan peruuntuneista keikoista, vaikka tietää, etteivät ihmiset ajattele peruuntumisten ja siirtämisten olevan hänen syytään.

– Sitä on vaikea selittää. Se vain tuntuu pahalta.

Minua huolettavat myös kaikki keikkoihini liittyvät ihmiset ja järjestäjät. Yksi lipun ostanut vaikuttaa niin monen elinkeinoon. Mutta positiivista on, että 90 prosenttia lipun ostaneista on myös pitänyt lipun, joten keikat tullaan kyllä järjestämään.

Pariskunta on tsempannut toinen toisiaan.

– Kun suhteessa on kaksi esiintyvää taiteilijaa, on ollut tärkeää ihan vaan kuunnella toisen huolia. Esiintyvä taiteilija haluaa aina tuoda iloa ja naurua ihmisten elämään, ja kun se ei ole mahdollista, siitä tuntee huonoa omaatuntoa, Saija sanoo.

Mutta jos vuodesta 2020 pitää jotakin positiivista löytää, niin Samin mökki on vihdoin kunnossa!

– Eihän sen ostosta olekaan kuin kymmenisen vuotta… En ole paljon aiemmin ehtinyt mökkeillä.

Tämä kesä oli poikkeus. Mutta vakavasti ottaen, vuoden aikana on tullut hyvin selväksi, mikä on tärkeää: terveys ja läheiset.

Hyväntekeväisyys on itsestäänselvyys Saija ja Sami on nähty Kummien tapahtumissa aiemminkin. Sami on ollut mukana muun muassa yrityksille suunnatussa Myynti tekee hyvää -tapahtumassa, ja Saija on tuttu näky Kummien konserteissa.

Hyväntekeväisyys on molemmille itsestäänselvyys.

– Auttamalla homma menee eteenpäin. Ja uskon vahvasti siihen, että hyvä tulee takaisin, Sami sanoo.

– Ja osallistumisesta tulee aina hyvä mieli, Saija lisää. ●

HEI, PIKKUPOTILAS – klikkaa itsesi Kummikeskiviikkoon!

Yksi Kummien keskeisimmistä tehtävistä on luoda sairaaloihin potilasviihtyvyyttä. Koronapandemian vuoksi kehittelimme virtuaalisen Kummikeskiviikko-tapahtumasarjan.

Jos siis olet potilaana Oulun, Kuopion, Turun, Tampereen tai Helsingin lastenklinikalla tai -sairaalassa tai kotihoitojaksolla, olet lämpimästi tervetullut Kummikeskiviikkoon.

Kummikeskiviikkojen aikana pääset tapaamaan kiinnostavia ja hauskoja kummivaikuttajia. Syksyllä piristystä ovat tuoneet muun muassa tubettaja Roni Back sekä artisti Robin Packalen. Tapaaminen on noin puolen tunnin pituinen.

Lisätietoa ja ilmoittautumislinkin löydät osoitteesta: https://kummit.fi/kummikeskiviikko

34

www.kummit.fi • JouluMielelle

CARROT KITCHEN Sarjassa kokataan lapsille ja lasten kanssa kehitettyjä reseptejä.

Pinkki marjarahka

Kaisa Torkkeli toimii pedagogiikan ja ruoanlaiton asiantuntijana Carrot Kitchen -sovelluksessa. Carrot Kitchen on lasten ikioma pelillinen kokkaussovellus, joka ohjaa lasta keittiössä turvallisella ja hauskalla tavalla.

Raikasta joulua Hei kokkauskaveri! Tämä resepti

J

250 g rahkaa 200 g (noin 2 dl) kreikkalaista jogurttia 250 g kotimaisia pakastemarjoja (mansikkaa, vadelmaa ja mustikkaa) 2 rkl hunajaa Lisäksi muutamia pakastemarjoja granolaa hunajaa

on tehty juuri sinulle.

OULUUN KUULUU lämmin

yhdessä olo ja herkuttelu.

Muhkeiden ja täyteläisten joulumakujen vastapainoksi sopii raikas ja yksinkertainen jälkiruoka.

Iloisen pinkki marjarahka saa värinsä

u Jos käytät pakastemarjoja, anna niiden sulaa ensin noin 15 minuuttia huoneenlämmössä. v Sekoita 250 grammaa rahkaa ja 200 grammaa eli noin 2 desilitraa kreikkalaista jogurttia tasaiseksi kulhossa. w Lisää kulhoon 250 grammaa marjoja ja 2 ruokalusikallista hunajaa.

Kääntele sekaisin. x Jaa rahka neljään kuppiin. Koristele annokset vielä muutamalla kohmeisella marjalla, granolalla ja hunajalla.

pakastemarjoista ja juuri sopivan makeuden hunajasta. Tämä jälkkäri ei kasvata tiskivuorta tai kaipaa suuria esivalmisteluja. Rahkan ehtii pyöräyttää nopsasti, vaikka juuri ennen joulupukin koputusta. ●

4 annuossataika t ia valmisin 10 amrjojenusuulatmtiseen (+ m

noin 15 min.)

KUVA: REETTA PASANEN

Carrot Kitchen • ww.kummit.fi

35

UUSI HANKE

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Traumatietoisuus auttaa potilasta, tämän perhettä ja ammattilaista Psykologi, perheterapeutti ja traumapsykoterapeutti Krista Koivula kokosi Kummien tuella verkkokurssin, jossa opastetaan perheitä ja ammattilaisia, miten lapsen vakavan sairastumisen aiheuttamaa psyykkistä kuormitusta voi minimoida.

L

APSEN VAKAVA SAIRASTUMINEN on per-

heelle usein traumaattista ja järkyttää koko perheen perusturvallisuutta.

Kuopion yliopistollisen sairaalan lastentautien psykologina toimiva Krista Koivula tietää työnsä puolesta, että trauma on hoidettavissa, jopa vältettävissä.

Traumaattisen reagoinnin lievempi muoto on traumaattinen stressi. Se saattaa oireilla esimerkiksi ylivireytenä ja hetkellisenä ahdistuneisuutena. Jos traumaattinen stressi jää päälle, siitä voi syntyä traumaperäinen stressihäiriö (PTSD).

Koivula on vuosia kerännyt tietoa siitä, miten trauma tai traumaattinen stressi vaikuttavat perheisiin, pieniin potilaisiin ja hoitohenkilökuntaan.

– Hoitamattomana traumaattinen stressi voi aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä ja vaikuttaa jopa potilaalle annettavaan lääketieteelliseen hoitoon, Koivula sanoo.

Koivulan rakentama, hoitohenkilökunnalle suun-

36

www.kummit.fi • Uusi hanke

nattu verkkokurssi julkaistiin syksyllä. Verkkokurssi on tehty Kummien tuella.

Tarkoituksena on, että yleispätevä kurssi tulisi keskussairaaloiden yleiseen jakeluun esimerkiksi Terveyskylän kautta.

Teit Kummien tuella kehitystyötä traumatietoisuuden lisäämiseksi. Mitä tarkalleen ottaen teit? ”Käytännössä keräsin tietoa, tutkin ja yhdistin löytämäni ja tutkimani tiedon verkkokurssiksi.

Hankkeen tarkoituksena on lastentautien henkilökunnan tietoisuuden lisääminen lapsen sairauden merkityksestä perheiden elämään.

Vakavat sairaudet ovat sairastuneelle lapselle ja hänen perheelleen usein psyykkisesti vaativia. Siitä on tärkeää olla tietoinen myös sairaalassa, jotta perheitä olisi mahdollista auttaa ja tukea.

Rakentamani verkkokurssi on suunnattu kaikille sairaalassa lapsiperheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille. Kurssi on vähän niin kuin ensiapukurssi: hyödyllinen kaikille.”

Miten kiinnostuit aiheesta? ”Olen työskennellyt kymmenen vuotta KYS:in lastentaudeissa psykologina, ja minulla on myös traumapsykoterapeutin ja perheterapeutin koulutus. Olen huomannut, että henkilökunta miettii paljon, miten perheet reagoivat näihin asioihin. Myös tilaisuudet, joissa aihetta on käsitelty, ovat herättäneet kiinnostusta ja keskustelua. Tietoa siitä, millainen psyykkinen kuormitus vakavasta sairastumisesta seuraa, ei vaikuta olleen tarpeeksi saatavilla.

”Vakavat sairaudet ovat sairastuneelle lapselle ja hänen perheelleen usein psyykkisesti vaativia. Siitä on tärkeää olla tietoinen myös sairaalassa.”

Kävin hiljattain Oulun yliopiston järjestämän nelivuotisen traumapsykoterapeutin koulutuksen, ja sen aikana vahvistui ajatukseni kehittämistyön merkityksestä. Myös oma työnantajani on nähnyt työn tarpeellisena ja tukenut sitä.

Verkkokurssi on tehty yhteistyössä Philadelphian lastensairaalan lastentautien professorin Nancy Kassam-Adamsin ja suomalaisten asiantuntijoiden kanssa.”

Kenelle kehitystyö on suunnattu? ”Ensisijaisesti materiaali on sairaalan henkilökunnan käyttöön, mutta välillisesti se hyödyttää myös perheitä ja lapsia. Sen sijaan aiemmin julkaisemani, traumatietoisuutta käsittelevä verkkosivusto Ehjänä eteenpäin on suunnattu suoraan vanhemmille.

Verkkokurssissa on materiaalia myös sairastuneen lapsen vanhemmille. Lapsihan lukee vanhempaansa tai vanhempiaan tiiviisti pelottavien toimenpiteiden aikana. Siksi vanhemman oman vireystilan säätely on erityisen tärkeää, ja hoitohenkilökunta voi tukea vanhempaa siinä.”

