LIITE 2: Mallit, menetelmät ja ideat kaksikielisyyden lisäämiseksi

LIITE 3: Mallit, menetelmät ja ideat kaksikielisyyden lisäämiseksi

Alla on listattu mallit, jotka vahvistavat kaksikielisyyttä (tai monikielisyyttä) eri tasoilla pohjautuen Hallå!-ohjelman esiin nostamiin esimerkkeihin. Kaksikielisyyden keskiössä ovat suomi ja ruotsi, mutta yhtä hyvin mukana voisivat olla myös viittomakieli, saame tai muut Suomessa puhuttavat kielet.

Pienille lapsille

•Uusia/useita malleja kielelliseen tukeen käytettäväksi varhaiskasvatuksessa:

• Musiikkia kahdella kielellä (esim. Tjolahåpp, Minutvisor) • Sovelluksia, jotka auttavat tutustumaan uuteen kieleen / vahvistavat heikompaa kieltä (Moka Mera Lingua)

•Uusia menetelmiä tai ohjelmaa varhaiskasvatukseen: • Toiseen kieleen tutustuminen kerhotoiminnassa (esim. joitain tunteja viikossa) • Toiseen kieleen tutustuminen draamakasvatuksen tai taiteellisten menetelmien avulla (esim. Ord och inga visor -hanke) • Kulttuurivierailu kahdella kielellä tai toisella kielellä kuin oma kieli (esim. Vickan & Väinö)

•Kaksikielistä tekemistä vanhemmille lasten kanssa (esim. Hantverksdopp)

Peruskoulu

•Uudet mallit kielenopetukseen: • Tandemin hyödyntäminen yläkoulusta alkaen • Erilaisten (näyttämö)taiteellisten menetelmien (esim. Omskakas, RimCirkus) hyödyntäminen • Täydennyskoulutusta ja tukea luokanopettajille, joiden on opetettava toista kotimaista kieltä ilman varsinaista pätevyyttä

•Kieliresurssi koulussa

• Vakituinen kielitukihenkilö, joka opettaa ruotsia sekä antaa kielellistä tukea.

Ruotsinkielinen henkilö suomenkielisissä kouluissa, suomenkielinen henkilö ruotsinkielisissä kouluissa. Icehearts-hankkeen mallin mukaan, siinä muodossa kuin sitä on sovellettu Hallå!-ohjelmassa. • Kiertävä tukihenkilö, jota useammat koulut voivat hyödyntää (esim. hankkeiden

Språkfönstret öppet – Kieli-ikkuna auki, RimCircus, TaiKonin taidekasvatus mallien mukaan). Vieraileva henkilö, joka opettaa tavallisesta poikkeavalla tavalla innostaakseen ja rohkaistakseen oppilaita puhumaan. • Tukihenkilö läksyjenlukuun ja nuorten avuksi, joka toimii esikuvana niin kielellisesti kuin muutenkin (Svenska för invandrare)

•Ystävyyskouluvaihto toiselle kielialueelle

•Kielilähettilään vierailu, jonka tavoitteena on lisätä motivaatiota kielenoppimiseen (Kielilähettiläät, Svenska för invandrare)

Toinen aste:

•Tandem-menetelmän hyödyntäminen

•Ystävyyskouluvaihto toiselle kielialueelle

•Kielilähettilään vierailu, jonka tavoitteena on lisätä motivaatiota kielenoppimiseen (Kielilähettiläät, Svenska för invandrare)

•Valinnainen toisen kotimaisen kielen kurssi, jossa hyödynnetään käytännönläheisiä menetelmiä ja opiskelijat saavat käyttää kieltä käytännössä. Tämä voitaisiin toteuttaa kerhomuotoisena, joka voisi jatkua itsenäisesti, esim. filosofiakahvila, lukupiiri tai vastaava.

