TEHO-lehti 02/2021

2/2021

TEHO

TEHO MYÖS DIGINÄ www.issuu.com/tts4

TYÖTEHOSEURAN LEHTI JÄSENILLE JA SIDOSRYHMILLE

TTS testaa ikkunapesurin 8

PELTOROBOTIT DIGIMAATALOUSWEBIKAHVEILLA 14

KLAPIAUTOT KIERROKSILLA TURUSSA 20

Pääkirjoitus MINNA KUUSELA, PÄÄTOIMITTAJA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Olen viime aikoina miettinyt huumorin olemusta, ja sen vähenemistä etenkin etätyöhön siirtyneessä työelämässä. “Uusi arki” sisältää toivottavasti myös huokoisuutta ja tilaa naurulle.

Milloin olet viimeksi nauranut kunnolla? Viime vuosina työpaikoilla on alettu ymmärtää, että hyvä huumori ja vitsailu voi jopa lisätä tuottavuutta ja työtehoa. Teissä lukijoissa on monen alan ihmisiä, osa jo työelämästä poistuneitakin. Itse katselen työelämää tutkijan vinkkelistä, ja huumori on vaikea laji. Tutkimus ja kehittäminen on vakavaa puuhaa. Työ, josta joku maksaa, ei saa tietenkään näyttää hassuttelulta. Lujassa istuu myös käsitys, että vakava ihminen on uskottavampi kuin nauravainen. Mutta mekin nauramme omalla porukalla välillä tikahtuaksemme kahvihuoneessa, käytävillä, ja tuttujen kesken jopa Teams-palaverissa.

Huumori tuo yhteisöllistä liimaa ja lisää työhyvinvointia.

Kunnon nauru piristää aina. Huumoritutkija Pirjo Vesa väitteli työpaikkahuumorista 2009. - Huumorilla on tiedostamattomia vaikutuksia yhteisöissä. Ilman sitä meidän olisi vaikea määritellä keskinäisen vuorovaikutuksen rajoja. Siis sitä, mistä saa puhua ja mistä ei. Asiat, jotka keskinäisesti ymmärretään, niistä voidaan laskea leikkiä. Niistä syntyy jopa hupaisa kertomusperinne työpaikalle, kuvailee Vesa niitä jokaisen porukan omia juttuja, jotka kenties hiljenevät kuin veitsellä leikaten, kun huoneeseen astuu ulkopuolinen tai esihenkilö.

Huumoria viljelevä esimies voi myös päästä sen avulla lähelle alaisiaan. Toisaalta huumorilla voi myös alentaa ja nöyryyttää. Se voi olla vallankäytön väline.

Sopiiko huumori asiakkaan tai vieraan ihmisen kohtaamiseen? On havaittu, että luonteva, hyvä huumori saa ihmisen vaikuttamaan itsevarmemmalta. Hyvä vinkki työhaastatteluihin – mutta mikään ei ole kiusallisempaa kuin väkisin väännetty huono vitsailu väärässä tilanteessa. 1990-luvun Frendit katsoneet muistavat kyllä Chandler Bingin. Tuleeko huumorin pelko siitä, että pelkäämme epäonnistuvamme ja vaikuttavamme tyhmiltä? Pitäisikö vain uskaltaa mokata?

Huumori on taitolaji. Kirjoittamattomat rajat ovat aina olemassa. Tuttujen kesken voidaan vitsailla vaikka kuolemasta tai uskonnosta, mutta vieraiden kanssa on kolkuteltava rajoja varovasti. Toisen osapuolen suupielen nytkähdykset, silmien vilke tai nopea kommentointi voi antaa luvan mennä pitemmälle.

Oikein hauskaa kesää kaikille!

TEHO Lehden julkaisija: Työtehoseura ry, PL 5 Kiljavantie 6, 05201 Rajamäki Puh. (09) 2904 1200 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0567 Toimitus Päätoimittaja: Minna Kuusela minna.kuusela@tts.fi Toimituskunta: Minna Kuusela, Henna Hurttala ja Sirpa Pussinen Taitto: Jani Mikkola Kansikuva: Vastavalo, Riitta Weijola Painopaikka: Nurmiprint Oy, Nurmijärvi Seuraava lehti ilmestyy 1.10.2021 www.facebook.com/ TTSfi/

2

TEHO

www.linkedin.com/ company/tts-institutety-tehoseura-/

JÄSENEKSI TTS TYÖTEHOSEURAAN Vuosijäsenmaksut Yhteisöjäsen 134 € Henkilöjäsen 50 € Sisältää TEHO-lehden neljästi vuodessa ja muita jäsenetuja Liity jäseneksi www.tts.fi/jasenyys TILAUKSET Tilaushinnat 2021 Vuosikerta 60 € / vuosi Kestotilauksena 50 € / vuosi asiakaspalvelu@tts.fi puh. (09) 2904 1200 https://twitter.com/ ttsfi

issuu.com/tts4

PIXABAY

Sisältö

2/2021

Pääkirjoitus

TTS:ssä tapahtuu 4

TTS testaa: Ikkunat puhtaiksi vaivattomasti 8

Asiantuntija vastaa: Ikkunapesun työturvallisuus 11

TTS vinkkaa: Punnittua tietoa ravintoarvoista 12

Uutena avauksena eBike-sähköpyörämekaanikko

2

13

Digimaatalous-webikahveilla peltorobotit, pihattopaikannus ja satelliittidata

14

Tulevaisuuden metsänistutus – käsin, koneella vai sekä että?

16

Työelämä tutuksi -sivusto valmiina käyttöön 19

Klapiautot kierroksilla Turussa 20

Toimivaa työnopastusta maa- ja puutarhatiloilla

Sukupolvenvaihdosneuvonnalla

tuhannen taalan paikka

22 24

Kesäterassit avoinna

26

Jatkokoulutuksen vaikuttavuus yrittäjän arkeen ja kuljettajan työhön

28

Voi hyvin - Maarakennusalan työhyvinvointiteesit

30

Rakentavasti raksalla

31

Korjaamme koronan kolhuja Lapissa

32

Työntutkimuksella sysäys oikeille raiteille 33

Kohtaamispaikka työlle ja tekijöille

34

Vinkkejä etäohjaukseen

35

Käy päivittämässä sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriimme osoitteessa www.tts.fi/jasenkysely

TEHO

3

Johtamiskoulutusta naisyrittäjille Liiketoiminnan kehittäminen ja yrittäjien välinen vertaistuki korostuvat näinä poikkeuksellisina aikoina. Naisyrittäjistä moni toimii pienessä yrityksessä tai yksinyrittäjänä, mutta yrittäjyyden ei tarvitse olla yksin selviytymistä. TTS Työtehoseurassa on juuri käynnistynyt Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon tähtäävä verkkokoulutus, jossa erityisenä kohderyhmänä ovat naisyrittäjät. Yhteistyössä on mukana Suomen Yrittäjänaiset ry. ”Johtamiskoulutus tarjoaa virikettä aivoille ja olkapäätä kaverille.

Osaamisen lisäksi toisten tapaamisella on tärkeä merkitys. Mukana on yli 30 osallistujan joukko eri puolilta Suomea”, kertoo koulutuspäällikkö Anu Ahtela TTS Työtehoseurasta.

Kuultua ja nähtyä

TTS:ssä tapahtuu SISU-ryhmä Keski-Suomen ravintola-alan yrittäjille ja henkilöstölle TTS Työtehoseura tarjoaa useilla alueilla vuoden 2021 aikana maksuttomasti ravintola-alan yksinyrittäjille, pienille ja keskisuurille yrityksille sekä yritysten avainhenkilöille valmennus- ja vertaistukitoimintaa. Hankeperheen uutena tulokkaana on Keski-Suomen SISU – ravintolan polku poikkeustilan läpi -hanke. ”Ravintola-alan muuttuviin tilanteisiin räätälöidyt valmennukset ja sparraukset tarjoavat tietoa ja keskustelunaiheita helposti verkon välityksellä. Kevään ja kesän teemoina ovat some- ja digimarkkinointi, uudet palvelutuotteet, työprosessien sujuvuus ja työhyvinvointi ja jaksaminen. Yrittäjien lisäksi myös henkilöstö, joka voi jollain tavalla vaikuttaa yrityksen kehittämiseen, on myös tervetullutta”, kuvailee projektipäällikkö Marjo Kittelä.

Mukaan voi hakeutua www.tts.fi/sisu

4

TEHO

Keittiö- ja kiintokalusteiden myyjät - vanha päättyi ja uusi alkaa Hymy oli herkässä Keittiö- ja kiintokalusteiden myyjän koulutuksesta toukokuussa todistuksen saaneilla 15 uudella alan ammattilaisella. Loppuhuipentumana opiskelijoille tarjoutui mahdollisuus kiivetä TTS Vantaan Sarkatien toimipisteessä nosturitorniin. Keittiöalan yritysten kanssa läheisessä yhteistyössä toteutunut koulutusohjelma saa syksyllä uuden aloituksen. Haku on avoinna 17.9. saakka työvoimakoulutuksena TE-palveluiden kautta tai suoraan TTS Työtehoseuraan. Klikkaa lisätietoihin www.tts.fi/keittiomyynti

Työtehoseuralaiset droonia lennättämässä TTS Työtehoseura on vahvasti mukana drone -laitteiden hyödyntämisessä. Jo nyt droneja on hyödynnetty sisälogistiikan asiantuntijapalveluissa, mutta lisää on luvassa. Jatkossa TTS tulee tarjoamaan peruskäyttäjän dronekoulutusta sekä Traficomin koevalvontaa (A2).

TTS Työtehoseuralla on dronen lennättämiseen soveltuva oma ilmatila Vihtijärvellä, pinta-alaltaan 17 hehtaarin alueella. Dronea demottiin Rajamäen kampusalueella huhtikuussa.

Maatalouskoneurakoinnin hintoja selvitetty yrittäjiltä TTS Työtehoseura on kerännyt maatalousyrittäjien tekemän koneurakoinnin toteutuneita taksoja joka toinen vuosi vuodesta 1995 lähtien.

Alkuvuonna toteutettuun kyselyyn vastasi 413 koneurakointia tehnyttä maatalousyrittäjää. Yleisimpien maataloustöiden hinnat olivat nousseet kahden vuoden aikana varsin maltillisesti. Päivitetty hintatilasto löytyy www.tts.fi/tutkimus_ja_kehitys/hankkeet/ maatalous/koneurakointi

TEHO

5

Heinäautomaatit ja muita herätyksiä TTS Työtehoseuran Hevoset ja työ -hanke järjesti hevosyrittäjille suunnatut verkkotyöpajat, joissa Saara Lätti noin 30 osallistujaa kävi vilkasta keskustelua hevostallien arkityön keventämiseksi. Hyvien käytänteiden työpajojen yhteistyössä olivat HAMKin hevostalouden agrologiopiskelijat, jotka osallistuivat käytännön toimiin. - Käytännön vinkkeinä nousivat esille esimerkiksi heinäautomaatit, ulkokäyttöön soveltuvat lämmitettävät vesikupit, pienkuormaajat, akkukäyttöiset kottikärryt ja karsinoiden siivousta helpottavat kääntyvät karsinaseinät, kertoo projektipäällikkö Iina Hulkkonen. www.tts.fi/hevosetjatyo

Metsätalousinsinöörien sähköinen oppimistulosmittaristo julkaistu Työtehoseura julkaisi MMM:n rahoituksella päivitetyn version valmistuneiden metsätalousinsinöörien sähköisestä oppimistulosmittaristosta.

Mittaristoon on koottu kolmeen tutkimukseen perustuen vuosina 2011-19 metsätalousinsinööriksi valmistuneiden näkemykset koulutuksen sisällöstä ja toteutuksesta sekä tiedot työllisyystilanteesta. Tulosten perusteella koulutuksen laatu on vuosien varrella parantunut, mutta oppilaitosten välillä on edelleen suuria eroja.

Palvelussa on tarjolla julkisten oppimistulosten lisäksi tarkemmat oppilaitoskohtaiset tulokset oppilaitosten omaan käyttöön. Myöhemmin sähköisessä tulospalvelussa julkaistaan myös metsäalan yliopistojen ja ammatillisten oppilaitosten oppimistulosmittaristot. Mittaristo löytyy osoitteesta https://ttsmetsa.fi/mittarit Hyvinvoiva metsäalan osaaja 2030 Työtehoseuran tavoitteena on yhdessä Metsätehon, Metsäkeskuksen, PTT:n kanssa parantaa edellytyksiä metsäammattilaisten työhyvinvoinnille tutkimustietoon perustuvan täydennyskoulutuksen avulla. Metsämiesten säätiön rahoittamassa ”Hyvinvoiva metsäalan osaaja 2030”-hankkeessa tehdään yhteenveto useista erillisistä tutkimuksista, joissa on tarkasteltu metsänomistajien tavoitteiden ja toiveiden muutosta sekä metsäammattilaisten toimintaympäristön kehitystä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tunnistettujen osaamistarpeiden ja kuormitustekijöiden pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan alkuvuodesta 2022 koulutuspilotti, jolla tuetaan metsäammattilaisten työhyvinvointia myös tulevaisuudessa.

