MIELEN TILA

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Apua ahdistuneisuushäiriöisille lapsille ja nuorille

Kummien Mielen tila -kampanja kohdistaa huomion lasten ja nuorten mielenterveyden haasteisiin. Kampanjan tuotto lahjoitetaan ahdistuneisuushäiriöiden hoito-ohjelman, Cool Kidsin, valtakunnalliseen levittämiseen sekä muiden näyttöön perustuviin hoito-ohjelmien tukeen.

MIELEN TILA -KAMPANJASSA on tuttujen kummivaikuttajien lisäksi mukana Suomen eturivin taiteilijoita. Kymmenen taiteilijaa sai lapselta tai nuorelta omakohtaisen kuvauksen siitä, miltä ahdistus tuntuu. Tämän jälkeen taiteilijat ryhtyivät hommiin.

Teokset myydään avoimessa huutokaupassa tämän vuoden loppuun mennessä, ja tuotto ohjataan lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon.

Tutustu teoksiin ja tarinoihin niiden takana osoitteessa https://kummit.fi /mielentila

Teoksen koko: A3

TEOSKUVAT: OLLI HÄKKINEN TYTTÖ, 17 VUOTTA: ”Ahdistus on yksi kamalimmista tunteista, mitä tiedän. Silti se on mulle ihan arkipäiväistä. Saatan olla kaupungilla ystävien kanssa pitämässä hauskaa ja yhtäkkiä se iskee päälle ihan kulman takaa. Joskus se taas on pitkäkestoisempaa. Ahdistaa monta viikkoa putkeen, silloin siihen tietyllä tavalla turtuu.

Aluksi on vähän vaikea hengittää, rintaa puristaa ja tuntuu, että sen sisällä olisi kuhiseva ampiaispesä. Haluisin vaan työntää käden rinnan läpi ja ottaa sen pois, mutta enhän mä siihen pysty. Sitten iskee levottomuus. Jalka vispaa kuin kanilla ja on vaikeaa pysyä paikoillaan. Haluaisi paeta… Mitä? En itekkään tiedä. Kohta pää on täynnä kaikkia ajatuksia, jotka vilahtelee hirveän nopeasti ja törmäilee toisiinsa. Ampiaiset ovat levinneet rinnasta pään sisälle ja lentelee siellä vihaisina, muodostaen kauhukuvia ja valheita. - - Ahdistuneisuushäiriö tekee elämästä epävarmaa. Vähän kuin menisi aina katsomaan samaa teatterinäytöstä jossa juoni on aina sama, mutta näyttelijät ja tulkintatavat muuttuu joka kerta.”

Laura Laine on Helsingissä asuva taiteilija ja kuvittaja, joka työskentelee sekä piirtäen että lasin parissa. Hänen kuvituksensa tunnetaan erityisesti surrealistisista naishahmoistaan. Hän on tehnyt töitä nimekkäille kansainvälisille lehdille ja yrityksille kuten Givenchy, Vogue ja Harvey Nichols.

Teoksen koko: 50cm x 70cm

Teoksen koko: 50cm x 70cm POIKA, 11 VUOTTA: ”Mua on kiusattu eskarista asti. Se ei ole suoraa kiusausta tai en tiedä musta kuiskitaan asioita tai huudellaan suoraan.”

Ossi Pirkonen on helsinkiläinen kuvittaja ja taiteilija. Pirkosen kuvituksissa seikkailevat iloiset, sympaattiset hahmot. Hänen taideprojekteissaan hahmot saattavat olla sielukkaampia, elämää nähneitä, jopa surullisia. Silti hyvä voittaa aina.

KUVA: DIANA LUGANSKI

”Teokseni on lyijykynäpiirustus, joka perustuu nuorelta pojalta saamaani muutaman lauseen viestiin. Viestissä hän kertoi, mitä on joutunut kokemaan vuosien ajan. Kiusaaminen on jäänyt päähän pyörimään.

Työ oli helppo aloittaa, mutta teksti oli rankka lukea. Olen aiemminkin tehnyt töitä koulukiusaamisaiheen parissa. Berliinissa tein kolmen kuukauden residenssijakson aikana yhteistyötä paikallisen koululuokan kanssa, ja loimme lasten kanssa kiusaamisen vastaisia robotteja.

Toivon, että kampanja saisi ihmiset ajattelemaan asioita eri kantilta ja olemaan läsnä, kun aihe tulee vastaan. Silloin siihen voi puuttua ja sitä voi ennaltaehkäistä. Näiden asioiden kohdalla pitää olla mieluummin aktiivinen kuin passiivinen. Minulla on myös omia lapsuudenaikaisia koulukiusaamiskokemuksia ja siksi minua kiinnostaa olla hyvien puolella.”

TYTTÖ, 9 VUOTTA: ”Minua on kiusattu eskarista lähtien. Kukaan ei edes katso minua. Tuntuu, että minua ei ole. Illalla haluan vain mennä nukkumaan. Joskus uni ei tule kun pelottaa millainen seuraava päivä on.”

