FRANK MARTELA

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Hyvää elämää tutkineen fi losofi n Frank Martelan mukaan hyvän tekeminen ja ihmisten auttaminen on yksi ihmisen psykologisista perustarpeista. Muita auttamalla ihminen tekee hyvää myös itselleen.

TUNNE ON VARMASTI MONELLE TUTTU: kun auttaa muita, itsellekin tulee hyvä olo.

Eikä kyse ole vain tunteesta – asiasta löytyy myös mustaa valkoisella. – Hyvän tekemisen vaikutuksista on paljon tutkimustietoa. Muille hyvää tekevät ihmiset elävät pidempään – hyvän tekemisellä on vaikutusta jopa verenpaineeseen, sanoo Frank Martela.

Martela on fi losofi , joka tutkii hyvää elämää. Hän on julkaissut aiheesta useita tietokirjoja, kuten Draivi: voiko sisäistä motivaatiota johtaa? (2015), Valonöörit: Sisäisen motivaation käsikirja (2015) ja viimeisimpänä Elämän tarkoitus: suuntana merkityksellinen elämä (2020).

Martela sanoo, että vaikka hyvä elämä on jokaisella vähän erinäköinen, teemat ovat aika lailla universaalit.

Listaan kuuluu olennaisena osana läheiset ihmissuhteet. – Ihminen on ennen kaikkea sosiaalinen eläin. Yksilöitä taas olemme siinä suhteessa, että meille on tärkeää päästä hyödyntämään omaa potentiaaliamme ja oppia tunnistamaan omat innostuksen kohteemme.

Martela lisää, että sitä ennen on toki tärkeää, että perusturvallisuutemme on vakaalla pohjalla. – On vaikea elää hyvää elämää, jos ei ole ruokaa tai kattoa pään päällä. Mutta kun nämä tarpeet on tyydytetty, hyvän elämän peruspilareiksi nousevat ihmisen psykologiset perustarpeet: vapaaehtoisuus, kyvykkyys ja läheisyys.

Näiden rinnalle Martela nostaa toisten auttamisen ja hyväntekeväisyyden. Arkista auttamista ja lahjoituksia Aalto-yliopistossa tutkijatohtorina työskentelevän Martelan omat tieteelliset tutkimukset liittyvät nimenomaan hyvän tekemiseen ja hyväntekeväisyyteen.

– Hyvän tekeminen voi olla arkista auttamista, kuten puolison, ystävien, omien lasten tai naapurin auttamista, tai sitten se voi olla rahan tai ajan lahjoittamista. Ei siis ole olemassa yhtä hyvän tekemisen muotoa, eikä se välttämättä ole maailman muuttamista. Kaikki hyvän tekeminen on hyödyllistä – myös tekijälle itselleen.

Martelan mukaan ihminen voi paremmin, kun meillä on tärkeä rooli yhteisössä ja voimme tuottaa ympärillemme jotakin hyvää.

Kiinnostus hyvään elämään ja hyvän tekemiseen syntyi, kun Martela aloitti fi losofi an opintonsa Helsingin yliopistossa. – Olen aina pyrkinyt ymmärtämään ihmisyyden perimmäistä olemusta, ja se on syy, miksi lähdin opiskelemaan fi losofi aa. Kaikki tuntuu jotenkin koko ajan enemmän liittyvän siihen, mitä on hyvä elämä.

Yhtenä Martelan tutkimuskohteista on motivaatio.

Motivaatio voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen. Karkeasti määriteltynä sisäinen motivaatio tarkoittaa sitä, että ihminen tekee jotakin siksi, koska sen tekeminen tuntuu itsessään innostavalta tai arvokkaalta. Ulkopuolisen silmin tämä tekeminen voi vaikuttaa siltä, ettei siitä ole juurikaan mitään hyötyä. Ulkoiseksi motivaatioksi lasketaan esimerkiksi rahallinen palkkio, maineen kohotus tai toisten hyväksyntä. Tutkimusten mukaan sisäinen motivaatio on vahvempi ajuri ihmisen käyttäytymisessä kuin ulkoinen motivaatio.

