Mikä estää meitä muuttamasta toimintaamme ilmastoystävälliseksi?

Sitran kehittämä yhteiskunnallisen keskustelun väline Erätauko ilmestyi Yhteiset Lapsemme ry:n elämään viime syksynä 2018. Ole rohkea ja reilu -toiminnan työntekijät Helena Korpela ja Marjukka Rauhala osallistuivat Sitran järjestämään Erätauko-mentorointiprosessiin, jonka jälkeen Erätaukoon liittyvät työvälineet on otettu käyttöön myös Yhteiset Lapsemme ry:n Töölön toimistolla. Helena Korpela

MIKÄ ERÄTAUKO?

Erätauko on uusi tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua. Se on mahdollisuus pysähtyä ja harkita asioita rauhassa. Erätauon avulla voi tuoda eri lähtökohdista tulevia ihmisiä yhteen käymään tasavertaista keskustelua ja syventämään ymmärrystä aiheesta kuin aiheesta.

”Meillä on vahva jaettu tahtotila ottaa ympäristökysymykset huomioon järjestössämme. Olen tästä havainnosta hyvin iloinen.”

Erätaukoon sisältyvät käytännön työkalut ovat kenen tahansa vapaasti hyödynnettävissä yhteiskunnallisen keskustelun suunnitteluun ja käynnistämiseen. Erätauon lähestymistapa on dialogi, joka on rakentava ja tasavertainen tapa keskustella. Dialogissa tähdätään aiheen, toisten ihmisten ja itsensä parempaan ymmärtämiseen, mutta ei yksimielisyyteen tai nopeisiin ratkaisuihin. Parhaimmillaan dialogissa syntyy ennalta-arvaamattomia oivalluksia ja uutta ajattelua.

YHTEISET LAPSEMME OSANA SITRAN ERÄTAUKO-HAASTETTA Tammikuun 29. päivänä vietettiin kansallista Erätauko-päivää, jolloin Sitra haastoi toimijoita ympäri Suomen järjestämään ilmastonmuutosdialogin, jonka tarkoituksena oli ottaa selvää siitä, mikä meitä estää toimimasta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Sitran asiantuntijoiden mukaan ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on olemassa paljon, mutta jokin estää meitä silti toimimasta. Haaste otettiin hyvin vastaan ja päivän aikana järjestettyihin sataan rakentavaan keskusteluun osallistui yli tuhat ihmistä ympäri Suomea. Yhteiset Lapsemme oli osa keskustelujoukkoa, sillä järjestimme oman keskustelumme 1.2.2019 samasta aiheesta kysyen: Mikä meitä estää muuttamasta järjestöämme heti ilmastoystävälliseksi?

Keskustelu osoittautui tarpeelliseksi, sillä se toi pintaan runsaasti havaintoja, ajatuksia ja tunteita teemaan liittyen. Keskustelu liikkui laajasti keskustelun eri tasoilla – henkilökohtaisella, yhteiskunnallisella ja globaalilla tasolla. Kysymyksen ja keskustelun kautta tulimme käsitelleeksi muun muassa globaalia vastuuta, väestönkasvua ja kehitysyhteistyötä, lastensuojelua ja lasten kuulemista, yhteiskunnallista päätöksentekoa, teknologiaa, yksilötason valintoja ja vastuuta sekä järjestön valintoja ja vastuuta. Syyt ja perustelut sille, miksi meidän tulisi muuttaa oma toimintamme yhä ilmastoystävällisemmäksi, olivat keskustelussa selkeästi läsnä. Vaikka ilmastonmuutos toi pintaan myös ahdistusta, keskustelun jälkeinen tunnelma vaikutti toiveikkaalta. Motivaatio toimia ja tehdä enemmän oli voimakas.

”Yhteinen asia, kuten ilmastonmuutos, muuttuu yhteiseksi vasta, kun se on keskusteltu auki ja omaksuttu kaikkien kanssa.”

Jaettu Erätauko-keskustelu on vaikuttanut Yhteiset Lapsemme ry:n työarkeen jo muun muassa niin, että olemme sen jälkeen työstäneet järjestömme oman ilmasto-ohjeen. Työn seurauksena meillä on yhteiset toimintaohjeet sille, miten ympäristöasiat otetaan entistä paremmin huomioon yhdistyksen toimintakäytännöissä – oli kyseessä sitten matkustaminen, energian kulutus, tarjoilut, kierrätys, hankinnat, etätyömahdollisuus ja niin edelleen. Toimintaohjeen laatimisella on pyritty siihen, että hyvät ja ympäristöystävälliset toimintatavat tulevat yhä laajemmin jaetuiksi, tiedostetuiksi ja vaikutuksiltaan voimakkaammiksi. Näin kaikki se hyvä, mitä jo tehdään, vahvistuu entisestään.

”Keskeisenä Erätauko-keskusteluun liittyvänä oivalluksena oli itselleni muun muassa median ylläpitämä ajatusmalli ilmastonmuutoksen ulkoistamisesta yksilöstä riippumattomaksi ilmiöksi. Tämä oivallus innoitti minut ottamaan aktiivisemman roolin omassa arjessani ekologisempana toimijana. Lisäksi sain myös intoa vaikuttaa asiaan yhteisöissä, joiden osana toimin.”

”Vaikka keskustelun alussa mietitytti, miten itse pystyisi vaikuttamaan näinkin isoon asiaan, niin keskustelun jälkeen tuli esiin, miten paljon me jo nyt tehdään hyvää ja enemmän mitä voisimme tehdä.”

”Meillä on tietoa, taitoa, keinoja ja monia mahdollisuuksia toimia. Meillä tuntuu yhteisönä olevan myös runsaasti näkemystä globaalilla tasolla. Se luo toivoa. Toivotaan että toivo luo tekoja ja muutosta.”

”Ilmastoasia ja siihen vaikuttaminen on niin iso asia, että ymmärryksen luomiseksi se vaatii yhteistä keskustelua ja näkökulmien avaamista erilaisissa tavoitteellisissa yhteisöissä, jois

”Meillä on tietoa, taitoa, keinoja ja monia mahdollisuuksia toimia. Se luo toivoa. Toivotaan, että toivo luo tekoja ja muutosta.”

sa ollaan jo jonkin asian äärellä. Kun alamme yhteisesti omistaa tavoitteen ja halun vaikuttaa, yksilön ahdistus helpottuu ja se luo kykyä toimia, kun muilta saa tukea. Yhteinen tarkoittaa jo olemassa olevia yhteisöjä. On inhimillistä, ettei tiedä ja kokee ison asian osalta epävarmuutta ja ahdistusta.”

”Jokainen ihminen vaikuttaa tekemisillään joko myönteisesti tai kielteisesti ympäristöönsä, toisin sanoen yksilöllä on vaikutusvaltaa ympärillä tapahtuvaan hyvässä ja pahassa.”

”Tulevaisuuden välittämisen täytyy olla globaalimpaa ilmaston hyvinvoinnin vuoksi.”

”Ei pidä olla liian mustavalkoinen muutosten edessä, vaan muistaa, että on muita, pieniäkin tapoja ja vähentäminen on myös tärkeää.”

Yhteiset Lapsemme ry:n ilmasto-ohjelma julkaistaan yhdistyksen kotisivuilla kesäkuussa 2019.

Lue lisää Erätauko-menetelmästä: https://www.sitra.fi/eratauko/