3. Vaikutuksen arvioimisesta
ja mittaamisesta
Vaikutuksen mittaaminen ei ole aukotonta tiedettä. Varsinkin silloin, kun on kyse yhteis kunnallisista ilmiöistä, kuten asenneilmastosta tai suvaitsevaisuudesta kieliryhmien välillä, on syy-seuraussuhteiden osoittaminen täysin todenpitäväksi lähes mahdotonta. Eri menetelmien avulla voidaan kuitenkin muodostaa syvempi käsitys siitä, millaiset tulokset voivat johtaa minkäkin tyyppisiin vaikutuksiin. Klassisen lineaarisen mallin mukaan 4Hallå!-ohjelmaa voidaan tarkastella käytettävissä olevien panosten kautta sekä mihin resursseihin (input), tuotoksiin tai toiminta muotoihin ne johtavat (output) sekä mitä vaikutuksia näillä tuotteilla tai tuotoksilla voidaan ajatella olevan (outcomes). Lisäksi voidaan puhua siitä, millaisiin pitkäaikaisvaikutuksiin tai yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen (impact) tai muutoksiin näiden toivotaan johtavan pidemmällä aikavälillä – Hallå!-ohjelman tapauksessa kyse voi olla esimerkiksi suvaitsevaisuuden paranemisesta, positiivisemmista asenteista kieli ryhmien välillä sekä paremmasta kieli-ilmastosta. Näistä kolme ensimmäistä on suhteellisen helppoa osoittaa, neljäs on asteen vaikeampaa ja siihen saattavat vaikuttaa hyvin monet eri tekijät. Kuvio 1.
NK. IOOI-MALLI
IMPACT
Vaikuttavuus
OUTCOMES Vaikutus/tulos
OUTPUT Tuotos
INPUT Panos
4.
16
”IOOI”-mallista on useampia erilaisia variaatioita; katso esim. Heliskoski & al, 2018: 5.
HALLÅ!-OHJELMAN ARVIOINTI 2018–2021 • Vaikutuksen arvioimisesta ja mittaamisesta
