Kokoontumispurjehdus Kokoontumispurjehdus 2019 alkoi osaltani järkytyksellä, kun sähköpostiini pamahti viesti, jossa sanottiin, että olisin koko viikonlopun purjehtimassa rakkaan sisarlippukuntamme Pranstaka-nimisellä purkilla. Tilanne kumminkin muuttui, meninkin purjehtimaan Henrikalla. Se ei sinänsä ollut suuri voitto, mutta tilaa kyseisessä aluksessa on huomattavasti enemmän. Saavuin heinänokkaan iloisin mielin ja hyvissä ajoin 30.8. Lähtö sujui kaikin puolin moitteettomasti ja lähdimme kohti Lahjasaarta. Poikkesimme matkalla tankkaamassa Airisto hotellilla. Sisälle vierasvenesatamaan ajaminen sujui hyvin, mutta poispääsy tankkaus laiturilta kesti pitkään, koska Henrika ei halunnut kääntyä peruuttaessa. Saavuimme illalla Lahjasaarelle ilman suurempia hidasteita, mutta rauhallinen ilta muuttui usean tunnin pelastusoperaatioksi, kun Merisusi jäi jumiin kiven päälle. Itse olin operaatiossa mukana soutamalla lahjasaaren soutuveneellä erilaisia köysiä edes takaisin Henrikan ja Suden välillä. Operaation loputtua yhden jälkeen sauna kelpasi.
18
Lauantaina Oli määränpäänämme Maisaari, jonne oli järjestetty miehistöille yhteisiä aktiviteetteja. Mieleenpainuvin näistä oli tankofutis, joka on käytännössä pöytäfutista oikeilla ihmisillä. Maisaaressa pääsin paistamaan lettuja, mutta hieman ylimitoitin taikinan koon. Sen takia se ei loppunut kahden tunninkaan paistosession aikana, vaan loput taikinat kävin lahjoittamassa paikalliselle eliöstölle lähimpään pensaaseen. Sunnuntaina Lähdimme takaisin kohti Heinänokkaa. Matkalla sain kokea sen ilon mitä on vinssata Henrikan genoa ykköstä kryssiessä kovalla tuulella. Purjehdus sujuikin
ilman suurempia tapahtumia ja olimmekin Heinänokassa täysin aikataulussa. Kokonaisuudessaan tämän vuoden kokoontumispurjehdus olikin onnistunut ja menisin ensi vuonna uudestaan. Antti Laivamaa