•Kaksikieliset hackathon-tapahtumat, joissa opiskelijat saavat kokea kielen konkreettisena viestintävälineenä (sen sijaan, että keskityttäisiin virheettömyyteen) samalla kun käytetään uudenlaista ongelmanratkaisumenetelmää (Hallå Hackaton!).

Kolmas aste:

•Kursseja yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa joko kahdella kielellä tai toisella kotimaisella kielellä. Tavoitteena osoittaa kielten osaamisen hyöty.

•Materiaalin kehittäminen toisen kotimaisen kielen osaamisen vahvistamiseksi esim. kaksikieliset dialogit hoitotyössä, digitaaliset apuvälineet.

•Jatkotutkimuksia kaksikielisyydestä, monikielisyysdidaktiikasta, kaksikielisistä tutkinnoista jne. Mitä enemmän tietoa, sitä suurempi on mahdollisuus, että panostetaan oikeisiin asioihin.

Täydennyskoulutus ja muu sivistystoiminta:

•Tukitoimintoja kaksikielisen (joissain tapauksissa lakisääteisen) työympäristön vahvistamiseen. Työkierto/-vaihto, kielineuvonta, kielikylpymatkoja, ammattikohtaiset kielikurssit (esim.

Jag praktiserar på svenska, Fackspråk och kultur i språkbad).

•Enemmän mahdollisuuksia käyttää toista kotimaista kieltä sekä tutustua toiseen kieliryhmään vapaan sivistyksen ja kolmannen sektorin aloilla. Useita kursseja vapaan sivistystyön alalla sekä yksinkertaisempia ratkaisuja, kuten kielikahvilat, perhetapaamiset, äititapaamiset (esim. Heinola i Tiden, Luckan, Rohkeasti ruotsiksi).

•Työpajatoiminnan hyödyntäminen kielitaidon harjoittelemiseen.

Taide, kulttuuri ja musiikki:

•Lisätä kielirajan ylittävän mediamateriaalin tuottamista ja saatavuutta – niin kielellisesti kuin sisällöllisesti.

•Lisätä kielirajan ylittävän kulttuuriohjelman tuottamista, esim. ruotsinkielisten osuuksien tuominen suomenkielisiin kulttuuritapahtumiin/ festivaaleille ja toisinpäin (esim. Kaksikielinen Kustavi).

•Panostaa kulttuuritarjonnan markkinointiin kielirajan yli, jotta kiinnostuneet voivat tutustua tarjontaan ja tuntevat olevansa osallisia (esim. Hoppa på!).

Harrastukset:

•Yhteistyö suomen- ja ruotsinkielisten harrastusryhmien välillä –esim. kuorot, partiot, 4H jne.

•Kaksikielistä toimintaa musiikin alalla (esim. Suomen Nuorisokuoro), urheilussa (kaksikieliset treenit) jne.

•Kaksi- tai monikielisyyden ottaminen luonnolliseksi osaksi toimintaa suuremmissa organisaatioissa (kuten Vi är IFK – yhdessä hauskempaa).

Svenska kulturfondenin strategisen Hallå!-ohjelman arviointi 2018–2021

Vuosina 2018–2021 panostimme yhteensä kuusi miljoonaa euroa Svenska kulturfondenin strategiseen Hallå!-ohjelmaan, jonka tarkoitus oli hankkeiden kautta edistää elävää monikielisyyttä koulutuksen ja tutkimuksen, kulttuurin ja kansalaistoiminnan alueilla. Onnistuneiden hankkeiden avulla halusimme vahvistaa myönteistä suhtautumista maamme monikielisyyteen.

Mitkä ovat monikielisen yhteiskunnan haasteet, miten voimme mitata yksittäisten kansalaisten suhtautumista kielten oppimiseen ja miten onnistuimme ohjelmaan liittyvissä päätöksissä ja prosesseissa?

Tutkija Lia Markelinin ja Ajatushautomo Magman perusteellisesta ja analyyttisestä työstä syntyi erinomainen arviointi, josta saamme hyvät eväät tulevien strategisten ohjelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen.