Perheyritys-lehti 1/2022 Juhlanumero

juhlanumero Perheyritysten liitto 25 vuotta

Ensimmäinen kvartaali perheyritysten liiton jäsenlehti 1 | 2022

OMISTAJAPERHEEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Omistajalla on väliä. Hyvä omistajaperhe toimii eettisesti ja pitkäjänteisesti, tuntee vastuunsa yhteisöstään, yrityksestään ja sen sidosryhmistä sekä luo hyvinvointia yhteiskuntaan.

Omistajaperheen hyvät käytännöt tukevat perheyrityksen menestymistä pitkällä aikavälillä.

Omistajaperheen on hyvä keskustella omistajuudesta ja päivittää omistajastrategiaa sekä pelisääntöjä säännöllisesti ja ennakoivasti, jo ennen isoja muutoksia perheyrityksen ympäristössä, tilanteessa tai omistuksessa.

2

1

Omistajaperhe varaa aikaa ja resursseja omistuksensa hallintaan ja johtamiseen.

4 5 6

Omistajaperhe määrittelee yhdessä omistamista ohjaavat arvot, omistamisen tarkoituksen ja tavoitteet sekä näiden toteutumista arvioivat mittarit. Muun muassa näistä muodostuu omistajastrategia, joka luo raamit hallituksen päätöksenteolle.

3

Omistajaperhe määrittelee omistajuuden eri roolit vastuineen ja mahdollisine palkkioineen. Rooleja ovat esimerkiksi operatiivinen omistaja, hallinnossa vaikuttava omistaja, omistuskäytäntöjen omistaja ja passiivinen omistaja. Omistajaperhe pystyy käsittelemään perheen yksittäisten jäsenten roolimuutosten haasteet.

8

Omistajaperhe on valmis haastamaan olemassa olevaa omistajastrategiaa ja miettimään, onko omistajaperhe yritykselle paras mahdollinen omistaja.

Omistajaperhe tiedostaa jäsentensä kyvyt, kokemuksen ja motivaation sekä tukee heidän kehittymistään sopiviin rooleihin.

Omistajaperhe tekee päätökset läpinäkyvästi.

Päätöksentekoa varten on selkeät prosessit, jotka mahdollistavat erilaisten mielipiteiden esittämisen ja päätösten tekemisen.

Omistajaperhe altistaa perheen nuoret omistamiselle varhain, jotta he ymmärtävät perheyrityksen merkityksen perheen elämässä.

7

OMISTAJALLA ON VÄLIÄ.9 #perheyritys

10

Omistajaperhe toteuttaa yhdessä sopimansa käytännöt.

Omistajaperhe dokumentoi ja viestii käytäntönsä yhteisesti sovituille tahoille.

pääkirjoitus

Perheyrittäjyys on ylpeyden aihe mielessäni palaan tunnelmiin 25 vuotta sitten liiton perustamiskokouksessa Hanasaaressa. Ilmapiiri uuden syntymän hetkellä oli utelias ja iloinen, mutta myös varautunut. Oliko ympäröivä yhteiskunta valmis kuuntelemaan, olimmeko me itse valmiita puhumaan kasvollisesta perheyrittäjyydestä? Alkuun liiton toiminta perustui aktiiviseen edunvalvontaan pienessä piirissä tapahtuvaan vuoropuheluun eri toimijoiden kanssa. Pikkuhiljaa jäsenistön keskinäinen verkostoituminen, seuraajapolven huomioiminen ja suositut valmennukset koulivat liitosta muutakin kuin edunvalvojan.

Jäsenilleen liitto on keskinäiseen luottamukseen perustuva alusta yhteistyölle, kokemusten jakamiselle sekä toisten tukemiselle. Perheyritykset ovat elimellinen osa suomalaista yhteiskuntaa ja sen hienoa historiaa ja sen ymmärtäminen ja tämän ymmärryksen jakaminen ulospäin on kertakaikkisen tärkeää. Liitto on myös luonut ja ylläpitänyt suhteita kansainvälisiin sisarjärjestöihin ja tarjonnut mahdollisuuksia laajentaa näkökulmia omaa välitöntä toimintaympäristöä pidemmälle.

Liitosta on 25 vuodessa yhdessä luotu ”koko kylä kasvattaa” -metodilla avoin, aktiivinen, omiin mahdollisuuksiinsa ja tulevaisuuteen uskova nuori aikuinen. Ensimmäinen kvartaali on sujunut aina viime vuosiin asti rauhallisessa ja ennakoitavassa toimin-

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

taympäristössä yhteistyössä muun elinkeinoelämän, poliittisen kentän ja paikallisten yhteisöjen kanssa.

Kotimaisen omistamisen merkitys on ymmärretty niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. On siis syytä juhlaan, perheyrittäjyys on ylpeyden aihe!

25-vuotisjuhlavuoden ohjelma on monipuolinen - se muistelee menneitä, kertaa kohokohtia ja katsoo tulevaisuuteen eri kanavilla unohtamatta elää nykyhetkessä. Liitto julkaisee muun muassa mittavan työn tuloksena syntyneen Suomalainen perheyritys – kasvollisen omistajuuden historia -kirjan, tuottaa helposti lähestyttäviä podcasteja ja lyhyen dokumenttielokuvan sekä kutsuu kaikki jäsenensä juhlapöydän ääreen toukokuussa. Juhlavuoden teemoihin kuuluu myös nuoret, meidän omat Nextit ja yhteistyö Nuori Yrittäjyys -järjestön kanssa.

Antoisaa juhlavuotta, hyvät ystävät!

Johanna Jouhki 25-vuotisjuhlatyöryhmän puheenjohtaja

3

tässä numerossa 1 | 2022

Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen haluaa omistamiselle arvostusta ja ymmärrystä

PL:n kumppani Castrén & Snellman haluaa pysyä mukana ajassa ja varmistaa, että kestävä tarina jatkuu myös tulevaisuudessa

6 Eduskuntavaalit 2023: PL valmiina vaikuttamaan 10 ”Omistajuus tarvitsee yhteiskunnan arvostusta ja ymmärrystä” 14 Juhlavuosi käyntiin Helsingin kattojen yllä 18 Perheyritysten vahvuutena resilienssi 22 Perheyritysten liitto 25 vuotta 28 Perheyritysten liiton vahvuuksia löytämässä 32 25 - ponnahduslauta oman elämän & itsensä kehittämiseen 34 25 on hyvä ikä

10

40 44

18

34

Samuli Knüpfer on ensimmäinen omistajuuden professori Suomessa

36 Muistoja ja terveisiä 38 Perheyritysten kevätpörriäinen 40 Castrén ja Snellman: Perheyrittäjän puolella 44 Ensimmäinen omistajuuden professori 48 ”Hyvistä omistajista on Suomessa huutava pula”

kolumnit 31 Kriisistä toiseen 63 Family Business in the 21st century 65 Miten pitkäjänteisyys näkyy toiminnassamme

vakiot

54 Tänään tällaisia, huomenna tuollaisia

64 Merkkipäivät

58 Vastuullisuus integroituu liiketoimintaan

66 Tapahtumakalenteri

62 Antti ja Raine grillaavat perheyrittäjiä uudessa podcastissa

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

64 Uudet jäsenet

päätoimittajalta

Omistamisen tärkeys kilpailee muiden tärkeyksien kanssa

R PÄ

ISTÖME

R

KK I

YM

liiton seuraavat vuodet tulevat olemaan viestinnän vaatimuksilta aivan eri luokkaa kuin tähän asti. Meidän pitää perustella, miksi olemme tärkeitä.

Perusteluvaatimus on sitä vahvempi, mitä isompaa muutosta vaatii. Ja Perheyritysten liittohan vaatii. Vaadimme vaalien 2023 jälkeiseltä hallitukselta muutoksia perintö- ja lahjaveroon ja osinkoverotukseen. Vaadimme, että TEM valmistaa kunnianhimoisen Mittelstand -ohjelman, joka johtaisi keskisuurten vientihakuisten kotimaisten kasvuyritysten määrän merkittävään lisääntymiseen. Vaadimme työelämän renessanssia, uudelleen keksimistä, jotta yrityksiin löytyisi osaajia. Vaadimme investointien hidasteiden poistamista.

Poterosta kitisemällä ei saa mitään. Myös takavuosikymmeniltä tunnetun hämyisen kabinettivaikuttamisen rooli on ohentunut. Samalla toinen toistaan tärkeämpiä asioita ajavien organisaatioiden, yritysten ja järjestöjen määrä on moninkertaistunut. Ilmatila on täynnä tärkeitä asioita, joista päätöksentekijöiden kalenteriin mahtuu lopulta vain murto-osa.

Siksi sen, mitä vaadimme, pitää olla tärkeää koko yhteiskunnan kannalta. Vaatimusten perusteista pitää puhua ja kirjoittaa koko ajan, kaikkialla ja mahdollisimman monella suulla: tapaamisissa poliitikkojen, järjestöjohtajien ja vaikuttajien kanssa, julkisissa kannanotoissa, somessa, mediahaastatteluissa, juhlapuheissa, cocktail-kutsuilla ja arjen kohtaamisissa – vaikka koirapuistossa.

Meidän pitää selittää kerta toisensa jälkeen, mitä perheyritykset voivat antaa Suomelle.

M

ILJ

ÖMÄRK

Painotuote 4041 0992

T

miksi juuri perheyritysten tärkeää asiaa pitäisi kuunnella?

Veromuutoksilla haluamme kohentaa yritysten kykyä työllistää, innovoida, kasvaa ja menestyä kansainvälisesti. Keskikokoisten vientiyritysten lisääntyminen tuo myös Suomeen lisää verotuloja. Pääkonttoreiden pysyminen Suomessa lisää elinkeinoelämän ankkureita. Työelämän renessanssi yhdistettynä myös työnantajan vastuuseen tuottaa yrityksille osaajia ja työntekijöille hyvinvointia sekä vähentää syrjäytymistä. Investoinnit vahvistavat ihmisten luottamusta tulevaisuuteen ja pitävät talouden pyörät pyörimässä.

Laajempana tavoitteena on Suomen vaurastuminen.

Vauraus puolestaan on pohjoismaisen hyvinvoinnin perusta ja pilari, jonka varaan myös turvallisuuspoliittista suojaa on hyvä rakentaa.

Ammattimaisen vaikuttamisen ja viestinnän tavoitteenasettelua auttaa yksinkertainen nyrkkisääntö. Pitää tavoitella tilannetta, jossa organisaatio saa ansaitsemansa painoarvon päätöstentekijöiden pöydissä ja julkisessa keskustelussa. Tehkäämme perheyrityksistä ensi vaalikauden aikana vielä omaa painoaankin tärkeämpiä.

Raine Tiessalo Viestintä -ja yhteiskuntasuhdepäällikkö

JULKAISIJA: Perheyritysten liitto ry., Salomonkatu 17 B, 00100 Helsinki DIGILEHTI: Perheyritys.fi LEHDEN TEKIJÄT: Raine Tiessalo, päätoimittaja, raine.tiessalo@perheyritys.fi, : @tiessalo, Puh. 050 435 5898 • Sini-Marja Ant-Wuorinen, toimituspäällikkö, Puh. 050 560 4938 TAITTO: Jenni Ahonen TEKSTIT: Sini-Marja Ant-Wuorinen, Heidi Hammarsten, Krista Elo-Pärssinen, Anne Salomäki, Raine Tiessalo KUVAT: Lauri Danska, Roni Rekomaa, Anna Salmisalo OSOITTEENMUUTOKSET: jasenpalvelu@perheyritys.fi PAINOPAIKKA: Laine Direct, Rauma ISSN-TUNNUS: 2669-9966

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

5

eduskuntavaalit 2023

PL valmiina vaikuttamaan Kansanedustajien ja toimittajien tapaamiset, näkyvyys mediassa, kannanotot ja aktiivisuus sosiaalisessa mediassa ovat keskeinen osa liiton vaikuttamista. Vaikutustyössä pyritään siihen, että perheyritykset ja Perheyritysten liitto saavat ansaitsemansa, niille kuuluvan, painoarvon mediassa ja poliittisessa päätöksenteossa.

TEKSTI RAINE TIESSALO KUVA YLEN UUTISET & PL

V

uoden 2023 eduskuntavaaleihin liitto on valinnut neljä pääteemaa. Kuukausien valmistelun, jäsenten konsultaation jälkeen hallitus hyväksyi maaliskuun kokouksessaan seuraavat vaikuttamisen painopisteet ja teemat: Mittelstand, verotus, työvoima ja investoinnit.

1. MITTELSTAND -STRATEGIA Suomen pitää saada enemmän keskisuuria kasvuyrityksiä. Avainasemassa ovat kotimaiset omistajat, jotka ovat sitoutuneet toimimaan Suomessa läpi vaikeidenkin suhdanteiden.

Maaliskuussa 2022 PL esitti yhdessä EK:n kanssa rohkean kansallisen Mittelstand-ohjelman laatimista.

6

Ohjelmassa pitää tunnistaa kasvun pullonkaulat ja rakentaa yli hallituskausien ulottuvaa, ennakoitavaa ja kannustavaa toimintaympäristöä. ▶ Keskisuurten yritysten osaajapulaa tulisi ratkaista purkamalla kannustinloukkuja, jotta työn vastaanottaminen olisi aina kannattavin vaihtoehto. ▶ Omistajan kokonaisverotuksessa olennaisinta olisi maltillisuus ja ennakoitavuus. Etenkin kriisioloissa on tärkeää, että omistajat voivat toimia pitkäjänteisesti myös verotuksen näkökulmasta. ▶ Yrittäjyysilmapiirin ja -asenteiden kohentaminen vaatii tekoja.

Omistajuuden merkitystä ei vielä osata riittävästi arvostaa.

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

2. VEROTUS Perheyritysten liitto tavoittelee muun muassa muutoksia perintö- ja lahjaverotukseen ja ajaa monimutkaisen osinkoverotuksen uudistamista.

2.1. Perintö- ja lahjaverotus

Perintö- ja lahjaverojen fiskaalinen merkitys on vahvistunut viime vuosina.