6

TEHO

TTS ja YM kartoittavat ikääntyneiden asumista Suomen väestö ikääntyy vauhdilla, ja ikääntyneiden määrän kasvaessa myös esteettömiä asuntoja tarvitaan enemmän.

Omistusasunnoissa asukkaat päättävät itse, millaisilla korjaus- ja muutostöillä he haluavat parantaa asuntojensa ikäystävällisyyttä. TTS Työtehoseura selvittää parhaillaan ympäristöministeriön toimeksiannosta keinoja ja mahdollisuuksia, joilla valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt, vanhusalan järjestöt sekä asunto- ja rakennusalan järjestöt voisivat auttaa ikääntynyttä väestöä ennakoimaan oman asumisensa tarpeita. Selvityksessä kerätään tietoa käytännön ratkaisuista, joilla järjestöjen tulevaa – ja jo nyt tekemää – työtä voidaan tukea ja tehostaa.

Työturvallisuutta maatiloille ammattilehtien välityksellä TTS Työtehoseurassa kuluvan vuoden aikana toteutettavassa Lehti-tiedotushankkeessa kootaan ja levitetään erityisesti maatalousyrittäjien työturvallisuutta edistävää käytännönläheistä tietoa. Tietoa levitetään painettavien ja sähköisten ammattilehtiartikkelien sekä yliö-, kolumni- ja blogikirjoitusten kautta. “Tämä tieto edistää myös lomittajien ja työntekijöiden työturvallisuutta”, arvioi TTS:n erikoistutkija Janne Karttunen. Hanke rahoitetaan Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen työturvallisuusapurahalla. Aihealueesta julkaistavat kirjoitukset kootaan hankkeen kotisivuille, jotka löytyvät osoitteesta: https://www.tts.fi/tutkimus_ja_kehitys/hankkeet/ maatalous/lehti Uudistu palvelualan esimiestyössä Pääsiäisestä juhannukseen toteutuu työvoimakoulutuksena Uudistu palvelualan esimiestyössä -koulutus, jossa eritaustaisia palvelualan ammattilaisia päivittää johtamis- ja esimiestaitojaan. Noin kolmen kuukauden kestoisen koulutuksen tavoitteena on osaamisen lisäämisen lisäksi tarjota ponnahduslauta takaisin työelämään. Osana koulutusta on työssäoppimisjakso. TTS Työtehoseuran esimies- ja johtamiskoulutukset www.tts.fi/ koulutustarjonta/esimiestyo_ja_johtaminen

TEHO

7

TTS testaa

Ikkunat puhtaiksi vaivattomasti

ANNE KORHONEN, SARI LISKI-MARKKANEN, TARJA MARJOMAA TTS TYÖTEHOSEURA KÄRCHER OY

Kevätaurinko paljastaa armottomasti likaiset ikkunat.

On aika tarttua toimeen ja pestä ikkunat. Ikkunapesu on monille epämieluisaa puuhaa, mutta markkinoilla on useita ikkunapesureita, joiden luvataan hoitavan homman helposti, nopeasti ja vaivattomasti. TTS kokeili Kärcher WV6 Premium ikkunanpesuria ja testasi pitävätkö lupaukset paikkansa.

8

TEHO

Ikkunanpesu on monelle pakkopullaa, mutta lopputulos palkitsee. Käsikäyttöisten ikkunanpesuvälineiden haastajiksi ovat nousseet akkukäyttöiset ikkunapesurit, joiden mainokset lupaavat kirkasta, puhdasta ja raidatonta lopputulosta aikaa ja vaivannäköä säästäen.

Toimintaperiaate yksinkertainen Kärcher WV6 Premium ikkunanpesulaitteeseen kuuluu kaksi osaa, pesinosa ja likaveden imevä, akkukäyttöinen moottoriosa. Moottoriosaan kiinnitetään likavesisäiliö sekä kuivain, jolla ikkunapinnalla oleva pesuvesi kerätään ja imetään säiliöön. Kuivainosia on kaksi, joista toinen on 28 cm leveä ja toinen 17 cm leveä ja sopii esim. tuuletusikkunoiden pesemiseen. Kuivainosan silikoninen imukumi mukailee joustavasti ja tiiviisti puhdistettavaa pintaa.

Pesinosa kiinnitetään suihkepulloon ja pesinlevyn tarrapintaan kiinnitetään mikrokuitupesin. Varustukseen kuuluu kaksi mikrokuitupesintä. Pesinosassa on kaksi pesuleveyttä. Kapeampaa pesuleveyttä käytettäessä mikrokuitupesin lyhennetään sopivan mittaiseksi taittamalla ja kiinnittämällä ylijäävä osa pesinlevyn yläpuoleiseen tarrapintaan.

minuuttia, joka laitetoimittajan mukaan tarkoittaa noin 300 m² pestyä ikkunapintaa eli noin 100 keskikokoista ikkunalasia. Tyhjän akun latausaika on 170 minuuttia. Pesurin digitaalisesta näyttötaulusta voi seurata vikailmoituksia ja jäljellä olevaa käyttöaikaa minuutin tarkkuudella. Ajannäyttö helpottaa työn suunnittelua ja aikatauluttamista.

Pesutapahtuma on yksinkertainen. Suihkepulloon tehdään pesuaineliuos, jota suihkutetaan puhdistettavalle pinnalle. Pesuaineeksi sopii käsiastianpesuaine tai ikkunanpesuaine kuten Kärcherin pesuainetiiviste.

Ikkuna pestään suihkepulloon kiinnitetyllä mikrokuitupesimellä ja likavesi imetään pois ikkunapesurilla.

Pesuriin kiinnitettävän kuivainosan irrottaminen vaatii sormivoimia ja tekniikkaa. Kuivainosan imukumi voidaan irrottaa puhdistusta varten ja kuluneen imukumin vaihtaminen on näppärää. Likavesisäiliön tyhjentäminen on helppoa ja hygieenistä. Mikrokuitupesin voidaan pestä 60 asteen pesulämpötilassa.

Kevyt käyttää, akkua riittää Pesuri on melko kevyt, joten sen käyttäminen ei tuntunut raskaalta. Yhdellä akun latauksella pesee pitkään, joka on selkeä parannus vanhoihin malleihin verrattuna. Yhtäjaksoiseksi käyttöajaksi luvataan 100

Pesurilla voi pestä myös erilaisia tasopintoja kuten kaakeli- ja suihkuseiniä, peilejä ja lasiovia. Lisävarusteena ostettavan, teleskooppisen jatkovarren avulla voidaan pestä korkealla olevia ikkunoita.

Kärcher WV6 Premium hinta: laitteen paino: melu: likavesisäiliön tilavuus: pesuvesisäiliön tilavuus: kuivauslastojen leveydet:

akun latausaika (ilmoitettu): akun kestoaika (ilmoitettu):

89,95 € 800 g 52 dB (A) 150 ml 250 ml 170 mm, 280 mm 170 min 100 min

Huomioita ikkunanpesurin käytöstä Kiitämme: • • • • • • • • •

hyvä pesu- ja kuivaustulos pitkä käyttöaika yhdellä latauksella nopeuttaa työtä perinteiseen verrattuna lattiaa ei tarvitse suojata laitteen puhdistus helppoa voi käyttää molemmilla käsillä näyttö ilmoittaa akun varaustason melko hiljainen soveltuu myös peilien, suihkuseinien, kaakelien ym. pesuun

Moitimme: • kuivainta käytettäessä vettä kerääntyy helposti karmien nurkkiin ja reunoihin, jolloin kuivaus vaatii viimeistelyn ikkunaliinalla tai talouspaperilla • laite vaatii käyttötilaa eikä mahdu ahtaisiin rakoihin • kuivainosan irrottaminen laitteesta vaatii voimaa ja tekniikkaa • lastan osien irrotus vaatii sormivoimia, mutta muuten laitteen puhdistaminen helppoa • suppea käyttöohje • mukana oleva, muovinen puhdistusraappa on tehoton

TEHO

9

Hyvä pesutulos vaatii harjoittelua

Vinkkejä ikkunoiden pesuun

Kärcher WV6 Premium ikkunapesuri nopeuttaa ikkunanpesua, kun lattioita ja muuta ympäristöä ei tarvitse suojata vedeltä. Ikkunalasi on kostutettava pesuliuoksella kunnolla, jotta kuivain liukuu hyvin ja kerää likaveden pinnalta raitoja jättämättä. Kuivaimen sopivan vetonopeuden ja pinnan riittävän kostutuksen oppii kokeilemalla. Aloittelija voi tuskailla raitojen kanssa, mutta kokemuksen karttuessa ikkunapesurilla saa erinomaisen pesutuloksen. Parhaimmillaan laite on isojen ikkunapintojen pesussa. Pienet ruutuikkunat on nopeampaa pestä käsin. Ahtaissa pesupaikoissa toimii edelleen parhaiten perinteinen ikkunanpesin, siivousliina ja ikkunankuivain.

• Paras hetki ikkunanpesuun on puolipilvinen päivä, kun katupölyt on lakaistu ja siitepölykausi on ohi.

• Hanki kunnolliset ikkunanpesuvälineet. Käytä tarvittaessa varrellista ikkunanpesintä. Hyvä lasta on tärkeä.

• Lisää lämpimään pesuveteen tilkka yleispuhdistus- tai käsitiskiainetta. Voit lisätä myös pienen lorauksen etikkaa kirkastamaan pesutulosta.

• Suojaa lattia esimerkiksi pyyhkeellä ja tyhjennä ikkunalauta.

• Pyyhi ikkunan karmit kostealla siivousliinalla, esimerkiksi mikrokuituliinalla. Pese ulkolasin pesun yhteydessä myös ikkunapelti.

• Puhdista sälekaihtimet imuroimalla, pyyhkimällä mikrokuituliinalla tai pölyhuiskalla. Vältä kosteutta, sillä kaihtimet jäävät helposti laikukkaiksi ja märät liuskat liimautuvat yhteen.

• Pese ikkunat ikkunanpesimellä tai mikrokuituliinalla, käytä riittävästi vettä pestessä ja vaihda likainen pesuvesi riittävän usein.

• Kuivaa kuivaimella yhdensuuntaisin, tasaisin vedoin.

• Perinteistä ikkunankuivainta käytettäessä kuivaa lasta siivousliinaan jokaisen vedon jälkeen. Kuivaa lopuksi nurkat siivousliinalla.

• Tarrat ja liimajäljet saa pois ruokaöljyllä, mineraalitärpätillä, isopropanolilla tai asetonilla.

Laitetoimittajan mukaan pesurin imusuulakkeen muotoilua on kehitetty niin, että sillä ulottuu ahtaisiin paikkoihin ja vettä voi imeä hankalassa kulmassa muun muassa lattianrajan tuntumassa olevilta pystypinnoilta.

Testaajien kokemusten mukaan kuivainta käytettäessä vettä kerääntyy helposti karmien nurkkiin ja reunoihin, jolloin kuivaus vaatii viimeistelyn ikkunaliinalla tai talouspaperilla. Ikkunankarmeja ja sälekaihtimia ei pesurilla puhdisteta, vaan niille on varattava omat siivousvälineensä.

10

TEHO

Asiantuntija vastaa

Ikkunapesun työturvallisuus TARJA MARJOMAA, TTS TYÖTEHOSEURA

Ikkunoiden peseminen on iso urakka, jota on tarkasteltava myös työturvallisuuden näkökulmasta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan kaikista Suomessa tapahtuvista tapaturmakuolemista 44 prosenttia aiheutuu kaatumisista tai putoamisista. Puutteelliset ikkunanpesuvälineet, kurottelu ja kiipeily aiheuttavat kotitapaturman riskin, jota ei kannata vähätellä. Tasapainon pettäessä voi ikkunasta myös pudota.

että lasin pinnalle kerääntynyt orgaaninen lika hajoaa ja huuhtoutuu sateella pois. Pinnoitus pidentää ulkoikkunoiden pesuväliä ja helpottaa puhdistusta, mutta ei tee ikkunoista täysin huoltovapaita. Pinnoittamattomat lasipinnat voi käsitellä pesun jälkeen suoja-aineella, joka muodostaa likaa hylkivän pinnan. Suojaus ehkäisee lian tarttumista ja pesua tarvitaan harvemmin.

Ikkunanpesussa lähtökohta on, että työ tehdään lattialla seisten. Työturvallisuutta ja työergonomiaa parannetaan käyttämällä kunnollisia jatkovarsia ja niihin kiinnitettäviä pesimiä. Pisimmät jatkovarret ovat liki nelimetrisiä ja niiden avulla ulottuu pesemään jo melko korkealla olevia ikkunoita. Ammattilaistasoisissa ikkunanpesuvälineissä on nivellettyjä osia, jotka helpottavat hankalassa paikassa sijaitsevien ikkunoiden pesua. Työskentely jatkovarsien avulla on kuitenkin melko raskasta ja hyvä pesutulos vaatii taitoa.

