Kuvio 10. Katsaus Hallå!-ohjelman panostuksiin, tuotoksiin, tuloksiin ja odotettuun vaikutukseen

Mitä enemmän on ilmassa pidettäviä palloja, varsinkin jos niitä pidetään siellä pidemmän aikaa, sitä suurempi on mahdollisuus, että yksi henkilö saa useampia impulsseja elävästä kaksikielisyydestä usealta eri suunnalta. Kaiken kaikkiaan on siis todennäköisempää, että hankkeet saavuttavat pitkällä aikavälillä toivotut tulokset: edistävät suvaitsevaisuutta ja avoimempaa kieli-ilmastoa sekä parantavat asenteita.

Jos tarkastelemme nyt uudelleen alussa esiteltyjä portaita, voimme todeta, että vaikuttavuus voidaan nähdä panostusten, tuotosten ja tulosten odotettuna lopputuloksena (Kuvio 10).

Kuvio 10. KATSAUS HALLÅ!-OHJELMAN PANOSTUKSIIN, TUOTOKSIIN,

TULOKSIIN JA ODOTETTUUN VAIKUTUKSEEN

INPUT

Panos

• Rahoituksen koko • Henkilöiden luku määrä työryhmissä • Ympäröivät rakenteet & tuki • Käytettävissä oleva työaika • Työtekijöiden osallistuminen • Hankkeen muut resurssit • Uusi toiminta • Uusia malleja • Uutta materiaalia • Vierailut/tapaamiset • Tapahtumat • Taiteellinen tuotos/ taiteelliset tuotokset • Kurssit/kerhot • Mobiilipelit • Journalistiset tuotokset • Jne. • Suurempi uteliaisuus ja kiinnostus toista kotimaista kieltä kohtaan • Matalampi kynnys puhua toista kotimaista kieltä • Uusia oivalluksia & tietoja toisesta ryhmästä • Kielitaidon paraneminen • Uudet kontaktit kielirajojen yli • Muuttuneet asenteet • Elävämpää monikielisyyttä • Parempi kieli-ilmasto • Parantunut suvaitsevaisuus & lisääntynyt ymmärrys • Lisääntynyt halu oppia molempia kieliä • Laajentunut käsitys kahden kansallisen kielen hyödystä

OUTPUT

Tuotos

OUTCOMES

Vaikutus/Tulos

IMPACT

Vaikuttavuus

Samalla on tärkeää tarkastella myös rajoituksia, joita Hallå!-ohjelman kaltaisella ohjelmalla voi olla. Ilman yhteiskunnan enemmistön ja julkisen sektorin jatkuvaa tukea – mukaan lukien toimiva koulujärjestelmä, jossa opettajat ovat motivoituneita (eniten mainintoja sai se, että omaan asenteeseen oli vaikuttanut opettaja), riittävä määrä toisen kotimaisen kielen oppitunteja sekä runsas ruotsinkielisten medioiden ja kulttuurin tarjonta – ei Hallå!-ohjelman kaltaisella ohjelmalla ole suuria mahdollisuuksia saavuttaa ratkaisevia vaikutuksia. Kuitenkin tällaisella ohjelmalla on mahdollisuus luoda positiivista ilmapiiriä, jota tarvitaan enemmistöyhteiskunnassa, jotta myös tulevaisuudessa löytyisi tukea kaksikieliselle yhteiskunnalle.

8. Suomalaisuudesta ja ruotsalaisuudesta: yhteys Svenska kulturfondenin tavoitteeseen

Arviointia tehdessä ja erityisesti Svenska kulturfondenin kanssa käydyissä keskusteluissa pohdittiin useita kysymyksiä, joita Hallå!-ohjelman kaltainen ohjelma voi synnyttää. Näitä olivat muun muassa:

•Onko Hallå!-ohjelma keino siirtää rahaa suomenkieliseen Suomeen vai palveleeko se Svenska kulturfondenin perustehtävää? • Onko Hallå!-ohjelma keino saada mukaan lisää ihmisiä tekemään työtä ruotsinkielisen toiminnan edistämiseksi vai onko tarkoitus, että tukea haetaan olemassa olevan toiminnan ylläpitämiseen? • Onko Svenska kulturfondenin tavoitteen kanssa linjassa, että Hallå!-ohjelma tukee ruotsinkielisten suomen oppimista?