Samalla koronapandemia ja Ukrainan sota ovat lisänneet ja tulevat lisäämään julkisia menoja. ”Seuraavan hallituskauden aikana perintö- ja lahjaveron merkittäville kevennyksille ei löydy taloudellista liikkumatilaa. Verotusta on kuitenkin syytä lyhelläkin aikavälillä kehittää taloudellista toimintaa helpottavaan ja investointeja edistävään suuntaan. Sen takia liitto ajaa muita verotavoitteita seuraavan

Perheyritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama sekä EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Tuomas Pere PL:n ja EK:n valtuuskuntien yhteiskokouksessa maaliskuussa 2022.

hallituksen agendalle”, sanoo hallituksen puheenjohtaja Alexander Bargum. ”Toivomme samalla, että seuraava hallitus ryhtyy selvittämään, miten yritysten sukupolvenvaihdosten verokohtelu voidaan saattaa neutraaliksi suhteessa lähinaapurimaihin. Tämä vaatimus perustuu kotimaisen omistamisen ohjelmaa käsitelleen työryhmän visioon vahvemman kasvun Suomesta”, sanoo Bargum.

Perintö- ja lahjaverolain toisesta veroluokasta luopuminen Suomessa on aiemmin luovuttu perintö- ja lahjaveron kolmannesta veroluokasta. Aika on kypsä sille, että myös toisesta veroluokasta luovutaan. Nykyyhteiskunnassa perheen ja lähiomaisten käsite on aiempaa laajempi.

Lähisukulaisten ja aviopuolisoiden suosiminen perintö- ja lahjaverotuksessa ei ole modernia.

Perheyrityksessä voi olla lapsettomia omistajia, mutta sopivia jatkajia sisarusten tai sisarusten lasten joukossa. Myös muut syyt kuin lapsettomuus voivat vaikuttaa siihen, että jatkaja haetaan muualta kuin rintaperillisten joukosta.

Eräs kotimaiseen omistajuuteen liittyvä poliittinen tavoite on, että yritysten jatkuvuus voitaisiin turvata myös siirtämällä yritys henkilöstön omistukseen.

Joissakin tapauksissa tämä voisi toteutua lahjanluontoisella kaupalla tai jopa lahjalla tai testamentilla.

Perintö- ja lahjaverolle kymmenen vuoden maksuaika kaikissa tilanteissa Kymmenen vuoden maksuaika on jo käytössä eräissä sukupolvenvaihdostilanteissa. Maksuajan mahdollistaminen kaikille perinnön- ja lahjansaajille helpottaisi myös muita sukupolvenvaihdoksia. Lisäksi se olisi omiaan ratkaisemaan monia muita tilanteita, jossa perintö- ja lahjaveron lyhyt maksuaika johtaa nykyään kohtuuttomiin maksuvaikeuksiin.

Perintö- ja lahjaverokannan alentaminen Ennusteiden mukaan perinnöt tulevat lähivuosikymmeninä kasvamaan.

Perintö- ja lahjaveron kertymä kasvaa siis veropohjan kasvun myötä joka tapauksessa. Nykyisiä veroasteikkoja, jotka alkavat seitsemästä prosentista ja päättyvät 19 prosenttiin (I veroluokassa; hieman eri asteikko perintöverolle ja lahjaverolle), on varaa alentaa jonkin verran kautta linjan. Progressiota on samalla myös syytä hieman lieventää.

Juuri korkeimmat veroasteikot haittaavat erityisesti yritystoimintaa ja vähentävät investointeja, koska ne tule-

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

vat useimmiten sovellettaviksi perheyritysten sukupolvenvaihdostilanteissa.

Valtio pystyy siis nykytilanteessa hyvin pitämään kiinni fiskaalisista tavoitteista verovelvollisten asemaa samalla hieman helpottaen.

2.2. Osinkoverot

Osinkoverojärjestelmä on monimutkainen. Se on myös kansainvälisesti poikkeuksellinen ja vaikeasti ymmärrettävä sekä suomalaisille että ulkomaisille osingonsaajille. Järjestelmässä on raja-arvoja, jotka ohjaavat verovelvollisen käyttäytymistä merkittävästi. Järjestelmä voi jopa toimia kasvun esteenä tai tietyillä verotuksen tasoilla ohjata pääomia pois yritystoiminnasta passiivisiin sijoituksiin, joiden tuottoa verotetaan yhdenkertaisesti.

Nettovarallisuussidonnaisuudesta luopuminen Voimassa olevassa järjestelmässä nettovarallisuus ohjaa investointeja ja osingonjakoa. Nykyisessä yritysrakenteessa, jossa työvoimavaltaiset innovaatioyritykset toimivat usein pienellä nettovarallisuudella, ei nettovarallisuuden kerryttäminen ole liiketoiminnan kannalta järkevää.

Uusi malli poistaisi myös aineettomaan ja aineelliseen omaisuuteen perustuvan toiminnan epäneutraalin kohtelun.

7

Vaikuttaminen alkaa, kun aidosti yrittää ymmärtää toista minulle vaikuttaminen on tapa oppia ja saada sisältöä elämään. Ajattelen, että elämä kannattaa jakaa neljään osaan: työ, perhe, ystävät ja yhteiskunVaikuttamistyö on välillä kylmää kyytiä ja siinä saattaa joskus joutua ta. Kolme ensimmäistä ovat itsestäänselviä, mutta suoraan syvään päätyyn. Tomi Lantto laskeutumassa avantoon PL:n miksi neljäs?

25-vuotisdokumentin kuvauksissa Oulussa helmikussa 2022.

Olemme kaikki saaneet Suomelta paljon. On vain kohtuullista, että annamme myös yhteiskunnalle takaisin. Joku toimii valmentajana, toinen vapaaehtoistyössä, kannatusta. Kolmanneksi hyvä vaikuttaminen tapahtuu sekä kolmas toimii yhdistyksissä. Jos haluaa elämäänsä sisältöä, kasvokkain että medioiden välityksellä: tarvitaan sekä henkilökannattaa antaa. Tavalla tai toisella. kohtaisuutta, kahden ihmisen välistä luottamusta, mutta myös Vaikuttaminen on avartavaa. Minua itseäni kiehtoo oppimi- mediaa, massoja ja poliittista painoarvoa. Sekä päättäjän että nen. On aivan mahtavaa, kun saa oppia uutta. Erityisen mielen- kansan pitää kokea asia muutoksen arvoiseksi. Nimenomaan muutoksen arvoiseksi. kiintoista on ymmärtää toista ihmistä: miksi hän ajattelee tai Todellinen vaikuttaja ei koskaan huuda. Ne, joilla ei ole valtoimii eri tavalla kuin joku muu. Vaikuttamisessa on keskeistä ymmärtää toista. Vasta sen jälkeen hän haluaa kuulla sinua. taa, joutuvat haukkumaan ja ärisemään medioissa. Ne, joilla Me kaikki arvostamme niitä, jotka yrittävät oikeasti ymmärtää oikeasti on vaikutusvaltaa, eivät tuhlaa sitä polttamalla siltoja. meitä. Ja me kuuntelemme niitä, joita me arvostamme.

Liittomme kolme toiminnan muotoa ovat opi, verkotu ja Hienointa vaikuttamisessa on yhteisen ymmärryksen syn- vaikuta. Minusta aika hyvin valittuja. tyminen. Silloin meidän molempien ajattelu avartuu.

Hyvä vaikuttaminen on vuorovaikutteista: minun ajatteluni tulisi kehittyä keskustelusta sinun kanssasi. Se ei onnistu, jos Tomi Lantto Henkilöstöravintoloitsija ja perheyrittäjä, Antell ei kuuntele ja halua muuttaa omaa mielipidettään. Toiseksi PL:n varapuheenjohtaja ja vaikuttamistyöryhmän hyvä vaikuttaminen tavoittelee yhteistä hyvää, jonka myös puheenjohtaja muut näkevät. Itsekäs vaikuttaminen ei yleensä saa laajaa

Tämä tarkoittaisi samalla nettovarallisuuteen perustuvan 150 000 euroon saakka huojennetun osingon poistamista.

Tämä on perusteltua, koska keinotekoinen raja ei edistä yrityksen kasvua. Rajan poistaminen parantaisi yritysten työllistämismahdollisuuksia ja rahoituksen saatavuutta.

Osinko olisi aina saajansa yhtenäisellä veroprosentilla verotettua pääomatuloa Nykyinen pääomatuloveroa korkeampi osingon verorasitus ohjaa pääomia passiivisiin sijoituskohteisiin tai yritystoiminnan ulkopuolelle, lisäksi se ohjaa valintaa oman ja vieraan pääoman välillä vieraan pääoman eduksi. Yhtiön ja omistajan kokonaisverorasituksen tulisi vas-

8

tata pääomatulokantaa, joka olisi esimerkiksi 30 prosenttia. Ansiotulo-osingosta luovuttaisiin kokonaan ja listayhtiöiden osinkoveron tulisi olla samalla tasolla kuin listaamattomien.

Muutos tekisi myös listayhtiöiden osakkeiden omistamisesta neutraalia suhteessa muihin suoran tai välillisen sijoittamisen muotoihin ja vähentäisi verosuunnittelua ja tulonmuuntointressiä. Vakavarainen ja kannattava yhtiö sekä kasvuyritys voisivat halutessaan listautua pörssiin ilman, että osingon kokonaisverorasitus nousisi listautumishetkellä.

Pienten osinkojen verokannustin säilytettäisiin Osinkotulot 30 000 euroon saakka oli-

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

sivat kevyemmin verotettuja. Se olisi aloittelevan yrittäjän kannustin.

Osinkoverotuksen on perusteltua kannustaa enemmän yritystoimintaan ja yrittäjäriskin ottamiseen kuin palkkatulon saamiseen. Osinkoverotuksen tulee kannustaa omistajia investoimaan yrityksiin.

3. TYÖVOIMA Työvoimapula on vanhenevassa Suomessa yhä pahempi kasvun aikaansaamisen ja hyvinvoinnin vahvistamisen pullonkaula. Siksi Suomi tarvitsee työelämän renessanssia. Liitto pyrkii vaikuttamaan siihen, että työelämä muuttuu seuraavien linjausten pohjalta:

Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen Ylen haastattelussa 11.3.2022 Ukrainan sodan vaikutuksista perheyritysten investointeihin.

▶ Suomi tarvitsee vahvempaa otetta ulkomaisen työvoiman houkuttelemiseksi maahan. ▶ Työn vastaanottamisen pitää olla nykyistä kannustavampaa. ▶ Työn pitää joustaa eri elämäntilanteisiin. ▶ Työelämän murroksen pitäisi lisätä työn tarjontaa. ▶ Etätyön käytäntöjä pitää tehostaa. ▶ Työvoiman kohtaanto-ongelmiin pitää löytää nykyistä tehokkaampia ratkaisuja. ▶ Myös työnantajalla ja omistajalla on vastuunsa: työvoiman vastuullisen ja joustavan käytön sekä työllistämisen taitoja pitää vahvistaa.

4. INVESTOINNIT Suomalainen omistaminen on erityisen tärkeässä roolissa muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa. Suomalaisia omistajia pitää kannustaa investoimaan pitkällä aikaperspektiivillä. Suomesta on tehtävä houkuttelevampi maa investoinneille.

Ketkä vaikuttamisessa mukana? vaikuttamistyössä ovat aktiivisimmin mukana liiton toimiston väki toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmasen ja viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Raine Tiessalon johdolla. Tomi Lanton johtama liiton vaikuttamistyöryhmä puolestaan tukee toimiston työtä ja toimii myös itsenäisesti työryhmän sopimalla tavalla. Myös hallituksen puheenjohtaja Alexander Bargum tekee aktiivista vaikuttamistyötä.

Uusia keinoja keväästä 2022 alkaen

Vaaleja edeltävän vuoden aikana vaikuttamista vahvistetaan uusilla avauksilla. Keväällä 2022 alkaa La Familia – perhe yrittää -podcast, jonka juontajina ovat Raine Tiessalo ja 2021 Vuoden Perheyrityksen Lindströmin omistajaneuvoston puheenjohtaja Antti Roiha.

Vaikuttamiskäyttöön on tarkoitettu myös liiton 25-vuotisen taipaleen kunniaksi ohjaaja Lauri Danskalta tilattu dokumenttielokuva, jonka kautta suuri yleisö pääsee tutustumaan perheyrittämiseen. Hanketta on johtanut Sini-Marja Ant-Wuorinen ja siinä ovat mukana myös liiton strategiset kumppanit PwC, OP ja Elo-Fennia. vaikuttamistyöryhmä ja liiton toimisto tekevät vaikuttamiseen tähtäävän sarjan matkoja maakuntiin, joiden yhteydessä tavataan kansanedustajia ja aluellista mediaa.

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

9

minna vanhala-harmanen:

”Omistajuus tarvitsee yhteiskunnan arvostusta ja ymmärrystä” Liiton uusi toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen aloitti tehtävänsä tilanteessa, jossa koronakriisi oli koetellut suurinta osaa jäsenyrityksiä jo noin kaksi vuotta.

Vanhala-Harmanen pääsi tutustumaan liiton jäseniin ja sidosryhmien edustajiin 1.3. järjestetyssä cocktailtilaisuudessa, jonka sävyä määritteli myös noin viikkoa aiemmin alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

TEKSTI RAINE TIESSALO KUVAT RONI REKOMAA

10

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

11

“Venäjän läheisyys tekee tulevista vuosista vaikeampia kuin kukaan olisi arvannut.

Lähimarkkina on kadonnut ehkä vuosikymmeniksi.”

Miksi Perheyritysten liitto on olemassa?

Olemme olemassa omistajien ja omistamisen kehittymistä ja voimaantumista varten. Meillä on kolme eri toimintaaluetta: verkotu, opi ja vaikuta. Verkotu ja opi -alueilta löytyy ydintekemisemme.

12

Sen kautta löytyvät myös ne vaikuttamisen asiat, jotka yhteiskunnassa tulisi olla paremmin, jotta yritykset voisivat paremmin. Siten ne voisivat tuottaa yhteiskunnalle enemmän hyvää.

Miten PL eroaa muista elinkeinoelämän järjestöistä EK:sta, Yrittäjistä ja Keskuskauppakamarista?

Olen ollut mukana myös EK:n ja Kauppakamarin toiminnassa. Näen, että kun muut elinkeinoelämän järjestöt ovat yritysten järjestöjä, Perheyritysten liitto on omistajien järjestö. PL:ssä suomalaisuus

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

on korostettuna. Ei niinkään kansalaisuuden näkökulmasta vaan sen kautta, että Suomi on ensisijainen toiminta- ja kotipaikka.

Mitä tarkoittaa sanonta, että perheyritysten kvartaali on 25 vuotta?