Korkeat olohuoneet ja ikkunalliset portaikot ovat yleistyneet ja uusissa pientaloissa ikkunapintaa on usein katosta lattiaan. Mikäli kiipeäminen on välttämätöntä, kannattaa työhön valita ammattikäyttöön suunnitellut A-tikkaat, jotka saa lukittua työskentelyn ajaksi. A-tikkaatkaan eivät ole turvalliset, jos joudutaan työskentelemään yli kahden metrin korkeudessa. Pienen henkilönostimen vuokraaminen on tikkaita turvallisempi vaihtoehto, kunhan sen käytössä noudatetaan laitteen turvallisuusohjeita. Myös pienen rakennustelineen voi vuokrata tai ostaa melko edulliseen hintaan.

Ikkunoiden pesettäminen ammattilaisella on järkevää, mikäli työtä ei pysty kotikonstein turvallisesti suorittamaan. Yli neljän metrin korkeudella olevien ikkunoiden pesu edellyttää aina ammattilaistason pesuvälineistöä, asianmukaisia turvavarusteita, hyvää fyysistä kuntoa, tasapainoa sekä taitoa. Ikkunoiden pesettämiseen voi hyödyntää kotitalousvähennystä.

Ikkunapinnoille on kehitelty erilaisia likaantumista ehkäiseviä suojauksia ja pinnoitteita. Ikkunalaseissa käytetään muun muassa teknologiaa, jossa ulommaisen lasin pintakäsittely reagoi luonnonvalon kanssa siten, TEHO

11

TTS vinkkaa

Punnittua tietoa ravintoarvoista MARIANNA MARKKANEN, ETK, RAVITSEMUSTIETEEN MAISTERIOPISKELIJA HY

TTS testasi Silvercrest digitaalista keittiövaakaa, joka laskee elintarvikkeiden painon lisäksi myös ravintoarvoja. Laskurin toiminta perustuu 800 etukäteen tallennetun elintarvikkeen ravintoarvotietoihin. Vaa’assa on lisäksi 199 vapaata paikkaa omille elintarvikkeille.

Vaaka ilmoittaa tuotteen massan gramman tarkkuudella, sekä laskee kilokalorit, proteiinin, rasvan ja hiilihydraattien määrän. Vaaka näyttää myös kolesterolin, sekä diabeetikoille hyödyllisten leipäyksiköiden määrän. Yksi vaa’an erinomaisista ominaisuuksista on tallennustoiminto, jonka avulla punnittujen elintarvikkeiden tiedot voi tallentaa vaa’an muistiin. Vaa’an avulla voi laskea joko yhden tai kaikkien päivän aterioiden ravintoarvot yhteen.

Testasimme vaa’an antamien ravintoarvojen luotettavuutta vertaamalla eri elintarvikkeiden ravintoarvoja elintarvikkeiden kansallisen tietopankin Finelin antamiin ravintoarvoihin. Testattujen elintarvikkeiden ravintoarvot erosivat 1-10 prosenttia toisistaan. Tämä saattaa johtua esimerkiksi eri maiden välisistä eroista elintarvikkeiden ravintoainekoostumuksissa tai siitä, että vaa’an sisältämät tiedot ovat useiden eri elintarvikkeiden keskiarvoja.

Vaaka on helppokäyttöinen ja laadukkaan tuntuinen.

Näyttö on kirkas ja teksti helppolukuista. Elintarvikkeiden löytäminen käyttöohjeesta on hieman hidasta, mutta eniten käytetyt kolminumeroiset koodit oppii ulkoa nopeasti. Hakutoiminto tekisi vaa’an käytöstä vielä toimivampaa. Markkinoilla olevien samankaltaisten vaakojen hinnat liikkuvat 40–80 eurossa. Silvercrest maksoi 13,99 euroa, joten hinta-laatusuhde on erinomainen.

Onko tällaista vaakaa nopeampi tai kätevämpi käyttää, kuin erilaisten ravintoarvolaskureiden ja tavallisen elintarvikevaa’an yhdistelmää? Ei välttämättä, mutta

12

TEHO

ravintoarvovaaka toimii yksinkertaisesti ilman nettiä ja älypuhelinta. Ravintoarvoja laskeva vaaka toimii hyvänä apuna esimerkiksi painonhallinnassa, jos haluaa saada tarkemman käsityksen eri ruokien ravintosisällöstä.

Vaa’asta saattaa olla hyötyä myös aktiiviurheilijalle tai diabeetikolle, kun halutaan varmistaa riittävä energianja ravintoaineiden saanti tai tarkistaa hiilihydraattien määrä.

Uutena avauksena

eBike-sähköpyörämekaanikko

HENNA HURTTALA, YKSIKÖN JOHTAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

KUVAPANKKI

Pyöräilyinnostus on pantu merkille myös TTS Työtehoseuran ammatillisessa koulutuksessa. TTS on nyt käynnistänyt ensimmäistä kertaa pyörämekaanikkokoulutuksen, joka antaa valmiudet sekä perinteisten että sähköpyörien korjaamiseen. Koulutus kestää kahdeksan viikkoa, josta suurin osa on työssäoppimista alan yrityksissä.

Polkupyöräily on huimassa kasvussa, talvipyöräily on lisääntynyt ja naisten pyöräilyinnostus on kasvanut nopeasti. Tällä hetkellä sähköpyöriä tilataan ennätysvauhtia ja tilauskirjat täyttyvät jo vuodelle 2022. Tämä tarkoittaa, että osaaville mekaanikoille on jatkossa enemmän töitä. Alalta puuttuu ammatillinen koulutus, jota TTS lähtee nyt vahvasti kehittämään.

TTS käynnisti yhdessä Iikan Pyörävarikko Oy:n kanssa eBike -sähköpyörämekaanikkokoulutuksen huhtikuussa 2021. Koulutuksen ideointi lähti liikkeelle sekä ELY:n että TTS:n hallituksen taholta esitetyistä aloitteista. Koulutuskumppaniksi valikoitui Iikka Ahonen, joka on pitkän linjan pyöräilyalan toimija, harrastaja ja yrittäjä. Ensimmäiseen pilottikoulutukseen valikoitui suuresta hakijajoukosta 10 osallistujaa. Koulutus järjestetään TTS:n omissa toimitiloissa Vantaan Sarkatiellä, jonne on koulutusta varten rakennettu polkupyörien korjaamiseen soveltuva korjaamoympäristö. Tavoitteena on, että koulutuksen suorittaneet työllistyvät koulutuksen jälkeen suoraan polkupyörämekaanikon tehtäviin.

mekaanikon töihin ja yrittäjäuraa kohtaan, sillä useat mekaanikot työllistyvät yrittäjinä, TTS:n myynti- ja markkinointijohtaja Minna Karppinen kertoo. Tosin opiskelijat voivat saada töitä myös huoltoliikkeistä, joissa he suorittavat työssäoppimisjaksonsa. Kaiken kaikkiaan koulutus on käytännönläheistä. Oppilaitos antaa perustiedot ja -taidot ammattiin. Kokemusta syvennetään työpaikoilla.

– Meillä Työtehoseurassa ei hirveästi istuta luokissa opiskelemassa teoriaa. Käsillä pääsee tekemään aidoissa työympäristöissä, aidoilla koneilla ja laitteilla.

Pyrimme saamaan ihmiset nopeasti työelämään täsmäkoulutuksilla.

Lisätiedot: Minna Karppinen, myynti- ja markkinointijohtaja, minna.karppinen@tts.fi, 050 3879 523

Tavoitteena työllistyminen Koulutuksen hyväksytysti suorittaneille tarjotaan myös mahdollisuutta jatkaa opintoja eBike -mekaanikon syventäviin opintoihin sekä eBike -yrittäjävalmennukseen, joka käynnistetään oppisopimuskoulutuksena syksyllä 2021. Suomen yrityskummit ry on mukana toiminnassa sparraamassa aloittelevia yrittäjiä.

– Koulutukseen valituilta on edellytetty vahvaa motivaatiota pyöräilyalaa kohtaan. Harrastajataustasta on etua, mutta ennen kaikkea pitää olla kiinnostusta TEHO

13

Digimaatalous-webikahveilla

Peltorobotit, pihattopaikannus ja satelliittidata REETTA PALVA, TUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

AGROINTELLI, VIINAMÄEN FARMI JA CROPSAT

Digimaatalous-webikahveilla tarjoiltiin talven mittaan napakoita tietoiskuja pelto- ja kotieläintuotannon ajankohtaisista teknologioista. Seitsemän webinaarin sarjasta on ohessa kolme poimintaa. Kaikki esitykset ovat katsottavissa Uudet teknologiat & Maatalous -YouTube-kanavalla.

Satelliittikuvia voi selata maksutta sentinelhub.com -EO Browser -palvelusta, jossa valittavana on erilaisia indeksikuvia.

Pidemmälle viety rajapinta on niin ikään maksuton CropSAT (www.cropsat.com), jossa lohkolle voi luoda lannoituskartan.

Satelliittikartoilla ja ilmakuvilla tietoa pellon kunnosta Petri Linna Tampereen yliopistolta esitteli Satelliittidata-teeman alla erilaisia muitakin avoimen datan lähteitä, joita voidaan hyödyntää pellon kunnon arvioinnissa. Yksi hyvä lähde on Maanmittauslaitoksen Avoimien aineistojen tiedostopalvelu, josta voi ladata esimerkiksi ortoilmakuvia. Jotta data löytyisi helposti yhdestä paikasta, PeltoAI-hankkeessa kehitetään Peltodata.fi-palvelua eri lähteistä saatavien karttojen yhdistämiseen.

Ilmakuvauksia lentokoneesta tehdään suhteellisen harvoin, kun taas satelliittikuvaa tulee nykyään muutaman päivän välein, jolloin niistä voi seurata kasvukauden aikaisia ilmiöitä pelloilla. Linnan vinkkinä tiedon alkulähteille on kaikkien vapaasti saatavilla oleva SentinelHub-EO Browser -palvelu.

14

TEHO

Tage Stam ProAgria Etelä-Suomesta jatkoi aiheesta konkreettisella esimerkillä satelliittikarttojen hyödyntämisestä esimerkiksi lannoituksen tarkentamiseen.

Tehtäväkarttojen tekemiseen on omat palvelunsa eri palveluntarjoajilla. Ennen toimeen ryhtymistä kannattaa selvittää mm. oman työkoneen ominaisuudet ja lisenssit.Maria Yli-Heikkilä Luke Tilastopalveluista esitteli tuloksia hankkeesta, jossa kehitettiin malleja tilatason satoennusteiden tekemiseen satelliittiaineistoista. Tulokset olivat varsin lupaavia. Jos satelliittiaineistoista voitaisiin ennustaa sadot riittävällä tarkkuudella, kasvukauden aikana voisi tehdä useampia satoennusteita, ja ennusteiden kehittyessä voisi olla mahdollista luopua satotietojen keruusta nykyiseen tapaan viljelijäkyselyllä.

Autonomiset koneet tulevat yleistymään tulevaisuudessa. Kuvassa tanskalaisfirma Agrointellin peltorobotti.

Peltorobotiikka tekee tuloaan Lypsyrobotit pitävät ykköspaikkaa maatalouden robotisoitumisessa. Peltorobotiikka tulee kyllä yleistymään, vaikka toimintaympäristö onkin haastava, uskoo erikoistutkija Juha Backman Lukesta. Peltoviljelyssä nopeimmin kasvava robotiikan alue ovat droonit, jotka myös luokitellaan robotiikkaan.

Paikannusta pihatossa

Tiettyä tehtävää, kuten hedelmien ja marjojen poimintaan ja rikkojen torjuntaa toimittavia peltorobotteja on jo markkinoilla useita malleja. Traktorikin on mahdollista ohjelmoida kulkemaan pellolla itsekseen automaattiohjauksella ja työkoneautomatiikalla varustettuna. Kuljettajaa tarvitaan vielä turvallisuuden valvomiseen, mutta ympäristöä havainnoivia laitteita tutkitaan ja kehitetään koko ajan.

Paikannuksen hyödyntäminen kotieläintutkimuksessa on yleistynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, kertoi eläinten hyvinvoinnin tutkija Lilli Frondelius Lukesta. Paikannuksen avulla voidaan seurata eläinten käyttäytymistä monesta eri näkökulmasta, kuten sorkkaterveyden ja liikkumisen yhteyttä tai navetan toiminnallisuutta. Yhdistämällä sijaintidatan muuhun anturitietoon saadaan vielä tarkempaa tietoa eläimen käyttäytymisestä.