Sami Viljanto on helsinkiläinen kuvittaja ja kuvataiteilija – sekä entinen lapsi. Lapsuudessaan hän haaveili elämästä Ihmemies MacGyverina. Sittemmin klemmarit ja linkkuveitsi ovat vaihtuneet digitaalisiin piirustus- ja maalausvälineisiin. Eteen tulevat visuaaliset ongelmat hän pyrkii kohtaamaan idolinsa lailla: rauhanomaisesti.

Löydät lisää teoksia sivuilta 22–25

TYTTÖ, 16 VUOTTA: ”Onko susta ikinä tuntunut siltä, että seinät kaatuisivat päälle, ettet saisi henkeä tai että pakoilisit jotain mitä et näe tai tunne nimeltä tai edes tiedä, mikä se on?

Sä oot huoneessa, jossa ei oo ovea tai ikkunoita. Joskus huoneessa saattaa olla peili, josta takaisin katsoo jokin tuntematon olento, jokin hirviö.

Koska musta on. Syvä tunne, joka saattaa iskeä silloin, kun oon yksin tai kavereiden kanssa viettämässä aikaa. Iloitsemassa. Ei sitä kiinnosta. Se tulee ja menee silloin kun itse haluaa. Se tykkää satuttaa, saada mut tuntemaan, että tahtoisin olla kuka tahansa muu. Usein musta tuntuu, että olisin yksin, niin kuin mä oonkin. Ei kukaan oikeesti tiedä mitä toisen päässä liikkuu ja nykyään vain muutamaa ihmistä edes kiinnostaa.

Oon pallo jalassa kiinni mustassa varjossa, ja tää varjo kertoo mulle, ettei musta oo mihinkään, enkä ansaitse ketään. Sillä varjolla on terävät kynnet, joilla se tökkii mua, jos oon liian iloinen. Se on sen tapa toimia. Se tuli mun elämään, kun olin kahdeksannella luokalla ja tähän mennessä yks ihminen sai sen hetkeksi pois, mutta sekin jätti mut yksin juuri, kun sitä eniten tarvitsin.

Välillä oon kattonu peiliin ja nähny tytön, jonka kasvot on punaset vähän niinku tomaatti, ja silmät melkein turvonneet umpeen ihan vaan itkemisestä. Tiedän. Tää on elämää vaan, ei tää hirveen hyvää sellasta aina oo.”

KUVA: MINNA BARBUNAKIS Jirka Väätäinen on graafi seksi suunnittelijaksi valmistunut luova tekijä. Hän työskentelee markkinoinnin, designin ja taiteen parissa, muun muassa graafi kon, kuvittajan ja AD:n rooleissa. Sen lisäksi hän tekee taideprojekteja.

”Lapsen kuvailu vahvisti ajatustani siitä, miten kammottavalta ahdistus voi tuntua. Kuvatut fi ilikset sekoittuivat nopeasti omakohtaisiin kokemuksiin, mikä vei ajatusta pidemmälle silkasta kauhusta ja Jirka Väätäinen esiintyi myös

Mielen tila -kampanjavideossa. Video kuvattiin lokakuussa Espoon Opinmäen koulussa. Video on katsottavissa kummien verkkosivuilla: www.kummit.fi /mielentila

Teoksen koko: 50cm x 70cm

pelosta – ja rinnasti kokemuksen mielessäni kauhuelokuvien painostavaan tunnelmaan. Halusin ilmentää lapsen kokeman kauhun tavalla, jonka myös aikuinen katsoja voisi toteutukseni kautta vaistota, ja siten samaistua tai kuvitella ahdistuneen kauhukokemuksen. Lopputulema on elokuvajulistemainen teos.

Lapsen kuvaus tuntui kammottavalta, aidolta ja realistiselta. Ahdistuskuvauksen riipaisevin kohta oli se, jossa kirjoittaja pelkää, milloin ahdistus tulee ja iskee kyntensä kiinni. Hän elää ahdistuksen kanssa aika lailla koko ajan.

Jostakin syystä mielenterveyteen liittyviä asioita ei oteta samalla tavalla huomioon kuin fyysistä terveyttä. Etenkin, kun kyse on lapsista ja nuorista. Teksti inspiroi minua puhumaan avoimemmin ja reippaammin omista ahdistuskokemuksista. Puhuminen

vähentää stigmaa.”