Se tarkoittaa pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta ja ajatusta, että yritys on kullakin sukupolvella vain lainassa.

Perheyrityksen omistaja pohtii, millaisia investointeja hänen sukupolvensa aikana pitää tehdä, jotta kasvu jatkuu seuraavan sukupolven aikana.

Perheyrityksen kellotaajuus voi olla pidempi verrattuna pääomasijoittajaan, jonka pitää saada yritys nopeasti

kasvuun ja myyntikuntoon. On merkittävä tulevaisuuden kilpailuetu, kun voi investoida pitkällä tähtäyksellä. Jos täytyy koko ajan takoa maksimaalista tulosta, saatetaan menettää pidemmän ajan kasvumahdollisuuksia.

Perheyrityksiä leimaa myös vastuullisuus. Ruoka- ja energiapula pahenevat esimerkiksi Ukrainan sodan kiihdyttäminä. Ratkaisujen keksiminen tekee vastuullisuudesta kannattavaa liiketoimintaa. Nämä suuret ihmiskunnan ongelmat ovat suuri mahdollisuus perheyrityksille, jotka haluavat katsoa kauas.

Miltä Suomen lähitulevaisuus näyttää?

Tällä hetkellä Euroopan ja koko maailman lähitulevaisuus on epävakaa ja haastava. Mutta pohjoismaiset yhteiskunnat ovat tässäkin selviytyjiä. Pohjoismailla on poikkeuksellisia kilpailuetuja, muun muassa luottamusyhteiskunta.

Yhteiskunta ja hallinto ovat maailman huippuluokkaa, korruptio vähäistä.

Sivistystaso on hyvä, luottamus vahva.

Suomella on kaksi ongelmaa: kaukainen sijainti ja vähäinen väestönmäärä.

Venäjän läheisyys tekee tulevista vuosista vaikeampia kuin kukaan olisi arvannut. Lähimarkkina on kadonnut ehkä vuosikymmeniksi. Tämä uhkaa hidastaa myös yritysten kasvamista ja kehittymistä niin sanotuiksi Mittelstand-yrityksiksi.

Suomen vauraus tulee riippumaan sitä, kuinka paljon saamme kasvatettua yrityksiä luokkaan, jotka työllistävät 50–500 työntekijää ja ovat omalla alallaan maailman huippua. Hyvinvointia ja vaurastumista ei voi laskea ensi sijassa startupien tai suuryritysten varaan.

Keskisuurilla kasvuyrityksillä on suuri vipuvaikutus talouteen. Niiden osuus Suomen yrityskannasta on vain yksi prosentti, mutta osuus yksityisen sektorin työpaikoista on yli neljännes ja kaikkien yritysten liikevaihdosta noin kolmannes.

MINNA VANHALA-HARMANEN ▶ Perhe: aviomies Repe Harmanen, lapset Rasmus 21v ja Moona 20v ▶ Koulutus: Varatuomari, OTK ▶ Ura: Toimitusjohtaja 10 v (Barona ja Opteam), asiantuntija EK:ssa, asianajaja Asianajotoimisto Castren & Snellmanilla ▶ Harrastukset: Golf, kuntosali, puutarhanhoito

Miten keskisuuret yritykset saavat viennin käyntiin?

Vienti on oppimisprosessi ja asenne. Ensin pitää tietenkin valmistaa kilpailukykyisiä tuotteita tai palveluita, joilla on kysyntää. Lisäksi tarvitaan tahtomista, osaavia ihmisiä ja nälkäisiä, kasvuhaluisia yrittäjiä ja ennen kaikkea konkreettista tekemistä, eli menemistä.

“Omistaminen ei tarvitse niinkään yhteiskunnassa tukea vaan enemmän arvostusta ja ymmärrystä.”

Mitä on omistajuus?

Omistaminen ei tarvitse niinkään yhteiskunnassa tukea vaan enemmän arvostusta ja ymmärrystä.

Omistajuus on vastuun ottamista.

Omistajuutta voisi ajatella myös ilman omaisuutta. Se on myös omistajuuden ottamista esimerkiksi omasta ammatillisesta kehittymisestä. Onko se minun vai yhteiskunnan tai jopa työnantajan vastuulla. Jos kukaan ei koe omistajuutta, kukaan ei kehitä, ja kuvitellaan, että tule-

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

vaisuus on jonkun muun käsissä.

Yrityksessä omistaja valitsee hallituksen, hallitus toimitusjohtajan ja toimitusjohtaja toimivan johdon.

Mutta viime kädessä, jos ketju pettää, ongelmat palaavat omistajan pöydälle. Omistaja on se, joka kantaa viime kädessä vastuun.

Onko perintövero Suomessa ongelma?

Perintövero on ongelma, koska naapurimaissamme perintöveroa ei ole. Suomi antaa kilpailijamaiden yrityksille tarpeetonta etumatkaa. Miten paljon julkisuudessa käsiteltävä ”startup-pöhinä” suhteutuu perheyritysten pitkäjänteisyyteen?

Kaikkia yritysmuotoja tarvitaan.

Startupit myydään usein ulkomaille, mikä on monien niistä tavoitekin. Suomalaiset perheyritykset eroavat startupeista siinä, että niitä ole myyty ulkomaille, mikä on hienoa. Kun ajat heikkenevät, yritykset, jotka eivät ole suomalaisessa omistuksessa siirtyvät helpommin täältä pois.

Perheyritykset ovat ankkuri, josta on syytä olla ylpeä. Lisäksi perheyritysten omistajat ovat usein sijoittajia startupeissa.

Miltä Perheyritysten liitto näyttää vuonna 2027?

Toivottavasti liitto on silloin jäsenmäärältään selvästi suurempi ja vieläkin vahvemmin verkottunut muiden järjestöjen kanssa. Toivon, että liitto pystyy kehittymään ajassa ja tarjoamaan jäseniä hyödyttäviä palveluita, vaikka moni asia muuttuisikin. Liiton pitäisi pystyä vaikuttamaan toimintaympäristöön niin, että yhä useampi perheyritys vahvistuisi ja niistä kehittyisi kasvavia vientiyrityksiä.

Siten ne tuottaisivat enemmän lisäarvoa niin omistajille, yhteiskunnalle kuin työntekijöillekin. Perheyrittäjyyden pitäisi olla nykyistä paremmin tunnettu, merkittävä yhteiskunnallinen suomalaisen yrittämisen muoto.

13

Juhlavuosi käyntiin Helsingin kattojen yllä Kymmeniä liiton jäseniä ja sidosryhmien edustajia saapui Kampin Autotalon SkyLounge -tiloissa järjestettävään tilaisuuteen 1. maaliskuuta 2022. Tilaisuudessa toimitusjohtaja Minna VanhalaHarmanen esittäytyi ja esitteli liiton toimintaa. Tärkeintä olivat kuitenkin ihmisten väliset kohtaamiset.

KUVAT RONI REKOMAA

14

Tilaisuuden tarjoilusta vastasi Antell-Catering.

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

PL:n hallituksessa vaikuttava Eeva Kovanen.

Minnat Helle ja Vanhala-Harmanen

Tj. Minna Vanhala-Harmanen ja pj. Alexander Bargum

Vas. Anneli Komi (Suomen Yrittäjät), Juha Rantanen (Suomen Yrityskaupat Oy) sekä Mika Haavisto ja Harri Jaskari (SY)

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

15

Elinkeinoministeri Mika Lintilä

Antti Mettiäinen edusti yhteistyökumppaniamme OP:ta

Akseli Koskela sisäministeriöstä

Taru Lindeman, Boardman Oy ja Pia Pakarinen, Helsingin kauppakamari

16

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

Kuulumisten vaihtoa ja keskusteluja.

Momentouksen toimitusjohtaja Mika Rossi toi tervehdyksensä.

Seppo Aho ja Maria Havia Fenniasta

Mukava kohtaaminen: Alexander Bargum, Johanna Jouhki ja Juha Metsälä

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

17

Kulutustavaroiden kasvavan kysynnän houkuttelema turkulainen kauppiaan leski Caroline Juselius perusti maan ensimmäisen paitatehtaan vuonna 1867. kuva: työväen arkisto

Perheyritysten vahvuutena resilienssi Suomalaisen yhteiskunnan ja maailman muuttuessa perheyritys yritysmuotona on pystynyt sopeutumaan ja nousemaan yhä uudestaan eläväksi ja vireäksi yritysmuodoksi.

TEKSTI KRISTA ELO-PÄRSSINEN KUVAT SUOMALAINEN PERHEYRITYS -KIRJASTA

18

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

Silo kuului Suomessa ensimmäisiin yrityksiin, jotka käyttivät valokuvia tuotteidensamainostamisessa.

Vaikka tuotantoa koneistettiin, tarvittiin tuotannossa myös käsityötä. kuva: turun museokeskus

T

urun yliopiston Suomen historian professori Kirsi VainioKorhonen on yksi toukokuussa Suomalaisen kirjallisuuden seuran kustantaman kirjan ”Suomalainen perheyritys – kasvollisen omistajuuden historia” kirjoittajista. Kirjan muut kirjoittajat ovat Turun yliopiston dosentit, Mika Kallioinen, Jarkko Keskinen ja Kari Teräs. ”Tutkimusryhmämme on tutkinut paljon suomalaisten perheyritysten historiaa. Ryhmänä kirjoitimme myös Turun kauppakamarin historian, jossa perheyritykset olivat vahvassa roolissa. Lisäksi professori Jarna Heinosen kanssa meillä oli Suomen Akatemian rahoittama han-

ke, jossa tutkimme perheyrittäjyyttä pitkällä aikavälillä Suomessa”, toteaa Kirsi Vainio-Korhonen.

Suomalainen perheyritys -kirjassa on pyritty tuomaan esiin perheyrittäjyys laajana ilmiönä. Kirjan lähdeaineistona on käytetty yli 100 perheyrityksen historiakirjoja. ”Tämä ei ole pelkästään isojen perheyritysten historia. Olemme hakeneet moniäänisyyttä ja pyrkineet tuomaan esiin myös aloja, joita ei pidetä niin hohdokkaina.”

Kirjassa avautuu kokonaiskuva ja punainen lanka, mitä

perheyrittäjyys on ollut, mitä se on tällä hetkellä ja tulee ehkä olemaan tulevaisuudessa. ”Suomalainen perheyritys elää ja voi hyvin. Se ei yritysmuotona ole tulossa tiensä päähän, vaan päinvastoin.”

Yhteiskunnallinen toimintaympäristö ja instituutiot ovat vuosisatojen kuluessa muuttuneet, mutta perheyritys ilmiönä voi edelleenkin hyvin.

“Suomalainen perheyritys elää ja voi hyvin. Se ei yritysmuotona ole tulossa tiensä päähän, vaan päinvastoin.”

Sinebrychoffit

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

19

Usean muun suomalaisyrityksen tapaan myös Karl Robert ja Hemming Åströmin Ouluun perustaman nahkatehtaan tuotanto perustui pitkälti ulkomailta hankitun teknologian ja tietotaidon soveltamiseen kotimaan tarpeisiin. Tehdas oli aikoinaan Pohjois-Euroopan suurin nahka-alan yritys, jossa työskenteli parhaimmillaan yli 1 600 työntekijää. Kuvassa yrityksen työnjohtajia vuodelta 1932. kuva: museo virasto

”Tämä ehkä selittyy sillä, että perheyrityksen keskiössä on perhe, joka on ollut aika muuttumaton instituutio historian saatossa. Vaikka perheyritys on isokin, niin perhe tuo jotakin mentaalista ketteryyttä. Kasvollisuus tuo perheyrittäjyyteen aivan erityisen voimavaransa.”

Kirja osoittaa, että suomalaisen yh-teiskunnan ja maailman muuttuessa perheyritys yritysmuotona on pystynyt sopeutumaan ja nousemaan yhä uudestaan eläväksi ja vireäksi yritysmuodoksi. Perheyritykset ovat kyenneet vastaamaan isoihin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Perheyrityksistä löytyy muuntautumiskykyä ja joustavuutta. ”Kirjoitusprosessi lisäsi meidän tutkijoidenkin ymmärrystämme siitä, miten yrittäjyys on osa yhteiskuntaa.

Yrittäjyyden ja yhteiskunnan kehittyminen on kaksisuuntaista ja vuoropu-

helunomainen prosessi, jossa molemmat voivat hyötyä ja voida hyvin. Suomessa tämä on hyvin onnistunut.”

Uuden tiedon löytämisen lisäksi kirjoittajille oli palkitsevaa se, että prosessin aikana on noussut myös uusia tee-

yritykset ymmärtäisivät historiallisen aineiston arvon. Digimaailmassa arkistoinnin pitäisi olla jopa helpompaa, koska paperien varastointi ei vie tilaa.”

Kirsi Vainio-Korhonen on tutkinut myös paljon naisten toimijuutta: miten naiset ovat toimineet ja ottaneet tilan erilaisissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa. ”Naiset ovat myös perheyrityksissä kautta aikojen ottaneet ennakkoluulottomasti isoa roolia. Tuntuu siltä, että kasvollisissa perheyrityksissä sukupuoliroolit on helpompi ylittää kuin kasvottomissa yrityksissä.”

Seuraavassa hankkeessa Kirsi tutkimusryhmineen tutkii 1800-luvun Suomen köyhien ja varattomien ihmisten toimijuutta ja aktiivisuutta. ”Se on aivan eri maailma, mutta sieltäkin löytyy nokkeluutta ja aloitekykyä toimia ahdistavissa tilanteissa.”

“Tuntuu siltä, että kasvollisissa perheyrityksissä sukupuoliroolit on helpompi ylittää kuin kasvottomissa yrityksissä.”

20

moja akateemisiin perheyrittäjyyden jatkotutkimuksiin.

Koska tutkimusprosessissa haastavinta oli lähdeaineiston löytäminen, historian professori Kirsi Vainio-Korhonen esittää toiveen perheyrityksille. ”Olisi arvokasta, jos myös pienemmät

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

Tilaa Suomalainen perheyritys -kirja Tue yrittäjyyskasvatusta ja historian opetusta!

Perheyritysten liiton 25-vuotisjuhlan johdosta SKS kustantaa Suomalainen perheyritys -teoksen, joka on tunnustus perheiden ja yrittäjien merkitykselle maamme elinkei-noelämän ja hyvinvoinnin rakentamisessa.