Miksi aihe on ajankohtainen? ”Tänä päivänä on yhä enemmän tutkimustietoa siitä, miten traumaattiset asiat ja traumaattinen stressi vaikuttavat ihan lääketieteelliseen hoitoon ja sen tuloksiin. Kyse on potilaiden tulevaisuuden terveydestä ja terveyspalveluiden tehokkaasta käytöstä, kun psyykkisestä kuormituksesta johtuvat käynnit vähenevät.

Trauma syntyy yleensä tilanteessa, jossa sietokyky ylittyy. Se voi olla yksittäinen tapahtuma tai useampia, toistuvia sietokyvyn ylityksiä. Esimerkiksi syöpähoidossa alkuvaiheen tutkimukset tulevat nopeasti ja voimalla, ja sieltä on voinut jäädä mieleen vaikea tilanne, josta myöhemmät tilanteet muistuttavat.

Mikäli traumaattista stressiä ei saada estettyä tai hoidettua, se voi aiheuttaa välttämisoireita. Silloin hoitoon tuleminen tai toimenpiteiden tekeminen voivat vaikeutua. Siksi on tärkeää tunnistaa lasten ja perheiden traumaattinen stressi ja ohjata tukea tarvitsevat perheet avun piiriin.

Onneksi mieli toimii sillä tavalla lohdullisesti, että traumaa on mahdollista hoitaa ja tukea pitkienkin aikojen, jopa vuosien päästä.”

Miten traumatietoisuutta on mahdollista lisätä pienten potilaiden, heidän vanhempiensa ja hoito-henkilökunnan keskuudessa? ”Hoitohenkilökunnalla on paljon kokemuksesta kertynyttä viisautta, ja kun sen ymmärryksen saa yhdistettyä tutkimustietoon, se vaikuttaa hoitokäytäntöihin.

Toisin sanoen hoitohenkilökunta voi saada perusteluja, miksi kannattaa toimia lasta ja vanhempia rauhoittavilla tavoilla ja panostaa perheiden kohtaamiseen.

”Trauma ja traumaattinen stressi ovat kaksi eri asiaa”, sanoo Krista Koivula. (Kuva: Laura Koljonen)

Yleensä, jos lasta jännittää, myös aikuinen on jännittynyt. Tällöin hoitohenkilökunta pyrkii rauhoittamaan vanhempia ja tarjoamaan tietoa. Myös asioiden normalisointi ja perustietojen kertominen auttavat.

Kun lapsi saadaan rauhoittumaan, se auttaa myös vanhempaa. Ja toisinpäin. Tietenkään toimenpiteestä ei kannata kertoa vanhemmille tai lapselle liian yksityiskohtaisesti, mutta jos kyseessä on vaikkapa epämiellyttävä tai kivulias toimenpide, lapsen huomio voidaan suunnata johonkin mukavaan tekemiseen, kuten vaikkapa kännykkäpeliin. Tietoa ja rauhoittelua tulee tarjota lapsen kehitysvaiheen mukaisella tavalla.

Lastentautien hoitohenkilökunnan työntekijät kohtaavat monenlaisia, hyvin haastaviakin tilanteita. He ovat usein pienen lapsen terveyden tai jopa hengen menettämisen äärellä. Vaikka olisi miten kokenut ammattilainen, tilanteet ovat psyykkisesti kuormittavia, ja siksi ammattilaisen on tärkeää olla tietoinen reaktiostaan. Traumatietoisuus on tärkeää tilanteiden hoitamisen kannalta sekä siksi, että hoitohenkilökunta jaksaisi työskennellä tällä alalla. Traumatietoisuutta on tärkeää vahvistaa myös organisaation tasolla. Silloin ymmärrys yhdistyy työyhteisön toimintatapoihin ja työkulttuuriin, eivätkä työntekijät jää yksin reaktioidensa kanssa.”

Miksi traumatietoisuuden lisääminen on erityisen tärkeä asia pienten potilaiden hoidon kohdalla? ”Lapsille sairaudet ovat erityisen stressaavia. Pieni lapsi ei aina ymmärrä sitä, että kivuliaan toimenpiteen tarkoitus on tehdä nimenomaan hyvää. Erityisesti lasten kanssa työskenteleviltä edellytetään herkkyyttä ja vahvaa tietoisuutta lapsen ja vanhemman reagoinnista – se on myös syy, millä olen perustellut tämän työn itselleni.” ● Tutustu myös vanhemmille suunnattuun verkkosivuun Ehjänä eteenpäin osoitteessa: https://ehjanaeteenpain.psshp.fi

Uusi hanke • www.kummit.fi

37

TUTUSTU TEOKSIIN JA LAHJOITA TÄNÄÄN: kummit.fi/mielentila

YHTEISTYÖ

Potilasperhematka järjestyi TEKSTI LAURA KOLJONEN

yhteistyö, kertoo VR:n digitaalisten palveluiden ja markkinoinEemil perheineen nin päällikkö Vanessa Lehtinen.

Lehtinen sanoo, että VR sai VR:ltä mieluisan tekee hyväntekeväisyyttä mieyllätyksen. lellään sopivissa kohdissa.

– Teemme yhteistyötä, jotta YYSKUUSSA JÄRJESTEsaamme aikaiseksi hyviä ja TYSSÄ Elämä Lapselle merkityksellisiä tai iloa tuotta-konsertissa kuultiin via asioita. Tässä yhdistyi moni myös potilasperhetarijuttu: osallistuminen tärkeään noita. Paikan päälle yleisöttöasiaan sekä tietenkin se, että män tv-lähetyksen vieraaksi haluamme kannustaa ihmisiä matkusti rovaniemeläinen matkustamaan junalla.

Eemil perheineen. Eemilin perLehtinen kertoo, että VR heen junamatkaa oli mahdolhaluaa olla tukemassa erilailistamassa VR. Yritys halusi sia yhteiskunnallisesti tärkeitä tukea perheelle tärkeää päivää asioita. junalipuilla.

– Samalla olemme kokeilleet Eemil matkusti konserttiin tärkeimmät mukanaan. (Kuva: Henna Sarajärvi) Aiemmin tänä vuonna VR erilaista tapoja tukea mieleslahjoitti Kummien kautta VRtämme tärkeitä tahoja. Esimerbrändättyjä Brio-junia lastensairaaloihin eri puolille kiksi Kummien kanssa olisi hyvinkin mahdollista rakenSuomea. taa tiiviimpää yhteistä tarinaa yksittäisten pistokeik– Konsertin alla päätettiin sitten tehdä vielä pieni kojen sijaan. ●

Rovaniemellä asuva

S

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Leijonat on haastettu!

Koronavirus laittoi Kummien ja Suomen Lions-liiton yhteistyön toteutuksen osittain uusiksi. Lionsit kuitenkin keräävät pottia kasaan pandemiasta huolimatta.

K

UMMIEN JA SUOMEN LIONS-LIITON solmi-

man yhteistyön tarkoituksena oli alunperin kerätä tämän vuoden aikana 70 000 euroa, jotka lahjoitetaan lasten syöpätautien tutkimukseen, hoitomenetelmien kehittämiseen ja lapsipotilaiden tukemiseen sairaaloissa.

Varat oli tarkoitus kerätä eri puolilla Suomea järjestettävien konserttien lipputuloilla, mutta pandemiatilanne pisti keväällä koko tapahtuma-alan jäihin, ja konsertit oli pakko siirtää tulevaisuuteen.

Lionsit eivät kuitenkaan jääneet toimettomiksi.

Klubilaiset on haastettu mukaan Suomen Lions-liiton kumppanuusjohtaja Veikko Teerioja kertoo, että varainkeruuta vauhditetaan loppuvuonna kasvomaskien myynnillä.

Lionsit myyvät 50 kappaleen kasvomaskipakkauksia hintaan 20 euroa. Maskit ovat yksittäispakattuja kirurginmaskeja.

– Suosituksena on, että saadut tuotot lahjoitetaan Kummien kautta syöpää sairastavien lasten hoidon tukemiseen, Teerioja sanoo.

Lionsien yhteistyökumppani on Lakkapää Oy, joka toimittaa suojainvarusteita muun muassa sairaanhoitopiireille. ● Yhteistyö • www.kummit.fi

39

Kiitos tuestanne pienille potilaille ! slrappaus.fi

40

www.kummit.fi • Kiitos tuestanne pienille potilaille!

KUMPPANI

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Suunnittelua ja suoramarkkinoinnin toteutusta Mainostoimisto Grano Diesel on auttanut Kummeja erityisesti tapahtumaviestinnän graafisissa toteutuksissa ja

Kummeille voi lahjoittaa monenlaista ammattitaitoa. Kuvassa Grano Dieselin projektipäällikkö Tiina Hirvonen.

(Kuva: Grano Diesel)

viestinnässä.

K

UMMIEN MONIVUOTINEN KUMPPANI, mainostoimisto

ja monikanavaviestinnän toteuttaja Grano Diesel on ollut monin eri tavoin tukemassa Kummien työtä pienten potilaiden hyväksi.

– Olemme olleet mukana lahjoittajan roolissa esimerkiksi huutokaupoissa sekä mukana tapahtumatoteutuksissa. Olemme tehneet myös suorakampanjoita ja materiaaleja, luettelee Grano Dieselin toimitusjohtaja Marko Toivonen.

Toivonen sanoo, että reilu 20 henkeä työllistävän yrityksen henkilökunnalle on tärkeää olla mukana tukemassa Kummien toimintaa.

– Se on ylpeyden aihe monelle.

Toivonen kertoo, että hänellä on myös omakohtaista kokemusta siitä, kun oma lapsi on sairaalahoidossa.

– Lapset ja nuoret ansaitsevat parhaan mahdollisen avun, ja olemme halunneet keskittää avunantamisen yhden toimijan kautta.