Teoksen koko: 30cm x 20cm x 15cm mä olin erinäköinen. Kerroin monesti opelle ja ne huijas ja mua ei uskottu. Se oli aika ärsyttävää ja mä olin masentunu silloi mut ei kukaa tienny.” Riitta Nelimarkka on professori ja taiteen tohtori sekä kansainvälisesti menestySCALA, jossa on lähes 30 jättikokoista hehkuvanväristä villareliefi ä. Syksyn 2020 aikana Nelimarkalla on teoksia esillä gallerioissa muun muassa Saksassa Durbachissa ja

Hampurissa, Lontoossa, New Yorkissa sekä Venetsiassa. Nelimarkka lahjoitti vanhalle lastenklinikalle taidettaan jo 1980-luvulla eli jo ennen kuin Lastenklinikoiden Kummit perustettiin. ”Lapsen ahdistus saattaa olla niin kestämätön, että hän tuo sen esiin ikään kuin valepuvussa, aggressiivisuutena tai yli-iloisuutena, jota pienikin ihminen pystyy mestarillisesti näyttelemään. Saamassani lappusessa kirjoittajan koruton kuvaus kokemastaan torjunnasta liikutti: kun ei hyväksytä sellaisena kuin on, kun pidetään erinäköisenä, kun hyljätään ei ’lahkoon’ sopivana. Tulin vihaiseksi. Ihmisethän ovat KAIKKI todella erinäköisiä ja monin tavoin erilaisia! On järjenvastaista tuomita toista omasta vinkkelistään! Maalauksessa jokseenkin pöhkönnäköinen aikuinen arvioi lasta kädet puuskassa ilmaisten täydellistä ymmärtämättömyyttä pienen olennon hätää kohtaan. Aihe on läheinen, joten oli helppo ottaa kantaa. POIKA, 11 VUOTTA: ”Ahdistuneisuushäiriöni näkyy kehon liikkeinä, kuten vapinana ja raskaana hengityksenä. Ahdistuneena minusta tuntuu jännittyneeltä ja vähän epäilevältä. Ahdistus tuntuu myös mahassa polttelevalla tavalla ja kurkussa karhealle.

Ahdistuneita ajatuksia alkaa tulla uusien ruokien parissa, koska minulla on eräs ruoka-aineallergia, jota pelkään vahvasti. Ahdistuneena minulla on pelottavia ajatuksia. Se aiheuttaa ahdistusta, että minulle tulisi allergisen reaktion oireita. Pelkään, että joudun lähteä sairaalaan allergisen reaktion takia.”

Kim Simonsson on suomenruotsalainen kuvanveistäjä, joka työskentelee ja asuu Fiskarsin ruukissa. Simonssonin keraamisessa veistosmaailmassa esiintyvät yleensä lapsi- ja eläinhahmot. Veistäjä korostaa työskentelyssään käsillä tekemisen merkitystä. Hän on järjestänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä Suomessa ja ulkomailla, ja hänen veistoksiaan on muun muassa Victoria & Albert

POIKA, 13 VUOTTA: ”No mä olin ennen kiusattu koska

KUVA: JAAKKO SEECK nyt, monialainen taiteilija. Hän tekee elokuvaa, maalaustaidetta, valokuvaa, kirjoja ja tekstiilitaidetta. Musiikkitalossa on paraikaa esillä suuri näyttelykokonaisuus La

-museon kokoelmissa.

Minulla on pikkusisko, joka on ns. erilainen. Hän on kuitenkin aina ollut hyväksytty ja rakastettu juuri omana itsenään sekä kaveripiirissäni että vanhempiemme ystävien keskuudessa.

On ollut aivan luonnollista hyväksyä se, että joku meistä saattaa olla poikkeava ja tarvita enemmän apua kuin joku toinen.

Sitä paitsi kaikkinainen erilaisuus särmineenkin rikastuttaa elämää, antaa perspektiiviä ja opettaa uusia tapoja kommunikoida, myös itsensä kanssa.”

Teoksen koko: A3

POIKA, 11 VUOTTA: ”Kun minua kiusattiin paljon koulussa monta päivää peräkkäin.

Se tuntui todella ärsyttävältä ja myös olin tosi vihainen siitä. En edes melkein halunnut mennä kouluun koska luulin/tiesin että minua kiusattaisiin. Vaikka asiasta puhuttiin niin silti minua kiusattiin vain lisää. Silloin tuntui että en olisi edes halunnut elää tässä maassa ja että se kiusaaja kuolisi tai että hän ei olisi edes syntynyt.”

Ulla Donner on Helsingissä syntynyt freelance-kuvittaja ja sarjakuvantekijä, joka asuu nykyään Porvoon maaseudulla. Koulutukseltaan hän on graafi kko.

TYTTÖ, 12 VUOTTA: ”Eskarissa, ykkösellä ja kakkosella mulla oli paras kaveri. Oltiin aina yhdessä, mutta kun vaihdoimme koulua kolmosella, hän jätti minut yksin.

Uudessa koulussa välitunneilla olin ihan yksin. Kävelin yksin metsässä ja itkin. Sitä surun tunnetta ei voi sanoin kuvailla muuten kuin, että se tuntui siltä, kuin kukaan ei välitä. Että ei olisi ketään tai mitään. Kun olin ollut yksin vuoden, kaksi tyttöä tulivat hakemaan minut. Olen heille todella kiitollinen, koska ilman heitä en olisi niin iloinen, mitä nyt. Se tunne oli ihanin, mitä olin koskaan tuntenut. Kiitos.”