Lukessakin kehitetään parhaillaan peltorobotiikkaa.

Juuri alkaneessa Eurooppalaisessa FlexiGroBots-hankkeessa tullaan pilotoimaan säilörehun korjuuta ja kasvinsuojeluruiskutusta robotisoidun traktoria sekä drooniruiskutusta. Kotimaisessa EIP-hankkeessa kehitetään suomalaisille viljelmille sopivaa mansikanpoimintarobottia.

Autonomiset koneet tulevat olemaan ainoa ratkaisu maatilojen hoitoon tulevaisuudessa, totesi Kristian Møller tanskalaisfirma Agrointelliltä. Nykymaatalouden haasteita ovat työvoiman saatavuus sekä laatu, isojen koneiden tiivistämä maan rakenne ja rikkakasvien resistenssi kasvinsuojeluaineille. Yrityksen kehittämään ”Robottiin” voi kytkeä erilaisia peltotyökoneita.

i Digimaatalous-

Tekniikan kehittyessä paikannus on tulossa hyvää vauhtia myös käytännön maatiloille. Jussi Savander NHK:lta esitteli Lelyn paikannusjärjestelmää. Savanderin mukaan suurenevissa pihatoissa paikannuksella haetaan erityisesti työn tehokkuutta sekä ihmisten ja eläinten stressin vähentämistä. Siemennettäviä tai hoidettavia ei tarvitse etsiä ympäri navettaa eikä ajaa ylös lehmiä turhan päiten.

Viinamäen Farmilla paikannus otettiin käyttöön noin vuosi sitten tilan uudessa 480-paikkaisessa robottipihatossa. Yrittäjä Timo Viinamäki on investointiin tyytyväinen, sillä odotukset lehmien yksilöllisen huomioimisen parantumisesta ovat täyttyneet.

Lehmä tulee hoidetuksi, kun se löytyy helposti ja askelia säästyy.

Viinamäen Farmilla on hyviä kokemuksia lehmien paikannuksesta pihatossa.

webikahvit

Toteuttajana TTS Työtehoseuran Kestävää kehitystä maatalouteen uusilla teknologioilla -hanke Tietoa ja käytäntöä yhdessä paikassa www.digimaatalous.fi

TEHO

15

Tulevaisuuden metsänistutus

käsin, koneella vai sekä että?

OTSO AHONEN, MMM, OPINNÄYTETYÖNTEKIJÄ, HELSINGIN YLIOPISTO; VELI-PEKKA KIVINEN, YLIOPISTONLEHTORI, HELSINGIN YLIOPISTO; ARTO KETTUNEN, ERIKOISASIANTUNTIJA, TTS TYÖTEHOSEURA VELI-PEKKA KIVINEN, JUHA RIKALA

Koneellisen metsänistuttamisen kehitykseen on panostettu Suomessa paljon, ja koneistutusmäärien on odotettu kasvavan jopa 30 %:iin vuotuisesta istutusalasta. Yleisesti ajatellaan, että istutustyön koneellistaminen on välttämätöntä, sillä työvoimapula on edessä vääjäämättä ja käsin istuttamisen tuottavuus ei enää kasva. Mistä taantuva kehitys johtuu ja miten kääntää se nousujohteiseksi? Otimme siitä selvää pureutumalla koneistutusta tekevien yritysten liiketoimintaan.

Koneellinen istutus on hyvissä olosuhteissa tuottavuuden ja laadun suhteen kilpailukykyinen perinteiseen pottiputkella tehtävään manuaaliseen istutukseen verrattuna.

16

TEHO

Koneistutuksessa yhdistyy tavallisesti kaksi työlajia: maanmuokkaus ja istutus. Kuvassa M-Planterin kaksipäinen, mätästävä istutuskone.

Suomessa uudistetaan vuosittain 70–80 000 ha metsää. Tästä pinta-alasta istutetaan noin 70–80 %, mikä vastaa joka vuosi noin 150 miljoonan taimen urakkaa.

Metsänomistajien omatoimisuus istutustyössä on pudonnut murto-osaan 2000-luvun alun tasosta. Kun lisäksi metsurien määrä jatkaa vähenemistään, on metsänistutus yhä enemmän ulkomaisen kausityövoiman varassa. On arvioitavissa, että työvoiman liikkuvuutta vähentänyt korona-aika on entisestään vaikeuttanut keinollista metsänuudistamista.

canvas -työkalua apuna käyttäen. Tutkimukseen haastateltiin myös eri metsäalan toimijoita, jotka käyttävät koneellisen istutuksen palveluita. Lisäksi haastateltiin istutuskonevalmistaja Risuteciä. Näin saatiin toimijoiden näkemyksiä koneellisen istutuksen toimijoista ja alan markkinoista. Haastattelut tehtiin vuoden 2020 aikana, ja tutkimukseen osallistui seitsemän koneistutusyritystä ja neljä sidosryhmien edustajaa.

Koneellisesta istutuksesta odotettiin vielä vuosikymmen sitten ratkaisua metsänviljelyn tehostamiseen, mutta koneellistaminen ei ole edennyt odotetulla tavalla. Konekehitys polkee paikallaan, ja koneistutusmäärät ovat jopa laskeneet viime vuosina. Koneellisesti Suomessa istutettiin vuonna 2017 noin 4 % kaikista istutustyömaista, mutta vuonna 2019 enää 1,5 %. Tilanne on hyvin samanlainen koneellisen taimikonhoidon osalta; vuosituhannen alussa lupaavasti alkanut konekehitys on tyssännyt heikkoon tuottavuuteen ja korkeisiin kustannuksiin.

Koneistutusyritysten keskinäiseen vertailuun käytettiin Business model canvas (BMC) -työkalua. Se luo yrityksen liiketoimintasuunnitelmasta yksinkertaistetun ja käytännöllisen kuvan. Työkalu auttaa selvittämään yrityksen vahvuudet ja heikkoudet. Työkalulla käydään läpi teemoittain yritysten toimintaa. Se esitetään taulukkona tai kaaviona, joka on jaettu liiketoiminnan osa-alueisiin. Tässä tutkimuksessa BMC-taulukon sisältö rakennettiin yrityshaastattelujen teemakohtaisilla kysymyksillä.

Tutkimme koneellisen istutuksen markkinoita istutusyritysten liiketoimintamalleja vertailemalla ja yritysten näkemyksiä analysoimalla. Liiketoimintamallien vertailu tehtiin yksinkertaistetusti Business model

Business model canvas liiketoiminnan suunnittelussa

Koneistutusyritysten koot vaihtelivat merkittävästi.

Pienimmät yritykset työllistivät lähinnä yrittäjän perheen. Tutkimusaineiston suurimmalla yrityksellä oli työntekijöitä kiireisimpinä sesonkiaikoina 12 henkilöä.

Yksikään yritys ei tarjonnut pelkästään koneistutusta, TEHO

17

vaan jokaisella yrityksellä oli useita palveluja tarjottavana. Osa tarjosi myös metsäalan ulkopuolisia palveluita.

Monet yrittäjät totesivat, että osaavaa työvoimaa on haastavaa löytää. Koneelliseen istutukseen ei ole erillistä koulutusta, joten yritysten täytyy usein kouluttaa kuljettajat itse. Istutustyömaiden laatuun toivottiin parannusta. Koneelliselle istutukselle eivät sovellu kiviset maat, koska niillä istutustyöjälki jää heikoksi. Koneistutusyritysten markkinointi oli yleensä vähäistä, tai sitä ei ollut ollenkaan. Yleisin vastaus markkinoinnista kysyttäessä oli ”puskaradion” kautta tapahtuva markkinointi.

Sidosryhmien haastatteluissa kävi ilmi, että metsäalan toimijat eivät suhtautuneet koneelliseen istutukseen kovin positiivisesti. Huonoina asioina pidettiin esimerkiksi kustannustehottomuutta ja istutuslaatua kivisillä mailla. Koneellisessa istutuksessa nähtiin kuitenkin potentiaalia tulevaisuudessa istutuskoneiden kehittyessä. Metsäalan toimijat odottivat uutta jatkuvatoimista istutuskonetta, jota tällä hetkellä kehitetään Ruotsissa. Jatkuvatoimisen koneen odotetaan olevan kannattavampi kuin nykyiset kaivinkoneisiin kiinnitettävät istutuskoneet.

Onko koneistutus kuoleva ala?

Koneistuksen tulevaisuudelle on nähtävissä kolme vaihtoehtoista skenaariota. Tällä hetkellä ollaan pattitilanteessa, jossa alan liiketoiminta ei kehity

merkittävästi mihinkään suuntaan. Tulevaisuudessa tilanne luultavasti muuttuu, mutta kehityssuunta on epävarma.

Ensimmäisenä vaihtoehtona on nykyisellä yritys- ja konekannalla jatkaminen. Markkinointia pyritään kehittämään, suunnittelua parantamaan ja työn laatua kohentamaan.

Kehitys on luultavasti hidasta tällä tavalla, mutta se voisi olla mahdollista.

Toisessa skenaariossa ei tehdä mitään, vaan odotetaan muutosta muissa muuttuvissa tekijöissä. Esimerkiksi työvoiman puute voisi tuoda tulevaisuudessa enemmän kysyntää koneistutusyrityksille. Tässäkin muutos voi kestää pitkään ja koneistutusyritysten taloudellinen tilanne voi olla kovalla koetuksella.

Kolmantena skenaariona on jatkuvatoimisen istutuskoneen markkinoille tulo ja sen laajamittainen käyttöönottaminen. Parhaassa tapauksessa jatkuvatoimisen koneen valmistus voisi alkaa jo lähitulevaisuudessa. Tällä hetkellä jatkuvatoimisen istutuskoneen valmistamisen aloituksesta ei kuitenkaan ole tietoa.

Koneistuksen tunnettuus ja hyväksyttävyys sekä istutuskoneen tekninen kehitys avaisivat tehokkaimmin markkinoita koneelliselle istutukselle. Pohdinnan paikka voisi olla myös palvelutarjonnan ja palvelujen hinnoittelun muuttaminen. Kuljettajapulan helpottamiseksi voisi kokeilla metsäalan oppilaitoksessa koneistutukseen erikoistuvaa kurssia. Vastaavasti kokeneemmille kuljettajille voisi tarjota kerran vuodessa järjestettävää koneistutuskoulutusta.

Esimerkki erään tutkimukseen osallistuneen koneistutusyrityksen liiketoimintamallin BMC-kuvauksesta.

18

TEHO

Työelämä tutuksi

-sivusto valmiina käyttöön EILA LAUTANEN, KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

JOHANNA HRISTOV, LOIMU

Metsäalan laajassa työelämä- ja oppilaitosyhteistyössä on valmisteltu ja avattu Työelämä tutuksiverkostosivut. Sivustot on tarkoitettu koko metsäalan koulutukselle ja alalle tuleville työntekijöille työsuhdeosaamisen peruspaketiksi vapaaseen käyttöön.

Työelämä tutuksi –sivusto sisältää verkosto-osion, mistä löytyvät kaikki metsäalan koulutusta tarjoavat oppilaitokset koulutusohjelmittain sekä kouluyhteistyöhön sitoutuneet työmarkkinajärjestöjen tukihenkilöt yhteystietoineen. Toinen osa sivustoa on Työelämä tutuksi-verkkokurssi, mikä sisältää keskeisen työlainsäädännön ja metsäalan toimintatavat sekä työehtosopimukset. Kurssi on rakennettu täyttämään metsäalan perustutkinnon 2018 ”Työelämässä toiminen” – pakollisen kurssin vaatimukset ja korkea-asteilla sen voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Verkkokurssi on moodle-alustalla, ja sitä voidaan käyttää sekä itsenäisen opiskelun toteutuksena että opettajavetoisen opetuksen apuna.

tuksen tueksi. TTS Työtehoseuran metsäkoulutuksen tutkimusta pyydettiin suunnittelemaan toteutuksesta hanke, jolle saatiin Metsämiesten Säätiön rahoitus ajalle 1.4.2020 -31.3.2021. Ammatillisen koulutuksen näkökulmaa sidosryhmäverkkotyöskentelyssä piti esillä Tredu ja korkea-asteen Helsingin yliopisto. Avatut sivut tullaan myös päivittämään vuosittain huhtikuussa nyt osallistuneiden hanketoimijoiden toimesta.

i Tervetuloa Työelämä tutuksi –verkostosivuille! https://ttsmetsa.fi/tyoelama

Metsäalan työelämätoimijat ja koulutus yhteistyössä Keskeiset metsäalan työelämätoimijat Metsäteollisuus ry, Meto, Koneyrittäjät, Loimu, Teollisuusliitto ja Yksityismetsätalouden työnantajat tekivät aloitteen Metsäkoulutus ry:lle työelämäosaamisen aihepiiristä omaamansa tietotaidon jakamisesta metsäalan koulu-

Rahoituslähteenä on Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi

TEHO

19

Klapiautot

kierroksilla Turussa MINNA KUUSELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ JA SARI LISKI-MARKKANEN, TUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA PETRA SAINISTO, TURUN KAUPUNKI; LIISA HARJULA, VALONIA JA VASTAVALO/IA AHONEN

Maaliskuussa päättyneessä Työtehoseuran, HSY:n ja Turun kaupungin Kuivaa asiaa -hankkeessa oli yhtenä tavoitteena polttopuun käyttöön liittyvien palvelujen kehittäminen.