Mielekästä yhteistyötä Käytännön toteutuksissa mukana ollut Grano Dieselin projektipäällikkö Tiina Hirvonen kertoo, että Kummeille tarjottava tuki riippuu tapahtuman luonteesta. Esimerkiksi konsertteihin Grano Diesel on toteuttanut kapa- ja kuvausseiniä, ja suoramarkkinointia varten yritys on hoitanut suorakirjeiden painatuksen ja postituksen.

– Kummeilta tulee meille joko valmis aineisto tai autamme sen suunnittelussa. Tarvittaessa työhön valjastetaan isompi tiimi, Hirvonen sanoo.

Isojen kampanjoiden kohdalla Grano Diesel saat-

taa tehdä kampanjaa yhteistyössä isompien luovien talojen kanssa.

Hirvonen sanoo, että työntekijänä hänestä tuntuu mielekkäältä tehdä töitä Kummien hyväksi.

– Itsellänikin on kummipoika, joka on perussairautensa vuoksi lastenklinikan asiakas. Voiko siis olla parempaa kohdetta, jonka kanssa yritys lähtee tekemään yhteistyötä? Kaikki, jotka meiltä ovat mukana, tekevät tätä sydämellään. ● Kumppani • www.kummit.fi

41

LEIKKAUSPELKO

RAHAT TTUA TU A H JA NISET

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Hus, leikkauspelko

TARINA PIENILLE ENILLE JA A VÄHÄN SUUREMMILLE LAPSILLE, JOITA SUU SUURE UREMMILLE LAPSI SAIRAALAN HUOLTOTOIMENPITEET PELOTTAVAT.

AN EN NA TON SARK AMA-ANTILA & ELINA MEH

Sairaaloihin ensi vuonna jaettava kirja on suunnattu lapsille, jotka valmistautuvat leikkaukseen. Lapsen leikkauspelkoa auttaa hälventämään satu Hattara-

Kirjaa on tarkoitus jakaa eri sairaaloiden pienille leikkauspotilaille ennen leikkausta.

hatusta ja Tuutilullassa asustavista unisista.

L

EIKKAUSHOITO PELOTTAA ja jännittää monia

pikkupotilaita ja heidän vanhempiaan. Tämän pisti merkille Porvoon sairaalan lastenyksikössä työharjoittelussa ollut sairaanhoitajaopiskelija Anna Sarkama-Antila.

Yhtenä päivänä sairaalaan tuli pieni nielurisaleikkauspotilas, joka ei tuntunut jännittävän leikkausta ollenkaan. Sarkama-Antila muistelee, että sen sijaan lapsi riemastui hattaraa muistuttavasta leikkausmyssystä ja kertoi haluavansa isona hattaranmyyjäksi.

– Tapaus hattaroineen jäi mieleen, ja aloin miettiä, että mitä jos leikkauspelkoja voisi hälventää sadun ja mielikuvituksen avulla, Sarkama-Antila sanoo.

Toimenpidettä odotellessa ehtivät Valo ja äiti lukea kirjaa, värittää värityskuvia ja jutella niitä näitä. Juuri ennen h-hetkeä, napataan laatikosta vielä kaikkein tärkein. Hattarahatut Valolle, äidille ja herra Pupulle.

42

www.kummit.fi • Leikkauspelko

Kirjan toteuttaminen vaikutti mahdolliselta, sillä Sarkama-Antila on toiselta ammatiltaan graafinen suunnittelija ja kuvittaja. Hän houkutteli mukaansa samalla vuosikurssilla opiskelleen Elina Mehtosen.

Yhdessä he ideoivat kirjan, jonka tavoitteena on lieventää lapsipotilaan leikkauspelkoa ja osallistaa vanhempia käsittelemään leikkauspelkoja lapsen kanssa.

Hattarahattu ja uniset -kirjassa Valo menee kitarisaleikkaukseen. Leikkauspelko muuttuu seikkailuksi Tuutilullassa, jossa tunteista tehdään pilviä.

Kirja pohjautuu Sarkama-Antilan ja Mehtosen keväällä 2020 tehdyn Laurea AMK:n opinnäytetyön – Hattarahattu ja uniset – Kuvakirja lasten leikkauspelkojen lievittäjänä – taustatutkimukseen ja haastatteluihin sekä opinnäytetyössä esiteltyyn versioon kirjasta.

– Kirja pohjautuu vahvasti opinnäytetyöhön – sairaalaan tai leikkaukseen liittyvät asiat eivät siis ole tuulesta temmattuja. Kirjaa testattiin tekoprosessin aikana leikkaukseen osallistuvalla hoitohenkilökunnalla sekä tuttavien ja tuttavan tuttavien perheissä, joissa oli eri-ikäisiä lapsia, joista osa oli käynyt leikkauksessa. Testiryhmään kuuluivat myös omat lapsemme.

Kummit jakaa kirjaa sairaaloihin Kun kirja valmistui, Sarkama-Antila pohti, miksi kirjaa ei voisi jakaa Porvoon sairaalan lisäksi myös muihin sairaaloihin. Hän oli yhteydessä Kummeihin. Vastaus oli innostunut.

– Olen todella iloinen, että Kummit on päättänyt lähteä mukaan jakamaan kirjaa. Opinnäytetyön hoitohenkilökunnan haastattelussa nousi esiin toive, että kirjaa voitaisiin jakaa kotiin jo ennalta. Samaa toivoivat kirjaa lukeneet vanhemmat. Ideana on nimenomaan se, että perhe saisi etukäteen tutustua tulevaan sairaalapäivään ja lukea tarinan kaikessa rauhassa ja keskustella lapsen kanssa leikkaukseen liittyvistä asioista.

Sarkama-Antila sanoo, että usein unohtuu se, että vanhempiakin jännittää lapsen tuleva leikkaus.

– Kun vanhemmat tietävät, mitä tapahtuu, he voivat rauhoittaa lasta. ●

VERKKOKAUPPA

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Onko pukinkontissa vielä tilaa?

Kummien verkkokaupasta voi nyt ostaa myös aineettomia lahjoja.

Niillä ilahdutat lahjan saajan lisäksi pieniä potilaita ympäri Suomen.

K

UMMIEN VERKKOKAUPASTA löytyy nykyään

myös aineettomia lahjoja. Niillä voit muistaa ystävää, pikkupotilasta, perheenjäsentä tai työkaveriasi. Tai sitten voit ilahduttaa lahjalla itseäsi – hyvän tekeminen kun tutkitusti tekee hyvää myös sen tekijälle. (Jos et usko, käännä vaikka tämän lehden sivulle 46.)

Verkkokaupassa on valittavana erilaisia aineettomia lahjoja, joilla voi lahjoittaa kaikkiin Lastenklinikoiden Kummien tärkeisiin tukikohteisiin: lastentautien

tutkimukseen, potilasviihtyvyyteen, lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseen ja laitehankintoihin.

Valittavana on myös vaihtoehto ”paras mahdollinen hoito”, jolloin tuki kohdistetaan ajankohtaisiin hankkeisiin, jotka liittyvät tutkimukseen, laitteisiin, mielenterveystyöhön tai potilasviihtyvyyteen.

Ja jos joulu yllätti jälleen kerran, niin nämä lahjat ehtivät myös matti myöhäisen pukinkonttiin – tilauksesta saatu diplomi kilahtaa sähköpostiin saman tien. ●

Aineettomat lahjat löydät osoitteesta: https://kummit.fi/verkkokauppa Verkkokauppa • www.kummit.fi

43

LAHJOITUS

HP Suomi kumppaneineen toteutti Oysin magneettikuvaushuoneeseen lapsille tutun teippauksen. (Kuva: Teemu Kemilä)

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Magneettikuvaushuone sai uuden ilmeen HP Suomen ja kumppanien Kummien kautta lahjoittaman magneettikuvaushuoneen teippausten on tarkoitus vähentää toimenpiteen jännittävyyttä.

O

ULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA magneet-

sessa on tärkeää, että potilas on rauhallinen ja paikoillaan.

– Itse teippaukset olivat valmiit päivässä. Pisin aika meni suunnitteluun ja sen pohtimiseen, mitä kaikkea huoneessa voi tehdä. Magneettikuvauslaite on kuitenkin herkkä laite.

tikuvaukseen meneviä lapsipotilaita odottaa iso yllätys. Magneettikuvaushuone on nimittäin kokenut varsinaisen muodonmuutoksen syksyn aikana.

HP Suomi ja kumppaninsa peliyritys Rovio, painotalo Coloro ja Myrkytöntä ja turvallista kuvallisen viestinnän tuotantoratkaisujen tukkuliike Seri-Deco ovat Oysin magneettikuvaushuoneen lahjoittaneet Kummien kautta Angry Birds -aiheiset teippaukset Oysin magneettikuvaushuoneen toteutettiin Coloron käyttämällä ja -laitteen teippaukset.

HP Latex R -suurkuvatulostimella.

– Olemme tehneet Kummien Huhtaniitty sanoo, että värit ovat kanssa yhteistyötä aiemminkin. vesipohjaisia ja turvallisia, joten ne Toimme esimerkiksi pelikoneet soveltuvat sairaalaympäristöön. yhdeksi päiväksi Uuden lastensai– Seri-Deco ja 3M lahjoittivat HP Suomen Jarkko Huhtaniitty. raalan aulaan. Tällä kertaa Kummit PVC-vapaat materiaalit.