Teoksen koko: 50cm x 70cm Teoksen koko: A3

Netta Tiitinen on tullut tutuksi lapsiaiheisista maalauksistaan. Yhteistyö Kummien kanssa alkoi vuoden 2018 kesällä Taidekeskus Salmelan Urheilijamuotokuvat-näyttelyn Teemu Selänteen muotokuvasta. Lapsiaiheista on tullut Tiitisen fi losofi sten tutkielmien ja taiteellisen ilmaisun perusta.

KUVA: NETTA TIITISEN KUVA ALBUMI

”Yksinäisyys on minulle erittäin tuttu teema – kuten se on myös monelle muulle, ikään katsomatta. Omakohtaisen yksinäisyyden myötä päädyin tutkimaan yksinäisyyttä tarkemmin, ja siksi saamani tytön kertomus on erityisen lähellä sydäntäni. Se on koskettava tarina siitä, kuinka yksinäisyys lamauttaa ja miten mukaan pyytäminen voi pelastaa kenen tahansa elämän.

Yksinäisyys jättää pitkät jäljet mielenterveyteen. Lasten ja nuorten kohdalla ennaltaehkäisy on avainasemassa. Jos asia hoidetaan hyvin, se palkitsee; jos taas huonosti, se kostautuu yhteiskunnalle. Pitää myös muistaa, että aina kun hoidetaan lasta, samalla hoidettaisiin koko perhettä.

Nykyään yksinäisyydestä puhutaan enemmän kuin aiemmin. Usein kuulee sanottavan, ettei siitä ja siitä uskoisi päällepäin, että se on yksinäinen tai ahdistunut. Huomioikaa ihmiset ympärillänne – kysykää, mitä oikeasti kuuluu. Avoimuus, empatia ja lähimmäisenrakkaus!”

TYTTÖ, 12 VUOTTA: ”Kun olin pieni, koira hyökkäsi päälleni. En muista siitä muuta kuin pelottavan tunteen. Iso musta koira haukkuu ja puree ja minä pienenä sen alla. Elän pelon kanssa päivittäin, en uskalla enää lähteä kotoa ilman aikuista. Koiria on kaikkialla eikä niitä pääse pakoon. Pelkoa on vaikea selittää. Sitä näkee joka paikassa. En ole edes voinut mennä kouluun pitkään aikaan.”

Teemu Keisteri on Helsingissä asuva kuvataiteilija. Hänet tunnetaan erityisesti kesällä 2008 luomastaan Ukkeli-hahmosta, jota hän käyttää muun muassa vaatteiden, postikorttien ja astioiden kuvitusaiheena, sekä Windows 95 -miehenä, jota hän käyttää DJ-keikoillaan. Ukkelin kautta Keisteri käsittelee humoristisesti kulttuuri-ilmiöitä ja suomalaista elämäntyyliä. Usein hän käyttää aiheena myös itseään.

Teoksen koko: 100cm x 100 cm

Teoksen koko: 100cm x 100cm POIKA, 13 VUOTTA: ”Olen omassa huoneessa ja pelkään. Seinät tuntuu tulevan lähemmäs ja on pimeää ja paksua. Kaikki tuntuu painavalta.”

Kirsti Tuokko on helsinkiläinen kuvataiteilija, joka maalaa öljyllä pleksille. Tuokko maalaa pleksin takapuolelle, ja lopetettuaan hän kääntää maalauksen toisinpäin. Tuokon aiheita ovat ihmiset ja se, miten esitämme itseämme pukeutumalla, eleillä ja asennoilla. Hänen tapaamansa ja näkemänsä hahmot sekä muotilehtien mallit joutuvat maalausten hieman vinksahtaneiksi poseeraajiksi, usein tietoisiksi katsojista.

Kiinnostuitko teoksesta?

Huuda ainutlaatuinen teos itsellesi, yrityksellesi tai esimerkiksi sairaalalle lahjoitettavaksi. Avoin tarjoushuutokauppa on voimassa huuto.net:issä 29.12.2020 asti. Teoksia pääset huutamaan osoitteessa https://kummit.fi /mielentila

Hyväntekeväisyyshuutokaupan tuotto menee lasten ja nuorten mielenterveystyön hyväksi. Saat tarvittaessa lisätietoa lähettämällä sähköpostia eleonora@kummit.fi.

Maaret Kallio: ”Tunnetaitoja on mahdollista oppia läpi elämän”

Mielen tila -kampanjan sanansaattaja ja kummi Maaret Kallio sanoo, että ahdistuneisuus on usein sukupolvien haaste. Hänen mielestään Cool Kids on juuri siitä syystä hyvä hoitomuoto, että siinä hoitoon otetaan mukaan myös vanhemmat.