Hyväntekeväisyydestä ja rahan lahjoittamisesta puhuttaessa pohdinta ulkoisesta ja sisäisestä motivaatiosta ei tunnu olennaiselta; jos ihminen lahjoittaa hyväntekeväisyyteen summan X, motiivilla – oli se sitten aito auttamisen halu tai yhteisön paine – tuskin on merkitystä. Lopputuloksena lahjoituspottiin kilahtaa tietynsuuruinen summa, joka menee apua tarvitseville.

Löytyy paljon tutkimustietoa siitä, että kun autetaan muita ja tehdään hyvää muille, se vaikuttaa myös omaan hyvinvointiin, sanoo Frank Martela. (Kuva: Johannes Terhemaa)

– Sen sijaan siitä on tutkimustuloksia, että kasvokkain tapahtuvassa auttamistilanteessa autettava kyllä huomaa, jos auttaja auttaa vain siksi, että näin tässä tilanteessa kuuluu tehdä tai muut paheksuvat, Martela sanoo. – Aidon auttamisen halun siis kokee eri tavalla, hän lisää. Motivaation kannalta myös konkreettiset tulokset ja niistä kertominen ovat tärkeitä, kun ihminen osallistuu hyväntekeväisyyteen. Hyvän tekeminen motivoi itsessään, mutta motivaatiota lisää se, että tekemisestä näkee konkreettisia tuloksia. Esimerkiksi moni Kummeille lahjoittava sanoo olevansa vielä vahvemmin mukana, kun on nähnyt tai kuullut, mitä kaikkea rahalla on saatu aikaan. – Siitä on tutkimustuloksia, että kun lahjoittaa hyväntekeväisyyteen ja saa vaikkapa valokuvan siitä, mihin raha on mennyt, se vahvistaa lahjoittamismotivaatiota. Mutta sama mekaniikka toimii, jos vaikka auttaa kaveriaan ja näkee, että tämän elämä helpottuu.

Vahva halu auttaa kuuluu tahansa yliopiston tai sairaalan käyyhteiskuntaamme tävillä, seinät ovat täynnä erikokoiLähtökohtaisesti auttaminen ja tois- sia plakaatteja. Niissä lukee, ketkä ten tuskan lievittäminen on meissä kaikki ovat osallistuneet kustannuksisäänrakennettuna. siin. – Kun näemme kärsimystä, haluamme lievittää toisen tuskaa. Voimattomuus on turha tunne

Auttamiseen liittyy myös alita- Hyvän tekeminen ja hyväntekejuinen oletus vastavuoroisuudesta: väisyys saattavat aiheuttaa myös autan toisia ja he auttavat minua, negatiivisia tunteita, kuten voimatkun olen avun tarpeessa. tomuuden tunnetta. Autettavia on

Mutta onko omalla taustalla tai niin paljon, ja kohennettavia asioita kokemuksilla mitään merkitystä? pilvin pimein. Tällaisen tunteen jyl– Yleensä ihminen herkistyy hel- lätessä oma lahjoitussumma tai pommin auttamaan, jos on itse ollut annettu aika saattaa tuntua riittäavun kohteena. Tai vastaavasti jos mättömältä. Joskus jo sen valitseon itse voimissaan ja omat asiat ovat “Hyvän tekeminen on minen, mille taholle haluaa rahaa hyvin, on ihan eri tavalla voimia aut- inhimillinen perustarve. tai aikaa lahjoittaa, tuntuu mahdottaa muita, kuin silloin, jos omassa Me voimme hyvin, kun tomalta. elämässä on meneillään vaikeat ajat. tunnemme, että oma – Maailmassa on paljon ongel-

