HYVÄNTEKEVÄISYYS
TEKSTI LAURA KOLJONEN
”Jokaisella teolla on vaikutusta” Hyvää elämää tutkineen filosofin Frank Martelan mukaan hyvän tekeminen ja ihmisten auttaminen on yksi ihmisen psykologisista perustarpeista. Muita auttamalla ihminen tekee hyvää myös itselleen.
T
UNNE ON VARMASTI MONELLE TUTTU: kun
auttaa muita, itsellekin tulee hyvä olo. Eikä kyse ole vain tunteesta – asiasta löytyy myös mustaa valkoisella. – Hyvän tekemisen vaikutuksista on paljon tutkimustietoa. Muille hyvää tekevät ihmiset elävät pidempään – hyvän tekemisellä on vaikutusta jopa verenpaineeseen, sanoo Frank Martela. Martela on filosofi, joka tutkii hyvää elämää. Hän on julkaissut aiheesta useita tietokirjoja, kuten Draivi: voiko sisäistä motivaatiota johtaa? (2015), Valonöörit: Sisäisen motivaation käsikirja (2015) ja viimeisimpänä Elämän tarkoitus: suuntana merkityksellinen elämä (2020). Martela sanoo, että vaikka hyvä elämä on jokaisella vähän erinäköinen, teemat ovat aika lailla universaalit. Listaan kuuluu olennaisena osana läheiset ihmissuhteet. – Ihminen on ennen kaikkea sosiaalinen eläin. Yksilöitä taas olemme siinä suhteessa, että meille on tärkeää päästä hyödyntämään omaa potentiaaliamme ja oppia tunnistamaan omat innostuksen kohteemme. Martela lisää, että sitä ennen on toki tärkeää, että perusturvallisuutemme on vakaalla pohjalla. – On vaikea elää hyvää elämää, jos ei ole ruokaa tai kattoa pään päällä. Mutta kun nämä tarpeet on tyydytetty, hyvän elämän peruspilareiksi nousevat ihmisen psykologiset perustarpeet: vapaaehtoisuus, kyvykkyys ja läheisyys. Näiden rinnalle Martela nostaa toisten auttamisen ja hyväntekeväisyyden. Arkista auttamista ja lahjoituksia Aalto-yliopistossa tutkijatohtorina työskentelevän Martelan omat tieteelliset tutkimukset liittyvät nimenomaan hyvän tekemiseen ja hyväntekeväisyyteen.
46
www.kummit.fi • Hyväntekeväisyys
– Hyvän tekeminen voi olla arkista auttamista, kuten puolison, ystävien, omien lasten tai naapurin auttamista, tai sitten se voi olla rahan tai ajan lahjoittamista. Ei siis ole olemassa yhtä hyvän tekemisen muotoa, eikä se välttämättä ole maailman muuttamista. Kaikki hyvän tekeminen on hyödyllistä – myös tekijälle itselleen. Martelan mukaan ihminen voi paremmin, kun meillä on tärkeä rooli yhteisössä ja voimme tuottaa ympärillemme jotakin hyvää. Kiinnostus hyvään elämään ja hyvän tekemiseen syntyi, kun Martela aloitti filosofian opintonsa Helsingin yliopistossa. – Olen aina pyrkinyt ymmärtämään ihmisyyden perimmäistä olemusta, ja se on syy, miksi lähdin opiskelemaan filosofiaa. Kaikki tuntuu jotenkin koko ajan enemmän liittyvän siihen, mitä on hyvä elämä. Yhtenä Martelan tutkimuskohteista on motivaatio. Motivaatio voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen. Karkeasti määriteltynä sisäinen motivaatio tarkoittaa sitä, että ihminen tekee jotakin siksi, koska sen tekeminen tuntuu itsessään innostavalta tai arvokkaalta. Ulkopuolisen silmin tämä tekeminen voi vaikuttaa siltä, ettei siitä ole juurikaan mitään hyötyä. Ulkoiseksi motivaatioksi lasketaan esimerkiksi rahallinen palkkio, maineen kohotus tai toisten hyväksyntä. Tutkimusten mukaan sisäinen motivaatio on vahvempi ajuri ihmisen käyttäytymisessä kuin ulkoinen motivaatio. Hyväntekeväisyydestä ja rahan lahjoittamisesta puhuttaessa pohdinta ulkoisesta ja sisäisestä motivaatiosta ei tunnu olennaiselta; jos ihminen lahjoittaa hyväntekeväisyyteen summan X, motiivilla – oli se sitten aito auttamisen halu tai yhteisön paine – tuskin on merkitystä. Lopputuloksena lahjoituspottiin kilahtaa tietynsuuruinen summa, joka menee apua tarvitseville.