HETI ENSIKSI kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio haluaa muistuttaa, että ahdistus on normaali tunne. Ja kuten kaikki tunteet, se tulee ja menee. – Mutta jos ahdistus alkaa viedä liikaa tilaa arjessa, siihen kannattaa puuttua.

Kallio puhuu työssään paljon siitä, miten kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta on mahdollista oppia rakentavia keinoja säädellä niitä. Esimerkiksi kontrollointi ja hallinta harvemmin toimivat. – Hyvä uutinen on, että tunnetaitoja on mahdollista oppia läpi elämän. Se on nimenomaan taito. Ahdistuksen kanssa toimeen tuleminen on hyvä taito osata.

Parasta tietenkin olisi, että jo lapsena oppisimme kestäviä taitoja tulla toimeen tunteidemme kanssa.

Mutta koskaan ei ole liian myöhäistä, Maaret Kallio muistuttaa. Aikuiset voivat harjoitella tunneoppimista esimerkiksi psykoterapiassa. Terapia ei poista ahdistusta, mutta tarjoaa keinoja tulla sen kanssa toimeen. Silloin se ei estä tavallista elämää. – Painotan vielä: ahdistuksesta ei pääse eroon, kuten ei mistään muustakaan tunteesta. Yritäpä päästä eroon ilosta tai surusta, ei onnistu. Koska erityisesti ahdistus on niin kehollinen, ihan aluksi se pitää oppia tunnistamaan. – Tunnistaako ihminen lepattavaa, vähän tärisevää oloa nimenomaan ahdistukseksi? Eli se pitää ensin normalisoida, jotta sitä pystyy sietämään.

Maaret Kallio sanoo, että herkät ihmiset ovat myös herkempiä ahdistumaan. (Kuva: WSOY / Laura Malmivaara)

Cool Kids halutaan jalkauttaa kuntiin ja kouluihin

Lastenklinikoiden Kummien Mielen tila -kampanjan avulla kerätään varoja lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon. Varat ohjataan Cool Kidsin kaltaisten näyttöön perustuvien hoito-ohjelmien kehittämiseen ja valtakunnalliseen jalkauttamiseen.

Cool Kids on lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon kehitetty kymmenen kerran hoitomalli lapsille ja nuorille.

HUS käynnistää tänä vuonna Lastenklinikoiden Kummien tuella hankkeen, jossa erikois sairaanhoito kouluttaa näyttöön perustuvan Cool Kids -hoito ohjelman osaajia ja auttaa menetelmien käyttöönotossa valtakunnallisesti. Tavoitteena on viiden lastenklinikan lisäksi viedä menetelmä myös perus palveluiden puolelle – kuntiin ja kouluihin. Cool Kids auttaa ahdistuneisuushäiriöistä kärsiviä lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Ahdistuneisuushäiriöt tulevat erikoissairaanhoidon piiriin usein melko myöhäisessä vaiheessa, sillä perustasolta puuttuu hoito ohjelma.

Ahdistuneisuushäiriöt ovat merkittävä lasten ja nuorten mielenterveydellinen ongelma: niitä esiintyy 6–10 prosentilla.

Ahdistuneisuushäiriöihin kuulu vat muun muassa paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko, eroahdistushäiriö, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, määrä kohtaiset pelot, pakko-oireinen häiriö ja traumaperäinen stressi häiriö. Ahdistuneisuushäiriö hankaloittaa toimintakykyä.

Lähde: HUS nuorisopsykiatrian linjajohtaja Klaus Ranta ja Kummit

”Painotan vielä: ahdistuksesta ei pääse eroon, kuten ei mistään muustakaan tunteesta. Yritäpä päästä eroon ilosta tai surusta, ei onnistu.”

Maaret Kallio sanoo, että usein perfektionistiset piirteet liittyvät ahdistukseen. Silloin ahdistusta saatetaan vältellä kontrolloimalla kaikkea tai touhuamalla jatkuvasti. Myös alkoholi on paljon käytetty ahdistuslääke. – Ne keinot eivät kuitenkaan toimi ahdistuksen kanssa – kuten eivät toimi muidenkaan negatiivisten tunteiden kanssa. Aikuinen voi opettaa lapselle, että ahdistuneisuutta on mahdollista purkaa juttelemalla. Myös rauhoittavat hengitysharjoitukset ovat tehokas keino vaikuttaa ahdistukseen. Samat keinot tepsivät aikuisiin. Kun ahdistus alkaa nostaa päätään, voi soittaa vaikka ystävälle ja sanoa, että nyt kiertää taas ajatus kehää. Sitten voi yhdessä löytää asioihin suhteellisuudentajua.

Maaret muistuttaa, että aikuisella on aina enemmän keinoja tulla toimeen ahdistuksensa kanssa kuin lapsella. Lapsella ahdistus tuo helpommin mieleen erilaiset kauhukuvat, eikä lapsi välttämättä osaa rauhoittaa itseään, ellei sitä ole hänelle opetettu.

