Digimaatalous-webikahveilla
Peltorobotit, pihattopaikannus ja satelliittidata REETTA PALVA, TUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA
AGROINTELLI, VIINAMÄEN FARMI JA CROPSAT
Digimaatalous-webikahveilla tarjoiltiin talven mittaan napakoita tietoiskuja pelto- ja kotieläintuotannon ajankohtaisista teknologioista. Seitsemän webinaarin sarjasta on ohessa kolme poimintaa. Kaikki esitykset ovat katsottavissa Uudet teknologiat & Maatalous -YouTube-kanavalla. Satelliittikuvia voi selata maksutta sentinelhub.com -EO Browser -palvelusta, jossa valittavana on erilaisia indeksikuvia. Pidemmälle viety rajapinta on niin ikään maksuton CropSAT (www.cropsat.com), jossa lohkolle voi luoda lannoituskartan.
Satelliittikartoilla ja ilmakuvilla tietoa pellon kunnosta Petri Linna Tampereen yliopistolta esitteli Satelliittidata-teeman alla erilaisia muitakin avoimen datan lähteitä, joita voidaan hyödyntää pellon kunnon arvioinnissa. Yksi hyvä lähde on Maanmittauslaitoksen Avoimien aineistojen tiedostopalvelu, josta voi ladata esimerkiksi ortoilmakuvia. Jotta data löytyisi helposti yhdestä paikasta, PeltoAI-hankkeessa kehitetään Peltodata.fi-palvelua eri lähteistä saatavien karttojen yhdistämiseen. Ilmakuvauksia lentokoneesta tehdään suhteellisen harvoin, kun taas satelliittikuvaa tulee nykyään muutaman päivän välein, jolloin niistä voi seurata kasvukauden aikaisia ilmiöitä pelloilla. Linnan vinkkinä tiedon alkulähteille on kaikkien vapaasti saatavilla oleva SentinelHub-EO Browser -palvelu.
14
TEHO
Tage Stam ProAgria Etelä-Suomesta jatkoi aiheesta konkreettisella esimerkillä satelliittikarttojen hyödyntämisestä esimerkiksi lannoituksen tarkentamiseen. Tehtäväkarttojen tekemiseen on omat palvelunsa eri palveluntarjoajilla. Ennen toimeen ryhtymistä kannattaa selvittää mm. oman työkoneen ominaisuudet ja lisenssit.Maria Yli-Heikkilä Luke Tilastopalveluista esitteli tuloksia hankkeesta, jossa kehitettiin malleja tilatason satoennusteiden tekemiseen satelliittiaineistoista. Tulokset olivat varsin lupaavia. Jos satelliittiaineistoista voitaisiin ennustaa sadot riittävällä tarkkuudella, kasvukauden aikana voisi tehdä useampia satoennusteita, ja ennusteiden kehittyessä voisi olla mahdollista luopua satotietojen keruusta nykyiseen tapaan viljelijäkyselyllä.