(Kuva: HP Suomi) vinkkasivat, että Oysiin on tulossa Teippausten on tarkoitus vähenuusi magneettikuvauslaite, ja laptää lapsipotilaiden jännitystä magsia ilahduttavat teippaukset voisivat sopia siihen, kerneettikuvauksen aikana. Magneettikuvaus on kivutoo HP Suomen toimitusjohtaja Jarkko Huhtaniitty. ton toimenpide, mutta se saattaa jännittää ja vähän Huhtaniityn mukaan ensin käytiin keskustelu saipelottaa. raalan kanssa. Sairaalasta määriteltiin, millainen kuvaOysin uusi magneettikuvaushuone otetaan käytmaailma ja ilme lastenosastolle sopisi. Teippaus ei töön asteittain, ja täysipäiväisessä käytössä se on tamvoinut olla liian stimuloiva, sillä magneettikuvaukmikuusta 2021 eteenpäin. ●

44

www.kummit.fi • Lahjoitus

KUMMI-KAVERIKIRJA

Tässä juttusarjassa tutustutaan Lastenklinikoiden kummeihin.

TEKSTI JA KUVA LAURA KOLJONEN

”Koen, että tämä on kunniatehtävä” Juontaja-toimittaja Vappu Pimiä on aktiivinen kummi. Tänä vuonna hänet nähtiin juontamassa Kummien JouluMielelle-konserttia.

Olen ollut mukana Kummien toiminnassa…

varmaan 12 vuotta. Ihan ensimmäisiä kertoja olen ollut keilaamassa tai juontamassa jotakin tapahtumaa. Tulin mukaan niihin aikoihin, kun aloin juontaa Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaa. aiempi toiminnanjohtaja Anne Knaster. Tiesin myös paljon kollegoita ja ystäviä, jotka olivat mukana Kummien toiminnassa.

Minut houkutteli mukaan…

kummitehtävän monimuotoisuus. Olen juontanut konsertteja, puhunut yrittäjyydestä ynnä muuta. Koen, että se on kunniatehtävä. Ei tästä voi kieltäytyä, ellei ole aikatauluhaasteita. Kummina toimimisesta tulee senkin takia hyvä fiilis, että näkee kollegoita. Tapahtumissa tunnelma on yleensä hyvä ja toiveikas, vaikka kyyneleet valuisivat.

Konserttien juontaminen on ammatillisesti haastavaa, sillä aihepiiri – lasten sairastuminen ja vanhempien tunteet – on niin koskettava. Äidiksi tulon jälkeen tämä kaikki koskettaa vielä enemmän.

Hauskaa on ollut erityisesti…

kaikki ne konserttien selviytymistarinat. On uskomattoman mahtavaa nähdä lapsi, joka on selvinnyt.

Mieleenpainuvin muistoni on…

Vappu puhumassa yrittäjyyd Sami Hedbergin kanssa.

estä yhdessä Elastisen ja

sen, miten paljon hyväntekeväisyyttä ja vapaaehtoistyötä tässä maassa tehdään lasten hyväksi. Samoin me esiintyjät teemme Kummien tilaisuudet pro bonona, joten voimme haastaa hyväntekeväisyyteen muutkin!

Kummi-taipaleeni on opettanut minulle…

Lastenklinikoiden Kummina haluan vaikuttaa /

perheiden jälkihoitoon. Lapsen sairastuminen mullistaa usein koko elämän.

Siinä tilanteessa asiaa ei voi prosessoida, koska voimat menevät selviytymiseen. Sen sijaan jälkikäteen perhettä pitäisi tukea enemmän.

Yhden sairastuminen vaikuttaa niin moneen ympärillä olevaan.

tukea / auttaa…

Kummi-kaverikirja • www.kummit.fi

45

HYVÄNTEKEVÄISYYS

TEKSTI LAURA KOLJONEN

”Jokaisella teolla on vaikutusta” Hyvää elämää tutkineen filosofin Frank Martelan mukaan hyvän tekeminen ja ihmisten auttaminen on yksi ihmisen psykologisista perustarpeista. Muita auttamalla ihminen tekee hyvää myös itselleen.

T

UNNE ON VARMASTI MONELLE TUTTU: kun

auttaa muita, itsellekin tulee hyvä olo.

Eikä kyse ole vain tunteesta – asiasta löytyy myös mustaa valkoisella.

– Hyvän tekemisen vaikutuksista on paljon tutkimustietoa. Muille hyvää tekevät ihmiset elävät pidempään – hyvän tekemisellä on vaikutusta jopa verenpaineeseen, sanoo Frank Martela.

Martela on filosofi, joka tutkii hyvää elämää. Hän on julkaissut aiheesta useita tietokirjoja, kuten Draivi: voiko sisäistä motivaatiota johtaa? (2015), Valonöörit: Sisäisen motivaation käsikirja (2015) ja viimeisimpänä Elämän tarkoitus: suuntana merkityksellinen elämä (2020).

Martela sanoo, että vaikka hyvä elämä on jokaisella vähän erinäköinen, teemat ovat aika lailla universaalit.

Listaan kuuluu olennaisena osana läheiset ihmissuhteet.

– Ihminen on ennen kaikkea sosiaalinen eläin.

Yksilöitä taas olemme siinä suhteessa, että meille on tärkeää päästä hyödyntämään omaa potentiaaliamme ja oppia tunnistamaan omat innostuksen kohteemme.

Martela lisää, että sitä ennen on toki tärkeää, että perusturvallisuutemme on vakaalla pohjalla.

– On vaikea elää hyvää elämää, jos ei ole ruokaa tai kattoa pään päällä. Mutta kun nämä tarpeet on tyydytetty, hyvän elämän peruspilareiksi nousevat ihmisen psykologiset perustarpeet: vapaaehtoisuus, kyvykkyys ja läheisyys.

Näiden rinnalle Martela nostaa toisten auttamisen ja hyväntekeväisyyden.

Arkista auttamista ja lahjoituksia Aalto-yliopistossa tutkijatohtorina työskentelevän Martelan omat tieteelliset tutkimukset liittyvät nimenomaan hyvän tekemiseen ja hyväntekeväisyyteen.

46

www.kummit.fi • Hyväntekeväisyys

– Hyvän tekeminen voi olla arkista auttamista, kuten puolison, ystävien, omien lasten tai naapurin auttamista, tai sitten se voi olla rahan tai ajan lahjoittamista. Ei siis ole olemassa yhtä hyvän tekemisen muotoa, eikä se välttämättä ole maailman muuttamista. Kaikki hyvän tekeminen on hyödyllistä – myös tekijälle itselleen.

Martelan mukaan ihminen voi paremmin, kun meillä on tärkeä rooli yhteisössä ja voimme tuottaa ympärillemme jotakin hyvää.

Kiinnostus hyvään elämään ja hyvän tekemiseen syntyi, kun Martela aloitti filosofian opintonsa Helsingin yliopistossa.

– Olen aina pyrkinyt ymmärtämään ihmisyyden perimmäistä olemusta, ja se on syy, miksi lähdin opiskelemaan filosofiaa. Kaikki tuntuu jotenkin koko ajan enemmän liittyvän siihen, mitä on hyvä elämä.

Yhtenä Martelan tutkimuskohteista on motivaatio.

Motivaatio voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen.

Karkeasti määriteltynä sisäinen motivaatio tarkoittaa sitä, että ihminen tekee jotakin siksi, koska sen tekeminen tuntuu itsessään innostavalta tai arvokkaalta. Ulkopuolisen silmin tämä tekeminen voi vaikuttaa siltä, ettei siitä ole juurikaan mitään hyötyä.

Ulkoiseksi motivaatioksi lasketaan esimerkiksi rahallinen palkkio, maineen kohotus tai toisten hyväksyntä. Tutkimusten mukaan sisäinen motivaatio on vahvempi ajuri ihmisen käyttäytymisessä kuin ulkoinen motivaatio.

Hyväntekeväisyydestä ja rahan lahjoittamisesta puhuttaessa pohdinta ulkoisesta ja sisäisestä motivaatiosta ei tunnu olennaiselta; jos ihminen lahjoittaa hyväntekeväisyyteen summan X, motiivilla – oli se sitten aito auttamisen halu tai yhteisön paine – tuskin on merkitystä. Lopputuloksena lahjoituspottiin kilahtaa tietynsuuruinen summa, joka menee apua tarvitseville.

Löytyy paljon tutkimustietoa siitä, että kun autetaan muita ja tehdään hyvää muille, se vaikuttaa myös omaan hyvinvointiin, sanoo Frank Martela. (Kuva: Johannes Terhemaa)

– Sen sijaan siitä on tutkimustuloksia, että kasvokkain tapahtuvassa auttamistilanteessa autettava kyllä huomaa, jos auttaja auttaa vain siksi, että näin tässä tilanteessa kuuluu tehdä tai muut paheksuvat, Martela sanoo.

– Aidon auttamisen halun siis kokee eri tavalla, hän lisää.

Motivaation kannalta myös konkreettiset tulokset ja niistä kertominen ovat tärkeitä, kun ihminen osallistuu hyväntekeväisyyteen.

Hyvän tekeminen motivoi itsessään, mutta motivaatiota lisää se, että tekemisestä näkee konkreettisia tuloksia.

Esimerkiksi moni Kummeille lahjoittava sanoo olevansa vielä vahvemmin mukana, kun on nähnyt tai kuullut, mitä kaikkea rahalla on saatu aikaan.

– Siitä on tutkimustuloksia, että kun lahjoittaa hyväntekeväisyyteen ja saa vaikkapa valokuvan siitä, mihin raha on mennyt, se vahvistaa lahjoittamismotivaatiota. Mutta sama mekaniikka toimii, jos vaikka auttaa kaveriaan ja näkee, että tämän elämä helpottuu.

Hyväntekeväisyys • www.kummit.fi

47

”Ei siis ole olemassa yhtä hyvän tekemisen muotoa, eikä se välttämättä ole maailman muuttamista. Kaikki hyvän tekeminen on samalla tavalla hyödyksi – myös tekijälle itselleen.”