Kaupunkialueella polttopuiden varastointitila on usein puutteellista ja puut pääsevät kostumaan. Märkä puu tuottaa enemmän terveydelle haitallisia hiukkaspäästöjä ja palaa tehottomasti. Turussa testattiin tämän haasteen ratkaisuksi uudenlaisia polttopuupalveluita, joissa kuivaa, puhtaasti palavaa polttopuuta voi tilata toimittajalta suoraan sopivia määriä kerrallaan. Palvelut jatkuvat hankkeen jälkeenkin.

Klapiauto toimii jäätelöauton tapaan Toinen palvelu on nimeltään Klapiauto, joka kiertää

20

TEHO

joka toinen viikko nimetyillä pysäkeillä Turun Portsassa.

Portsa on noin tuhannen talouden puutalokorttelialue Turun keskustassa. Alueella on paljon puulämmitteisiä taloja, takkoja ja puusaunoja, joten klapipalvelun kokeilu oli hyvä aloittaa täältä. Klapiautosta voi mukaan ostaa ilman ennakkotilausta halutun määrän puuta, ei kuitenkaan kuutiokaupalla. Kuljetusvälineenä asiakkaalla voi olla vaikka suuri kassi tai kottikärry. Tarjolla on myös ostettavia, uudelleenkäytettäviä laatikoita.

Lisäksi asiakas voi lainata nokkakärryä puukuorman kotiin viemiseen.

Klapiauto-yrittäjä Marko Manninen pitää kokeilua onnistuneena. - Kokemukset pilotista ovat olleet myönteisiä ja hankeyhteistyö on ollut mukava kokemus.

Asiakasmäärät ovat vaihdelleet eri ajokerroilla 15–25 välillä, joista suurin osa vakioasiakkaita, kertoo Marko Manninen. Osa on ollut uusia puunpolttajia, joille Marko on myös antanut neuvontaa. - Olen samalla kertonut, että sekaklapi on hyvä vaihtoehto, vaikka monet haluavat koivua, lisää hän.

Keskimäärin asiakkaat ovat ostaneet Klapiautosta 2–3 erää kerralla (yksi erä on 40 litraa). Julkisuus ja näkyvyys mediassa on ollut positiivinen asia. Marko Manninen aikoo jatkaa palvelua noin kerran kuussa ja miettii alueen laajentamista Portsan ulkopuolelle. Palvelu on tarpeellista ja asiakkaat ovat mukavia, mikä kannustaa jatkamaan toimintaa. Klapiauton asiakkaatkin ovat saadun palautteen perusteella olleet tyytyväisiä tähän uuteen palveluun.

Klapit kotiovelle PuuRingistä Toinen Turussa testattu klapipalvelu on nimeltään PuuRinki Turku, jossa pienehköjä puumääriä toimitetaan ennakkotilauksesta kotiovelle asti. Palvelu kiertää Turun keskustan lähialueita Portsaa lukuun ottamatta.

Toimitus tuo polttopuun saannin helpoksi niillekin, joilla ei ole välineitä kuljettaa puita itse. Palvelusta on saatavilla polttopuita 15 kilon vetoisissa paperisäkeissä, 1-5 säkkiä kerrallaan. Puita voi tilata säännöllisesti tai epäsäännöllisesti.

PuuRinki Turku -yrittäjä Arttu Anttila pitää asiakaslähtöisestä toimintamallista. - Ajopäivä on ollut joka toinen perjantai, ja reitti muodostetaan erikseen joka ajokerta tilausten mukaan. Kohteet sijaitsevat noin kymmenen kilometrin säteellä Turun keskustasta.

Vakioasiakkaita on noin 20. Tilaukset hoituvat yleensä Facebookin kautta, ja joitakin tulee myös puhelimitse, kertoo Arttu.

-Koneellisesti kuivattu puu on laadukasta ja sitä on helppo kuivata lisää, joten polttopuuta riittää kyllä ympäri vuoden, huomauttaa hän vielä. - Paperisäkit ovat olleet helposti kannettavia, siistejä ja helposti säilytettävissä, ja vaikka ovatkin muovisäkkejä kalliimpia, jäävät ne tuotevalikoimaamme.

Palaute on Artun mukaan ollut myönteistä ja asiakkaat olleet tyytyväisiä hintaan, puun laatuun ja palveluun kokonaisuutena. Kierroksen aikataulutus on ainoa haaste, joka herättänyt hiukan tyytymättömyyttä malttamattomissa asiakkaissa. Asiakkaat ovat halunneet olla paikalla, kun säkit saapuvat ja myös käteismaksua varten on oltava vastaanottamassa puita. Tarkkaa saapumisaikaa ei tämänkaltaisessa palvelussa ole kuitenkaan pystytty antamaan kuin tunnin tarkkuudella.

i Lisää Klapiauto: Kone ja Rakennus Manninen/Marko Manninen, www. konejarakennus.fi PuuRinki Turku: Puutila Oy/Arttu Anttila, www.puutila.fi Kuivaa asiaa -hanke 2018-2021: Hankkeessa kehitettiin uusia polttopuupalveluita ja neuvottiin puiden oikeaoppista säilytystä ja polttoa, tavoitteena mm. vähentää puunpoltosta aiheutuvia hiukkaspäästöjä ja parantaa siten ilmanlaatua.

Mukana TTS Työtehoseura, HSY ja Turun kaupunki www.poltapuhtaasti.fi

PuuRinki Turku -palvelu jatkuu tarpeen mukaan tulevaisuudessakin, ja Arttu kiittelee myös mediajulkisuutta.

TEHO

21

Toimivaa työnopastusta maa- ja puutarhatiloilla JANNE KARTTUNEN, ERIKOISTUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

TIINA MATTILA, LUONNONVARAKESKUS LUKE

Puutarhatiloilla käytetään paljon palkkatyövoimaa. Kyselyn mukaan työvoiman perehdyttäminen ja työnopastus sekä muu päivittäisjohtaminen hallitaan puutarhatiloilla keskimäärin paremmin kuin muissa maatalousyrityksissä. Yrittäjien hyvinä pitämiä johtamiskäytäntöjä ovat johtaminen omalla esimerkillä sekä säännöllinen ja avoin keskustelu, kuuntelu ja palaute molemmin puolin.

TTS Työtehoseuran ja Puutarhaliiton erillishankkeiden yhteistyönä toteutetussa kyselyssä selvitettiin maa- ja puutarhatiloilla työskentelevän palkkatyövoiman määrään ja laatuun liittyviä seikkoja sekä yrittäjien osaamista, käytäntöjä ja kokemuksia työvoiman rekrytoinnissa ja johtamisessa. Vastauksia saatiin yhteensä 187:lta työvoimaa palkanneelta yrittäjältä, joista enemmistöllä on puutarhatila ja lopuilla on joko eläin- tai kasvitila.

Kaikkia tiloja koskevat kyselytulokset löytyvät TTS:n hankesivuilta.

Suomalaiset edelleen työvoiman selkäranka Enemmistöllä vastanneista on vähintään 20 vuoden kokemus palkkatyövoimasta. Työvoiman määrä ja kansallisuudet vaihtelevat tuotantosuuntien ja samaa tuotantosuuntaa edustavien eri tilojen välillä. Yleisimmät kansallisuudet työvoimassa ovat laskevassa yleisyysjärjestyksessä suomalaiset, ukrainalaiset, virolaiset ja venäläiset. Merkille pantavaa on suomalaisten työntekijöiden yleisyys yleensä ja erityisesti nykyisen koronakriisin aikana.

Noin puolella vastanneista tiloista on alle 10 työntekijää.

Nämä tilat ovat suhteellisesti yleisimmin eläintiloja.

Vähintään 20 työntekijän tilat ovat lähes kaikki puu-

22

TEHO

tarhatiloja. Työvoimasta runsas viidennes on vakituisia ja loput ovat kausityövoimaa. Työvoiman kanssa käytetyimmät kielet ovat suomi, englanti, venäjä ja ruotsi.

Englantia käytetään erityisesti kausityövoiman kanssa.

Tuttuja kausityöntekijöitä on helppo palkata Useilla tiloilla palkataan vuosi toisensa perään samoja – tyypillisesti ulkomaisia – kausityöntekijöitä, jotka myös suosittelevat omia tuttaviaan työnantajalleen korvaamaan luontaista työvoiman vaihtuvuutta. Vanhat työntekijät tuntevat tilan, sen omistajat ja työn sekä ”perehdyttävät” tuttaviaan jo ennen Suomeen matkustamista. Yrittäjät pitävät tätä sujuvana käytäntönä.

Tämä voi osittain selittää sitä, että noin puolet tiloista ei käytä perinteisiä työpaikkailmoituksia, joita muut tilat julkaisevat TE-palveluiden sivustolla, omissa sähköisissä kanavissa tai eri rekrytointisivustoilla.

Ulkomaisista työnvälityspalveluista saadut kokemukset ovat sen sijaan usein huonoja. Selkeintä olisi, että tiloilla ei käytettäisi näitä palveluita, joita koskee laki työnvälityksen maksukiellosta (henkilöasiakkaalta ei saa periä maksua työnvälityspalveluista). Kannattaa myös muistaa, että maaseutuelinkeinojen työehtosopimus edellyttää nykyisin kirjallisen työsopimuksen tekemistä

kaikkien palkattavien kanssa. Työsopimukseen kannattaa kirjata ”puolin ja toisin joustava” peruste kausitöiden määräaikaisuudelle.

Lisää huomiota työyhteisön hyvinvointiin Tuotantoprosessien ja tuotteiden sekä työntekijöiden henkilökohtaisen hygienian ja koronaturvallisuuden varmistaminen toteutuu tiloilla melko hyvin. Lähes kaikilla tiloilla on kuitenkin parannettavaa työntekijöiden motivaatiota ja hyvinvointia edistävissä seikoissa. Eniten haasteita esiintyy työyhteisön sisäisessä tiedonkulussa, kanssakäymisessä ja ohjeiden noudattamisessa.

Ytimekkäille ohjeille on kysyntää Yrittäjät toivovat, että palkkatyövoiman rekrytointiin ja johtamiseen liittyvää materiaalia kootaan sähköisenä, ytimekkäänä ja ajantasaisena mieluiten yhteen paikkaan.

Materiaalia toivotaan käännettävän ja täydennettävän kyselyssä todettujen tarpeiden mukaisesti. TTS jatkaa vuoden 2021 aikana teemaan liittyvän tiedon keruuta maa- ja puutarhatilojen yrittäjille ja työntekijöille tehtävillä kyselyillä ja haastatteluilla.

Hyvä johtaminen ja työntekijöiden motivoituneisuus kulkevat käsi kädessä.

Palkkatyövoiman perehdyttämiseen ja työnopastukseen sekä muuhun päivittäisjohtamiseen, kuten tiedottamiseen, liittyvät lukuisat seikat ovat kyselyn mukaan parhaiten hallinnassa puutarhatiloilla. Erityisesti osalla kasvi- ja eläintiloja on puutteita esimerkiksi palaverikäytännöissä, muussa tiedonkulussa tai kirjallisissa työohjeissa. Yrittäjä lopulta vastaa näistä lakisääteisistä seikoista myös tilanteissa, joissa näitä tehtäviä on delegoitu työnjohtajille.

Johtaminen omalla esimerkillä sekä säännöllinen ja avoin keskustelu, kuuntelu ja palaute molemmin puolin todetaan hyviksi johtamiskäytännöiksi myös kulttuurieroista johtuvien haasteiden ratkaisemisessa. Parhaimmillaan työntekijöitä kiitellään sitoutuneiksi ja motivoituneiksi ja työyhteisön ilmapiiriä pidetään hyvänä, tasa-arvoisena ja keskustelevana. Tähän tilanteeseen kannattaa kaikkien pyrkiä.

i

Tietoja Työvoimasta tuottavuutta maa- ja puutarhatalouteen -hanke (Työvoima) Toteuttaja: TTS Työtehoseura Tavoite: Edistää maa- ja puutarhatilojen usein monikulttuuristen työyhteisöjen toimivuutta parantamalla edellytyksiä hyvään vuorovaikutukseen ja työvoiman johtamiseen Hankesivut: https://www.tts.fi/tutkimus_ja_kehitys/hankkeet/maatalous/ tyovoima Toteutusaika: 11/2020–12/2022 Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö

TEHO

23

Sukupolvenvaihdosneuvonnalla

tuhannen taalan paikka MINNA MATTILA-AALTO, VTT, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

VASTAVALO, ANNE SAARINEN

Sukupolvenvaihdos (SPV) on tunteita herättävä siirtymäprosessi, johon sisältyy sen etenemistä ja lopputulosta haittaavia inhimillisiä ristiriitoja. Maaja metsätalousministeriön rahoittama Hallitulla sukupolvenvaihdoksella kannattavuutta ja kilpailukykyä -hanke selvitti, mitä SPV-neuvontaprosessissa ilmenevät inhimilliset ristiriidat ovat, joihin yrittäjät ja neuvojat kaipaavat apua.

