Kuvio 12.
KIELIRYHMÄ(T), JONKA/JOTKA HALLÅ!-HANKKEET ENSISIJAISESTI HALUSIVAT TAVOITTAA Hankkeiden lukumäärän mukaan. Magman Hallå!-kysely, N=77.
1
6
Ruotsinkieliset
4 15
Suomenkieliset Sekä suomen- että ruotsinkieliset
51
Henkilöt joiden äidinkieli on muu kuin ruotsi tai suomi Useampi kieliryhmä
Ainoastaan neljä hanketta ilmoitti, että heidän ensisijainen kohderyhmänsä oli pelkästään ruotsinkieliset, ja kaikki nämä hankkeet toimivat vahvasti ruotsinkielisillä paikkakunnilla. Kaksi näistä oli päiväkoteja, joiden tavoitteena oli esitellä suomen kieltä päiväkotien lapsille – toinen päiväkoti (Kemiönsaari) järjesti suomen kerhon ja toinen (Bergö, Maalahti) esitteli suomea draamapedagogin avulla. Kolmas hanke, joka ilmoitti ensisijaiseksi kohderyhmäkseen ruotsinkieliset, oli Hallå Hackaton!, joka oli Mustasaaren ruotsinkielisen lukion (Korsholms gymnasium) aloite. Käytännössä hankkeeseen osallistui sekä ruotsin- että suomenkielisiä lukion opiskelijoita (katso liite 2). Neljäs hanke oli Luodon kunnassa, jonka asukkaista yli 90 prosentilla äidinkieli on ruotsi. Språkens lärstig i Larsmo -hankkeen tavoitteena oli luoda työskentelytapoja ja materiaalia lisäämään toisen kotimaisen kielen ymmärtämistä niin lasten kuin henkilö kunnan keskuudessa varhaiskasvatuksessa, seurakunnan päiväkerhotoiminnassa sekä esikoulussa. Kyseessä on paikkakunta, jossa harvoin kuulee muuta kieltä kuin ruotsia. Kuten yllä todettiin, on vaikea nähdä, mitä etuja sillä olisi, että ruotsinkieliset eristäytyisivät omaan kuplaansa ilman, että osaisivat suomea. Siksi on erittäin ymmärrettävää ja tukemisen arvoista, että vahvasti ruotsinkielisissä kunnissa halutaan panostaa laajempaan suomenkieliseen kontaktipintaan. Tässä arvioinnissa ei ole tarkasteltu muita hankkeita yksityiskohtaisemmin, mutta Hallå Hackaton! -hankkeen vaikutukset näyttivät lupaavilta lyhyellä tähtäimellä: kynnys toisen kotimaisen kielen käyttämiseen oli huomattavasti madaltunut, kun kielirajojen yli oli työskennelty vain kaksi päivää. Yhteensä 15 hankkeen kohderyhmät olivat ensisijaisesti suomenkielisiä. Suurin osa näistä hankkeista liittyi jollain tavalla koulutukseen. Näihin hankkeisiin kuuluivat muun muassa Bli proffs! (katso liite 2) sekä Våga tala svenska. Ne kolme hanketta, joita ei luokiteltu kuuluvaksi koulutushankkeisiin, olivat Svenska Teaternin hanke, jonka tavoitteena oli
Millainen on onnistunut strateginen hanke? Kohderyhmistä ja toimivista malleista • HALLÅ!-OHJELMAN ARVIOINTI 2018–2021
53