Martela sanoo, että on kuitenkin toimintamme auttaa mia, eikä yksilötasolla ratkaista epätärkeää pitää yhteiskunnallisesti muita ihmisiä. - - Ja kohtia ilmastonmuutoksesta tervehuolta siitä, että erilaiset ja eri elä- psykologisen tutkimuksen ydenhuollon ongelmiin. Silti sanoimäntilanteissa olevat ihmiset voisi- pohjalta vaikuttaa siltä, sin, että voimattomuus on turha vat tutustua ja kohdata toisensa. että ihmisellä on tarve tunne, Martela sanoo. – Se lisää ymmärrystä siitä, ettei tuntea, että hänen – Kun turhautuminen yllättää, esimerkiksi sairastuminen tai köy- teoillaan on myönteinen kannattaa vaihtaa näkökulmaa: hyys ole ihmisen oma syy. Jos ei ole vaikutus maailmassa. vaikka kaikkea ei voi ratkaista, jokaiitse kokenut ahdinkoa eikä sellai- Meillä on halu auttaa toisia sella teolla on vaikutusta. Jos on autsesta ole kokemusta lähipiirissä- ihmisiä. Ja hyvien tekojen tanut yhtä ihmistä, on auttanut yhtä kään, sitä helpompi on ohittaa mui- tekeminen saa meidät ihmistä. Silloin sen ihmisen elämä den avun tarve. voimaan paremmin.” on paremmin.

Toisten auttaminen ja hyväntekeväisyys on Martelan mukaan Lähde: Frank Martela, Filosofi lahjoittaa aikaa ja rahaa useissa yhteiskunnissa sosiaalinen Valonöörit (2015) Filosofi n oma onnellisuus on kiinni normi, mutta se ilmenee eri tavoin. tavallisista ja aika tyypillisistä asioista.

Kun puhutaan hyväntekeväisyy- – Perhe ja sieltä saatava merdestä, moni ihailee Yhdysvaltoja tai Iso-Britanniaa. kityksellisyys on minulle tärkeää. Minulla on kolme Niissä tehdään paljon hyväntekeväisyyttä, ja se on pientä lasta, ja heidän kanssaan viettämäni aika lisää olennainen osa etenkin vauraiden ihmisten elämää. onnellisuuttani. Hyvinvointiani lisää merkittävästi

Martela huomauttaa, ettei Pohjoismaissa olla myös tunne siitä, että työpanoksellani voin avata tieyhtään sen laiskempia hyväntekijöitä. teen maailmaa suuremmalle yleisölle ja palvella siten – Helposti ajatellaan, että kun valtio auttaa, ihmi- muuta yhteiskuntaa. set eivät niinkään auta toisiaan. Mutta enemmänkin Hyväntekeväisyyttä Martela harjoittaa järjestöjen se menee niin, että jos valtion rooli on vahva autta- kuukausilahjoittajana sekä pitämällä luentoja pro misessa, auttaminen on vahvaa myös yksilöiden bonona tahoille, joiden toimintaa hän haluaa tukea. tasolla. Tiedon perusteella vaikuttaa jopa siltä, että – Käyn myös keskustelemassa tutkimusteemoista Pohjoismaissa hyväntekeväisyyttä on poikkeukselli- ja hyvinvointiin liittyvistä teemoista poliitikkojen sen paljon. Esimerkiksi Suomessa elää vahvasti halu kanssa. Silloin he voivat mielestäni palvella paremauttaa toisia, ja veronmaksu on kannatettua. min tätä yhteiskuntaa ja kansalaisia.

Martelan mukaan monissa maissa hyväntekeväi- Filosofi n onnellisuus ja hyvän tekeminen vaikutsyydestä kuitenkin rummutetaan enemmän kuin taa rakentuvan samalla tavalla: pienistä puroista. Pohjoismaissa. – Niistä rakentuu iso kokonaisuus, ja samalla löy– Esimerkiksi jos Yhdysvalloissa kävelee minkä tyy myös elämän mielekkyys. ●

FRANK MARTELA on fi losofi ja Aalto-yliopiston tutkijatohtori. Hän on kirjoittanut useita tietokirjoja aiheista hyvä elämä, ihmisyys ja elämän merkityksellisyys. Martela kertoi hyväntekeväisyydestä myös 11.12. järjestetyssä Kummit Live: JouluMielelle -konsertissa.