Se on kertomus alati muuttuvasta yhteiskunnata, jossa perheyritysten toimintaa ovat leimanneet tulevaisuudenusko, rohkeus ja ketteryys. Kun ymmärrämme perheyritysten historiallisen roolin, näemme myös paremmin, miten ne yhä edelleen kantavat vastuuta maamme kehityksestä ja menestyksestä.

Yrittäjyyden yksikkö on keskiajalta lähtien ollut perhe. Kirja avaa näkymän perheyritysilmiön jat-kuvuuteen: miten ja miksi perheyritykset ovat selviytyneet Ruotsin vallan ja tsaarin aikana sekä itsenäisen Suomen eri käänteissä. Entä millainen on perheyritysten identiteetti tänään?

Lahjoitamme 1.5. mennessä tilattuja kirjoja vastaavan määrän teoksia historian ja yhteiskuntaopin opettajille opetustyön tueksi.

Kirja julkistetaan juhlaseminaarissamme 25.5. Hanasaaressa.

Tilaa kirja jo ennakkoon – myös suuremmissa erissä! Kirjaa voit jakaa esimerkiksi • omistajaperheen jäsenille keskustelujen pohjaksi perheyritysten menestystekijöistä • paikallisille vaikuttajille perheyritysten merkityksen ymmärtämiseksi • henkilöstölle

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

21

Perheyritysten liitto 25 vuotta

1997

1998 1999

Peter Fazer ensimmäinen puheenjohtaja Perheyritysten liiton perustamis-kokous pidettiin Hanasaaren kulttuurikeskuksessa 30.5.1997.

GEEFin perustaminen ja vuoropuhelun aloittaminen Euroopan komission kanssa.

2003

Krister Ahlström puheenjohtajana FBN Finland -nimi muutettiin Perheyritysten liitoksi. Liitto on vastuullisen omistajuuden asiantuntija sekä perheyritysomistajien vuorovaikutusfoorumi.

Matti Koirasesta tulee Suomen ensimmäinen perheyrittäjyyden professori Jyväskylän yliopistoon. ”Hallittu sukupolvenvaihdos on uusiutumisen kannalta ratkaiseva.”

2002

Marjo Miettinen puheenjohtajaksi ”Kun me perheyrittäjät olemme heränneet, me emme nukahda, vaan pyrimme kokoamaan ihmisiä yhteen, jotta voimme puhua ja ajatella yhdessä.”

tehokkaan, mutta voimakkaan ja edustavan instituution, jota ennen kaikkea sen oma jäsenkunta arvostaa.”

Pääsihteeri Anders Blomista PL:n toimitusjohtaja 1.7. ”Suomalaisten perheyritysten omistajanäkemyksen kanavoiminen yhteiskunnassa on suuri haaste. Pyrin luomaan tästä koneistona kevyen ja kustannus-

Elämäntehtävä 2003

Hahkialassa ensimmäinen nuoren polven syysakatemia.

Ensimmäinen perheyritystutkijatapaaminen Haikossa Koulutus- ja tutkimustyöryhmän puheenjohtaja Mikko Mustakallio: ”Vasta viime vuosina on tiedostettu perheyritysten merkittävä osuus kansantaloudesta. Perheyritysten haasteet ovat ainutlaatuisia johtuen yrityksen, perheen ja omistuksen vuorovaikutuksesta.”

Edunvalvontahankkeen tavoitteena on estää perheyrityksiä joutumasta lähivuosina suunnitteilla

2004 FBN Internationalin hallituksen jäsenenä aloittavat Maarit Toivanen ja next generationin edustajana Mika Mustakallio

22

”Kaiken kuulemani perusteella voin vakuuttaa teille kaikille, että me suomalaiset emme ole vain oikeilla jäljillä, vaan olemme jopa oleellinen

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

osa FBN toiminnan kehityksen kärkijoukkoa.” Mika Mustakallio Vastuullinen omistajuus -julkaisu

2000 Klaus Sohlberg puheenjohtajaksi

Ensimmäiset yhteistyökumppanisopimukset: PwC, Sonera, CapMan, Hansaprint ja Leonia Perheyritys-lehti ilmestyy ensimmäisen kerran.

2001

Krister Ahlströmistä GEEFin varapuheenjohtaja: ”Sukupolvenvaihdokset perheyrityksissä koskettavat lähivuosina Euroopassa useita miljoonia työpaikkoja.”

Jyväskylän yliopiston professori Matti Koirasen kanssa tehdään ensimmäinen Perheyritysbarometri

Ensimmäinen Johtajuus ja yhteiskunta -valmennusohjelma ”Ohjelman tavoitteena on valmentaa seuraajasukupolvea ajamaan yhteiskunnassa perheyritysten etuja ja kehittää omia leadership-ominaisuuksiaan liikkeenjohdossa.”

Perheyritysbarometrin mukaan perheyrittämisen yleisen arvostuksen uskotaan olevan nousussa, mutta samalla huolena on, että suhtautuminen perheyritysten varallisuuden kasvuun käy kielteisemmäksi.

Perintö- ja lahjaverolain §57:n muuttaminen siten, että sukupolvenvaihdoksissa huojennus myönnetään, jos omistusosuus on vähintään 10 %.

olevien veropoliittisten hankkeiden maksumiehiksi. Hanke rahoitetaan vapaaehtoisella jäsenten maksulla

ta – perheyritykset haluavat edelleen kantaa vastuunsa suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä.”

”Tässä yhteiskunnassa yrittäjiä arvostetaan, palkitaan heidän riskinottonsa ja suvaitaan myös epäonnistumiset.”

Neuvottelukunnan ensimmäinen kokous 28.1. ”Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia yhteydenpitofoorumina edistäen vuoropuhelua, tiedonkulkua ja keskustelua yhteiskunnallistaloudellisista kysymyksistä liiton luottamushenkilöiden sekä eri elinkeinoelämän järjestöjen päättävissä elimissä toimivien liiton jäsenyritysten edustajien kesken.”

Omistamisen taito – perheyritykset kansakunnan rakentajina. 30 perheyrityksen tarinat nivoutuvat eläväksi osaksi kansakunnan taloushistoriaa

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö PL:n syyskokouksessa 22.11.2002 ”Perheyritykset ovat tahdonvoiman ylläpitäjiä, sillä perheyrityksillä on myös muita tavoitteita kuin voiton saaminen.”

Verokannanotto 31.1. ”Verotuksella edistettävä kotimaista työtä ja omistamis-

FBN maailmankonferenssi Suomessa 11.–14.9.2002. Mukana oli yli 500 osallistujaa 29 maasta. Maailmankokouksen järjestelyistä vastasi ansiokkaasti Lena Jungellin johtama järjestelytoimikunta.

Komissaari Erkki Liikanen toi puheessaan visiota yrittäjyysyhteiskunnasta:

2005 Ensimmäinen Perheyritystapahtuma, jossa jaetaan ensimmäisen kerran

Ensimmäinen nuoren polven Talviakatemia Rukalla

Vuoden Perheyritys 2004 Berner Osakeyhtiö

Philip Aminoff GEEFin hallituksen jäseneksi

KTM:n perheyritysraportti

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

23

2011

2012

Yhteiskunnallinen ohjelma ”Suomen elinvoiman eväät 2011–2015” ja ”Työelämä ja perheyritykset” PL:n vaikuttamistyön välineiksi eduskuntavaaleissa.

Satavuotiaat perheyritykset verkostoituivat.

Pekka Laitinen aloittaa puheenjohtajana. ”Taloudellisesti haasteellisina aikoina pitkäjänteisen yrittäjyyden merkitys korostuu entisestään.”

Peter Therman valitaan FBN Internationalin hallitukseen ja Anne Berner EFB (GEEF):n hallitukseen.

PL koordinoi hankkeen ”Kympin kesätyöt”, jossa jäsenyritykset tarjoavat kesätyöpaikkoja kymppiluokkalaisille.

2010

2009

PL:n verokannan mukaan yritystoiminnan harjoittamista ja kasvua kannustaa yhdenvertainen ja yhdenkertainen sekä yrityksen taseeseen sidottu osinkoverotus.

PL:n, EK:n, SY:n ja Keskus-kauppakamarin ensimmäinen yhteinen kannanotto. PL:n puheenjohtaja Anne Berner: ”Kyseessä on merkittävä askel, joka kertoo elinkeinoelämän järjestöjen kyvystä ja halusta toimia yhdessä Suomen talouden vahvistamiseksi.”

Matti Vanhanen toimitusjohtajaksi. ”Pidän uutta työtäni erittäin mielekkäänä. Voin keskittyä aikaisempaa huomattavasti fokusoidumpaan alueeseen ja samalla ottaa osaa laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.”

Anne Berner aloittaa PL:n puheenjohtajana.

1. veroluokan perintö- ja lahjaveroprosentin alentaminen 3 %-yksiköllä.

PL:n, SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteinen keskusteluasiakirja yhteiskuntavastuusta. SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola: ”Perheyrityksillä on paljon samoja arvoja kuin palkansaajilla. Yhteistä on muun muassa kvartaalitalouden rytmistä erottuva pitkäjänteisyys.”

2006 Varallisuusveron poistuminen Puheenjohtajana aloittaa Janne Timonen: ”Perheyrityksissä on paljon viisautta ja kokemusta. Tämä on leimallisesti yhteistyötä ja vain sen kautta laadukas yksityisajattelu jalostuu tuloksiksi.”

24

Suomalaisen omistajuuden neuvottelukunnan puheenjohtaja Bertel Paulig: ”Neuvottelukunnan tavoitteena on onnistunut talouspolitiikka, mikä tekee Suomesta omistamiselle houkuttelevan maan.”

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

PL:n organisaatio vahvistui: asiantuntijana aloitti Krista Elo-Pärssinen, sihteerinä Nina Lillqvist ja next-harjoittelija Max Rautiainen.

GEEFIn vuosikokous Jyväskylässä EU:n kilpailukykyneuvoston epävirallisen kokouksen yhteydessä

2013 Kasvot hankkeelle antoi Jukka ”Duudson” Hilden ja työministeri Lauri Ihalainen.

Päämäärätietoinen omistaja listayhtiöissä -julkaisu sekä Perheneuvosto, Omistajuus ja hallitustyö sekä Sukupolvenvaihdos -työkirjat.

2014

Tulevaisuuden vaikuttaja -valmennusohjelma käynnistyi

Ensimmäinen mentorointiohjelma

Pekka Suominen: ”Hyppy epämukavuusalueelle on ollut opettavainen. Olen joutunut pohtimaan omaa suhdettani politiikkaan ja yhteiskunnallisia asioita laajemminkin.”

Suomalainen perheyritys -merkin lanseeraus Elinkeinoelämän (EK, SY, Keskuskauppakamari ja PL) yhteinen linjaus

PL täyttää 10 vuotta

2008

Presidentti Tarja Halonen PL:n juhlaseminaarissa ”PL on saavuttanut vahvan aseman suomalaisten perheyritysten ja kotimaisen omistajuuden ajajana.”

PL:n toimisto muuttaa Museokadulle Philip Aminoff aloittaa GEEFin puheenjohtajana. ”GEEF keskittyy yrittäjyyden ulkoisiin puitteisiin EU:n alueella eli lainsäädäntöön, hallinnollisiin määräyksiin ja verotukseen.”

Family Business Networkin maailmankonferenssiin New Delhiin osallistuu ennätysmäärä, liki 50 suomalaista perheyrittäjää.

GEEF hyväksyi kokouksessaan Euroopan perheyritysten ohjelman sekä tiekartan yhteistyön kehittämiseksi Euroopan instituutioiden kanssa.

2007

Hyvät hallintotavat perheyrityksessä -julkaisu.

Työryhmän puheenjohtaja Liisa Leino: ”Tavoitteena on, että perheyritykset lähtevät aktiivisesti kehittämään hallintotapojaan ja tekevät niistä yrityksilleen kilpailuedun.”

Ensimmäinen new leader circle

jatkossakin politiikkaa, joka ottaa huomioon kotimaisen omistajuuden merkityksen suomalaisten hyvinvoinnin luomisessa.”

SONKin ja valtioneuvoston kanslian Omistajuus Suomessa -seminaari 30.6.

Pääministeri Vanhanen: ”Tarvitsemme 1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

Ensimmäinen Strateginen johtaminen -valmennusohjelma ”Päivien parasta antia olivat keskustelut kohtalotoverien kanssa”.

Ensimmäinen Omistajuus ja hallitustyöskentely – ja Strateginen johtaminen -valmennusohjelma Perheyritystutkimuksen ja -opetuksen hyväksi perustetaan Liikesivistysrahastoon Perheyritys-rahasto

Liiton ansiomerkkijärjestelmä käyttöön: Ansiomerkkijärjestelmä luotiin, jotta PL voi huomioida ja kiittää ansioituneita ja sitoutuneita luottamushenkilöitään sekä henkilöitä, jotka ovat edistäneet menestyksellistä perheyritystoimintaa omassa yrityksessään, elinkeinoelämässä tai muualla yhteiskunnassa.

Kultainen ansiomerkki numero 1 Peter Fazerille Ensimmäinen imagotutkimuksen vastaajat: PL on pieni, nuori, elitistinen, asiantunteva ja tehokas.

25

2015

2016 Toimisto muutti Autotaloon helmikuussa

Leena Mörttinen aloittaa toimitusjohtajana 1.2.

Palvelumuotoiluprojekti jäsenprofiileista ja uusi jäsenrekisteri

Perheyritys-lehti ilmestyi ensimmäistä kertaa digi-versiona

Next Level -toiminta käynnistyy

2017

Heikki Kovanen puheenjohtajaksi ”Halusin tehdä liitosta koko Suomen, ei vain pääkaupunkiseudun Suomen”

2019 2018

Perheyritysten liiton ja Tilastokeskuksen tutkimus perheyrityksistä julkaistaan tammikuussa Suomi 100 vuotta ja PL 20 vuotta Perheyritys-lehden erikoisnumero: Sadan vuoden salaisuus

Eetos-työryhmä: PL:n olemassaolon tarkoitus ja tulevaisuus Nxt goes Silicon valley 20-vuotisjuhlagaala Tukikummit ry:n hyväksi

Varainkeruuhanke omistajuuden professuurista

Philip Aminoff aloittaa puheenjohtajana

Perhe sijoittaa -työryhmä aloittaa toimintansa

Perheyritys-HHJ -valmennus järjestettiin ensimmäistä kertaa

Strategiatyö Visuaalisen ilmeen ja verkkosivujen uudistaminen

Auli Hänninen toimitusjohtajaksi 1.11.

