Kastelukannu vai kasteluletku?

Toinen näkökulma liittyen kohderyhmiin ja vaikuttavuuteen on se, miten suurimmat vaikutukset syntyvät: onko tärkeää yrittää tavoittaa niin monia ihmisiä kuin mahdollista vai panostaa kunnolla pienempään ja rajatumpaan kohderyhmään. Kuten liitteestä 1 käy ilmi, hankkeiden tavoittamien henkilöiden lukumäärä vaihtelee noin kahdestakymmenestä henkilöstä miljoonaan. Esim. Moka Mera Lingua -sovellusta on (tämän arvioinnin kirjoittamisen hetkellä) ladattu yli 140 000 kertaa, ja Hoppsorna –Hupsulit-lauluvideoita on katsottu yhteensä noin miljoona kertaa Yle Areenassa. Näitä lukuja voi jo itsessään pitää suurena menestyksenä. Luvut eivät kuitenkaan kerro mitään siitä, miten ja kuinka pitkään käyttäjä on käyttänyt materiaalia tai mikä vaikutus sillä on ollut. Tämän tiedon saamiseksi tarvitaan erillisiä tutkimuksia, joita Moilon on ollut vaikea toteuttaa koronatilanteesta johtuen. Palaute, jota Moilo sai sovelluksen kehitys- ja testausvaiheessa muun muassa varhaiskasvatuksen parista, oli positiivista ja lupaavaa. Jos kaikki sadattuhannet lapset todellakin käyttävät sovellusta aktiivisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla (eli kuuntelevat sovelluksen sisältöä toisella kielellä kuin omalla äidinkielellään), voivat vaikutukset kielenoppimiseen ja asenteisiin olla merkittävät suurelle lapsijoukolle.

Samalla kuitenkin osa on kokenut, että työkalu ei välttämättä täysin sovellu hankkeelle. Esimerkiksi tutkimushankkeiden on ollut vaikea vastata tähän kysymykseen, sillä tutkimusta tekevien ja vastaavanlaisten tietoa tuottavien hankkeiden tavoitteena on luoda uutta tietoa, joka tulee laajemman yleisön käyttöön vähitellen ja vasta pidemmän ajan jälkeen voi saavuttaa varsinaisen vaikutuksensa. Se, etteivät kalliit tutkimushankkeet heti tavoita laajoja kohderyhmiä, ei siksi ole yllättävää. Tällaisille hankkeille soveltuvampi työkalu voisi olla se, että tutkimuksen kohderyhmiä (esimerkiksi suomen tai ruotsin opettajat) tarkastellaan jonkin ajan kuluttua ja arvioidaan sitten, miten tieto on tavoittanut heidät ja onko siitä ollut hyötyä ja missä laajuudessa. Tämä on tosin vaativaa, eikä luultavasti ole kannattava kaikille tietoa tuottaville hankkeille. Kaikkea kertynyttä tietoa ei myöskään ole mahdollista mitata, vaikka se edistäisikin positiivista kehitystä.

Rajallisimpien kohderyhmien osalta tuloksia ja vaikutuksia on helpompi mitata: näiden osalta tehtiin muutamia pistokokeita (Kielilähettiläät – Språkambassadörerna ja Bli proffs!, katso yllä). Vierailun tai kurssin jälkeen on helppoa pyytää osallistujia täyttämään kyselylomake ja kysyä, mitä he ovat oppineet. Jotta vaikutuksiin todella päästään käsiksi,