Ahdistusta perheessä Maaret Kallio kehuu Cool Kids -metodia, jossa lapsen kanssa ohjelmaan osallistuvat myös vanhemmat. – Se on superhyvä asia, sillä perhe on systeemi, jossa lapsi elää. Yleensä ahdistusherkkyys myös periytyy. Sillä on merkitystä, miten aikuinen tulee toimeen oman ahdistuksensa ja herkkyytensä kanssa ja miten hän reagoi ympärillä olevien ahdistukseen.

Kallio sanoo, että monelle vanhemmalle on huojentavaa kuulla, että herkkä lapsi on usein myös herkkä ahdistumaan. Se on ominaisuus. – Jos lapsi tai nuori on ahdistunut, ensin on hyvä selvittää, onko kyse ahdistuksesta vai siitä, että ahdistuksen sietokyky on niin matala. Tarkoitukseni ei ole syyllistää. Nykyään moni vanhempi on äärimmäisen suojeleva lapsiaan kohtaan. He ovat saattaneet saada omassa lapsuudessaan aika kovan tunnekoulutuksen, ja nyt he haluavat lapsilleen parempaa. Mikä on totta kai hyvä asia. Välillä kasvatus voi kuitenkin lipsahtaa ylitukemiseksi ja ylioptimaalisten olosuhteiden luomiseksi niin, ettei mikään vain aiheuttaisi lapselle ahdistusta.

Kallio muistuttaa, että pyrkimys on hyvä, mutta lapselle on tärkeää saada myös sellaisia kokemuksia, jotka ovat epämukavia. Silloin he oppivat selviämään myös niistä. – Voi olla epämukavaa ja turvassa samaan aikaan. Ahdistus ei siis saisi yhdistyä vaaraan, kuten se yleensä jotakin asiaa tai tilanteita välttävällä yhdistyy. Lapsi myös oppii ympäristöään tarkkailemalla. Parasta esimerkkiä näyttää aikuinen, joka ahdistuneena osaa rauhoittaa itsensä tai pyytää toisilta apua. ●

Tekijöille tärkeä teema

Mainostoimisto TBWA:lta mukana olivat muun muassa Sami Kelahaara (ylärivi vas.), Saana Simander (ylärivi oik.), Otto Kilpiö ja Rosa Kojonkoski. Kampanja toteutettiin pro bonona. (Kuva: Katariina Ollari)

Mielen tila -kampanjan tekijät haluavat, että lasten ja nuorten mielenterveysongelmat nousevat puheenaiheeksi.

KUMMIT SAI VUODEN ISOIMMAN kampanjansa tekijöiksi huippuammattilaiset: mainostoimisto TBWA:n.

Suunnittelija Sami Kelahaara kertoo, että suunnitelmat muuttuivat moneen otteeseen, mutta työ pysyi mielekkäänä. – Pähkäilimme pitkään, miten niinkin abstraktia aihetta kuin lapsen tai nuoren ahdistus voi kuvittaa.

Lopulta päädyimme siihen, että annamme lasten ja nuorten itse kertoa, miltä ahdistus tuntuu, ja taiteilija tekee kertomuksesta teoksen, Kelahaara sanoo.

Suomen eturivin taiteilijoiden mukaan houkuttelu ei ollut vaikeaa. – Kaikkia taiteilijoita ja yhteistyökumppaneita yhdistävä asia oli se, että nimenomaan lasten ja nuorten mielenterveys koettiin tärkeäksi, sanoo projektipäällikko Rosa Kojonkoski.

Sen lisäksi Mielen tila -kampanja on näkynyt muun muassa ulko- ja printtimainontana, mediassa sekä vaikuttajien nostamana Instagramissa ja Youtubessa.

Kampanja avattiin 20. marraskuuta, lapsen oikeuksien päivänä. Tuolloin eduskuntatalon edustalla järjestettiin taidenäyttely. Kampanja haluttiin viedä sinne, missä päätökset syntyvät.

Maailmanlaajuinen koronapandemia toi kampanjatoteutukseen vaikeuskertoimia. Esimerkiksi näyttelystä piti alun perin tulla ihan fyysinen, mutta turvallisuussyistä sellaista ei voitu järjestää.

Sen lisäksi, että aihe oli vaikea kuvittaa, se oli myös sen verran arka, että viestintään ja oikeiden mielikuvien herättämiseen piti kiinnittää erityishuomiota. Tekijät sanovat, että siksi ääneen haluttiin päästää lapset ja nuoret. – Emme halunneet, että aikuiset pohtisivat keskenään, miltä lapsen tai nuoren ahdistus mahdollisesti tuntuu, vaan taiteilijoille välitettyjen tarinoiden piti olla aitoja, Sami Kelahaara sanoo.

Kampanjan tavoitteena on kerätä varoja lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon. Toinen tavoite on herättää yhteiskunnallista keskustelua ja normalisoida mielenterveysongelmia.

Kampanjavideon toteutti Koski Syvärin Olli Häkkinen. Häntä ei haittaa, että video ahdistusta. (Kuva: David Jakob)

Tekijät toivovat, että kampanja nousee puheenaiheeksi ja herättää päättäjät. herättää katsojassa myös

– Tämän luokan asiaa ei yhdellä kampanjalla ratkaista, vaan se vaatii systemaattista työtä.

Video syntyi espoolaisessa koulussa Kampanjavideon puolestaan toteutti yhteistyössä mainostoimiston kanssa valo- ja mainoskuvaukseen erikoistunut toimisto Koski Syväri.

Video nähdään ainakin Kummien JouluMielellekonsertissa.

Filmin ohjaaja Olli Häkkinen sanoo työn olleen mieluisa ja aiheen henkilökohtainen. – Tämä oli kaikille tekijöille selvästi koskettava aihepiiri, Häkkinen sanoo.

Video kuvattiin loppusyksystä Espoossa, Opinmäen koulussa.

Häkkinen sanoo, että hänen tavoitteenaan oli tehdä video, joka herättää ajatuksia ja tunteita. Videon pohjalla ollut teksti oli vahvasti kuvailtu, joten jo siitä pääsi helposti sen kirjoittaneen 16-vuotiaan tytön maailmaan. – Ja kyllä, toivon, että video herättää katsojassa myös ahdistusta. Ehkä sillä tavalla voi hieman ymmärtää, millaisia tunteita ja tunnetiloja niin monella lapsella ja nuorella on. Tuntuu, että lasten ahdistus sysätään syrjään, kun kuvitellaan, ettei heillä voi olla mitään kovin suuria ahdistuksen tunteita elämässään. ●

Kummit kiittää Kampanjan tekijät: TBWA ja Koski Syväri. Yritykset: Luovat Palvelut, Angel Films, Grade One, Orange, Splay One. Tukijat: Laakkonen, Radio Nova, Elomatic, Geotrim, Blip, Medialiiga. Kummivaikuttajat. Erityiskiitos kaikille rohkeille lapsille ja nuorille, kun annoitte nimettömänä ahdistuskertomuksenne meille tätä kampanjaa varten. Sekä kaikki upeat taiteilijat, jotka lähtivät kuvittamaan lasten ja nuorten ahdistuskertomuksia.

Kampanjan tavoitteena on konkreettinen apu perustuvan ja hyviä hoitotuloksia aikaan saaneen

Lastenklinikoiden Kummien yksi tärkeim mistä tehtävistä on lasten ja nuorten mielen terveyden tukeminen.

Noin viidesosa lapsista ja nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Yleisin näistä häiriöistä on jokin ahdistuneisuus häiriö, jota esiintyy n. 6 – 10 prosentilla. Yhteensä ahdistuneisuudesta kärsii jopa häiriöiden hoidon saatavuutta kaikille Suomen

100 000 lasta ja nuorta Suomessa.

Ahdistuneisuushäiriö rajoittaa elämää monin tavoin. Kun ongelmaan ei tartuta ajoissa, ahdistus voi pahimmillaan johtaa vakavampiin ongelmiin, kuten sosiaaliseen eristäytymiseen, päihdeongelmiin ja

Mielen tila -kampanja tukee lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoa konkreettisesti. Kampanjan avulla kerätyt varat käytetään näyttöön Cool Kids -hoito-ohjelman valtakunnalliseen levittämiseen, hoitomenetelmien kehittämiseen sekä lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseen.

Kampanjan on tarkoitus edistää ahdistuneisuus vakavampiin mielenterveyden häiriöihin.

lapsille ja nuorille.

Hoitomenetelmä on tarkoitus viedä yliopistollisille lastenklinikoille sekä sieltä eteenpäin peruspalvelu tasolle, eli esimerkiksi neuvoloihin ja kouluihin.

Taiteilija Kirsti Tuokko saapui paikan päälle tutustumaan kollegoidensa töihin. Hänen omassa teoksessaan esiteini katsoo sivuttain ulos kuvasta. ”Nuori ei ota kontaktia katsojaan. Kuvan oikea reuna on lähellä nuoren kasvoja, ei ole tilaa nähdä eteenpäin”, hän kuvaili työtään. Kuvassa HUSin lastenpsykiatrian psykologi Sanna Hemnell (vas.), Kummien toiminnanjohtaja Anu Rapeli, taiteilija Netta Tiitinen, HUSin lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari sekä HUSin nuorisopsykiatrian linjajohtaja Klaus Ranta. Päivän aikana kampanjaan ja taideteoksiin kävi tutustumassa moni kansanedustaja. Asiantuntijat muistuttivat siitä, ettei tällä hetkellä lasten ja nuorten keskivaikeaa ahdistusta hoideta systemaattisesti missään. Terveydenhoitajan ja erikoissairaanhoidon väliin tarvittaisiin ratkaisu.

Kampanja käyntiin!