Puhumattomuus syynä ja seurauksena ristiriidoille Työtehoseuran, ProAgrian ja Suomen sovittelufoorumin yhteishanke toteutti kyselyn, johon vastasi 37 maatalousyrittäjää ja 24 kokenutta neuvonnan asiantuntijaa.

Lisäksi haastateltiin kymmentä yrittäjää ja neuvojaa sekä järjestettiin yrittäjille ja SPV-neuvonnan asiantuntijoille kaksi tiedonkeruutyöpajaa. Selvityksen mukaan neuvontaprosessin inhimillisiin ristiriitoihin liittyy usein prosessiin osallistuvien keskinäinen puhumattomuus, joka tuottaa näitä ristiriitoja ja toisaalta estää niiden käsittelyä. Kyselyn tulosten perusteella tärkein syy sukupolvenvaihdoksen käynnistämiseen on jatkajan halu jatkaa yrityksen toimintaa. Tärkeimpänä asiana pidetään sitä, että jatkajan halu ja asenne ovat kunnossa. Kysymys kuuluukin, missä ja milloin niistä keskustellaan ja määritellään se, millä ehdoin ne ovat kunnossa? Näkemyksiä voi olla yhtä monta kuin ihmisiä, joita sukupolvenvaihdos koskettaa.

Tunteista puhumista vierastetaan Selvityksen mukaan tunteista ei ole totuttu puhumaan, ja osapuolet arkailevat toistensa reaktioita. Siksi aiheet, joiden arvellaan herättävän tunteita, sivuutetaan. Jos neuvoja havaitsee inhimillisiä ristiriitoja, hän arvioi, mitä niiden puheeksi ottamisesta seuraa prosessin etenemiselle ja minkälaiset edellytykset hänellä on auttaa käsittelyssä.

Mikäli neuvoja arvioi ristiriitojen esiin nostamisen haitalliseksi tai vaikeaksi, hän ei nosta niitä keskusteluun.

24

TEHO

Osattomuus prosessiin ja keskusteluun Yrittäjien mukaan tärkeimmät osapuolet SPV-prosessissa ovat luetellussa järjestyksessä jatkaja, luopuja ja jatkajan sisarukset. Neuvojien näkökulmasta tärkeimmät osapuolet ovat luopuja ja jatkaja. Käytännössä yrityksen omistajalla on ”viimeinen sana” siihen, ketkä ovat mukana ja mistä asioista keskustellaan. Neuvojat kertovat, että he eivät välttämättä edes tapaa jatkajan sisaruksia ja monesti yrittäjiäkin vain vähän ja lyhyesti. Sukupolvenvaihdoksen omakseen kokevat perheenjäsenet voivat jäädä neuvontaprosessin ulkopuolelle. Vaihdokseen henkistä omistajuutta kokevalle asia on psykologisesti läheinen. Ulkopuolelle jäämisen kokemus onkin omiaan aiheuttamaan voimakkaita kielteisiä tunteita. Myös neuvontaprosessiin osallistuvat voivat kokea osattomuutta, koska vain toisen osapuolen kanssa käydyt neuvontakeskustelut tuntuvat ulossulkemiselta. Jatkaja voi kokea tulevansa ulossuljetuksi neuvontaprosessin alkupäässä, luopuja tilan siirryttyä ja neuvonnan kohdistuessa jatkajaan.

Luulot ja oletukset ohjaimissa Neuvontaprosessi on katettu monenlaisilla oletuksilla ja luuloilla. Ne voivat koskea esimerkiksi sitä, mitkä ovat osapuolten ja neuvojan vastuut, roolit ja tehtävät prosessissa sekä minkälaisia päteviä vaihtoehtoja on tarjolla rahoituksen, verotuksen ja omistamisen suhteen. Neuvoja saattaa olettaa osapuolten selvittäneen ja neuvotelleen tietyt asiat keskenään ennen neuvontaprosessin käynnistymistä, vaikka niin ei ole tapahtunut. Osapuolet voivat perustaa

ratkaisunsa väärään tietoon toimintavaihtoehdoista, tai jättää kertomatta oleellista tietoa neuvojalle. Ilman avointa keskustelua prosessiin osallistuvilla ei ole tietoa toistensa ajatuksista ja näkemyksistä. Jaettua ymmärrystä tilanteesta ja kokonaiskuvaa ei synny. Väärinkäsitysten mahdollisuus kasvaa.

Hyviä ja huonoja neuvontakokemuksia Inhimilliset ristiriidat aiheuttavat ihmisissä epämiellyttäviä tunteita. Pitäisikö ristiriitoihin sopeutua ja tunteet niellä vai pitäisikö niistä keskustella? Selvityksen mukaan yrittäjille on kertynyt kokemuksia sekä erittäin asiantuntevasta SPV-neuvonnasta että sellaisesta, joka jää pinnalliseksi, eikä tue yrittäjää prosessin läpiviennissä. Yrittäjät odottavat, että neuvonnan asiantuntijat nostavat esiin sellaisia asioita, joita yrittäjät eivät itse ymmärtäisi kysyä ja selvittää.

Inhimilliset ristiriidat ovat tällaisia.

myös neuvojaa ohjaa tunne. Neuvonnalla on keskeinen rooli siinä, mistä asioista keskustellaan. Neuvojalla on tuhannen taalan paikka nostaa inhimillisiä ristiriitoja keskusteluun ja ohjata osapuolia niiden käsittelyyn, mikäli hän pitää niiden käsittelyä prosessin kannalta arvokkaana ja taitojaan riittävinä.

i

LUE LISÄÄ Käsittelemättömät ja tunnepitoiset asiat sukupolvenvaihdosneuvonnan haasteena – raportti https://www.tts.fi/files/3851/kyselyraportti8.2.2021.pdf

Selvitys osoittaa neuvojan nostavan asioita keskusteluun oman arvionsa perusteella. Ihmiselle on luonnollista pitää arviointiperusteena sitä, mitä hän itse pitää hyvänä, oikeana ja mikä tuntuu hänestä arvokkaalta. Älyn ja logiikan lisäksi

TEHO

25

Kesäterassit avoinna SIRPA PUSSINEN, ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Koronapandemian kurittama ravintola-ala toipuu vähitellen. Villa Sibbe Sipoossa on avannut kesäkauden odottavan myönteisin mielin. Legendaarisen nobelistin Artturi Ilmari Virtasen (1895-1973) koetilan miljöössä voi nauttia hyvästä ruuasta, frisbeegolfista ja puistomaisesta maisemasta.

TTS Työtehoseuran ravintola-alan hankkeissa seurataan toimialan suuntia herkällä korvalla ja tarkalla silmällä.

Valmennusten ja sparrausten tavoitteina on auttaa yksinyrittäjiä sekä pieniä ja keskisuuria löytämään uusia toimintatapoja muutostilanteesta selviämiseen. Yksi valmennukseen osallistuneista yrityksistä on Suomi Sisters Oy, joka pyörittää Villa Sibbeä ja Cafe Sibbeä Sipoon Söderkullassa. Rohkeina yrittäjinä ovat sisarukset Elina Suomi ja Milla Sohlström. - Ehdimme pyörittämään yritystoimintaa vain kaksi viikkoa ennen kuin korona iski. Oli epätodellinen tunne, kun yhtäkkiä majoitusvarausten kalenteri oli tyhjä ja asiakkaita ei ollut. Nyt on uusi alku ja ravintolan avausviikonloppu huhtikuussa oli erittäin vilkas, kertoo Elina Suomi.

Villa Sibben palvelutarjontaan kuuluvat majoitus- ja kokouspalvelut sekä uusimpana avauksena ravintola, joka tarjoaa lounasta ja Á la carte -annoksia. Käytössä on viihtyisät ravintolatilat, historiaa huokuva Nobel-sali sekä laajat terassialueet. Mukaan otettavat Take Away

-annokset voi nauttia läheisellä Joensuun Tilan Satamalla, frisbee-golf kierroksella tai Omenatarhassa piknikillä.

Lähellä oleva luonto tarjoaa mahtavat puitteet ulkoiluun ja virkistäytymiseen. - Villa Sibbe on nobelisti A.I Virtasen koetilan päärakennus. Tarinan mukaan Nobel-palkinnon saatuaan hän nautti juhlaillallisen nykyisessä Nobel-salissa, jossa edelleenkin on käytössä sama ruokailupöytä. Kuuleman mukaan hän oli melkoinen oman tien kulkija ja keksijätyyppi. Pihapiirissä sijaitsi hänen laboratorionsa ja navetassa koelehmät, kertoo Milla Sohlström.

Yhteistyötä MaRan kanssa TTS Työtehoseuran ravintola-alan hankeperhe kattaa Pohjois-Pohjanmaan, Uudenmaan ja Keski-Suomen alueille suunnatut Aurinko-, Kauha-, Uudet tuulet- ja Sisu-hankkeet, joissa rahoituslähteinä ovat alueelliset ESR-ohjelmat. Myös Varsinais-Suomen alueelle on suunnitelmia Urho-hankkeen merkeissä. - Tällä hetkellä mukana on noin 30 yritystä, ja mukaan voi vielä

Villa Sibben ja Cafe Sibben yrittäjinä ovat sisarukset Milla Sohlström ja Elina Suomi

26

TEHO

A.I. Virtasen merkittävimmät keksinnöt olivat AIV-rehu ja AIV-voisuola. Virtanen sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1945.

hakeutua. Yritysryhmiin osallistuminen on yrityksille maksutonta, mutta edellyttää sitoutumista ja aktiivista halua kehittää toimintaansa. Osallistujat ovat yrittäjiä tai yrityksen kehittämisen parissa työskenteleviä, taustoittaa projektipäällikkö Marjo Kittelä Työtehoseurasta.

Ravintola-alan ammattilaisten tavoittamiseksi Työtehoseura ja MaRa ry ovat tehneet yhteistyösopimuksen vuodelle 2021. - Tavoitteena on, että tieto käynnissä olevista mahdollisuuksista välittyy laajalti yrittäjien hyödyksi. Tässä tiedotusyhteistyö MaRan kanssa ollut ensiarvoisen tärkeää, jatkaa koulutuspäällikkö Anu Ahtela Työtehoseurasta.

Somesta salainen ase Villa ja Cafe Sibbelle näkyvyys some-kanavilla on tuttua. Facebook-sivuilla on tuhansia seuraajia ja postausaktiivisuus on päivittäistä. - Tunnetuksi tekemistä täytyy tehdä koko ajan. Sijaintimme on loistava, vain vartti Helsingin Itäkeskukseen ja vartti Porvooseen.

Asiakkaiden skaala on laaja, sillä rennot ravintola- ja kahvilapalvelut sopivat monelle. Asiakkaita ovat niin paikalliset asukkaat lähialueilta kuin päivämatkaajat kauempaa. Frisbeegolfarit, veneilijät ja yritysasiakkaat ovat myös kohderyhmää, juttelee Elina Suomi.

Asiakkaat ja markkinointi näkyvätkin valmennusaiheissa TTS:n ravintolahankkeissa. “Tee somesta salainen aseesi“-verkkovalmennuksessa osallistujat saivat konkreettisia vinkkejä siihen, miten kukin voi tehdä purevan postauksen ja parantaa asiakaskokemusta eri kanavissa.

Kokemuksena on, että tarinat yrityksen ja ravintola-annosten takaa herättävät yleisön mielenkiinnon. Tämä näkyy myös Villa Sibben Facebook-sivulla, jossa kävijät ahkerasti kommentoivat kiitoksin ja sydämin ruokaa ja palvelua. Hyvä mieli saa näkyä niin paikan päällä kuin somessa. - Nyt vaan odotamme ja toivomme, että tästä tämä koronan jälkeen lähtee käyntiin. Täällä on hyvä olla, kiteyttävät Elina Suomi ja Milla Sohlström.

