Toimivaa työnopastusta maa- ja puutarhatiloilla JANNE KARTTUNEN, ERIKOISTUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA
TIINA MATTILA, LUONNONVARAKESKUS LUKE
Puutarhatiloilla käytetään paljon palkkatyövoimaa. Kyselyn mukaan työvoiman perehdyttäminen ja työnopastus sekä muu päivittäisjohtaminen hallitaan puutarhatiloilla keskimäärin paremmin kuin muissa maatalousyrityksissä. Yrittäjien hyvinä pitämiä johtamiskäytäntöjä ovat johtaminen omalla esimerkillä sekä säännöllinen ja avoin keskustelu, kuuntelu ja palaute molemmin puolin.
TTS Työtehoseuran ja Puutarhaliiton erillishankkeiden yhteistyönä toteutetussa kyselyssä selvitettiin maa- ja puutarhatiloilla työskentelevän palkkatyövoiman määrään ja laatuun liittyviä seikkoja sekä yrittäjien osaamista, käytäntöjä ja kokemuksia työvoiman rekrytoinnissa ja johtamisessa. Vastauksia saatiin yhteensä 187:lta työvoimaa palkanneelta yrittäjältä, joista enemmistöllä on puutarhatila ja lopuilla on joko eläin- tai kasvitila. Kaikkia tiloja koskevat kyselytulokset löytyvät TTS:n hankesivuilta. Suomalaiset edelleen työvoiman selkäranka Enemmistöllä vastanneista on vähintään 20 vuoden kokemus palkkatyövoimasta. Työvoiman määrä ja kansallisuudet vaihtelevat tuotantosuuntien ja samaa tuotantosuuntaa edustavien eri tilojen välillä. Yleisimmät kansallisuudet työvoimassa ovat laskevassa yleisyysjärjestyksessä suomalaiset, ukrainalaiset, virolaiset ja venäläiset. Merkille pantavaa on suomalaisten työntekijöiden yleisyys yleensä ja erityisesti nykyisen koronakriisin aikana. Noin puolella vastanneista tiloista on alle 10 työntekijää. Nämä tilat ovat suhteellisesti yleisimmin eläintiloja. Vähintään 20 työntekijän tilat ovat lähes kaikki puu-
22
TEHO
tarhatiloja. Työvoimasta runsas viidennes on vakituisia ja loput ovat kausityövoimaa. Työvoiman kanssa käytetyimmät kielet ovat suomi, englanti, venäjä ja ruotsi. Englantia käytetään erityisesti kausityövoiman kanssa. Tuttuja kausityöntekijöitä on helppo palkata Useilla tiloilla palkataan vuosi toisensa perään samoja – tyypillisesti ulkomaisia – kausityöntekijöitä, jotka myös suosittelevat omia tuttaviaan työnantajalleen korvaamaan luontaista työvoiman vaihtuvuutta. Vanhat työntekijät tuntevat tilan, sen omistajat ja työn sekä ”perehdyttävät” tuttaviaan jo ennen Suomeen matkustamista. Yrittäjät pitävät tätä sujuvana käytäntönä. Tämä voi osittain selittää sitä, että noin puolet tiloista ei käytä perinteisiä työpaikkailmoituksia, joita muut tilat julkaisevat TE-palveluiden sivustolla, omissa sähköisissä kanavissa tai eri rekrytointisivustoilla. Ulkomaisista työnvälityspalveluista saadut kokemukset ovat sen sijaan usein huonoja. Selkeintä olisi, että tiloilla ei käytettäisi näitä palveluita, joita koskee laki työnvälityksen maksukiellosta (henkilöasiakkaalta ei saa periä maksua työnvälityspalveluista). Kannattaa myös muistaa, että maaseutuelinkeinojen työehtosopimus edellyttää nykyisin kirjallisen työsopimuksen tekemistä