Lauri Kovasesta ensimmäinen Perheyrityslähettiläs

Strateginen johtaminen II -valmennus järjestettiin ja Osaava omistaja -diplomit jaettiin ensimmäistä kertaa

2020 2021 Omistajaperheen hyvät käytännöt -julkaisu

Alexander Bargum aloittaa puheenjohtajana

Koronapandemian vuoksi vuoden 2020 vuosikokoukset järjestettiin verkkokokouksina.

TEM julkistaa Kotimaisen omistamisen ohjelman

Perheyrityksen omistajastrategia -julkaisu

2022 PL täyttää 25 vuotta Minna Vanhala-Harmanen aloittaa toimitusjohtajana Aleksi Arpiainen FBN:n hallituksen jäseneksi Marjo Miettinen EFB:n hallituksen jäseneksi Samuli Knüpfer aloittaa omistajuuden professo-rina Aallossa

26

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

25 vuotta perhettä ja perheyrittäjyyttä olin 25-vuotias viestintäsuunnittelija Eurofactsissa, kun pääsin mukaan perheyritysten omistajien kokoukseen kuuntelemaan keskusteluja suomalaisen perheyritysverkoston perustamisesta. Muistan, miten kynä sauhuten kirjoitin muistiin eri mielipiteitä siitä, millaista verkostoa halutaan olla rakentamassa. Enpä silloin tiennyt, että neljännesvuosisata myöhemmin kirjoittaisin edelleen perheyrittäjyydestä. Perheyrittäjyydestä muodostui minulle elämäntehtävä, kuten se on perheyrittäjillekin.

Perheyritysten liiton kasvattamisen rinnalla olen kasvattanut omaa perhettä. Liiton ensimmäisessä syyskokouksessa tarkkanäköisimmät huomasivat raskausvatsani pienen pyöreyden.

Ollessani äitiyslomalla heräsin lokakuussa 1999 suru-uutiseen Perheyritysten liiton ”isän” Peter Fazerin kuolemasta. Onneksi Perheyritysten liitolla oli myös muita perustajahahmoja. Krister Ahlström, Klaus Sohlberg ja Mylle Jouhki veivät seuraavina vuosina perheyrittäjyyden soihtua vahvasti eteenpäin.

Jo Perheyritysten liiton perustamisseminaarissa esiintynyt Jyväskylän yliopiston professori Matti Koiranen houkutteli minua tekemään väitöskirjaa perheyrittäjyydestä. Tartuin hänen houkutteluunsa kuitenkin vasta perheen perustamisen jälkeen. Halusin keskittyä äitiyteen poikien ensimmäisinä vuosina. Opintovapaavuoden jälkeen siirryin Perheyritysten liiton asiantuntijaksi vuonna 2006 ja seuraavana vuonna valmistui väitöskirjani ”Arvot ja yhteiskunnallinen vastuu suurissa suomalaisissa perheyrityksissä”. Se on kolmas lapseni, jonka teeman innoittajana oli silloinen Perheyritysten liiton slogan ”Vastuullisen omistajuuden asiantuntija”.

Työni on uinut perheemme elämään eri tavoin.

Kun ensimmäisen kerran kuulin perheen pelisäännöistä, loin sellaiset meidänkin perheel-

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

lemme. Versio 2.0.:ssa oli jo vanhempiakin koskevia sääntöjä, muun muassa poikien kanssa pitää keskustella lomamatkoja suunniteltaessa.

Omistamisestakin olen puhunut niin, että pojat jo aika nuorena kysyivät kauppakeskuksessa, kuka tämän kaupan omistaa.

Perheyritysten liiton teini-ikä valvotti minua enemmän kuin poikieni murrosikä. Olen jopa kerran irtisanoutunut liiton palveluksesta, mutta onneksi asiat järjestyivät niin, että tiemme eivät eronneet. Olen saanut vuosien varrella tehdä yhteistyötä mahtavien visionäärien, yrittäjien, omistajien ja jatkajien kanssa. Muutaman perheyrityksen omistajat ovat tulleet tutuiksi jo kolmessa polvessa.

On ollut hienoa nähdä, miten omat lapset ja Perheyritysten liitto ovat kasvaneet 25 vuodessa. Pojat ovat jo muuttaneet omilleen, löytäneet omat opiskelupolkunsa ja identiteettinsä. Äidin roolina on lähinnä tukea ja sparrata heitä. Opin aina uutta keskustellessani heidän kanssaan opiskeluista, maailmanmenosta ja tulevaisuudesta viikonloppuaterioilla ”päämajassa”.

Opin myös joka päivä uutta Perheyritysten liitossa.Elämäntehtäväkseni muotoutunut perheyrittäjyys on saanut viime vuosina uusia vivahteita päästessäni keskustelemaan räätälöidyissä valmennuksissa jatkajapolven kanssa omistajuudesta. On mahtavaa saada olla mukana kasvattamassa vastuullisia, osaavia ja fiksuja omistajia, jotka ovat valmiita viemään perheyrittäjyyden soihtua eteenpäin omassa perheyrityksessään ja Perheyritysten liitossa.

Krista Elo-Pärssinen Johtava asiantuntija Perheyritysten liitto ry

27

PERHEYRITYSTEN LIITON

Vahvuuksia löytämässä 25-juhlavuoden kunniaksi haastattelin yhdessä jäsenpalvelupäällikkö Mikko Pellisen kanssa PL:n puheenjohtajia ja ensimmäistä toimitusjohtaja Anders Blomia. Halusimme muun muassa selvittää, mitä asioita eri puheenjohtajat ovat omalla kaudellaan halunneet edistää ja millaisena he näkevät PL:n kehityspolun. Samalla tulimme löytäneeksi PL:n ydinosaamisia ja vahvuuksia.

TEKSTI KRISTA ELO-PÄRSSINEN KUVAT LAURI DANSKA

harvard business review:n artikkelissa vuodelta 1990 C. K. Prahalad ja Gary Hamel kuvaavat organisaation ydinosaamisia puun juuristona, joka ruokkii puuta ja mahdollistaa sen hedelmät.

Vahvuuksien ja ydinosaamisien tunnistaminen on jokaisen organisaation menestymisen ja kasvun edellytys.

1. 3 tukijalkaa – verkostoituminen, oppiminen ja edunvalvonta

Perheyritysten liitto perustettiin 30.5.1997 FBN Finland-nimisenä. Peter Fazerilla, Klaus Sohlbergilla, Krister Ahlströmillä ja Mylle Jouhkilla oli ollut yhteyksiä IMD:hen. Sen kylkeen oli perustettu kansainvälinen Family Business Network, jolla oli osastoja eri maissa. ”Kansainvälinen verkostoituminen tuli alussa voimakkaasti esille, koska edunvalvonnasta ei oltu valmiita pitämään kovaa meteliä. Ajat eivät olleet vielä silloin per-

28

heyritystoiminnalle suosiollisia”, toteaa Klaus Sohlberg.

Muutaman vuoden päästä nimi vaihdettiin edunvalvontaan liittyvistä syistä suomenkieliseksi Perheyritysten liitoksi.

Silloinen Eurofacts Oy:n toimitusjohtaja, Perheyritysten liiton pääsihteeri ja ensimmäinen toimitusjohtaja Anders Blom kuvailee liiton toiminnan alkuvaiheita seuraavasti: ”Yhdistyksen väki jakaantui jo alkuvaiheessa kahteen ryhmään. Toinen ajatteli asioita koko ajan yhteiskuntapoliittisesti ja toinen ajatteli asioita yhdessäolon kannalta. Molemmat ovat tärkeitä, kumpikaan ei menesty ilman toista. Oman identifikaation löytäminen oli se ensimmäinen vaihe.”

Pekka Laitinen painotti omalla kaudellaan verkostoitumisen tärkeyttä. ”Toteutin jäsenten toiveen sosiaalista yhdessäolosta ja nostin näkyvämmin esiin

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

PETER FAZER puheenjohtaja (1997-1998)

illanvietot, jotta ihmiset voisivat tutustua toisiinsa rennommissa merkeissä.”

Verkostoitumisessa tärkeää on ollut kokemusten jakaminen. ”Ensimmäinen puheenjohtaja Peter Fazer puhui perheyrittäjistä kohtalotovereina. Koin myös itse näin. Sain ensimmäistä kertaa itselleni verkoston, jossa luottamuksen ilmapiirissä pystyi puhumaan yhtiöön liittyvistä vaikeista ja jopa ihan mielenrauhaa järkyttävistä asioista”, kertoo Janne Timonen.

Philip Aminoff nostaa omalta puheenjohtajakaudeltaan yhdeksi painopisteeksi omistajaosaamisen kehittämisen tärkeyden. ”Kun omistajalla on riittävästi osaamista, kokemusta ja tahtotilaa, niin hän voi aidosti olla ratkaiseva tekijä yrityksen tulevaisuuden kannalta. Liitto tarjoaa omistajille valmennuksia, joita Suomessa kukaan muu ei tarjoa.”

ANDERS BLOM pääsihteeri (1997-2002) toimitusjohtaja (2003-2010)

Sofie von Frenckell

KRISTER AHLSTRÖM puheenjohtaja (1999)

KLAUS SOHLBERG puheenjohtaja (2000-2002)

PL:n strategia ei ole kovin paljon vuosien aikana muuttunut. Sisällöt ja painotukset ovat vaihdelleet, mutta idea on ollut sama alusta alkaen: edunvalvonta, verkostoituminen ja koulutus. ”Olemme olleet oikeilla jäljillä alusta alkaen. On positiivista, että emme ole muuttuneet liikaa. Teemme koko ajan paremmin sen, minkä olemme tehneet jo alusta alkaen aika hyvin”, toteaa PL:n nykyinen puheenjohtaja Alexander Bargum.

2. Kaikki perheyritykset tervetulleita

Perheyritysten liiton perustamiskokouksessa oli läsnä 49 suomalaista perheyritystä. Hyvin nopeasti, vuoden 1999 kesään mennessä, jäsenmäärä oli kasvanut jo yli sadan. PL:n täyttäessä 25 vuotta jäsenmäärä on 460. ”Jo alusta lähtien pyrkimyksenä oli saada mahdollisimman laajalti jäseniä valtakunnallisesti. Emme halunneet olla vain suurten perheyritysten elitistinen yhteisö”, sanoo Klaus Sohlberg.

Saman toteaa PL:n ensimmäisessä hallituksessa jäsenenä ja myöhemmin puheenjohtajana ollut Marjo Miettinen: ”Hallituksessa päätimme, että tästä tehdään ihan aito järjestö, eikä mitään rikkaiden klubia tai kokoontumispaikkaa ja siinä on onnistuttu hienosti.”

PL järjesti aluetilaisuuksia jo ensimmäisenä toimintavuotenaan, ja niitä on jatkettu säännöllisesti. Alueellisuuden tärkeyttä korosti omalla puheenjohtajakaudellaan Heikki Kovanen, joka osallistui puheenjohtajan roolissa useaan

MARJO MIETTINEN puheenjohtaja (2003-2005)

aluetilaisuuteen. ”Halusin olla rakentamassa koko Suomen Perheyritysten liittoa. Oli kiva havaita, että ympäri Suomea on paljon hyviä ja elinvoimaisia perheyrityksiä, joiden ongelmat ja ajatukset olivat samanlaisia kaikkialla.”

3. Panostaminen seuraavaan sukupolveen

PL:lla on ollut jatkajapolven työryhmä jo ensimmäisistä vuosista lähtien. ”Seuraajapolvella oli oma toimikuntansa, koska haluttiin saada seuraava sukupolvi mukaan PL:n toimintaan. He pystyisivät sitten myös verkottumaan”, kuvailee Klaus Sohlberg.

Perheyrityksillä ei ole jatkuvuutta ilman tulevaa sukupolvea. PL on ainoa järjestö, joka voi nimetä seuraajapolven.

Philip Aminoff korostaa PL:n roolia perheyritysten jatkuvuuden edistämisessä. ”PL on vaikuttanut siihen, että Suomen perheyritykset tulevat uudistumaan, koska niissä on hyvissä ajoin huomattu seuraavan sukupolven mukaan ottamisen tärkeys.”

Seuraava sukupolvi voi toimia perheyrityksessä monessa roolissa ja Janne Timonen nostaakin esiin PL:n jatkajatoiminnan tässä. ’PL voi tuoda esille seuraajasukupolvelle eri valinnan mahdollisuuksia. Hän voi toteuttaa itseään vaikka pappina tai lääkärinä, ja olla silti hyvä omistaja.”

4. Yhteistyö muiden kanssa

PL on aina ollut avoin yhteistyölle muiden järjestöjen, poliitikkojen ja virkamiesten

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

JANNE TIMONEN puheenjohtaja (2006-2008)

kanssa. Toiminnan alussa etsittiin PL:n fokusta suhteessa muiden järjestöjen toimintaan. ”Mietittiin, kenen kanssa yhteistyötä kannattaa tehdä ja ettemme tee samoja asioita kuin joku toinen. Fokusoimme enemmän meidän toimintaamme omistajuuteen ja se toimi mielestäni todella hyvin”, kertoo Marjo Miettinen.

Yhteistyö on tuottanut myös tulosta muun muassa perintö- ja lahjaverotukseen huojennuksia vuosina 2001, 2008 ja 2009 sekä varallisuusveron poistamisen vuonna 2006. Perheyrittäjyys ja omistajuus on noussut myös muiden järjestöjen agendoille. ”Meidän jäsenkuntamme on hienosti saanut vietyä liiton asiaa muihin järjestöihin. Tämä on ollut alkuperäisen ajatuksen lähtökohta. Me olemme suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävä pitkäaikainen toimija ja saamme äänemme kuuluviin”, toteaa Marjo Miettinen.

Vuosien aikana Elinkeinoelämän keskusliiton, Suomen Yrittäjien, Keskuskauppakamarin ja PL:n toimitusjohtajat ja puheenjohtajat ovat tavanneet säännöllisesti ja tehneet yhteisiä julkilausumia.

"Yhteistyö on vahvistanut merkittävästi liiton asemaa yhteiskunnallisena keskustelijana, avausten tekijänä ja vaikuttajana", toteaa Anne Berner. ”On ihan turha kilpailla tai tehdä päällekkäisiä asioita, vaan jokainen tuo niitä omia asioitaan. Kaikesta, mistä ollaan samaa mieltä esitetään ne yhteisesti ja ehkä vähän eri painotuksin”, jatkaa Heikki Kovanen järjestöjen välistä yhteistyötä.