Kotisivut osoitteessa www.sibbe.fi ja Facebookissa Cafe Sibbe ja Villa Sibbe.

i

LUE LISÄÄ Verkkovalmennusta ja sparrausta AURINKO-, UUDET TUULET- ja SISU-hankkeet Pohjois-Pohjanmaa, Uusimaa, Keski-Suomi Ammattikeittiöiden hiljainen tieto tuottamaan KAUHA-hanke, Pohjois-Pohjanmaa www.tts.fi/ravintola_ala Lisätietoja: Anu Ahtela ja Marjo Kittelä, TTS Työtehoseura

TEHO

27

Jatkokoulutuksen vaikuttavuus

Yrittäjän arkeen ja kuljettajan työhön PIRITA NIEMI, KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ JA

TEEMU LÄHDE, KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS JA PIXABAY

Koulutuksen vaikuttavuutta yrittäjän arkeen ja kuljettajan toimintaan selvitetään TTS Työtehoseuran kansainvälisissä hankkeissa. Koulutus on hukkainvestointi silloin, kun kouluttautuva tai työnantaja ei saa siitä mitään hyötyä käytäntöön.

Niinpä on kaikkien osapuolten kannalta tärkeää löytää keinot, joilla koulutuspäivän anti saadaan osaksi jokapäiväistä työtä ja myös säilymään siellä.

Kuljettajan ammattipätevyyden jatkokoulutus pitää sisällään yhteensä 35 tuntia koulutusta viiden vuoden aikana. Näistä seitsemän tuntia tulee olla ennakoivan ajon koulutusta. Käytännössä 35 tuntia koulutusta tarkoittaa viittä vähintään seitsemän tunnin kestoista koulutuspäivää. Useimmat kuljetusalan yritykset suunnittelevat sisäisesti koulutuspäivien teemat ja sisällöt, jolloin päivät voidaan linkittää yrityksen strategisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin sekä tarpeisiin. Koulutuksen tarkoitus on hyvä: sen tulisi kehittää kuljettajaa ammatillisesti toimimaan itsensä ja yrityksen hyväksi sekä lisätä yleistä turvallisuutta liikenteessä. Mutta tapahtuuko näin? Onko ammatillisella jatkokoulutuksella

28

TEHO

pitkäkestoista vaikuttavuutta, joka on havaittavissa vielä kuukausia koulutuksen jälkeen?

Vaikuttavuuden arviointi parantaa koulutusta Työtehoseura on mukana ETI (Evaluating to Improve) -hankkeessa, jonka tarkoituksena on arvioida, miten ammattikuljettajien jatkokoulutuspäivät ja niiden sisällöt vaikuttavat kuljettajien toimintaan työtehtävissä. Hanke toteutetaan yhdessä Antwerpenin Yliopiston kanssa, jossa tieteellisen ja systemaattisen selvitystyön avulla todennetaan koulutuspäivien vaikuttavuus kuudessa Euroopan valtiossa.

Hankkeen perustana ovat viranomaisten, työnantajien, kouluttajien ja kuljettajien haastattelut. Lisäksi havainnoidaan koulutustilaisuuksia ja kerätään koulutukseen osallistuvien ajatuksia, havaintoja ja kokemuksia ennen koulutuspäivää, sen aikana ja koulutuksen jälkeen.

- Ammattikuljettajien määrä EU:n alueella on suuri ja ammattikuljettajien jatkokoulutuspäivät ovat yksi merkittävä kanava, joilla eri osapuolet pääsevät vaikuttamaan kuljettajien työhön. Se on samalla myös kuljettajille tärkeä ammatissa kehittymisen ja työssä jaksamisen kanava, kertoo kehittämispäällikkö Teemu Lähde.

Hankkeessa syntyy arviointiprosessi, jonka avulla analysoidaan, missä määrin jatkokoulutuksissa omaksuttu tieto ja saadut opit sekä taidot juurtuvat työelämään ja todellisuudessa muuttavat toimintatapoja ja -käytänteitä. Arviointiprosessista saatava tieto hyödyttää työnantajia, koulutusohjelmien kehittäjiä, kouluttajia ja ennen kaikkea päättäjiä. Tiedon avulla varmistetaan koulutuksen jatkuva parantaminen, jotta koulutusaiheet ja toteutukset tuotetaan siten, että ne hyödyttävät myös kuljettajia ja työnantajia pitkäkestoisesti.

Tukea kuljetusyrittäjänä toimimiseen Korona on vaikuttanut kuljetusyritysten arkitoimintaan äkillisesti: kun osa kuljetuksista peruuntuu, niin kokonaislogistiikan suunnittelusta tulee vaikeampaa.

Henkisistä seurauksista keskeisimpiä ovat huoli oman yrityksen tulevaisuudesta ja henkilöstön tilanteesta, sillä moni kuljettaja joutuu työskentelemään jatkuvan tartuntariskin alla.

suunnittelu ja varasuunnitelmien laadinta talouden ylläpitämiseksi kuuluvat yrittäjän toimenkuvaan.

Kuljetusyrityksen ja yrittäjän osaamisen kehittämistä ja tukea tavoitellaan Työtehoseuran koordinoimassa Transport Operators Competense (TOC) -hankkeessa.

Hankkeessa on tuotettu materiaalia kuljetusyrityksen pyörittämisen perusasioista, mutta nostettu esiin myös johtamiseen ja uusiin teknologioihin kuuluvia osa-alueita. Hankkeessa on tavoitteena tukea uusien kuljetusyrittäjien osaamista ja vahvistaa niiltä alueilta, jotka jäävät liikennelupakokeen/yrittäjäkoulutuksen jälkeen liian heikoiksi.

i Lisätietoja Logistiikka-alan kansainvälisiä hankkeita TTS Työtehoseura kumppaneineen: • •

ETI - Evaluating to Improve -ERASMUS+ Transport Operators Competence (TOC) -ERASMUS+

Lisätietoja: Teemu Lähde, puh. 044 7143 750, teemu.lahde@tts.fi Pirita Niemi, puh. 044 7143 732, pirita.niemi@tts.fi

Poikkeavien tekijöiden lisäksi kuljetusyrityksen toimintaan vaikuttavat voimakkaasti talouden suhdanteet ja muutokset. Nousu- ja laskukauden ennakoitavuus, varautuminen yllätyksiin kilpailutuksissa, investointien TEHO

29

Voi hyvin -

Maarakennusalan työhyvinvointiteesit TARJA MARJOMAA, TTS TYÖTEHOSEURA

MINNA KUUSELA

TTS Työtehoseuran ja Syklin yhteistyönä toteuttamassa TuTu – Tulosta ja turvallisuutta maarakennusalan yhteistyöllä -hankkeessa selvitettiin maarakennustyömaiden toimivuutta, tuottavuutta, työturvallisuutta ja työhyvinvointia. Tulosten mukaan kaivantotyöntekijät voivat työssään hyvin, mutta kommunikaatiota, viestintää ja vastavuoroista palautetta toivotaan nykyistä enemmän.

Työntekijöiden työssä viihtymistä ja jaksamista kartoittaneen kyselyn avulla saatiin tietoa muun muassa kaivantotyön mielekkyyden ja työn hallinnan kokemuksista, kommunikaation ja viestinnän tasosta, yleisestä työilmapiiristä ja sosiaalisen tuen tarpeesta. Kyselyn tuloksista koottiin maarakennusalan työhyvinvointiteesit.

Tulosten mukaan kaivantotyöntekijät voivat työssään hyvin, mutta viestintää ja vastavuoroisuutta toivotaan lisää. Työssä koetaan kiirettä ja eri työvaiheiden aikataulullisen yhteensovittamisen ongelmat ja työn keskeytykset turhauttavat. Kaivantotyömailla on usein monia urakoitsijoita, mikä altistaa tietokatkoksille ja turhalle sähläykselle. Työkavereiden huomioimista ja toisten arvostamista kaivattiin myös lisää. Fyysinen ja psyykkinen turvallisuuden tunne ja jaksaminen vaikuttavat siihen, miten kaivantotyössä viihdytään ja millaiseksi oma työhyvinvointi koetaan. TuTu-hankkeen tuloksista nousivat vahvasti esiin työmaiden hyvän etukäteissuunnittelun tärkeys sekä sujuvan yhteistyön ja systemaattisen viestinnän merkitys työn sujuvuuteen, tuottavuuteen ja työhyvinvointiin.

Hyvin suunniteltu työ ja rauhallinen, jouheva tekeminen ergonomisilla työmenetelmillä vievät työtä eteenpäin ja vähentävät kiireen tuntua, jolloin työntekijä voi keskittyä laatuun ja laadun tekemiseen. Hyvin tehty työ lisää oman työn arvostusta, hallinnan tunnetta ja työhyvinvointia. Myös tässä kyselyssä vastavuoroisen palautteenannon tärkeys korostui, mikä osoittaa, että palaute on tärkeä työn ja työhyvinvoinnin kehittämisen väline, työalasta riippumatta.

Monipuolista materiaalia työhyvinvoinnin kehittämiseen Hankkeessa valmistui Maarakennusalan työhyvinvointiteesit -juliste ja siihen liittyvä aineisto, joka täydentää julisteen tiivistettyä sisältöä. Oheismateriaalia voi hyödyntää erilaisissa koulutustilanteissa yhdessä julisteen kanssa. Juliste voidaan kiinnittää vaikkapa työmaakopin seinälle muistutukseksi keinoista, joilla kukin työntekijä voi omalta osaltaan vaikuttaa työyhteisön työhyvinvointiin. Materiaali on vapaasti ladattavissa hankkeen www-sivuilta.

Työhyvinvointiteesit maarakennusalalle -A3-juliste: https://www.tts.fi/files/3975/TuTu_tyohyvinvointiteesit_A3.pdf Kouluttajamateriaali: https://www.tts.fi/files/3974/ Tyohyvinvontiaakkoset-kouluttajamateriaali_2021.pdf

30

TEHO

Rakentavasti raksalla MINNA KUUSELA, TTS TYÖTEHOSEURA

VASTAVALO/SIRPA VIRTANEN

Työelämätaidot, joita myös metataidoiksi nimitetään, ovat entistä tärkeämpiä työelämässä, myös rakennustyömailla. RAKAS-hankkeessa on nyt kartoitettu rakennustyömaan työnjohtajien ja työntekijöiden työelämätaitoja ja niissä esiintyviä puutteita, sekä haastateltu alan kouluttajia.

Tuloksiin palataan tarkemmin kesän jälkeen, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että suurimmat kuprut ovat mm. itseohjautuvuudessa, yllättäviin tilanteisiin varautumisessa ja yhteistyökykyihin liittyen. Viestinnän osaamisen merkitys on myös oleellinen osa kokonaisuutta, jotta työ raksalla sujuu.

Kartoituksen pohjalta kehitetään opetustarjontaa niin ammatillisessa koulutuksessa kuin korkeakoulutasolla.

Hanketta toteuttavien TTS:n, Tampereen AMK:n ja Tampereen yliopiston opiskelijoita ”altistetaan metataidoille” erilaisilla metataitojen työkalupakeilla.

Työtehoseuran talonrakennuksen koulutuspäällikkö Timo Pitkänen valaisee erästä työkalua: -Niin sanotun Linnunpönttömetodin avulla voidaan havainnollistaa ja oppia hyvinkin monia metataitoja yhteistyöstä tiedonhakuun, vaikka kyseessä on niinkin yksinkertainen asia kuin linnunpöntön rakentaminen. Tätä metodia kehitämme hankkeessa eteenpäin.

i Lisää RAKAS - Rakennusalan Rakennusalan asenteiden, yhteistyöosaamisen ja työelämävalmiuksien kehittäminen, www. tts.fi/RAKAS, 2020-2022 Toteuttajat: TTS Työtehoseura, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu Lisätietoja: Minna Kuusela (hankkeen projektipäällikkö), minna.kuusela@tts.fi

TEHO

31

Korjaamme koronan kolhuja Lapissa MINNA KUUSELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Koronaviruksen vaikutukset ovat iskeneet rajusti kaikkialla, mutta etenkin matkailuelinkeinoon vahvasti panostavassa Lapissa tilanne on erityisen huolestuttava. Me haluamme nyt tuoda omaa osaamistamme ja auttaa!

TTS on käynnistänyt Lapin alueen naisyrittäjille suunnatun KORKO – Koronan kolhuista vahvempaan naisyrittäjyyteen -hankkeen. Tavoitteena on tukea alueen naisyrittäjiä verkostoitumisen ja vertaistuen, osaamisanalyysien, yhteisten kehittämispäivien eli ”riihien”, sekä yrityskohtaisten harjoitustöiden ja muiden toimenpiteiden avulla. Riihet sisältävät eri aiheita käsitteleviä kokonaisuuksia tehtävineen. Riihet rakennetaan viiden pääteeman ympärille: innovaatioriihi, johtamisriihi, arkiriihi, talousriihi ja digiriihi.

KORKO-hankkeen tuloksena naisyrittäjien osaaminen parantuu alkukartoituksessa tunnistetuissa kipukohdissa. Usko omaan yrittämiseen ja mahdollisuuksiin Lapin yrityskentässä voimistuu. Tavoitteena on myös synnyttää uudenlaista yritystoimintaa, uusia tuotteita ja uusia moniammatillisia verkostoja. Ideoimme ja testaamme yhdessä myös uudenlaisia naisyrittäjien arjen pyörittämisen malleja sovellettavaksi ja käyttöön.