Vahva halu auttaa kuuluu tahansa yliopiston tai sairaalan käyyhteiskuntaamme tävillä, seinät ovat täynnä erikokoiLähtökohtaisesti auttaminen ja toissia plakaatteja. Niissä lukee, ketkä ten tuskan lievittäminen on meissä kaikki ovat osallistuneet kustannuksisäänrakennettuna. siin.

– Kun näemme kärsimystä, Voimattomuus on turha tunne haluamme lievittää toisen tuskaa.

Auttamiseen liittyy myös alitaHyvän tekeminen ja hyväntekeväisyys saattavat aiheuttaa myös juinen oletus vastavuoroisuudesta: negatiivisia tunteita, kuten voimatautan toisia ja he auttavat minua, tomuuden tunnetta. Autettavia on kun olen avun tarpeessa. niin paljon, ja kohennettavia asioita Mutta onko omalla taustalla tai pilvin pimein. Tällaisen tunteen jylkokemuksilla mitään merkitystä? lätessä oma lahjoitussumma tai – Yleensä ihminen herkistyy helannettu aika saattaa tuntua riittäpommin auttamaan, jos on itse ollut mättömältä. Joskus jo sen valitseavun kohteena. Tai vastaavasti jos “Hyvän tekeminen on minen, mille taholle haluaa rahaa on itse voimissaan ja omat asiat ovat tai aikaa lahjoittaa, tuntuu mahdotinhimillinen perustarve. hyvin, on ihan eri tavalla voimia auttomalta.

Me voimme hyvin, kun taa muita, kuin silloin, jos omassa – Maailmassa on paljon ongelelämässä on meneillään vaikeat ajat. tunnemme, että oma mia, eikä yksilötasolla ratkaista epäMartela sanoo, että on kuitenkin toimintamme auttaa kohtia ilmastonmuutoksesta tervetärkeää pitää yhteiskunnallisesti muita ihmisiä. - - Ja ydenhuollon ongelmiin. Silti sanoihuolta siitä, että erilaiset ja eri eläpsykologisen tutkimuksen sin, että voimattomuus on turha mäntilanteissa olevat ihmiset voisipohjalta vaikuttaa siltä, vat tutustua ja kohdata toisensa. tunne, Martela sanoo. että ihmisellä on tarve – Se lisää ymmärrystä siitä, ettei – Kun turhautuminen yllättää, tuntea, että hänen esimerkiksi sairastuminen tai köykannattaa vaihtaa näkökulmaa: teoillaan on myönteinen hyys ole ihmisen oma syy. Jos ei ole vaikka kaikkea ei voi ratkaista, jokaivaikutus maailmassa. itse kokenut ahdinkoa eikä sellaisella teolla on vaikutusta. Jos on autMeillä on halu auttaa toisia sesta ole kokemusta lähipiirissätanut yhtä ihmistä, on auttanut yhtä ihmisiä. Ja hyvien tekojen kään, sitä helpompi on ohittaa muiihmistä. Silloin sen ihmisen elämä tekeminen saa meidät den avun tarve. on paremmin. voimaan paremmin.”

Toisten auttaminen ja hyvänteFilosofi lahjoittaa aikaa ja rahaa keväisyys on Martelan mukaan Lähde: Frank Martela, useissa yhteiskunnissa sosiaalinen Valonöörit (2015) Filosofin oma onnellisuus on kiinni normi, mutta se ilmenee eri tavoin. tavallisista ja aika tyypillisistä asioista.

Kun puhutaan hyväntekeväisyy– Perhe ja sieltä saatava merdestä, moni ihailee Yhdysvaltoja tai Iso-Britanniaa. kityksellisyys on minulle tärkeää. Minulla on kolme Niissä tehdään paljon hyväntekeväisyyttä, ja se on pientä lasta, ja heidän kanssaan viettämäni aika lisää olennainen osa etenkin vauraiden ihmisten elämää. onnellisuuttani. Hyvinvointiani lisää merkittävästi Martela huomauttaa, ettei Pohjoismaissa olla myös tunne siitä, että työpanoksellani voin avata tieyhtään sen laiskempia hyväntekijöitä. teen maailmaa suuremmalle yleisölle ja palvella siten muuta yhteiskuntaa.

– Helposti ajatellaan, että kun valtio auttaa, ihmiHyväntekeväisyyttä Martela harjoittaa järjestöjen set eivät niinkään auta toisiaan. Mutta enemmänkin se menee niin, että jos valtion rooli on vahva auttakuukausilahjoittajana sekä pitämällä luentoja pro misessa, auttaminen on vahvaa myös yksilöiden bonona tahoille, joiden toimintaa hän haluaa tukea. tasolla. Tiedon perusteella vaikuttaa jopa siltä, että – Käyn myös keskustelemassa tutkimusteemoista Pohjoismaissa hyväntekeväisyyttä on poikkeuksellija hyvinvointiin liittyvistä teemoista poliitikkojen sen paljon. Esimerkiksi Suomessa elää vahvasti halu kanssa. Silloin he voivat mielestäni palvella paremmin tätä yhteiskuntaa ja kansalaisia. auttaa toisia, ja veronmaksu on kannatettua.

Filosofin onnellisuus ja hyvän tekeminen vaikutMartelan mukaan monissa maissa hyväntekeväisyydestä kuitenkin rummutetaan enemmän kuin taa rakentuvan samalla tavalla: pienistä puroista.

Pohjoismaissa.

– Niistä rakentuu iso kokonaisuus, ja samalla löy– Esimerkiksi jos Yhdysvalloissa kävelee minkä tyy myös elämän mielekkyys. ● FRANK MARTELA on filosofi ja Aalto-yliopiston tutkijatohtori. Hän on kirjoittanut useita tietokirjoja aiheista hyvä elämä, ihmisyys ja elämän merkityksellisyys. Martela kertoi hyväntekeväisyydestä myös 11.12. järjestetyssä Kummit Live: JouluMielelle -konsertissa.

48

www.kummit.fi • Hyväntekeväisyys

KUMPPANEITA

Kummien yhteistyökumppaneita

Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi

Click Henkilöstöpalvelut

Helsinki Outlet

Aqua Lapland / Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla jokaisesta myydystä Kummit-lähdevesipullosta ja -kanisterista 10 senttiä Kummeille. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan Kummien tapahtumiin.

Click Henkilöstöpalvelut lahjoittaa palveluistaan kerätyillä varoilla merkittävän summan Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalle.

Helsinki Outlet tukee Kummeja ja lahjoittaa lisäksi outlet-tapahtumista yhdessä liikkeiden kanssa kerätyt varat Kummien toiminnan tukemiseen.

Laakkonen HUOM!

Ab JoyValley Oy

Huom! Kiinteistönvälitys on Kummien yhteistyökumppani – viiden tähden välittäminen vaatii oikeaa asennetta. www.huom.fi

Ab JoyValley Oy osallistuu pienten potilaiden tukemiseen lahjoittamalla 1.12.2020–30.11.2021 osan Boställets juustojen myynnistä Kummien toimintaan.

Laakkonen on Kummien pitkäaikainen pääyhteistyökumppani, ja yhteistyön avulla on tuettu mm. lasten sydänkirurgiaa ja syöpätautien tutkimusta Suomessa jo 500 000 eurolla.

Laatukoru

Office Management

Oriola

Laatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 % vuoden aikana myydyistä Teemunalle -tunnuksin koristelluista kummilahjoista sekä nomination-korupalasta.

Office Management tukee Kummeja lahjoittamalla uusasiakashankinnasta osan pienten potilaiden hyväksi.

Oriola lahjoittaa osuuden valittujen Gefilus-tuotteiden myynnistä Kummeille.

Pepsodent

Suomen Ilotulitus Oy

Tallink Silja Oy

Lahjoita hymy! Pepsodent lahjoittaa myydyistä Pepsodent tuotteista osan pienten potilaiden hyväksi ja on myös yksi Kummien pääyhteistyökumppaneista.

Suomen Ilotulitus Oy tekee lahjoituksen jokaisesta ilotuliteostoksesta Kummeille vuodenvaihteessa.

Vuonna 2012 alkaneen pääyhteistyökumppanuuden aikana Tallink Silja on kerännyt yhteensä jo yli 500 000 euroa Kummien kautta lahjoitettavaksi lasten- ja nuorten kirurgisten osastojen laitehankintoihin.

Kumppaneita • www.kummit.fi

49

TESTAMENTTIOPAS

Testamentti Kummeille –

lahja elämälle

Lastenklinikoiden Kummit tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa ja lastentautien tutkimustyötä.

Testamenttilahjoituksen avulla voi parantaa monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

T

ESTAMENTTILAHJOITUKSET Kummeille ovat

verovapaita ja ne muodostavat erittäin tärkeän osan välittämästämme avusta. Testamenttilahjoituksen voi tehdä niin Lastenklinikoiden Kummit ry:n yleiskeräykseen kuin tarkemmin rajattuun kohteeseen, kuten laitehankinnat, lastentautien tutkimustyö, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tai potilaiden viihtyvyys. Halutessaan lahjoituksen voi suunnata myös valitun lastenklinikan tietylle osastolle. ● Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista ja Kummien toiminnasta saat Kummien verkkosivuilta www.kummit.fi tai soittamalla numeroon (09) 6824 520.

50

www.kummit.fi • Testamenttiopas

Testamentin muoto Pätevän testamentin tekemiseksi tiettyjä muotomääräyksiä on noudatettava tarkoin. Kun oikeaa muotoa noudatetaan, voi testamentin tekijä lähes vapaasti päättää testamenttinsa sisällöstä.

❞

Vanhanakin pitää muistaa elää omaa elämäänsä. Kaikkea ei tarvitse jättää perinnöksi sukulaisille, osan voi lahjoittaa testamentissaan tärkeänä pitämäänsä kohteeseen.

