Miten negatiiviseen asenteeseen voi vaikuttaa?

kohderyhmälle olisi hyvä tehdä joko ennakko- tai jälkitesti tai henkilöitä voitaisiin seurata pidemmän ajanjakson ajan mahdollisen muutoksen selville saamiseksi. Koska tämän arvioinnin tekeminen aloitettiin vasta Hallå!-ohjelman oltua käynnissä yli vuoden, tätä menetelmää ei ollut mahdollista käyttää. Kuten tutkija Pasi Saukkonen toteaa edellä, aina ei siltikään ole edes mahdollista osoittaa, että muutosta on tapahtunut juuri tietyn hankkeen tai tietyn panostuksen seurauksena.

Muutosten havaitseminen ja seuraaminen on helpompaa pitkissä hankkeissa. Tästä hyvä esimerkki on Icehearts-hanke, jonka puitteissa on voitu havaita syviä ja kauaskantoisia vaikutuksia yksilötasolla, sillä hanke on ollut käynnissä tarpeeksi pitkään. Jos halutaan varmistua siitä, että vaikutukset ovat selkeitä ja kauaskantoisia yksilötasolla, on kannattavaa panostaa juuri tällaisiin hankkeisiin – varsinkin, jos hankkeista kehittyy pysyviä malleja. Kuitenkin Kielilähettiläät – Språkambassadörerna ja Svenska för invandrare -hankkeet ovat osoitus siitä, että myös lyhyemmillä (ja siten edullisemmilla) ratkaisuilla voi olla jonkinlaisia suoria vaikutuksia. Suurimman mahdollisen vaikutuksen kannalta voi siis suositella sekä kastelukannua että kasteluletkua: laajoja malleja, jotka toimivat laajalla skaalalla sekä syvempiä panostuksia silloin, kun sille on erityinen tarve.

Vuonna 2017 tehdyn Talar du svenska? -raportin mukaan ymmärrys ruotsinkielistä Suomea kohtaan on horjuvaa miesten, perussuomalaisten kannattajien sekä matalamman koulutuksen tai ammatillisen koulutuksen omaavien keskuudessa. Myös Kielilähettiläiden kyselylomakkeen kautta keräämän aineiston mukaan naisten kiinnostus ruotsin kieltä kohtaan on hieman suurempi kuin miesten (Kuvio 13). Ruotsin kielen käytössä vapaa-ajalla on myös hieman eroa (kahdeksan prosenttia naisista ja neljä prosenttia miehistä ilmoittaa käyttävänsä ruotsia melko tai erittäin paljon), mutta motivaatiossa eroa on enemmän: 52 prosenttia naisista ilmoittaa olevansa melko tai erittäin motivoituneita oppimaan ruotsia, kun taas vastaavaa motivaatiota miehistä kokee 30 prosenttia.