Menneet tapahtumat
Kesän 2019 matkapurjehdukset Theian matkapurjehdukset kesällä 2019 jakautuivat kolmeen osaan: Saaristomeripurjehdukseen (TurkuUusikaupunki), Rannikkopurjehdukseen (Uusikaupunki-Vaasa) ja Matkapurjehdukseen (VaasaRuotsi-Turku). Allekirjoittanut oli mukana kaikilla näistä purjehduksista, joista Saaristomeri- ja Rannikkopurjehduksella toimin förstinä. Käsitykseni mukaan s/y Theia kävi kuluneen kesän aikana ensimmäistä kertaa Pohjanlahdella. Kesä oli myös sikäli ainutlaatuinen, että ajoimme aluksen ensimmäistä kertaa kunnolla kiville.
Saaristomeripurjehdus Saaristomeripurjehduksen aloitimme perjantaina 5.7. S/Y Theian kotisatamasta, Satavan Heinänokasta. Alkuperäisen kipparin kiireiden takia aluksella toimi aluksi korvaava kippari. Ensimmäinen ilta ja yö sujuivat koko miehistön osalta rauhallisissa tunnelmissa ja purjehduksen toisena päivänä kävimmekin jo vaihtamassa kipparia Kustavissa. Lauantai-iltana yövyimme, saunoimme ja uimme Lappossa. Suurehkona purjeveneenä Theia herätti satamassa mielenkiintoa ja saunan lauteilla keskustelua kanssapurjehtijoiden parissa. Sunnuntaina pääsimme maistelemaan hieman navakampaa tuulta Katanpään edustalla. Purjehdus sujui kuitenkin erinomaisesti ja miehistö pääsi purkamaan aktiivisuuttaan Katanpään linnoi-
20
tuksille ja jälleen saunomaan. Nopealta tuntuneiden purjehduspäivien jälkeen maanantaina suuntasimme keulan jo kohti Uusikaupunkia. Miehistö kävi vielä jaloittelemassa ja veneen siivousta aloitettiin Isokarin majakkasaarella, mikä olikin hyvä sillä Ukiin saapuessamme alkoi sataa. Vene siivottiin nopeasti loppuun ja miehistö keräsi tavaransa kasaan, minkä jälkeen osa päällystöstä karkasi kaupungille ja loput jäivät odottamaan vaihtobussia ja -miehistöä.
Rannikkopurjehdus eli majakkaralli 2019 Vaihtomiehistön ja -kipparin saavuttua veneelle osa miehistöstä laittoi kumiveneemme Perseuksen taisteluvalmiuteen. Sen jälkeen pidimme uuden kipparin kanssa pienen palaverin tulevien päivien kulusta. Heti alussa tuli selväksi, että tuuli tulisi olemaan navakkaa vastatuulta lähes legin loppuun. Theian syväyksen vuoksi reittimme kulki lähinnä ulkosaaristossa ja avomerellä. Pakollisten valmistelujen jälkeen irrotimme köydet, ja matkan pituuden vuoksi lähdimme matkaan jo ensimmäisenä iltana. Auringonlaskun aikaan olimme purjehtineet Lyökki-nimisen saaren läheisyyteen. Lyökissä sijaitsee maamme vanhin yhä pystyssä oleva pooki eli eräänlainen merimerkki. Miehistö ajettiin
kumiveneellä saarelle, missä kaikki pääsivät kävelemään ja ihailemaan pookia. Kaikkien palattua alukselle päätimme yöpyä läheisessä Ristikarin kalasatamassa, johon pian saavuimme. Ristikarissa nukutun hyvin lyhyen yön jälkeen lähdimme liikkeelle noin kello 0630 aamulla. Theian moottorin jo aikaisemmin hajonneen akkulaturin vaihdon ajaksi päätimme ajaa Raumalle, missä kiinnityimme kaupungin satamaan. Osa miehistöstä pääsi täydentämään herkkuvarastojaan, minkä lisäksi päällystö tietysti vaihtoi hajonneen laturin uuteen. Uusi laturi oli hieman erinäköinen kuin vanha, mutta emme antaneet sen häiritä asennusta. Myöhemmin selvisi, että olimme asentaneet väärän mallisen laturin. Huoltotöiden jälkeen jätimme kaikkien helpotukseksi Rauman nopeasti taaksemme ja konetimme läheiselle Kylmäpihlajan majakkasaarelle, missä kaikki pääsivät ansaittuun saunaan ja suihkuun. Osa kiipesi majakkaan ihailemaan merimaisemaa. Keskiviikkoaamuna ajava vahti heräsi jälleen aikaisin ja irrotimme köydet kuuden jälkeen aamulla. Iltapäivään asti kryssimme navakassa pohjoistuulessa Eteläkarin majakkasaarta kohti. Eteläkarissa saimme lyhyehkön historian oppitunnin Säpin majakasta ja saaren historiasta, minkä jälkeen kiipesimme pienissä ryhmissä majakkaan. Päällystöstä kaksi oli kerrallaan ankkurivahdissa, ja loput saaressa. Ankkuria nosta-
