Ilmastonmuutos vaikeuttaa miljoonien pakolaislasten elämää Enni Kallio / Suomen Pakolaisapu Jenna Vehviläinen
M
aailman lähes 70 miljoonasta pakolaisesta 85 % elää kehitysmaissa ja yli puolet heistä on lapsia. Ilmastonmuutoksen aikaansaama kuivuus, äärimmäiset sääilmiöt, tulvat ja merenpinnan nousu uhkaavat ihmisten perustarpeita, hankaloittavat konflikteja ja muuttavat asuinalueita elinkelvottomiksi. Ilmastonmuutoksen edetessä yhä useampi joutuu jättämään kotinsa.
Ilmastonmuutoksen edetessä juuri pakolaisleireillä elävät lapset ovat erityisessä vaarassa, sillä ilmaston lämpeneminen uhkaa tehdä monista pakolaisleireistä asumiskelvottomia. Väliaikaiseen asumiseen tarkoitetussa teltassa asuminen myrskyjen ja rankkasateiden armoilla tai äärimmäisessä helteessä voi olla tappavaa. Kuumuutta seuraa kuivuus, joka vaikuttaa veden ja polttopuiden saatavuuteen sekä sadon kasvuun. Kun vettä ja polttopuuta ei ole saatavilla lähialueilla, niitä joudutaan hakemaan monien kilometrien päästä. Näihin matkoihin voi mennä päiviä, mikä asettaa erityisesti naiset ja lapset vaaraan, sillä reitit voivat olla levottomia ja turvattomia. Kuivuudesta kärsinyt sato puolestaan vaikuttaa ravitsemukseen ja perheiden toimeentuloon.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät ympäri maailman. Köyhyys, eriarvoisuus, konfliktit ja ilmastonmuutoksen seuraukset kuormittavat erityisesti jo ennestään hauraita valtioita. Yhä useammin paetaan sekä konfliktia että ilmastonmuutoksen seurauksia. Muuttuneet sääolosuhteet näkyvät myös paenneiden lasten arjessa, joka pyörii usein selviytymisen ja kodin askareiden ympärillä. Koulutukseen ei aina ole varaa tai välttämättä edes mahdollisuutta. Olosuhteiden pakosta lapset jäävät kotiin ja auttavat siinä missä nuoresta iästään huolimatta pystyvät: veden haussa, polttopuiden keräämisessä tai sadonkorjuussa.
KOULUTUKSELLA TUKEA SOPEUTUMISEEN Suomen Pakolaisapu on toiminut Ugandan pakolaisasutusalueilla jo vuodesta 1997. Naapurimaiden pitkittyneet konfliktit ja levottomuudet ovat ajaneet Ugandaan arviolta 1,2 miljoonaa pakolaista. Suomen Pakolaisavun toiminta Ugandassa keskittyy aikuiskoulutukseen ja toiminnalliseen lukutaitoon. Toiminnallinen lukutaito kehittää luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja, joita tarvitaan jokapäiväisessä arjessa, esimerkiksi lääkärillä käydessä tai torilla asioidessa. Lukutaidon ohella opetellaan myös ravitsemukseen, terveystietoon, pienyrittäjyyteen ja ilmastoviisaisiin viljelymenetelmiin liittyviä taitoja.
ILMASTONMUUTOS VAIKEUTTAA MYÖS PAKOLAISLEIRIEN OLOSUHTEITA Kotinsa jättäminen ja uuteen maahan tai ympäristöön sopeutuminen ei ole helppoa. Uuden kielen oppiminen, työn löytäminen tai asunnon saaminen on haastavaa, jos uusi kotimaa ei automaattisesti takaa näitä palveluita. Tälläkin hetkellä maailman pakolaisista noin 31 % elää pakolaisleireillä. Vaikka pakolaisleirien tulisi olla väliaikainen ratkaisu kotinsa jättämään joutuneille ihmisille, suuri osa pakoon lähteneistä ihmisistä ja lapsista joutuu asumaan leireillä useita vuosia tai jopa vuosikymmeniä humanitaarisen avun varassa. Monet lapset eivät ole nähneet elämää leirien ulkopuolella.
Aikuiskoulutuksen ja toiminnallisen lukutaidon kautta pyritään tarjoamaan pakolaisille perustaitoja, joita he voivat hyödyntää arjessaan sekä vaihtoehtoisten elinkeinojen hankkimisessa. Koulutuksella voidaan lisätä vanhempien mahdollisuuksia lähettää myös omat lapsensa kouluun sekä heidän tietoisuuttaan koulutuksen tärkeydestä. Koulutuksen myötä vanhemmat voivat auttaa lapsiansa kotitehtävissä,
• 14 •
