Idrott så in i Norden -hankkeen tavoitteena on kaksikielisen urheilutoiminnan kautta vähentää toiseen kotimaiseen kieleen liittyviä jännitteitä. Tämä vaikuttaa perustellulta toiminnalta. Ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista käyttää resursseja aikuisten ”käännyttämiseen”, joiden asenteet ovat on syvään juurtuneita. Kuitenkin Hallå!-ohjelma ja haastateltavien kommentit ovat osoitus siitä, että suomen kielisen väestön keskuudessa on paremminkin havaittavissa suurta hyväntahtoisuutta ruotsin kieltä ja kaksikielistä maata kohtaan. Tähän hyväntahtoisuuteen kannattaa tarttua ja pyrkiä tukemaan sitä parhaalla mahdollisella tavalla.
Strateginen ulottuvuus Hallå!-ohjelman kaltaista hanketta arvioidessa yksi kysymys on hankkeiden onnistuminen. Hålla!-ohjelman hankkeet, jotka ovat herätteet erityistä huomiota, ovat olleet ammattimaisesti toteutettuja ja niihin sitoutuminen on ollut niin suurta, että tavoitteet on voitu ylittää. Tällaisia hankkeita ovat erityisesti Moka Mera Lingua ja Kielilähettiläät. Myös kahdeksan muuta liitteessä 2 esiteltyä hanketta (Svenska för invandrare, Hurrikaani, Hallå Hackaton!, Heinola i tiden, Bli proffs!, Suomenkielistä journalismia, Suomen Nuorisokuoro ja Suomen Icehearts) ovat tehneet vaikutuksen eri tavoilla. Osittain nämä hankkeet ovat olleet sellaisia, joista ovat vastanneet asialle omistautuneet henkilöt, joiden uskottavuus on myös ollut niin suuri, että hankkeiden vaikutukset ovat todennäköisesti olleet suuremmat kuin mitä suhteellisen vaatimattomilla panostuksilla voisi olettaa saavutettavan – kuten esimerkiksi Svenska för invandrare tai Icehearts. Myös Vi är IFK – Yhdessä hauskempaa -hanke näyttää kuuluvan tähän kategoriaan, vaikka tätä hanketta ei analysoitu tarkemmin. Sekä Heinola i tiden- ja Bli proffs! -hankkeet kiinnittivät huomion suurella innostuksellaan, joka näyttää tarttuneen myös osallistujiin. Onnistuneisiin hankkeisiin kuuluu myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hanke Jag praktiserar på svenska, joka ei ole mukana liitteessä 2. Osaa tästä hankkeesta ei onnistuttu toteuttamaan tai joitain osia jäi pois (korkeakouluyhteistyö jäi toteutumatta ja sairaalan logistiikan henkilökunnalle tarkoitettu kurssi epäonnistui), mutta muut osat kuitenkin onnistuivat erittäin hyvin: sen lisäksi, että työkierto Ahvenanmaalle paransi yksittäisten lääkärien kielitaitoa, se myös vahvisti näiden kahden sairaalan välistä yhteistyötä. Hankkeen vetäjä kokee, että eri kohderyhmille suunnatut erityiskielikurssit sekä sairaalassa järjestetyt tapahtumat ovat muuttaneet asenteita positiivisemmiksi ruotsin kieltä kohtaan sairaanhoitopiirissä. Tällaisten hankkeiden tukemista on helppo puoltaa niiden laadun ja vaikuttavuuden vuoksi.
58
HALLÅ!-OHJELMAN ARVIOINTI 2018–2021 • Millainen on onnistunut strateginen hanke? Kohderyhmistä ja toimivista malleista