Aira

Mitä tulee ottaa huomioon?

•• •• •• •• •

kirjallinen testamentin tekijän tunnistetiedot testamentin teon päiväys tekijän oma allekirjoitus todistajat yhtä aikaa paikalla todistajien tieto, että kyseessä on testamentti todistajien todistuslausuma todistuksen aika ja paikka todistajien allekirjoitus, asuinpaikka, ammatti

Todistajat:

Todistajien tulee olla vähintään 15-vuotiaita ja todistajiksi kykeneviä. Puolisoa, lähiomaista tai muuta henkilöä, jolle saattaa olla testamentista hyötyä, ei saa käyttää todistajina. Jos esteellistä henkilöä käytetään todistajana, voidaan testamentti julistaa pätemättömäksi.

❞

Testamentin voi laatia hyvin itsekin. Toki, jos kokee itsensä epävarmaksi, kannattaa kääntyä lakimiehen puoleen. Tarvittaessa lakiapua testamentin laatimiseen saa veloituksetta kohteeksi valitun hyväntekeväisyysjärjestön kautta.

Testamenttilahjoitus Lastenklinikoiden Kummeille tukee lapsipotilaita eri puolilla Suomea. Kummit auttaa viittä yliopistollista lastenklinikkaa ja tukee uusia mullistuksia mahdollistavaa lastentautien tutkimustyötä. Testamenttilahjoituksella on näin mahdollista jättää perinnöksi parempi huominen.

Olli

MALLI TESTAMENTISTA

TESTAMENTTI Minä allekirjoittanut Liisa Orvokki Liinanen (000000-00A) ilmoitan viimeisenä tahtonani, että kuolemani jälkeen kaikki omaisuuteni on menevä yleishyödylliselle Lastenklinikoiden Kummit ry. -järjestölle, joka saa omaisuuteni täyden omistusoikeuden.

Mahdolliset lakiosavaateet Lastenklinikoiden Kummit ry. voi maksaa rahassa.

Helsingissä

päivänä

kuuta 20

Liisa Liinanen Osoite: Varta vasten kutsuttuina, yhtä aikaa läsnäolevina ja esteettöminä todistamme, että sairaanhoitaja Liisa Liinanen on terveellä ja täydellä ymmärryksellä, vapaasta tahdostaan selittänyt yllä olevan sisältävän hänen viimeisen tahtonsa ja testamenttinsa.

❞

Kannustaisin ihmisiä suhtautumaan testamentin sisältöön avarakatseisemmin eli voisiko vaikkapa osan perinnöstä ohjata oman perheen lisäksi hyväntekeväisyyskohteeseen. Useille hyväntekeväisyysjärjestöille, kuten Kummeille, testamenttilahjoitus on myös perintöverosta vapaa. Näin avautuu mahdollisuus tukea kolmannen sektorin kautta ympäröivää yhteiskuntaa ja tulevia sukupolvia.

Todistamme myös, että Liisa Liinanen, jonka henkilöllisyyden olemme todenneet (tai henkilökohtaisesti tunnemme), on omakätisesti allekirjoittanut yllä olevan testamentin.

Helsingissä

päivänä

kuuta 20

Kalle Kallela, syntymäaika, ammatti Osoite:

Maija Maijanen, syntymäaika, ammatti Osoite:

Kaarina

Testamenttiopas • www.kummit.fi

51

KUMPPANI

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Suunnitteluapua viestin perille saamiseksi Kummien kumppani Republic on tukena viestinnällisissä asioissa.

K

UMMIEN UUSI KUMPPANI on kaupallisen vies-

tinnän ja markkinoinnin toimisto Republic.

Yritys tukee työllään Kummeja muun muassa ”viestinnän strategisessa suunnittelussa, sidosryhmäviestinnän työkalujen kehittämisessä sekä tärkeiden tapahtumien – kuten isojen konserttien – jalkautuksissa”.

– Kansankielellä sanottuna autamme Kummeja kehittämään viestintäänsä ja miettimään, miten viestinnän päivittäistä tekemistä ja viestien läpimenoa voisi tehostaa, sanoo Republicin toimitusjohtaja Hasse Eranka.

Kummien viestintä tavoittaa ison joukon ihmisiä, mutta ryhmät ovat hyvin erilaisia keskenään. Esimerkiksi medialla ja yrityspäättäjillä on erilaiset tarpeet.

Viestintää pitää siis miettiä aiempaa enemmän kohderyhmäkohtaisesti.

– Yhdessä pohdimme, millaisia työkaluja voimme luoda eri ryhmien viestintään. Lisäksi olemme Kummien suunnittelu- ja sparrausapuna.

Republic oli mukana muun muassa keväällä toteutetussa Kummit Live: Elastinen -konsertissa. Siinä se auttoi mediaviestinnän kanssa.

Hasse Eranka ja Republic auttavat Kummeja strategisessa viestinnässä.

(Kuva: Laura Koljonen)

Systemaattisuus ja säännöllisyys avaintekijöitä Kummit aloitti toimintansa vuonna 1993. Silloin hyväntekeväisyysjärjestöjä oli vain murto-osa niiden nykyiseen määrään verrattuna.

Oman viestin perille saaminen vaatii siis aiempaa enemmän työtä.

Kummit Live: Elastinen toteutettiin keväällä. (Kuva: Susanna Laurila)

52

www.kummit.fi • Kumppani

Hasse Eranka sanoo, että myös systemaattisuus ja viestinnän säännöllisyys ovat tärkeitä.

– Kummit on valtakunnallinen toimija, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa eri puolilla Suomea, ja se on tieto, jota mielestäni kannattaa alleviivata. Kummithan jakaa lahjoitusvaroja tietyn kaavan mukaan koko Suomeen, ja ihmisillä on tarve tukea paikallista lastensairaalaa. Alueellinen viestintä onkin yksi kehityskohde.

Republicissa ei kauaa mietitty lähtöä Kummien kumppaniksi.

– Meillä on 30 hengen yrityksessä paljon isiä ja äitejä, joten monella on omakohtaista kokemusta siitä, kun lapsi joutuu sairaalaan. Olemme ihailleet Kummien toimintaa jo pitkään ja koemme heidän tekemänsä työn tärkeäksi. Nyt oli hyvä hetki lähteä mukaan. ●

TÄMÄ ASKARRUTTAA TEKSTI LAURA KOLJONEN

Tällä palstalla lapset kysyvät terveydenhuollon ammattilaisilta.

Miksi ja mikä kipsin alla kutittaa?

K

Camilla, 10

IPSIN ALLA KUTITTAA varmasti eniten se, ettei

Miksi en voi koskaan parantua Crohnin taudista, vaikka toimin lääkärin ohjeiden mukaan?

C

Oliver, 9

ROHNIN TAUTI ON PYSYVÄ pitkäaikaissai-

raus, josta ei voi parantua. Lääkärit tai tutkijat eivät nimittäin tiedä, mistä se syntyy. Tiedämme, mikä sairaudelle altistaa – perimä ja jotkin ympäristötekijät – mutta emme varsinaista syytä. Hoidolla pyritään siihen, että Crohnin tautiin sairastuneella ei olisi oireita ja hän voisi elää kuten lapset, joilla sitä ei ole. Lääkehoidon tavoite on, että koulussa ja harrastuksissa voisi käydä normaaliin tapaan.

Crohnin tauti kuuluu kroonisiin tulehduksellisiin suolistosairauksiin. Sen hoito jakautuu alkuhoitoon ja pitkäaikaishoitoon. Hoito voidaan aloittaa ravintohoidolla tai kortisonilääkkeellä. Ravintohoidon aikana potilas ei syö normaalia ruokaa, vaan hän juo ravintoliuoksia useamman viikon ajan. Sen jälkeen aloitetaan lääkehoito.

Ruoalla on taudissa iso rooli, mutta vielä ei tiedetä mikä tai miten. Tämä tauti ei parane sillä, että ruoasta jättää pois maidon ja gluteenin. Ruoan vaikutuksen selvittäminen kroonisiin tulehduksellisiin suolistosairauksiin on tällä hetkellä varsinainen tutkimusmaailman kuuma peruna.

Crohnin tautiin sairastutaan yleensä teini-iässä tai sen kynnyksellä. Se huomataan vasta jonkin ajan kuluttua sairastumisesta, esimerkiksi siitä, ettei lapsi ole kasvanut. Teini-iän nopea kasvu ja hormonivaihtelut saattavat pahentaa sairautta tai se voi hiipua.

Vaikka tautia ei osata parantaa, siihen on olemassa paljon erilaisia hoitokeinoja. Tärkeä asia on myös tietoisuuden lisääminen tulehduksellisista suolistosairauksista. Ne eivät näy päällepäin. Siihen, että joku luokkakaveri ravaa vessassa, voi olla hyvä syy

kipsattua kohtaa pääse pesemään. Ihohan uusiutuu koko ajan, ja jos vanhaa ihoa ei pääse pesemään pois, se alkaa kutittaa. Toinen syy voi olla se, että kipsattu kohta kastuu ja kuivuessaan ihoa alkaa ärsyttää ja kutittaa.

Kutina on tietenkin inhottavaa siksi, että sitä on kipsin alta vaikea helpottaa. Ihoa ei kuitenkaan saa raapia esimerkiksi sukkapuikolla tai muulla terävällä.

Jos kutina äityy oikein pahaksi, potilaalle voidaan antaa ihoa rauhoittavaa allergialääkettä tai joissakin tapauksissa voidaan jopa vaihtaa kipsi.