Mielen tila -kampanja avattiin 20. marraskuuta lapsen oikeuksien päivänä. Kummit pystytti eduskuntatalon eteen taidenäyttelyn, joka houkutteli paikalle useita päättäjiä. Paikan päällä keskusteluun osallistuivat myös HUSin erikoissairaanhoidon asiantuntijat, jotka kertoivat lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöstä. Tavattavissa oli myös kampanjaan osallistuneita taiteilijoita.

Kansanedustaja Mikko Ollikainen (ylärivi vas.), Kummien Anu Rapeli, HUSin Sanna Hemnell, sekä edustajat Mia Laiho (alarivi vas.), Pihla Keto-Huovinen ja Sari Sarkomaa. Kaikki olivat sitä mieltä, että kun kyseessä on lapsen tai nuoren mielenterveysongelma, apua tarvitsee koko perhe. Taiteilija Netta Tiitinen on yksi kampanjan taiteilijoista ja piipahti kertomassa aiheesta kampanjan avausaamuna myös MTV3:n Uutisaamussa. Tiitinen maalasi teoksen, joka kuvaa 12-vuotiaan tytön yksinäisyyttä. Tiitinen sanoo, että yksinäisyys on varmasti monelle tuttu aihe, ikään katsomatta.

Tutustu myös: www.mollinmaailma.fi

”Molli on tunnetaitohahmo”

Lapset ovat voineet jo usean kirjan ajan opetella tunnetaitoja yhdessä suositun Molli-hahmon kanssa. Osa uuden Mollin mielipuuhat -puuhakirjan tuotosta ohjataan Kummien Mielen tila -kampanjaan.

LASTEN JA NUORTEN LUKEMISEN puolestapuhuja Lasten Keskus on kustantamo, joka julkaisee kirjoja eri-ikäisille lapsille sekä ammattikirjallisuutta kasvattajille. Ensi keväänä Lasten Keskus julkaisee yhteistyössä Kummien kanssa lapsille suunnatun tunnetaitoihin keskittyvän puuhakirjan. Tunnetaitoja lasten kanssa opettelee kuvataiteilijan ja kuvakirjailijan Katri Kirkkopellon luoma tuttu hahmo: Molli. – Molli on hyvin tunteellinen. Se opettelee elämään ja olemaan. Molli on mielikuvitushahmo, johon on helppo samastua. Molli yrittää, epäonnistuu ja yrittää uudelleen. Aina se yrittää parhaansa,

Kirkkopelto kuvailee.

Molli-kirjoja kustantava Lasten Keskus lahjoittaa osan Mollin mielipuuhat -puuhakirjan myyntituloista Kummien

Mielen tila -kampanjaan. Myyntiin puuhakirja tulee alkuvuodesta.

Kirkkopelto on kuvittanut ja kirjoittanut lapsille useita erilaisia Molli-teoksia ja -materiaaleja – ja lisää ilmestyy koko ajan. Molli ja maan ääri oli myös tämän vuoden lasten- ja nuortenkirjallisuuden

Finlandia-palkintoehdokas. Opettelua tarinoiden avulla Kuvataideopettajan koulutuksen saanut Kirkkopelto sai idean tarinoihinsa, kun kuuli päiväkotivierailulla, että etenkin pienet lapset ovat hukassa omien ja toisten tunteiden ja tunneilmaisun kanssa. – Siksi halusin tehdä heille kirjan, jossa tunteita käsiteltäisiin tarinan kautta. Olen saanut ihania palautteita ammattikasvattajilta ja vanhemmilta – sellaisia, että kirjat tosiaan toimivat. Molli tuntuu helpolta samaistumiskohteelta.

Kirkkopelto sanoo, että kirjat ja tarinat yleensäkin ovat mitä oivallisin keino käsitellä ja opetella tunteita ja kasvattaa empatiataitoja. – Kirja on myös käyttöliittymänä sellainen, että siihen voi aina palata.

Kirkkopelto on paljon miettinyt kirjojensa sanomaa. Hän haluaa viestiä lapsille, että toiminnallamme on vaikutusta ympärillämme oleviin ihmisiin, mutta kukaan ei osaa kaikkea eikä täydellinen voi olla. Yrittäminen riittää, koska sitä kautta opitaan. – Nykymaailmassa lapsillakin on todella paljon paineita. Jo pienenä pitäisi olla tietoja ja taitoja, joita aikuisetkin vasta opettelevat. Tunnetaidot ja sosiaaliset taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa, ja se vaatii aikuisilta aikaa ja läsnäoloa.

Lasten Keskus teki Kummeille myös toisen lahjoituksen. Se lahjoittaa jouluksi yli 300 eri-ikäisille lapsille

suunnattua kirjaa lastenklinikoille ympäri Suomen. ●

Kuvassa Molli, Mollin luonut kuvakirjailija Katri Kirkkopelto sekä Teemu-nalle. (Kuva: Laura Koljonen)