Yhteyksiä on pidetty yllä myös työnte-

29

ANNE BERNER PEKKA LAITINEN puheenjohtaja (2009-2011) puheenjohtaja (2012-2014)

kijäjärjestöihin varsinkin ensimmäisellä vuosikymmenellä. ”Anders Blom oli siinä avainasemassa.

Hän hyvin tarmokkaasti haki keskusteluyhteyttä elinkeinoelämän järjestöjen lisäksi ammattiyhdistysliikkeen kanssa”, kertoo Janne Timonen. ”Omistajina ja palkansaajina meillä on yhteisiä intressejä yrityksen pitkäjänteisen hyvinvoinnin kasvattamisessa turvaamisessa”, toteaa Anne Berner.

PL on pyrkinyt esiintymään suhteessa muihin järjestöihin ja poliittisiin päättäjiin aina rakentavasti. ”Vaikka olemme avoimestikin esittäneet vaatimuksia, ehdotuksia ja ehkä kritiikkiäkin, tämä on tehty rakentavalla tavalla”, kuvailee Alexander Bargum PL:n vaikuttamista kautta aikojen.

5. Avoimuus ja luottamus

PL:n arvoina on jo vuodesta 2003 asti ollut avoimuus ja luottamus. Nämä näkyvät konkreettisesti PL:n toiminnassa jäsenten kohtaamisissa. Nämä arvot korostuivat myös puheenjohtajien haastatteluissa. ”Mikkelin kevätkokouksessa oli hauskaa ja siellä oli helppo tutustua ihmisiin.

Vanhat jäsenet tulivat juttelemaan ja tunsin olevani tervetullut porukkaan”, kuvailee Pekka Laitinen ensimmäistä osallistumistaan PL:n tilaisuuteen.

Erityisesti Janne Timonen painotti omalla kaudellaan arvojen merkitystä. ’Halusin arvokeskustelun kautta saada perheyrittäjät puhumaan perheestä ja hyvinvoinnista. Mikä voi olla arvokkaampaa kuin parantaa jonkun henkilön elämänlaatua sitä kautta että hän on per-

30

HEIKKI KOVANEN puheenjohtaja (2015-2017)

heyritysten liitossa mukana se oli se.”

6. Sitoutunut luottamushenkilöstö

PL:n ydinosaaminen ja samalla kilpailuetu on sen sitoutuneet luottamushenkilöt.

PL:n toiminta koetaan tärkeäksi ja siihen ollaan valmiita panostamaan aikaa ja energiaa. Usea luottamushenkilö varmasti yhtyy Heikki Kovasen toteamukseen: ”Periaatteeni on se, että jos johonkin lähden mukaan, niin haluan tehdä sen sitten kunnolla.”

Kaikki puheenjohtajat ovat omalla kaudellaan kehittäneet ja vieneet PL:n toimintaa eteenpäin. Se on myös kannustanut heitä. ”Oman motivaationa kaikessa, mitä teen niin on aina rakentunut sen varaan, että saa olla mukana luomassa uutta.

Olemme nyt vihdoin sillä polulla, mihin ymmärtääkseni jo perustajat halusivat liiton pääsevän eli omistajuudesta tulee hyvä, positiivinen asia”, toteaa Philip Aminoff.

Tällä hetkellä PL:n luottamustehtävissä valtuuskunnassa, hallituksessa ja työryhmissä toimii yli 130 jäsenyrityksemme edustajaa. ”Luottamushenkilöiden läheisyys itse toimintaan on ilman muuta vahvuus.

Väittäisin, että meidän hallituksemme ja työryhmien jäsenemme ovat paljon syvällisemmin mukana aktiivisessa toiminnassa kuin muissa järjestöissä”, toteaa Alexander Bargum.

Puheenjohtajat näkivät myös tärkeänä tehtävänään saada jäsenet innostumaan mukaan toimintaan. ”Minulle on ollut tärkeää saada ihmiset

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

PHILIP AMINOFF puheenjohtaja (2018-2020)

mukaan. Tässä liitossa se on aina ollut voimavara, jolla me ollaan pienillä resursseilla tehty paljon. Siitä kannattaa pitää edelleen kiinni”, neuvoo Marjo Miettinen.

PL:n seuraava kvartaali

Puheenjohtajien haastatteluista löytämämme vahvuudet ovat kuin liima, joka yhdistää PL:n kaiken tekemisen. Niitä voidaan myös hyödyntää moottorina uuden kehittämiselle. Emme saa menettää ketteryyttämme reagoida toimintaympäristön muutoksiin ja jäsenten muuttuviin tarpeisiin. ”Yhteiskunta muuttuu ja yhteiskunnan arvot muuttuvat. Meidän pitää pystyä vastaamaan niihin ja yhteiskunnallisessa keskustelussa ajankohtaisiin teemoihin, esimerkiksi tulo- ja varallisuuseroihin liittyviin kysymyksiin. Järjestönä pitää kuunnella ja kuulla, mitä ympärillä tapahtuu”, toteaa Alexander Bargum.

Anders Blom lainaa viisautta ”Tunne oma tilasi ja anna arvo toisellekin”. ”PL ei ole yksin tässä veneessä. Ovatko seuraavan polven edustajat vastuullisen koulukunnan edustajia? Yhteiskunta antaa takaisin, jos sille osaa antaa.”

PHILIP AMINOFF puheenjohtaja (2021-)

kolumni

Kriisistä toiseen harva meistä on osannut ennakoida tilannetta, jota nyt elämme. Perusturvallisuuttamme horjuttaa itänaapurimme toiminta, ja joudumme käsittelemään aiheita, joita emme kuvitelleet joutuvamme käsittelemään. Koemme huolta Ukrainan tilanteesta, ihmisten kohtaloista ja sodan laajemmistakin vaikutuksista. Vastakoetun korona-ajan vuoksi on monella jo valmiiksi kuormitusta. Ja silti pitäisi jaksaa.

Koettu perusturvallisuuden horjuminen näyttäytyy monen esihenkilön arjessa. Miten tukea tiimiä ja sen yksilöitä arjessa ja miten itse jaksan? Epävarmuus tulevasta sekä epäoikeudenmukaisuuden kokemus sodasta voivat aiheuttaa taistele tai pakene -reaktion, jossa ajattelu kapeutuu ja toimimme minäkeskeisemmin, selviytymiseen keskittyen. Tämä kaikki heijastuu myös työelämään niin esihenkilöllä kuin johdettavalla. Pidempään jatkuessaan se kuormittaa ja voi häiritä työntekoa, kun keskittyminen, luova ongelmanratkaisu ja yhteistyövalmiudet kärsivät.

Johdettavien ajattelu- ja toimintatyylin tunnistaminen auttaa esihenkilöä tiimiläistensä tukemisessa. Sama ei sovi kaikille. Kun ymmärtää erilaisia reagointimalleja, pystyy mukauttamaan omaa esihenkilötyötään tilanteen mukaan. Jotkut helpottavat oloaan hakemalla mahdollisimman paljon tietoa, toiset puolestaan ahdistuvat lukemastaan. Tiedon ahdistaessa sille altistumista on hyvä rajata, valita ajankohta pohdinnalle ja asettaa asiat mielessään ’hyllylle’ odottamaan sopivampaa hetkeä.

Työyhteisössä voidaan sopia, milloin tilanteen herättä-

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

miä ajatuksia jaetaan ja milloin keskustelussa käsitellään muita asioita. Työkaluja tilanteen tunnistamiseen ja käsittelyyn työyhteisössä voivat tarjota esimerkiksi resilienssivalmennus tai coaching.

Kun tilanne haastaa monella tasolla, luovat rutiinit turvaa, pysyvyyttä ja rakennetta sekä pitävät meidät liikkeessä. Kun päässä myllertää, nousee ulkoinen järjestys entistä tärkeämmäksi. Esihenkilön on hyvä auttaa tiimiään suuntaamaan huomiota asioihin, mihin on mahdollisuus vaikuttaa ja asioihin, jotka luovat uskoa positiiviseen tulevaisuuteen.

Jokaisella on erilaisia tapoja selvitä kriiseistä. Jotkut nousevat nopeammin, toiset kaipaavat apua selvitäkseen.

Tärkeää on tunnistaa, että tunteiden ja reaktioiden kirjo on täysin normaalia. Kuule, ota vastaan, tue rakenteilla ja vahvista puheellasi uskoa positiiviseen tulevaisuuteen.

Katri Hurme johtaja & psykologi Bisnespsykologia Momentous

31

25

ponnahduslauta oman elämän & itsensä kehittämiseen

Vammalassa varttuneen Katri Niemen elämään on kuulunut kiinteästi mukana perheyritys Niemen Tehtaat, jonka viidettä polvea Katri edustaa. Helsinkiläistynyt Katri opiskelee Aaltoyliopistossa diplomi-insinööriksi pääaineenaan informaatioverkostot. Lähitulevaisuudessa siintävät diplomityö sekä työura, ainakin aluksi jossain muualla kuin perheen yrityksessä.

TEKSTI SINI-MARJA ANT-WUORINEN KUVAT KATRI NIEMEN KOTIALBUMI

32

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

Kerro perheyrityksestäsi ja omasta roolistasi siinä.

Perheyrityksemme Niemen Tehtaat Oy:n on perustanut isoisäni isoisä vuonna 1898.

Alussa sorvattiin nappeja, piippuja ja kassin sankoja. Siitä yritys muuttui ensin lelutehtaaksi ja sittemmin huonekalutehtaaksi.

Minun isäni ja isoisäni ja isoisoisäni ovat olleet mukana yrityksessä ja mukana on tietysti ollut myös muita avainhenkilöitä kuten mummuni sekä pitkäaikaiset yrityksen työntekijät.

Olen “pyörinyt” mukana yrityksessä lapsuudessani paljonkin. Kesällä 2020 juttelimme isäni kanssa ja päätimme, että voisin tulla mukaan yritykseen. Olin tuolloin myös ihan operatiivisesti töissä verkkokauppaprojektin tiimoilta. Nyt olen

Miltä tuntuu olla 25?

Täytin hiljattain 25 ja aika monet ovat tätä minulle kommentoineet, että “se on kiva rajapinta kun nuoruussekoilut alkavat olemaan takana, mutta ei vielä täydet aikuisuuden vastuutkaan paina.”

Katri ja isoisä Matti Niemi tukkimitalla Niemen Tehtaan Suodenniemen sahalla vuonna 2000. Tukkimittareissuja tehtiin yhdessä paljon. Matilla on kädessä mittataulu, johon laitetaan pisteillä taulukkoon mitatut tukit: latvapään halkaisija ja tukin pituus.

mukana hallituksessa ja lisäksi sparraillaan paljon isäni ja muiden keskeisten henkilöiden kanssa siitä, mitä nyt ja tulevaisuudessa tehdään. Itse olen perheyrityksen viidettä polvea.

Mitä muistoja sinulla on lapsuudestasi liittyen perheyritykseenne ja sukuun?

En ole ihan varma, onko tämä oma muisto vai muiden kertomaa, mutta vuonna 1998 Niemen tehtaiden 100-vuotisjuhlassa olen kesken isoisäni puheen kiivennyt lavalle höpöttelemään. Lapsuuden muistot liittyvät myös siihen, kun yritykseen tuli keskiviikkoisin Aku Ankka, jota kävin tietysti lukemassa. Yritys on aina pyörinyt siinä omassa arjessa, ja aina olen saanut ikätasoni mukaan olla mukana ja apuna.

Muistan myös isoisäni ja isäni välisen sukupolvenvaihdoksen. Se meni ihan hyvin, mutta jäi siitä opittavaakin seuraavaa odotellessa. Yksi seikka, mitä itse haluan ja pidän tärkeänä tehdä toisin kuin isäni, on hankkia kokemusta perheyrityksen ulko-

KATRI NIEMI Ikä : 25 Opiskelee : Aalto-yliopistossa, Työ: Wärtsilä Energy Perheyritys : Niemen Tehtaat Oy, perustettu vuonna 1898 ▶ Asuu: Helsingin Lauttasaaressa ▶ Vapaa-ajalla: aktiivisesti mukana opiskelijatoiminnassa. Harrastaa sienestystä, retkeilyä, lukemista ja kutomista. ▶ Motto: ”Älä elämää pelkää” ▶ ▶ ▶ ▶

puolelta. On hyvä nähdä monipuolisesti, mitä maailma tarjoaa eikä mennä suoraan koulunpenkiltä perheyritykseen.

Minusta on hyvä, että perheyritys on ollut koko ajan elämässäni mukana.

Aloitimme Advisory Board – toiminnan vuonna 2020 ja mukana myös perheen ulkopuolisia henkilöitä. Advisory Board on minulle tällä hetkellä hyvä tapa osallistua yrityksen toimintaan.

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

Ehkä tämä kohta on juuri sellainen hyvä ponnahduslauta oman elämän ja itsensä kehittämiseen. Asiat, jotka olivat todella epävarmoja vielä pari vuotta sitten, ovat ikään kuin yhtäkkiä selkiintyneet ja loksahtaneet paikoilleen.

Tulevaisuudessa toivon saavani tehtyä diplomityöni onnistuneesti. Uran rakentaminen ja ylipäätään tasapainoinen ja omannäköinen elämä on toiveissani. Joskus vielä haluan oman kasvimaan ja pihakanalan.

Miten olet ollut mukana Perheyritysten liiton toiminnassa?

Olen seurannut kyllä ja aktiivisemmin olen ollut mukana siitä alkaen, kun osallistuin Perheyritys-HHJ:n Tampereella vuonna 2020. Tämän lisäksi olen osallistunut myös webinaareihin.

Mitä sinulle tulee mieleen lauseesta perheyrityksen kvartaali on 25 vuotta?

Lause resonoi ja omankin perheyrityksen historiassa olisi kiva tehdä tällaista “kvartaali-analyysia”. Isossa kuvassa toiminta saattaa joskus näyttää jämähtäneeltäkin, mutta kun tarkemmin katsoo, kehitystä onkin tapahtunut aika paljon.

Arjessa moni asia tuntuu toistavan samaa kaavaa päivästä toiseen, mutta nyt kun itse katson esimerkiksi viimeistä kahta vuotta, olemme ottaneet isoja kehitysaskeleita yrityksessämme. Joskus asiat näkee parhaiten vähän etäämmältä.

33

25 on hyvä ikä Jacob Malmsten on syntynyt samana vuonna kun Perheyritysten liitto perustettiin.