Oikeaa kipsiä käytetään kipsin valmistuksessa nykyään enää harvoin. Nykyajan kipsit ovat kevyttä muovisekoitetta. Joskus kipsi voidaan tehdä myös puuseoksesta, joka taipuu muotoiltaessa. Kipsi on kovaa tai pehmeää riippuen siitä, mikä kohta kipsataan. Murtumiin laitetaan kova kipsi, vauvoille esimerkiksi jalkateriin pehmeämpi. Kipsin alle tulee sukka ja vanusta tehtyä pehmustetta. Vanun päälle tulee vielä nestettä eristävä kalvo, sillä kipsattu kohta ei saa kastua.

Käsissä kipsi pidetään yleensä neljä viikkoa, säärissä 4–6 viikkoa.

Kun kipsin ottaa pois, iho näyttää tosi erikoiselta.

Sitä me sitten aina ihmettelemme yhdessä potilaan kanssa. Sanon aina, että kaikki palautuu ennalleen, vaikka nyt se iho olisi hetken aikaa tosi hassunnäköinen.

Anne Salonen lastenkirurgi Tays

Pauliina Hiltunen lastenlääkäri, lasten gastroenterologi Tays

Tämä askarruttaa • www.kummit.fi

53

PÅ SVENSKA Svensk översättning: Larissa Krook Eeros gastroschisis behandlas med en biologisk hormonmedicin. (Foto: Matti Hannula)

Avskedet blev istället goda nyheter För drygt tre år sedan fick Roosa och Anton Simolin från Pemar sin tredje son. Eero föddes som liten prematur, men de egentliga utmaningarna i livet ligger i att han har korttarmssyndrom.

54

www.kummit.fi • På svenska

E

ERO FÖDDES 9 SEPTEMBER exakt två månader före beräknat datum.

– Prematuriteten var naturligtvis ett problem, men ett större bekymmer var att det redan under graviditeten i den första ultraljudsundersökningen kom fram att fostret hade gastroschisis, berättar mamma Roosa Simolin.

Gastroschisis är en utvecklingsstörning där det blivit en springa i bukväggen och fostrets inälvor skjuts fram ur bukhålan på högra sidan av naveln utan en skyddande säck.

– I livmodern hade Eero tunntarmen i praktiken helt och hållet utanför buken och i fostervattnet, förklarar pappa Anton Simolin.

Under graviditeten förhöll sig Roosa och Anton så lugnt till gastroschisisen som det i den situationen var möjligt.

– Det är klart att vi funderade mycket på det. Men gastroschisis är en strukturell defekt till vilken det vanligen inte hör någon utvecklingsstörning, påpekar Roosa.

– Vi har alltid redan på förhand sagt att ett friskt barn inte är en självklarhet, säger Anton.

Farlig situation Det finns många olika typer av gastroschisis. Allvarlighetsgraden beror främst på hur stor del av tarmen som är utanför buken. Redan i mitten av graviditeten träffade Roosa och Anton en kirurg på Åbo universitetscentralsjukhus. Kirurgen förklarade konkret och i detalj hur korrigeringsoperationen som görs genast efter att barnet fötts går till.

– Allt var väl planerat, men det går ju inte alltid som man har tänkt, konstaterar Roosa.

– Situationen i livmodern var mycket värre än vad som syntes med ultraljudet. Den var ohållbar för fostret.

Som en följd började förlossningen redan i graviditetsvecka 31.

– Då fostrets tarm utsattes för tryck sprack den och innehållet rann ut i fostervattnet. Då bakteriestammen ökade reagerade Roosas kropp med bortstötning, förklarar Anton.

– Eftersom man inte visste hur dålig situationen var försökte man stoppa förlossningen med läkemedel. Till all lycka var pojken beslutsam. Om förlossningen hade flyttats ens en dag framåt hade han sannolikt dött. Situationen var farlig också för mig. Det kunde ha gått dåligt för oss båda två, säger Roosa.

Ringa hopp Cirka fyra timmar efter förlossningen opererades den del av tunntarmen som var i nekros, vilket i praktiken var hela tunntarmen. Både tunn- och tjocktarmen pluggades igen och magen syddes fast.

– Man gjorde inte ens stomi åt bebisen eftersom situationen var så kritisk. Just då vidtogs endast de allra nödvändigaste åtgärderna. Vi blev informerade att det inte fanns mycket hopp att bebisen skulle klara sig. Det är förstås så att om en människa knappt har någon tunntarm alls så är det inte säkert att kroppen i övrigt kan fungera överhuvudtaget, säger Roosa.

– Vi uppmanades att förbereda oss på det värsta och på att hålla nöddop. Således började vi ställa in oss på att vi snart inte har en tredje son. Vi får vara med honom endast en stund och sedan tar vi avsked.

”Det var svårt att tro på så goda nyheter. Vi var tvungna att fråga läkarna att ni skojar väl inte med oss.”

Helomvändning När Eero var några dagar gammal kallades Roosa och Anton till ett möte med läkarna.

– Vi trodde att vi gick till ett möte där vi skulle diskutera hur Eeros liv kommer att sluta. Men läkarna sade istället att de hade ny information: det går att vårda sådana här barn trots allt och de kan leva ett människovärdigt liv. Det är en utmaning, men det är möjligt.

– Nu fick vi vända om hjärnan och hjärtat 360 grader, beskriver Roosa hur hon kände det.

– Det var svårt att tro på så goda nyheter. Vi var tvungna att fråga läkarna att ni skojar väl inte med oss, skrattar hon.

– Prematuravdelningens läkare svarade att hen inte har för vana att ljuga.

Bästa julklappen 22 december 2018 opererades Eero på Helsingfors Nya Barnsjukhus. Man gjorde stomier åt honom och samtidigt öppnades buken för första gången sedan hans födelsedag.

– Tunntarmen hade vuxit något. Det lär hända ofta, i synnerhet hos prematurer. Kroppen vet att processen är på hälft och försöker korrigera bristerna, förklarar Roosa.

Eero fick en utgående stomi från tunntarmen och en ingående stomi till tjocktarmen.

– Vi firade julen på Nya Barnsjukhuset och i Ronald McDonald-huset, och vårt mellersta barn, 6-åriga Eino, tyckte att den bästa julklappen var att Eero bajsade för första gången, skrattar Roosa.

Fin bebissommar Sommaren 2019 var Eeros situation så bra att stomierna avlägsnades och det räckte att vätsketillförseln började ske endast nattetid.

Ursprungligen sågs Eero som ett barn som i något skede kommer att behöva en tarmtransplantation.

Men nu följer man en plan som bygger på att Eeros egna tarmar växer och att de i viss mån kan åtgärdas till att bli bättre.

Det har varit till stor hjälp att Eero förra våren började få en biologisk hormonmedicin, Revestive, som är ny i Finland.

Eero har varit försökskanin i forskningen kring användningen av medicinen.

– Vi ger honom en daglig injektion. Medicinen ökar tarmluddet, dvs. upptagningsytan. Eeros tunntarm kommer aldrig att växa till normal längd, men med medicinen blir den korta tarmen så effektiv som möjligt. Medicinen har redan hjälpt avsevärt och inger ökat hopp inför framtiden. I vilket fall som helst är vi säkra på att Eero i framtiden kommer att kunna leva ett självständigt liv. ●

På svenska • www.kummit.fi

55

PÅ SVENSKA

Johanna Lempainen forskar i typ 1-diabetes Forskningsarbetet är långsamt och dyrt, men det är det enda sättet att förbättra vårdresultaten och -metoderna.

Diabetesforskaren berättar vilka resultat som uppnåtts genom forskningsarbetet inom branschen.

V

ID TYP 1-DIABETES förstörs de betaceller som

producerar insulin i bukspottskörteln, och således kräver sjukdomen daglig behandling för resten av livet. Forskare i olika länder försöker ta reda på hur typ 1-diabetes uppstår och hur man kunde förebygga sjukdomen.

Förekomsten av typ 1-diabetes har ökat och den största förekomsten i relation till befolkningsgrunden finns i Finland. Varför? Det vet vi inte ännu. Det är

Johanna Lempainen undersöker typ 1-diabetes. Processen som leder till att sjukdomen utlöses startar månader eller år innan diabetessymptomen dyker upp.

(Foto: Milla Valta)

någonting i vår livsmiljö som har förändrats. Det vi vet är att benägenheten att insjukna i typ 1-diabetes är ärftlig – dvs. att vi kan identifiera en ökad risk att insjukna förorsakad av arvsanlagen. Å andra sidan insjuknar också en liten del av sådana personer som inte har de vanligaste risktyperna i arvsanlagen i typ 1-diabetes.

Det är beaktansvärt att andelen dessa så kallade lågriskbarn av alla insjuknade har ökat under de senaste åren. Det är alltså uppenbart att det utöver arvsanlagen finns en mängd andra faktorer – faktorer som sannolikt finns i vår livsmiljö – som påverkar att sjukdomen uppstår. Med hjälp av forskningen försöker vi ta reda på vilka miljöfaktorer som inverkar på insjuknandet.”

Målet är att skjuta upp insjuknandet ”Ju mer man har undersökt uppkomstmekanismerna för typ 1-diabetes, desto mer komplicerad verkar sjukdomsmekanismen. Den process som leder till att sjukdomen bryter ut startar flera månader eller år innan diabetessymptomen dyker upp.

Ett av målen inom diabetesforskningen är att kunna identifiera de barn som har en ökad risk att utveckla diabetesrelaterad autoimmunitet och att förhindra att sjukdomsprocessen sätter igång. Ett annat mål är att identifiera de barn hos vilka sjukdomsprocessen redan har börjat och att stoppa den processen och skjuta upp insjuknandet.”

Forskningsmetoderna har gått framåt ”Nuförtiden kan man bättre identifiera de barn som har en ökad genetisk risk att insjukna i typ1-diabetes.