Tärkeä lyhyen aikavälin vaikutus on hankkeeseen osallistuvien naisyrittäjien selviäminen koronan aiheuttamista taloudellisista haasteista. Tämä luo myös uskoa tulevaisuuteen. Monialaisista yrittäjien verkostoista pyritään luomaan niin toimivia, että niiden tarjoama vertaistuki jatkuu hankkeen toiminnan jälkeenkin.

32

TEHO

Fokuksessa ovat naisyrittäjät, koska naisvaltaiset, usein yrittäjäpohjalla toimivat alat, kuten ravintola- ja matkailuala, kärsivät huomattavasti koronan aiheuttamista rajoituksista. Yrittäjänaiset ovat myös miehiä useammin osa-aikaisia, sivutoimisia yksinyrittäjiä. Lisäksi heille tuo usein miesyrittäjiä enemmän lisää vaikeutta tässä haastavassa tilanteessa perheen ja työn yhteensovittaminen.

Yhteistyö paikallisten yrittäjäjärjestöjen ja muiden hankkeiden kanssa on oleellista. Mukana ovat mm. Lapin yliopiston Business Ladies -hanke sekä Rovaniemen Naisyrittäjät. Saa vinkata alueen naisyrittäjille, mukaan mahtuu vielä! Riihet starttaavat syyskuussa 2021.

i Lisää KORKO-hanke toteutetaan ajalla 1.2.2021 – 30.9.2022 Toteuttaja TTS Työtehoseura Lisätietoja Minna Kuusela, minna. kuusela@tts.fi Lue lisää: www.tts.fi/KORKO

Esittelyssä taustat ja tekijät, tutkimukset ja koulutukset

Työntutkimuksella sysäys oikeille raiteille SIRPA PUSSINEN, ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Haastattelussa ovat Tutkimus ja kehittäminen -yksikön Veli-Matti Tuure, Tea Elstob ja Sami Sarkkinen. Triolla on vankka kokemus yrityksille tehtävistä työntutkimus- ja kehitysprojekteista. Yrityskohteita on ollut laidasta laitaan: niin metallipajoja, logistiikkakeskuksia kuin elintarviketeollisuutta. onnistutaan saamaan mahdollisimman paljon tietoa tutkimuspäivinä, tarvitaan myös pohjatyötä ja perehtymistä, kertoo Sami Sarkkinen.

- Työntutkimusprojekti tarjoaa toteuttajalle hyvin monipuolista tekemistä monine vaiheineen. Ensin arvioidaan tarve ja tavoitteet yhdessä asiakkaan kanssa, tehdään suunnitelma, valmistellaan ja tiedotetaan, organisoidaan tiedonkeruu, analysoidaan kerätty tieto sekä tehdään johtopäätökset, kootaan raportoinnit ja esitellään tulokset, juttelee Veli-Matti Tuure.

Mikä on parasta työssäsi?

TTS:ssä on useita työntutkimuksen asiantuntijoita.

Sami, Tea ja Veli-Matti ovat erikoistuneet yrityksille yksityisrahoitteisesti tehtäviin työntutkimus- ja kehitysprojekteihin. TTS myös kouluttaa työpaikoille työntutkijoita.

Työntutkimusprojektit vastaavat aina työpaikan tarpeisiin ja jokainen tapaus on erilainen. Taustalla on useimmiten tarve parantaa tuottavuutta ja työhyvinvointia.

Mikä on suuntana työntutkimuksissa?

- Työntutkimus ei ole pelkkää ajan mittaamista, vaan työ on monen tekijän summa. Suuntana on yhä enemmän kokonaisvaltainen ote työpaikan kehittämiseen.

Osallistavassa työntutkimuksessa vahvassa roolissa ovat työntekijöiden kokemukset ja ajatukset. Pitää ymmärtää, millaisia me ihmiset työntekijöinä olemme, kertoo Tea Elstob.

Millaista työntutkijan työ on?

- Työntutkijan työssä näkee erilaisia ammatteja syvällisesti. Tutkimuspäivät ovat hyvin intensiivisiä ja vaativat valmistautumista, työnerien ulkoa opetteluakin. Jotta

- Vaikuttavuus, se kun asiakas saa uusia ajatuksia ja näkökulmia työhön. Voi olla, että meidän antama tuki on ollut juuri sopiva sysäys oikeille raiteille ohjaamiseen, arvioi Tea Elstob.

- Asiakkailta saatava palaute on tärkeää, se voi tulla heti tai myöhemmin. Tuloksista löytyy usein ammennettavaa pidemmälle ajanjaksolle yrityksen kehittämiseen. Motivoivaa on tieto siitä, että kehittämistyötä on jatkettu yrityksessä projektin päätyttyäkin, sanoo Veli-Matti Tuure.

- Työntutkijan työssä on kiinnostavaa, kun pääsee tutustumaan erilaisiin työtehtäviin. On palkitsevaa, kun työntutkimuksen pohjalta asiakas tekee hyviä löytöjä ja hyviä päätöksiä. Parasta on, kun tehtävä muutos tuottaa tuloksen, toteaa Sami Sarkkinen.

i Lisää Työn kehittämisen palvelut yrityksille ja Työntutkijan valmennusohjelma www.tts.fi/yrityksille/tuottavuuden_ kehittaminen

TEHO

33

Kohtaamispaikka

työlle ja tekijöille LEENA SAARELA, OPINTO-OHJAAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Digitaalinen ura- ja rekrytointipalvelu Tiitus on alun perin kehitetty työnantajien toiveiden ja tarpeiden mukaisesti helpottamaan opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden rekrytointia. Työtehoseura on ottanut Tiituksen käyttöön tehostamaan opiskelijoiden ja työelämän kohtaamista.

-Tavoitteena on auttaa työnantajia kasvamaan ja löytämään tuoreita osaajia, mutta ennen kaikkea yhdenmukaistaa oppilaitosyhteistyötä yhteisen palvelun avulla, toteaa Niklas Litmala, toinen Tiituksen perustajista.

chatin avulla. Palvelun kautta voi tutustua myös opiskelijoiden osaajaprofiileihin ja bongata vaatimuksiin vastaavia osaajia.

Tiitus on suomalaisten oppilaitoksien yhteinen järjestelmä erilaisten työnhaku- ja harjoittelupaikkailmoituksien digitalisoimiseksi. Ilmoitustaululle tulostettavat työpaikkailmoitukset ovat mennyttä aikaa, sillä ne eivät enää saavuta opiskelijoita. Perusidea on tarjota työnantajille yksi yhteinen järjestelmä, jonka kautta yritys voi tehdä yhteistyötä yhden tai useamman eri oppilaitoksen kanssa.

TTSrekry tarjoaa opiskelijoille helpon työkalun työnhakuun. Opiskelija luo oman työnhakijaprofiilin heti opintojen alussa ja täydentää sitä opintojen aikana.

Profiiliin arvioidaan omaa osaamista, ja siihen voi lisätä kuvia sosiaalisen median palveluista sekä lyhyen esittelyvideon. Itsensä markkinointi on tärkeä taito oppia työllistymisen kannalta.

TTS voi Tiitus-alustalla toimivan TTSrekryn avulla tarjota työnantajille maksuttoman ja sähköisen kanavan erilaisten ilmoitusten kohdistamiseen suoraan halutulle kohderyhmälle. Palvelu yhdistää sopivat työnhakijat ja työpaikat osaamisen ja kiinnostuksen perusteella.

Työnantajat voivat tarkastella tulleita hakemuksia ja ottaa potentiaalisiin kandidaatteihin yhteyttä helposti

Opiskelijoiden työkalu työnhakuun

Opiskelijat voivat lähettää oman profiilinsa näppärästi työnantajille nähtäväksi. Palvelua voi käyttää mobiilisovelluksen avulla, jolloin töiden hakeminen onnistuu alusta loppuun asti kännykällä. -Opiskelijat voivat hyödyntää profiiliaan Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet -kurssissa, jossa yhtenä tehtävänä on CV:n eli ansioluettelon tekeminen, lisäävät TTS:n opinto-ohjaajat Johanna Girod, Annikka Myrsky ja Leena Saarela.

i Lisää Työnantajat voivat julkaista palveluun opiskelijoille suunnattuja työpaikkoja maksuttomasti.

Tutustu palveluun www.tiitus.fi/ttsrekry Sovelluksen voi ladata kännykkään Google Playsta tai App Storesta tai sen voi ottaa käyttöön verkossa https://app.tiitus. fi. Kirjautumisen jälkeen toimialueeksi valitaan TTS Työtehoseura.

34

TEHO

Vinkkejä etäohjaukseen LEENA SAARELA, OPINTO-OHJAAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Koronan myötä etäohjauksesta tuli arkipäivää. Etäohjaus voi olla yksilöohjausta, etäkoulutusta, kokousten vetämistä tai ryhmäkeskustelujen ohjausta eli fasilitointia.

Yhteistä näille on, että vuorovaikutus tapahtuu tietokoneen tai puhelimen kautta, ja sanaton viestintä jää lähes kokonaan pois. Etäyhteyden tekninen laatu voi heikentää viestin välittymistä. Etänä olo on raskaampaa ja keskittyminen vaikeampaa.

Vuorovaikutusta onkin rakennettava eri tavalla ja rytmillä kuin perinteisissä kohtaamisissa.

Toteutustasoja voi osallistujien tietotaidon mukaan olla kahdenlaisia Ihmisen on vaikeaa pitää työmuistissa montaa asiaa samaan aikaan. Jos osallistujien tekninen osaaminen on vähäistä, tekniikka minimoidaan, jotta osallistuja saa onnistumisen tunteen helposti. Vuorovaikutus voidaan toteuttaa muistuttamaan mahdollisimman paljon paikan päällä tapahtuvaa ohjausta. Keskitytään dialogisuuteen, kuunteluun ja perustekniikkaan. Ohjaaja tekee itse muistiinpanot ja jakaa näyttönsä.

Harjaantuneemmat etätyöskentelijät voivat hyödyntää sovelluksia ja muita mahdollisuuksia. Osallistujilla on tällöin oltava hyvät digitaidot, jotta työskentelytavasta ei tule este osallistumiselle. Sovellusten käyttö mahdollistaa isojen tietomäärien käsittelyn. Visualisointi, kuvien käyttö ja piirtäminen auttavat ymmärtämään kokonaisuuksia. Virtuaalimaailmat ja pelillisyys voivat viedä vuorovaikutuksen aivan uusille tasoille.

Miten saa osallistujat aktivoitumaan etätyöskentelyyn?

Heti ohjaustuokion alkuun on hyvä miettiä jokin tapa, miten saada osallistujat virittäytymään päivän aiheeseen: esittäytymis- tai fiiliskierros, kommentointi chattiin päivän asiasta tai käden nostaminen, esim: ”kuinka moni on kuullut aiheesta ennenkin?”. Ohjaajan inhimillisyys keventää ilmapiiriä. Jos mokaa, se kannattaa kertoa ääneen ja nauraa myös itselleen. Näin tunnelma vapautuu ja osallistujat uskaltavat puhua ääneen omistakin haasteistaan.

Ohjaajan tehtävänä on tukea kaikkien tasaveroista osallistumista. Hän voi seurata, ketkä osallistuvat vähemmän ja aktivoida heitä: ”Matti, sinä olet ollut hiljaa tovin. Haluaisitko sanoa tästä jotain?” tai ”Maija, sinä olet ollut hiljaa pidempään ja ehkä pohtinut tätä asiaa. Onko sinulle tullut jotain uusia näkökulmia?” Ohjaaja voi myös tasata osallistumista esimerkiksi kierroksin, jossa kaikilla on puheenvuoro; näin hiljaisemmatkin tulevat huomioiduiksi ja pääsevät ääneen, tai siirtää osallistujat pienryhmiin, jossa on enemmän ja turvallisempaa tilaa osallistua. Verkkoluentoihin harva jaksaa keskittyä.

Luento-osuudet kannattaa siksi pitää lyhyempinä, 5-20 min, ja pitää runsaasti lyhyitä mikrotaukoja.

i Lisää Etäohjaukseen saa elävyyttä, esimerkkeinä: • Materiaaliin tutustuminen etukäteen jättää aikaa yhteiselle keskustelulle.

• Tarinoiden kertominen ja niiden elävöittäminen kuvin, graafein, piirroksin ja videoin.

• Luennon korvaaminen haastattelulla tai keskustelulla toisen asiantuntijan kanssa - tai pyydä osallistujia haastattelemaan sinua.

• Vuorovaikutukseen kannustaminen: peukuttamalla, tykkäämällä ja huomioimalla sanallisesti.

• Reflektointia voi myös tehdä hiljaisesti: jokainen miettii ensin yksin minuutin ja kirjoittaa kommenttinsa chattiin.

TEHO

35