Miltä elämä näyttää 25-vuotiaan näkövinkkelistä ja mitä ajatuksia, muistoja sekä kokemuksia Jacobilla on perheyrittäjyyteen liittyen.

Kerro perheyrityksestäsi ja omasta roolistasi siinä.

Kuulun perheyritys Pauligin kuudenteen sukupolveen.

Perheyrityksemme on jo melko vanha, tänä vuonna 146-vuotias.

Oma roolini Pauligissa on toimia kymmenisen vuotta sitten perustetussa perheneuvostossa. Minut valittiin mukaan tähän toimintaan kaksi vuotta sitten ja olen neuvostossa mm.Next Gen -yhteyshenkilönä. Järjestämme tapahtumia yrityksen nuorelle polvelle eli nexteille ja olen mukana myös TEKSTI SINI-MARJA ANT-WUORINEN KUVA RIIKKA SIPILÄ yhtiökokousten järjestelyissä sekä muissakin omistajaperheeen tapahtumissa. Next –sukupolvea, ennen kaikkea suvun tapaamisina ja eli noin alle 30-vuotiaita meillä on pari- yhteisinä traditioina. Esimerkiksi jousenkymmentä henkilöä. luiset glögi-illat ja piparkakkutalotalkoot yhdessä suvun kanssa ovat mukaMitä muistoja sinulla on lapsuudestasi via lapsuusmuistoja ja edelleen jatkuvia liittyen perheyritykseenne ja sukuun? perinteitä. Lapsena oli kiva tavata myös niitä serkkuja tai kaukaisempia sukulaiKun olin lapsi, perheyritys näyttäytyi

34

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

sia ainakin kerran vuodessa, joihin ei muuten tullut oltua yhteydessä.

Suvun kanssa on ollut kaikenlaista aktiviteettiä muutenkin, esimerkiksi karting –ajoa ja jääkiekko-otteluita. Sellaista kivaa yhdessä tekemistä.

Jossain vaiheessa tajusin, että kaikilla ystävilläni ei ollut perheyritystä eivätkä he puhuneet mistään yhtiökokouksista, jos olivat sellaisista kuulleetkaan, kun taas minulle ne olivat tuttuja asioita jo lapsena.

Perheyritys tuli nuorempana myös tutuksi kesätöiden merkeissä.

Kesätöihin oli oma hakuaikansa suvun Nexteille ja minusta tämä oli todella hyvä ja mielenkiintoinen tapa tutustua yritykseen. Työskentelin kahvipaahtimolla ja olin iloinen, että sain tehdä ihan samoja hommia kuin kaikki muutkin.

Miltä tuntuu olla 25?

Minusta tämä tuntuu ainakin ihan kivalta iältä. Ei nyt ainakaan tunnu siltä, että olisin vielä vanha. Tuntuu, että olen elämässäni oikealla tiellä.

Koen myös, että olen nyt siinä kohdassa, missä tässä vaiheessa haluankin olla. Opiskelen mielenkiintoista alaa, historiaa Helsingin yliopistossa ja saan elämässäni tehdä niitä asioita, jotka ovat minulle tärkeitä.

Tulevaisuuteen suhtaudun luottavaisin mielin.

Miten olet ollut mukana Perheyritysten liiton toiminnassa?

Vanhemmat sukulaiseni jossakin vaiheessa vinkkasivat Perheyritysten liiton Nexttapahtumista. Kiinnostuin ja päätin läh-

tä vaihtaa ajatuksia. Olen myös itse aktiivisesti puhunut PL:n toiminnasta itseäni nuoremmille Nexteille perheyrityksessämme.

Erityisen hieno kokemus minulle oli kansainvälinen Winter Academy vuonna 2020 ja tämä reissu poiki lukuisia uusia kontakteja ja ystäviä ympäri maailman.

JACOB MALMSTEN ▶ Ikä: 25 ▶ Opiskelee: historiaa Helsingin yliopistossa ▶ Perheyritys: kuuluu Pauligin omistajasuvun kuudenteen polveen ▶ Asuu: Helsingissä ▶ Vapaa-ajalla: urheilua monipuolisesti, lukemista ja luonnossa liikkumista ▶ Motto: ”Mens sana in corpore sano”

teä mukaan Talviakatemiaan. Kokemus oli aivan mahtava. Parasta on ollut löytää ihmisiä, joilla on samantyyppinen tausta, mutta silti löytyy todella monipuolisia näkökulmia ja erilaisia kokemuksia, mis-

Mitä sinulle tulee mieleen lauseesta perheyrityksen kvartaali on 25 vuotta?

Minusta tuo ajatus kuulostaa hyvältä ja varmasti sopii perheyrityksiin. Lisäksi on todella hienoa, että tällainen organisaatio kuin Perheyritysten liitto on olemassa. Uskon, että tämä järjestö on voimissaan vielä seuraavatkin kvartaalit.

DevCo on kehitysyhtiö ja aktiivinen omistaja, jonka tavoitteena on rakentaa pitkällä aikavälillä globaalisti johtavia yrityksiä valikoiduilla nichetoimialoilla.

Toivottavasti nähdään tulevina kuukausina Perheyritysten liiton tilaisuuksissa!

L U E L I S Ä Ä TO I M I N N A S TA M M E S E K Ä T I I M I S TÄ M M E O S O I T T E E S S A W W W. D E V CO. F I

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

35

Pikakelaus perustamiskokoukseen ja takaisin nykyhetkeen Innostuneesta ilmapiiristä kehittyi lyhyessä ajassa merkittävä elinkeinoelämän vaikuttaja ja perheyrittäjien tiivis yhteisö, vaikka ihmettelijöitäkin alussa riitti.

Kysyimme Perheyritysten liiton perustamiskokouksessa vuonna 1997 olleilta henkilöiltä heidän muistoja, odotuksia sekä arvioita odotusten toteutumisesta liiton toiminnassa. Julkaisemme lisää vastauksia juhlavuoden aikana.

TEKSTI KRISTA ELO-PÄRSSINEN & SINI-MARJA ANT-WUORINEN

Sinikka Mustakallio | Raute Oyj 1. Mitkä olivat tärkeimmät odotuksesi Perheyritysten liitolle ja sen toiminnalle kun liitto perustettiin?

2. Miten nämä odotukset ovat vuosien saatossa toteutuneet tai näkyvät mielestäsi Perheyritysten liiton nykyisessä toiminnassa?

Juha Jouhki | Thomasset Oy liiton perustamisen aikoihin en vielä ollut aktiivisesti mukana perheyrityksen toiminnassa eikä sukupolvenvaihdos ollut tuolloin ajankohtainen. Lähinnä odotin verkostoitumismahdollisuuksia sekä kokemusten vaihtoa "vertaisryhmässä". mielestäni liiton tapahtumissa on ollut miellyttävä tunnelma ja sosiaalinen ulottuvuus on toteutunut hyvin. Paras kokemus on toistaiseksi ollut ensimmäiseen Johtajuus ja yhteiskunta -koulutusohjelmaan osallistuminen.

36

ei ollut odotuksia ennen perustamisseminaaria.

Huomasin ilmoituksen seminaarista Kauppalehdessä ja lähdin Rauten hallintoneuvoston puheenjohtajana uteliaana katsomaan, mitä siellä tapahtuisi. Muistan Peter Fazerin puhuneen perheen/suvun organisoitumisen tärkeydestä. Ne ajatukset tuntuivat sopivan sukumme tilanteeseen. Niinpä, kun lopuksi kysyttiin, ketkä tulevat mukaan uuteen liittoon, nostin käteni ja sanoin, että Raute tulee. Onneksi se oli sitten muistakin hyvä päätös ja liiton seminaareihin ja koulutuksiin lähdettiin innolla mukaan. olemme saaneet sukuna paljon tietoa omistajuudesta. Muiden sukujen kokemukset ja yhteiset keskustelut ovat olleet antoisia. On hyvä tietää, miten samanlaisia ilmiöitä ja dynamiikkaa sukujen omistajuudessa on. Rautehan on perustettu jo 1908 ja omistajia on jo viidennestä polvesta. Viimeksi olemme hankkineet liitolta koulutusta omistajastrategian laatimisesta. Teimme oppien mukaan perusteellisen omistajastrategiaprosessin osallistaen koko pääomistajasuvun. Family Councilin omistajuustiimin vetämä prosessi hastatteluineen ja työpajoineen oli tosi hyödyllilnen. Helmikuussa tänä vuonna hyväksyimme suvulle yksimielisesti uuden omistajastrategian. Omistajastrategia-asiassakin Perheyritysten liitto on erinomainen asiantuntija ja ajan tasalla. kvartaali sadasta vuodesta kuljettu. Tästä on hyvä jatkaa pitkäjänteistä työtä!

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

Magnus Bargum | Algol Oy perheyritysten merkitystä maan talouden ja hyvinvoinnin merkittävänä tukipilarina ei tunnistettu eikä tämän yritysryhmän ja sen omistajien etuja valvottu keskitetysti. Odotukseni oli että perustettavan liiton kautta voisimme luoda asiantuntevan edunvalvonnan ja että perheyrityskäsite saataisiin pysyvästi osaksi poliittista agendaa. Uskoin myös yhtenäisen, keskenään kommunikoivan yhteisön syntyyn, jonka piirissä voisi tutustua, vaihtaa kokemuksia ja kehittää osaamista. liitto on onnistunut suhteellisen lyhyessä ajassa saavuttamaan merkittävän aseman Suomen elinkeinoelämän järjestökentässä. Perheyritysten yhteiskunnallinen asema on vakiintunut. Omistajuudesta on tullut keskeinen teema. Liitto tarjoaa jäsenilleen laajan valikoiman palveluita. Koulutusohjelmat, seminaarit, next-toiminta ja monipuoliset tapahtumat ovat luoneet tiiviin yhteisön. Odotukseni 25 vuotta sitten ovat totetuneet ja ylittyneet, reilulla marginaalilla.

Ensimmäinen kvartaali on menestyksellisesti takana, parhaimmat onnittelut siitä. Jatkakaa hyvää työtä!

Matti Koiranen, GENS Oy (aiemmin Jyväskylän yliopisto) yleisesti ottaen pidin tärkeänä sitä, että suomalainen perheomisteinen yritystoiminta sai arvostetun yhteisön toteuttamaan edunvalvontaa, tutkimusta ja koulutusta sekä FBN-verkoston kansainvälistä toimintaansa varten. Taustastani johtuen pidin tutkimusta ja koulutusta tärkeänä, koska samoihin aikoihin käynnistyi Jyväskylän yliopistossa perheyrittäjyyden maisteriohjelma. yhteistyö on toiminut hyvin ja ollut tuloksellista. Liiton edunvalvonta ja koulutus ovat hyötyneet tutkimuksesta. Suomeen on tehty paljon perheyrittäjyysaiheisia väitöksiä. Hyvän omistajuuden ja omistajaohjauksen merkitys on tunnustettu paitsi perheyrittämisessä myös laajemminkin. Yksi huippuhetki oli FBN:n maailmankonferenssi Suomessa, johon JY toteutti tutkijatapaamisen. Liiton näkyvyys aktiivisena toimijana on viime vuosina ollut kenties pienempää kuin alkuvuosina, tai sitten se on muuttanut muotoaan (esimerkiksi nettivaikuttamiseksi, joka ei näy ulos samalla tavalla).

Onnittelut juhlavuoden johdosta. 25 vuotta on kulunut ällistyttävän nopeasti. Paljon on ehtinyt tapahtua. Kiitokset ja terveiset Perheyritysten liitolle, sen jäsenyrityksille ja toimihenkilöille.

Tunnelmia PL:n perustamisseminaarista Klaus Sohlberg | Oy G. W. Sohlberg Ab

Timo Ketonen | TS-Yhtymä Oy

Minun mielestäni perustamiskokouksen tunnelma oli todella positiivinen ja odottava eli innostusta oli.

Keskustelut siellä uusien liittyvien jäsenten kanssa olivat hyvin hedelmällisiä, koska heillä oli tietysti valtavasti kysymyksiä ja uteliaisuutta siitä, että mitä tästä voi tulla.

Johanna Jouhki | Thominvest Oy

Tunnelma oli tosi leppoisa. Siellä oli paljon perheyrittäjiä varsinkin pääkaupunkiseudulta. Siellä oli syvä arvostus ja kunnioitus kaikkia kohtaan riippumatta siitä, mistä päin Suomea tultiin. Se oli odottava ja ehkä vähän jännittynytkin, ainakin silloisen nuoremman polven edustajan puolesta.

Marjo Miettinen | Ensto Oy

Perustamisseminaarissa minulla oli ehkä pieniä perhosia vatsassa, kun oli vähän semmoisia ryhmittymiä, jotka siellä supisi keskenään. Mielikuvissani siellä oli kaiken ikäistä porukkaa.

Siellä oli innostunut spiritti, mutta sen mitä muistan, niin siitähän kirjotettiin lehdistössä hieman negatiivissävytteisesti ja kuvattiin jaguaareja siellä pihalla, että nyt ollaan perustamassa tämmöinen rikkaiden kerho.

Se oli ensimmäinen ja viimeinen kerta kun tähän sävyyn liitosta kerrottiin.

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

37

Perheyritysten kevätpörriäinen Future Generation kertoo, miten perheyrittäjät työskentelevät nyt ja tulevaisuudessa.

Tiedätkö mikä on perheyritys?

Mikä on perheyritys?

Tää on ihan helppo, mä tiedän kyllä. Se on äitin ja isän, Empun ja Mikon sekä Tampereen Vaarin yritys. Ja jonain päivänä mun ja Elsan. Mitä teidän perheyritys tekee tulevaisuudessa? Tietokoneita, traktoreita, veneitä, autoja ja kaikkea mitä maapallossa tarvitaan. Millainen toimisto teidän perheyrityksellä on? Siellä on joulukuusi, koristeita ja pipareita.

Jos perheen isä on perustanut yrityksen ja sinne menee lapsetkin töihin.

Mitä meidän perheyrityksessä tehdään: Tuotetaan silakkaa.

Noa ”5-vuotias poika, jolla on hyvä muisti ja kaikki tallessa päässä”, Terra Patris Oy, 3. sukupolvi

Vad är ett familjeföretag?

Var man är med vänner Vad gör mamma på jobbet? Lagar smycken Vad gör mommo på jobbet? Pärlor och ritar Kommer du jobba i familjeföretaget när du är stor och vad kommer din roll då vara? Jo, göra ett pärlarmband till mig Hur gammalt är vårt familjeföretag? 58 år kanske.