Forskarna tror att vissa av de miljöfaktorer som hänför sig till sjukdomsprocessen har betydelse endast för en del av dem som undersöks. Det är alltså möjligt att arvsanlagen påverkar vilka miljöfaktorer som har betydelse för ett enskilt barn. Det behövs breda kombinationsanalyser av miljöfaktorer och arvsanlag för att man bättre ska kunna identifiera deras samverkan och de exponeringar som sker medan sjukdomen utvecklas fram tills att den bryter ut.

Vi forskare börjar så småningom kunna hitta en koppling mellan den genetiska risken, ovan nämnda sjukdomsutveckling och hur immunförsvaret mognar.

Jag har gjort forskningsarbete i 20 års tid. Nuförtiden är forskningsmetoderna på en helt annan nivå än då jag började med forskningsarbete. Förutom att laboratorietekniken har utvecklats har förekomsten av omfattande uppföljningsmaterial samt utvecklingen inom datatekniken förändrat forskningen – de skapar en möjlighet för oss att hitta en lösning på sjukdomen.” ●

Johanna Lempainen är diabetesforskare, specialist inom pediatrik, och docent.

56

www.kummit.fi • På svenska

PÅ SVENSKA

I den här kolumnen ställer barn frågor till proffs inom sjukvården.

Varför kan jag aldrig bli frisk från Chrons sjukdom fastän jag gör som läkarna säger?

Oliver, 9

C

ROHNS SJUKDOM är en bestående långtids-

sjukdom som man inte kan bli frisk ifrån.

Läkarna och forskarna vet nämligen inte vad som förorsakar sjukdomen. Vi vet vad som gör en benägen att insjukna – arvsanlag och miljöfaktorer – men vi vet inte den egentliga orsaken. Med vården strävar vi efter att den som insjuknat i Crohns sjukdom inte skall ha några symptom och att hen ska kunna leva som de barn som inte har sjukdomen.

Målet med den medicinala vården är att man ska kunna gå i skola och till hobbyer i vanlig ordning.

Crohns sjukdom är en kronisk inflammatorisk tarmsjukdom. Vården delas in i begynnande vård och långtidsvård. Vården kan inledas med näringsvård eller kortisonmediciner. Under näringsvården äter inte patienten normal mat utan dricker näringslösningar under flera veckor. Därefter inleds medicinvården.

Kosten spelar en stor roll i sjukdomen, men man vet inte ännu vad och hur. Den här sjukdomen botas inte med att man lämnar bort mjölk och gluten från

maten. Den egentliga heta potatisen inom forskningsvärlden just nu är att utreda kostens inverkan på kroniska inflammatoriska tarmsjukdomar.

Man insjuknar vanligen i Crohns sjukdom i tonåren eller på tröskeln till tonåren. Sjukdomen märks först ett tag efter insjuknandet, till exempel i och med att barnet inte har vuxit. Tonårstidens snabba tillväxt och hormonförändringar kan förvärra sjukdomen eller så kan den avta. Även om det inte går att bota sjukdomen finns det många olika vårdmetoder. Det är också viktigt att öka vetskapen om inflammatoriska tarmsjukdomar. De syns inte utanpå. Det kan finnas en bra orsak till att klasskompisen ideligen springer på toaletten.

Pauliina Hiltunen barnläkare, barngastroenterolog Tays

Varför kliar det och vad är det som kliar under ett gips?

D

Camilla, 10

ET SOM SÄKERT kliar allra mest under ett

gips är att man inte kommer åt att tvätta under det. Huden förnyas ju hela tiden, och om man inte kommer åt att tvätta bort den gamla huden börjar den klia. En annan orsak kan vara att det gipsade området blir vått och när det torkar blir huden irriterad och börjar klia.

Klådan är förstås obehaglig i och med att man inte kommer åt att lätta klådan under gipset. Man får ändå inte skrapa huden till exempel med strumpstickor eller något annat vasst. Om klådan blir riktigt jobbig kan man ge lugnande allergimedicin åt patienten, och i vissa fall kan man till och med byta ut gipset.

Det används sällan äkta gips nuförtiden. Dagens gips är en lätt plastblandning. Ibland kan gipset också göras av en träblandning som böjs när man formar den. Gipset är hårt eller mjukt beroende på vad man gipsar. På frakturer lägger man ett hårt gips medan bebisars fotblad gipsas med ett mjukare gips. Under gipset läggs en socka och vaddering. Utanpå vadden sätts ännu en vätsketät hinna eftersom det gipsade området inte får bli vått.

Armgips skall vanligen bäras fyra veckor, ben gipsas för 4-6 veckor.

När gipset avlägsnas ser huden jättespeciell ut.

Det förundrar vi oss alltid över tillsammans med patienten. Jag säger alltid att allt blir som förut fastän huden nu en kort tid ser jättekonstig ut.

Anne Salonen barnkirurg Tays På svenska • www.kummit.fi

57

TAPAHTUMAOPAS

Kummien tapahtumia vuonna 2021 Lastenklinikoiden Kummeilla on vuonna 2021 ohjelmassaan muun muassa seuraavia tapahtumia:

Kummit KUMMIT-LEHTI: Päätoimittaja

Anu Rapeli Puh. 040 149 0032 anu@kummit.fi

Toimitus

Laura Koljonen Puh. 050 568 0790

Ulkoasu

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Postiosoite

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Lämmittäjänkatu 4a, 00880 Helsinki

Tilaukset, peruutukset, ilmoitukset ja osoitteenmuutokset

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Lämmittäjänkatu 4a, 00880 Helsinki Puh. (09) 886 75 200 tilaajapalvelu@kummit-lehti.fi ilmoitukset@kummit-lehti.fi

Kustantaja

Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos

10 000 kpl

Paperi

sisus NovaPress Gloss 80 g/m2, kansi LumiArt 150 g/m2

Syyskuu 2021 Kummit Live: Elämä Lapselle

Marras / joulukuu 2021 Kummit Live: JouluMielelle Kummien perinteinen joulukonsertti lähetetään tuttuun tapaan loppuvuodesta. Konsertti esitetään joulukeräyksineen MTV3:lla. Päivämäärä tarkentuu myöhemmin.

Näiden tapahtumien lisäksi Kummien vuoden 2021 ohjelmasta enemmän vuoden ensimmäisessä, maaliskuussa ilmestyvässä Kummit-lehden numerossa ja tietysti jo aiemmin osoitteessa Kummit.fi.

Painopaikka R PÄ

R

I

M

ISTÖME

KK

Seuraa myös Kummien sometilejä Instagramissa ja Facebookissa. Saat ajankohtaista tietoa ja pääset seuraamaan kummivaikuttajien tempauksia ja piristystä pikkupotilaille ympäri Suomen.

YM

Suomen tunnetuimpiin hyväntekeväisyystapahtumiin lukeutuva, lapsipotilaiden tueksi järjestettävä Elämä Lapselle -konsertti on syksyllä. Päivämäärä tarkentuu myöhemmin.

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet 4041-0619

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:

MERKKIPÄIVÄT TULOSSA KEVÄTKAUDELLA Perusta juhlapäivän kunniaksi oma keräys digilippaalla. Keräykseen osallistuneet lahjoittavat Kummien kautta lapsille ja nuorille parasta mahdollista hoitoa Suomessa.

Perusta keräys osoitteessa

Lastenklinikoiden Kummit ry Vattuniemenranta 2, 00210 Helsinki Puh. (09) 6824 520, kummit@kummit.fi Toiminnanjohtaja Anu Rapeli Puh. 040 149 0032 anu@kummit.fi Viestintä- ja markkinointipäällikkö

Matti Valli Puh. 050 356 3336 matti@kummit.fi

Kumppanuuspäällikkö

Susanna Laurila Puh. 040 179 7914 susanna@kummit.fi

Projektipäällikkö, alueet

Jaana Roos Puh. 050 563 4463 jaana@kummit.fi

Verkostokoordinaattori

Kaisa Latva-Rasku Puh. 040 582 4759 kaisa@kummit.fi

oma.kummit.fi

Myös yritykset ja yhteisöt voivat mennä #kummitilaan

Lue lisää kummitila.fi

58

www.kummit.fi • Tapahtumaopas

Kummit verkossa www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi Lahjoitustili

Nordea FI29 1470 3000 2040 01

Rahankeräyslupa

Poliisihallitus, Arpajaishallinto POL-2015-9097 – 29.10.2015 voimassa 1.1.2016-31.12.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Ålands landskapsregering, Datum: 2020-01-20, Dnr ÅLR 2020/231

a t s i ll a h Rauulua 2020 Jo TOIVOTTAA LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY

TULEVAISUUDEN TEKIJÄ Sanotaan, että edelläkävijät ovat eri maailmasta.

Jos joku olisi 60-luvulla julistanut, että autoja ladattaisiin pistorasioista, ajatusta olisi pidetty mahdottomana.

Me emme naura hulluillekaan ideoille.

Jo 60 vuoden ajan perheyritys Laakkonen on toiminut autokaupan ytimessä. Olemme suomalaisten kanssa kulkeneet yhdessä läpi autoilun aikamatkan, läpi vuosien ja vuosikymmenten.

Tulevaisuuden autokauppaa mullistavat asiakkaiden kasvavat odotukset ja digitalisaatio.

Lisäksi, autoilun ympäristövaikutukset mietityttävät joka neljättä suomalaista. Niin meitäkin.

Me Laakkosella ymmärrämme muutoksen tarpeen – kehitämme uusia ratkaisuja, jotta palvelumme edistäisivät paremmin ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Olemme edelläkävijä, jotta voimme yhdessä ajaa kohti parempaa tulevaisuutta.

Kiitos kaikille asiakkaille, päämiehille, yhteistyökumppaneille ja henkilökunnalle!

Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä

Kerava Kouvola Kuopio Lahti

Lappeenranta Lieksa Porvoo Tampere

Turku Vantaa Varkaus