Edellä käsiteltiin Hallå!-ohjelman taustan yhteyttä Svenska kulturfondenin tavoitteen ja tehtävien kehitykseen. On selvää, että vuoden 2011 tarkoituspykälällä on haluttu avata toimintaa koskemaan kaikkia, jotka haluavat jossain muodossa tukea ruotsin kieltä ja suomenruotsalaista toimintaa. Arvioinnin tekijä ei ole huomannut mitään, mikä viittaisi siihen, etteivät suomenkielisten toimijoiden Hallå!-hankkeet olisi linjassa tämän kanssa: tukisi ruotsin kieltä ja/tai kaksikielisyyttä Suomessa.

Useiden suomenkielisten toimijoiden ilo ja kiitollisuus Svenska kulturfondenin myöntämää apurahaa kohtaan on ollut ilmeistä. Ulkopuoliset avustukset kaksikielisyyden vahvistamiseen on koettu kädenojennuksena tai jopa lahjana ylhäältä. Mahdollisuudet tällaiseen rahoitukseen ovat rajalliset tai olemattomat suomenkielisten keskuudessa.

Joissain suomenkielisissä kouluissa on todettu, että ‘upeaa, että mekin saamme olla mukana!’ He eivät ehkä ole tottuneita olemaan mukana tällaisissa hankkeissa. Esimerkiksi rahaston koulupaketti ei koskenut suomenkielisiä. Mutta tämähän on erinomainen tilaisuus saada paketti myös suomenkielisiin kouluihin. – Språkfönstret öppet – Kieli-ikkuna auki

Apurahan saajien keskuudessa ei saanut ymmärrystä se ajatus, että Kulturfondenin tavoitteisiin ei sopisi suomenkielisten ruotsin oppimisen tukeminen tai ruotsinkielisten suomen oppimisen tukeminen. Päinvastoin ruotsinkielisten hyvät valmiudet suomen kielessä ja suomenkielisten ymmärrys ruotsin kieltä kohtaan nähtiin ainoana keinona ruotsin kielen selviämiselle Suomessa pitkällä aikavälillä.

Kulturfondenin intresseissä ei voi olla luoda sellaista ruotsalaisuutta Suomeen, jossa ei ole ymmärrystä suomen kieltä kohtaan. Jotta ruotsin kieli jatkossakin voi olla vahva Suomessa, se on riippuvainen siitä, että monet ruotsinkielisistä osaavat suomea. Uskon, että yksikielinen ruotsinkielisyys on hyvin suurien haasteiden edessä tulevaisuudessa.

– ruotsinkielisille suunnattu projekti

Jos mietimme Kulturfondenin tavoitetta, joka on tukea ruotsin kieltä ja suomenruotsalaista toimintaa Suomessa, niin Hallå!-ohjelma on avannut uuden kanavan ja tuonut uuden tavan ruotsin kielen tukemiseen Suomessa. On todella tärkeää, että koko Suomi tukee ruotsin kieltä – että suomenkieliset edistävät ruotsin kieltä.

– suomenkielisille suunnattu hanke

Kaikki haastatellut pitivät Hallå!-ohjelman ideaa hyvänä. Sitä pidettiin raikkaana, ja monille ohjelma toimi juuri sopivana puitteena omille tavoitteille; kaikki tavoitteet eivät välttämättä olisi sopineet Svenska kulturfondenin normaaliin marraskuun hakukierrokseen tai muihin olemassa oleviin raameihin. Hallå!-ohjelman kokonaisarvosana oli

myös kyselyssä hyvä: kaikkien 85 vastauksen keskiarvoksi tuli 4,5/5 (katso Kuvio 11). Kaikki haastatellut toivoivat, että Hallå!-ohjelma jatkuisi jossain muodossa.