Strategia pohjustaa Suomi-aikidolle tietä kohti parempaa Aikidoliiton strategiatyö on ollut käynnissä kuluvan vuoden ajan. Huomattavaa osaa vuodesta ovat varjostaneet erilaiset epidemian vastaiset toimet rajoituksineen. Niinpä alkuperäisten kaavailujen mukaisia käsittelyvaiheita ei ole aivan sellaisenaan pystytty toteuttamaan. Onneksi kuitenkin sähköiset työskentelytavat ovat tarjonneet mahdollisuuksia ottaa aikidokenttää mukaan myös laajemmin. Alkusyksystä hallitus toteutti seuroille lomakekyselyn, jossa kartoitettiin kentän näkemyksiä suomalaisen aikidotoiminnan tärkeimmistä arvoista, merkittävimmistä näköpiirissä olevista haasteista sekä siitä, millaisia kehittämiskohteita halutaan erityisesti painottaa. Arvoja koskevassa osiossa erottui selvimmin kolme ylitse muiden: Yhteisöllisyys, keskinäinen kunnioitus sekä inklusiivisuus (=kaikki voivat osallistua). Nämä ovatkin varmasti monille mieleen tulevia asioita, kun ajattelemme omia kokemuksiamme omassa seurassa ja leireillä yhdessä kaukaakin tulleiden treenaajien kanssa. Useimmissa seuroissa on tehty myös haasteista melko yhdensuuntaisia havaintoja. Ne näkyvät myös raakoina numeroina: toimintaan osallistuvien määrä on loivassa mutta trendinomaisessa laskussa. Uusien harjoittelijoiden löytämisessä on vaikeuksia, ja aktiivinen harjoittelijakunta ikääntyy. Toki on ilahduttavia poikkeuksiakin. Varsinkin koronavuonna on ollut upeaa nähdä joidenkin seurojen valkovöisiä sosiaalisessa mediassa hymyilemässä kyu-diplomiensa kanssa seurakavereidensa onniteltavina. Ne kuvat luovat uskoa siihen, että lajilla on edessään valoisa tulevaisuus. Isossa kuvassa kuitenkin nähdään realismi, joka kertoo, että työtä se vaatii. Harjoittelijakunnan laajuuteen ja ikärakenteeseen liittyvien haasteiden ohella myös laji itsessään, tai oikeammin sen imago, nähtiin jossain määrin haastavana etenkin uusjäsenhankinnan näkökulmasta. Seurakyselyn kehittämiskohdeosuudessakin oli joitakin selvästi muiden yläpuolelle nousevia teemoja. Karkeasti ottaen puhutaan kahdesta teemasta, joista toinen on seuraja lajirajojen ylittäminen ja toinen lajimarkkinoinnin keinot ja sisältö. Seurojen yhteistyö voi tarkoittaa monenlaisia asioita harjoittelijoiden ja ohjaajien vierailutoiminnan aktiivisesta kasvattamisesta yhteisiin harjoituksiin ja usean seuran yhteisiin tapahtumiin. Osa seuroista on tätä nykyä hyvin pieniä, ja koko toiminta voi olla kiinni yksittäisistä henkilöistä. Yhteistyö muiden budolajien kanssa taas voi tuoda piristävää vaihtelua ja avata uusia näkökulmia ja kasvattaa motivaatiota myös aikidon harjoittelussa. Omat kokemukseni oman seurani ulkopuolella liikkumisesta ovat olleet pelkästään myönteisiä. On ollut todella kiehtovaa havaita omin silmin (ja käsin, olkapäin jne.), miten vivahteikas ja näkökulmiltaan moninainen tämä lajimme on. 4
AIKIDO 1/20
Lajimarkkinoinnissa kentällä ollaan hyvin tietoisia sosiaalisen median merkityksen kasvusta lajin markkinoinnissa. Tähän onkin ollut jo suunnitteilla koulutuksen tarjoaminen seuroille (esim. Facebookissa ja Instagramissa tapahtuvaan mainontaan), mutta valitettavasti kuluvan vuoden yleiset haasteet ovat siirtäneet toteuttamista tulevaisuuteen. Toinen, ehkäpä syvemmän pohdinnan vaativa teema on lajin imago. Aivan kärkipäässä kyselyn tuloksissa oli nimittäin ehdotus, jonka mukaan lajia tulisi markkinoida nykyistä vahvemmin nimenomaan budonäkökulmasta. On siis kirkastettava viestiä siitä, mitä on budolaji nimeltä aikido – niin, että vastaanottaja sen heti ymmärtää ja mieluiten myös kiinnostuu. Kyse ei ole vain asioiden sanoittamisesta vaan myös muusta esillepanosta. Liitto onkin käynnistänyt kotisivujen uudistuksen, ja samassa yhteydessä on luontevaa tuoda sivuille uutta ja dynaamista kuva- ja videomateriaalia. Kyse ei ole siitä, mitä aikido itse kullekin meistä henkilökohtaisesti merkitsee. Sen määrittelyn vapaus on meistä jokaisella nyt ja tulevaisuudessa. Mutta yhteisönä tarvitsemme selkeän ja mahdollisimman yhtenäisen perusviestin, jolla kerromme lajista sellaiselle, joka ei sitä vielä tunne. Liikuntajärjestöjen valtionavustusten resurssipohjaan liittyy kasvavia epävarmuuksia. Kun rinnalle laitetaan laskevien harjoittelijamäärien todellisuus, ollaan kestämättömän yhtälön äärellä. Jos valtionrahoituksen huolestuttavat näkymät kääntyvät lähivuosina leikkauksiksi, omien resurssilähteiden merkitys kasvaa. Jos harjoittelijakohtainen lisenssimaksu sekä liiton palveluiden osallistumiskohtaiset maksut halutaan varjella suurilta korotuksilta, se käytännössä tarkoittaa olemassa olevan harjoittelijakunnan osalta lisenssikattavuuden merkittävää nostamista. Vieläkin tärkeämpää on harjoittelijamäärän laskusuunnan kääntäminen taas nousuun. Aikidoliiton ja sen jäsenseurojen muodostama kokonaisuus eli järjestäytynyt suomalainen aikidoyhteisö on olemassa aikidoa ja sen harjoittelua varten. Jos maan kattava toiminta edes jollakin tasolla halutaan pitää yllä myös tulevaisuudessa yhtenäisen lajiorganisaation piirissä, yhteisömme on yhdessä sitouduttava löytämään tarvittavat toimet suunnan kääntämiseksi. Strategia on ennen kaikkea väline siihen, että voimme tässä onnistua.
Antti Vesala Aikidoliiton varapuheenjohtaja
