Vinkkejä etäohjaukseen

LEENA SAARELA, OPINTO-OHJAAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Koronan myötä etäohjauksesta tuli arkipäivää. Etäohjaus voi olla yksilöohjausta, etäkoulutusta, kokousten vetämistä tai ryhmäkeskustelujen ohjausta eli fasilitointia.

Yhteistä näille on, että vuorovaikutus tapahtuu tietokoneen tai puhelimen kautta, ja sanaton viestintä jää lähes kokonaan pois. Etäyhteyden tekninen laatu voi heikentää viestin välittymistä. Etänä olo on raskaampaa ja keskittyminen vaikeampaa. Vuorovaikutusta onkin rakennettava eri tavalla ja rytmillä kuin perinteisissä kohtaamisissa.

Toteutustasoja voi osallistujien tietotaidon mukaan olla kahdenlaisia Ihmisen on vaikeaa pitää työmuistissa montaa asiaa samaan aikaan. Jos osallistujien tekninen osaaminen on vähäistä, tekniikka minimoidaan, jotta osallistuja saa onnistumisen tunteen helposti. Vuorovaikutus voidaan toteuttaa muistuttamaan mahdollisimman paljon paikan päällä tapahtuvaa ohjausta. Keskitytään dialogisuuteen, kuunteluun ja perustekniikkaan. Ohjaaja tekee itse muistiinpanot ja jakaa näyttönsä.

Harjaantuneemmat etätyöskentelijät voivat hyödyntää sovelluksia ja muita mahdollisuuksia. Osallistujilla on tällöin oltava hyvät digitaidot, jotta työskentelytavasta ei tule este osallistumiselle. Sovellusten käyttö mahdollistaa isojen tietomäärien käsittelyn. Visualisointi, kuvien käyttö ja piirtäminen auttavat ymmärtämään kokonaisuuksia. Virtuaalimaailmat ja pelillisyys voivat viedä vuorovaikutuksen aivan uusille tasoille.

Miten saa osallistujat aktivoitumaan etätyöskentelyyn? Heti ohjaustuokion alkuun on hyvä miettiä jokin tapa, miten saada osallistujat virittäytymään päivän aiheeseen: esittäytymis- tai fiiliskierros, kommentointi chattiin päivän asiasta tai käden nostaminen, esim: ”kuinka moni on kuullut aiheesta ennenkin?”. Ohjaajan inhimillisyys keventää ilmapiiriä. Jos mokaa, se kannattaa kertoa ääneen ja nauraa myös itselleen. Näin tunnelma vapautuu ja osallistujat uskaltavat puhua ääneen omistakin haasteistaan. Ohjaajan tehtävänä on tukea kaikkien tasaveroista osallistumista. Hän voi seurata, ketkä osallistuvat vähemmän ja aktivoida heitä: ”Matti, sinä olet ollut hiljaa tovin. Haluaisitko sanoa tästä jotain?” tai ”Maija, sinä olet ollut hiljaa pidempään ja ehkä pohtinut tätä asiaa. Onko sinulle tullut jotain uusia näkökulmia?” Ohjaaja voi myös tasata osallistumista esimerkiksi kierroksin, jossa kaikilla on puheenvuoro; näin hiljaisemmatkin tulevat huomioiduiksi ja pääsevät ääneen, tai siirtää osallistujat pienryhmiin, jossa on enemmän ja turvallisempaa tilaa osallistua. Verkkoluentoihin harva jaksaa keskittyä. Luento-osuudet kannattaa siksi pitää lyhyempinä, 5-20 min, ja pitää runsaasti lyhyitä mikrotaukoja.

i Lisää

Etäohjaukseen saa elävyyttä, esimerkkeinä: • Materiaaliin tutustuminen etukäteen jättää aikaa yhteiselle keskustelulle. • Tarinoiden kertominen ja niiden elävöittäminen kuvin, graafein, piirroksin ja videoin. • Luennon korvaaminen haastattelulla tai keskustelulla toisen asiantuntijan kanssa - tai pyydä osallistujia haastattelemaan sinua. • Vuorovaikutukseen kannustaminen: peukuttamalla, tykkäämällä ja huomioimalla sanallisesti.

• Reflektointia voi myös tehdä hiljaisesti: jokainen miettii ensin yksin minuutin ja kirjoittaa kommenttinsa chattiin.