Ovatko hankkeet, joiden tavoitteena on vahvistaa suomenkielisten ruotsia ja ruotsinkielisten suomea yhtä olennaisia?

9. Millainen on onnistunut strateginen hanke? Kohderyhmistä ja toimivista malleista

Tässä arvioinnissa Svenska kulturfonden halusi selvittää muun muassa sitä, miten erityyppiset hankkeet tavoittivat erilaisia kohderyhmiä sekä löytää esimerkkejä parhaista käytännöistä. Liitteessä 2 esitellään yhdeksän hanketta, jotka tässä arvioinnissa tehdyn tarkemman tarkastelun perusteella vaikuttavat kaikkein onnistuneimmilta. Nämä hankkeet on hoidettu hyvin, ja ne ovat sopineet hyvin omalle toiminta-alueelleen. Myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hanke Jag praktiserar på svenska voitaisiin laskea mukaan näihin hankkeisiin: hanketta johdettiin ammattimaisesti ja useimmat osat (erityisesti työkierto Ahvenanmaalle) onnistuivat hyvin. Liitteessä 3 on lisäksi yhteenveto malleista, joita voidaan käyttää eri kohderyhmille. Svenska kulturfondenin tavoitteena oli myös tunnistaa, millaisilla hankkeilla on suurin vaikuttavuus sekä millaiset hankkeet ovat kannattavia pidemmällä aikavälillä. Käymme tässä läpi eri hanketyyppien vaikuttavuutta sekä vaikutuksia suhteessa eri kohderyhmiin. Seuraavassa luvussa palaamme kysymykseen siitä, miten hankkeet voisivat jatkaa toimintaansa pidemmän aikaa.

Ovatko hankkeet, joiden tavoitteena on vahvistaa suomenkielisten ruotsia ja ruotsinkielisten suomea yhtä olennaisia?

Kaksikielisessä hankkeessa, jollainen Hallå!-ohjelmakin on, herää helposti kysymys siitä, mikä on kaikkein tärkeintä ruotsin kielen ja suomenruotsalaisen toiminnan tukemiseksi Suomessa: tukea suomenkielisten ruotsin oppimista vai ruotsinkielisten suomen oppimista. Jos kysytään hankkeilta, mitä he itse ajattelivat ensisijaisesta kohderyhmästään, niin ylivoimainen enemmistö halusi tavoittaa nämä molemmat ryhmät eli hankkeissa molemmat kielet olivat tavalla tai toisella mukana (katso Kuvio 12).