Penny 4v Atelier Tornbjörn Tillander, 7.sukupolvi jalokivialalla

38

Vertti 8v Kalaneuvos Oy, 3. sukupolvi

Mikä on perheyritys?

No se Plastex. Siellä tehdään tosi hienoja juttuja. Ne tulee sieltä koneesta ja sieltä tulee uusi ämpäri tai joku muu. Sitten isi puhuu puhelimessa ja myy ne ja vanhat jutut voidaan viedä mökille. Siellä on töissä isi, Arto, paappa, Matti ja jotain tyttöjä myös.

Max, ihan kohta 5v Oy Plastex Ab 5. sukupolvi

Mikä on perheyritys?

Tarkoittaako se sitä missä Eevikin (serkku) on. Mitä äiti tekee työkseen? Kirjoittaa tietokoneella ja lähettää viestejä. Mitä sinä haluaisit tehdä perheyrityksessä isona?

Olla lentäjä.

Eelis 5v Kovanen Capital Oy, 3. sukupolvi

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

Mikä on perheyritys?

Mikä on perheyritys?

Se on äidin perheen yritys, kun siellä on töissä äiti, täti ja vaari joskus kun se ei ole eläkkeellä. Mummikin voisi kyllä olla siellä töissä. Ketä siellä työskentelee sit kun äiti ja täti jää eläkkeelle? Minä ja Eelis ja Ellen sitten myöhemmin kun se kasvaa vähän. Mitä tämä yritys tekee tulevaisuudessa? Auttaa sellaisia maita, jotka tarvitsee apua. Mitä maata esimerkiksi? Ukrainaa tietty.

Se on sellainen, että siellä on töissä äiti, Ville-eno ja mummikin välillä.

Mitä äiti tekee työkseen? Äidillä on outo työ. Se on paljon tietokoneella ja soittelee paljon työpuheluita. Sen työpaikalla on paljon mummoja ja pappoja, joita autetaan. Ja äiti rakentaa uutta hoitokotia merenarannalle. Mikä sinusta tulee isona? En kerro.

Minea 5v Hoitokoti Päiväkumpu Oy, 3. sukupolvi

Eevi 5v Kovanen Capital Oy, 3. sukupolvi

Mikä on perheyritys?

Mitä meidän perheyrityksessä tehtäisiin 20v. päästä: Mä myyn siellä

karkkia tai lohta.

Elmeri 7v Kalaneuvos Oy, 3. sukupolvi

Mitä äiti ja isä tekevät työkseen? Äiti puhuu puhelimessa kavereiden kanssa ja yhdessä ne miettivät mitä tehdä. Äiti tekee yrityksiä paremmiksi, isä etsii yrityksille uusia kavereita.

Se on äidin työpaikka. Se on perhe, joka yrittää. Irma-mummi, äiti ja Ville-eno on siellä töissä tällä hetkellä. Mitä äiti tekee työkseen? Mitä yritys tekee? Äiti on tietokoneella erittäin paljon. Päiväkummussa hoidetaan hyvin vanhuksia ja muita apua tarvitsevia. Mikä sinusta tulee isona?

En osaa katsoa tulevaisuuteen, mutta Fazerille haluaisin mennä koemaistajaksi.

Laura 8v Hoitokoti Päiväkumpu Oy, 3. sukupolvi

Sandy 4v Otto Brandt Oy, 5. sukupolvi & Hartwall Capital Oy, 8. sukupolvi

Nordic Summit 8.- 9.9.2022 | Scandic Park, Helsinki

Save the date

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

39

castrén & snellman:

Perheyrittäjän puolella vaikka asianajotoimisto Castrén & Snellman ei ole perheyritys, yhtiöllä on paljonkin yhteistä perheyritysten kanssa. ”Meidän toiminnassamme on samoja piirteitä kuin perheyrityksissä. Haluamme pysyä mukana ajassa ja varmistaa, että yrityksemme kestävä tarina jatkuu nyt ja tulevaisuudessa”, sanoo työoikeustiimin osakas, asianajaja ja varatuomari Outi Tähtinen.

Jaetusta filosofiasta on nyt hyötyä: viime ystävänpäivänä Castrén & Snellman ja Perheyritysten liitto solmivat sopimuksen yhteistyökumppanuudesta. Organisaatioilla on myös aiempaa yhteistä historiaa, sillä Castrén & Snellman oli ensimmäisen yhteistyökumppaniryhmän joukossa, kun liitto perustettiin vuonna 1997.

Yhteistyön tavoitteena on tarjota liiton jäsenille liikejuridista asiantuntemusta. Castrén & Snellman on niin kutsuttu täyden palvelun asianajotoimisto, eli sopiva asiantuntija löytyy kysymykseen kuin kysymykseen. ”Meiltä löytyy vankkaa liikejuridista osaamista kaikilta oikeuden eri aloilta.

Olemme ylpeitä siitä, että olemme oppineet toimimaan ristiin niin, että asiakasta on auttamassa aina kunkin alan parhaat asiantuntijat”, Tähtinen kertoo.

Työoikeus yhdistää juridiikkaa ja ihmistuntemusta

Tähtisen oma erikoisosaaminen on työ-

40

Asianajotoimisto Castrén & Snellman palasi Perheyritysten liiton kumppaniksi helmikuussa.

Osakas Outi Tähtinen lupaa, että apua on tarjolla mihin tahansa yrityksen oikeudelliseen ongelmaan eri puolilla maailmaa.

TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVA ANNA SALMISALO

oikeudessa. Asianajotoimistoissa työskentelyn lisäksi hän on ollut töissä myös yrittäjäjärjestössä yrittäjien neuvonnassa ja edunvalvonnassa.

Castrén & Snellmanin vahvuuteen hän liittyi vuonna 2010. Nyt hän johtaa viidettä vuotta yhdessä toisen osakkaan, Tomi Kemppaisen kanssa 14 juristin tiimiä, joka keskittyy työoikeuteen, siihen liittyviin oikeudenkäynteihin ja viranomaisprosesseihin.

Castrén & Snellman on työoikeudessa aina työnantajan puolella. Kun asiakkaan yhteydenotto tulee, kyse on harvoin miellyttävästä asiasta. Joskus ongelmat saattavat eskaloitua nopeastikin.

"Pelkällä juridiikalla ei pärjää. Työoikeustiimimme arjessa yhdistyvät liike-

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

elämän lainalaisuudet, juridiset säännöt ja ihmistuntemus”, Tähtinen sanoo.

Asianajajan on ymmärrettävä muun muassa yrittäjän kohtaamia riskejä, työnantajan vetovoimatekijöitä ja työntekijän tuntemuksia. Tähtinen painottaa, että kaikessa on toimittava laillisesti ja vastuullisesti, eikä kaikkia käänteitä voi ennustaa. ”Kokemuksen tuomalla osaamisella voi kuitenkin ennakoida riskejä ja arvioida, mikä eri vaihtoehdoista on asiakkaalle paras.

Kun asiat saadaan päätökseen, parhaassa tapauksessa kaikki osapuolet työyhteisössä ovat tyytyväisiä ja ymmärtävät, että näin tämän pitikin mennä.”

Tärkeintä Tähtiselle on aina asiakkaan tyytyväisyys. Hän kokee työnsä voimakkaasti nimenomaan asiakaspalveluksi.

Ennakointi suojaa riskeiltä

Jos juridinen maailma voi jo sellaisenaan olla monimutkainen, viime vuosien murrokset ovat mullistaneet työelämää ja sen myötä myös työoikeutta. Tähtinen on huomannut yrittäjien aiempaa enemmän pohtivan esimerkiksi työn merkityksellisyyttä ja sitä, miten työntekijöiksi houkutellaan ja pidetään parhaat tekijät.

Myös organisaatioiden rakenne on muuttunut. ”Nykyään kun menee työpaikalle, ei useinkaan voi ulkoapäin sanoa, kuka on esihenkilö. Organisaatiot ovat madaltu-

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

41

“Meiltä löytyy vankkaa liikejuridista osaamista kaikilta oikeuden eri aloiltaa.”

”Autamme aina asian vaatimassa aikataulussa. Olen ylpeä siitä, että isolla ja kokeneella tiimillä voimme tarvittaessa toimia nopeasti. Samalla varjelemme oman henkilökuntamme hyvinvointia ja voimme asiakkaan kanssa yhdessä miettiä, kuinka kiire asialla on.”

Katse tulevaisuuteen

neet ja esihenkilöiltä edellytetään entistä valmentavampaa otetta.”

Perheyritysten Tähtinen uskoo jo luonnostaan pohtivan pysyvyyttä ja vastuullisuutta sekä sitä, millainen työpaikka ne haluavat olla. Pohdinnassa voi hyödyntää myös asianajajan asiantuntemusta – mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. ”Usein on kustannustehokkaampaa kääntyä asianajajan puoleen jo suunnitteluvaiheessa eikä vasta sitten, kun

42

on menty jo toimimaan ja päätökset on jo tehty. Työoikeudessa tilanteet tulevat myös usein eteen nopeasti.”

Tähtinen lupaa Castrén & Snellmanin voivan auttaa kaikissa mahdollisissa työsuhteisiin liittyvissä tilanteissa, oli kyse sitten tietosuojan säännöksistä työelämässä, työelämän erimielisyyksistä, ytneuvotteluista tai sopimuksien uusimisessa. Tarpeen tullen toimeen tartutaan hyvinkin vauhdikkaasti.

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

Vuonna 1888 perustettu Castrén & Snellman on Suomen vanhin asianajotoimisto. Tähtinen huomauttaa, että pitkä ikä ei kuitenkaan tee kenestäkään ”vanhaa ja viisasta”, vaan koko ajan on katsottava eteenpäin. ”Historiamme aikana olemme muuttaneet toimintatapojamme useasti. Tähän meitä kirittävät asiakkaidemme tarpeet ja toiveet. Haluamme myös olla itse toimistona ja työnantajana kiinni ajassa.”

Maailma on jatkuvasti kansainvälisempi, joten niin ovat myös liiketoiminta ja työsuhteet. Tähtinen lupaa, että Castrén & Snellmanin asianajotoimistoista koostuvasta kansainvälisestä kumppaniverkostosta löytyy aina apu paikan päälle ympäri maailman, mistä on ollut asiakkaille merkittävää hyötyä erityisesti nopeasti muuttuneissa ja yllättäen eteen tulleissa tilanteissa.

Yli 10 vuotta ”Cassulla” eivät ole kuluttaneet Tähtisen intoa loppuun. Hän kertoo tehneensä urallaan ratkaisuja aina sen mukaan, mihin on tuntenut innostusta ja paloa. ”Pyrin tekemään sellaisia asioita, jotka saavat silmät loistamaan. Kun saa tehdä töitä mielenkiintoisissa ja haastavissa jutuissa ja onnistuu auttamaan asiakasta, se pitää kipinää yllä.”

Tervetuloa juhlistamaan 25-vuotiasta Perheyritysten liittoa 25.5.2022 Tapahtumapäivä alkaa Hanasaaressa Perheyritysten liiton kevätkokouksen ja juhlaseminaarin merkeissä. Illalla ohjelmassa on upea hyväntekeväisyysgaala Hilton Kalastajatorpalla.

Iltapäivän seminaarissa luomme katsauksen tulevaisuuden vastuulliseen omistajuuteen ja yrittäjyyteen Mika Anttosen (pääomistaja, St1-konserni), Lauri Voipion (omistaja, Vaisala Oyj ja Novametor Oy) sekä Samuli Knüpferin (omistajuuden professori, Aaltoyliopisto) kanssa. Julkistamme seminaarissa myös Suomalainen perheyritys – kasvollisen omistajuuden historia -kirjan, sekä ohjaaja Lauri Danskan käsialaa olevan Perheyritysten liiton 25-vuotisjuhladokumentin.

Illalla luvassa on hyvää ruokaa ja juomaa sekä yllätysohjelmaa. Bändi tanssittaa juhlijoita illan pikkutunneille

V.P. 10.5.2022 mennessä: www.perheyritys.fi/pl25 Kutsu on avec. Smokki (Perheyritysten liiton kunniamerkit)

saakka Hilton Kalastajatorpalla. Hyväntekeväisyysgaalan tuotto lahjoitetaan Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry:lle.

AIKATAULU 9:00–11:00

Perheyritysten liiton kevätkokous Hanasaaressa

11:00–15:00 PL25 Juhlaseminaari Hanasaaressa 19:00–02:00 Hyväntekeväisyysgaala hotelli Hilton Kalastajatorpalla

LIPPUHINNAT Perheyritysten liiton kevätkokous (Maksuton, avoin vain jäsenille) Yhdistelmälippu: PL25 juhlaseminaari ja hyväntekeväisyysgaala (500 euroa + ALV 24 %) PL25 juhlaseminaari Hanasaaressa (140 euroa + ALV 24 %)

alexander bargum Hallituksen puheenjohtaja

minna vanhala-harmanen Toimitusjohtaja

PL25 juhlaseminaari etäyhteydellä (50 euroa + ALV 24 %) Illalliskortti hyväntekeväisyysgaalaan Hilton Kalastajatorpalla (400 euroa + ALV 24 %) Pöytäpaketti, sis. 8 kpl illalliskortteja hyväntekeväisyysgaalaan (2 800 euroa + ALV 24 %)

omistajuuden professuuri

Lahjoitusvaroin perustettu oppituoli sijoittuu Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun.

Perheyritysten liitto on yksi lahjoittajista.

Muita lahjoittajia ovat muun muassa Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Saastamoisen säätiö, Pörssisäätiö, EK, Oras Invest, Ensto Invest ja Yksityisyrittäjäin säätiö.

44

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

samuli knüpfer

Ensimmäinen omistajuuden professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun on perustettu ainutlaatuinen omistamisen professuuri. Ensimmäinen professori on Samuli Knüpfer. Knüpfer haluaa vahvistaa omalta osaltaan suomalaista omistamisen kulttuuria ja tuoda esille myös kansainvälisesti kiinnostavia näkökulmia. Perheyritysten liitto on ollut yksi professuurin rahoittajista ja edistäjistä.

TEKSTI RAINE TIESSALO KUVAT RONI REKOMAA

Suomessa on viime vuosina alettu puhua kansankapitalismista.

Mikä sen tila on ja mihin päin Suomi on menossa?

Kannan huolta siitä, huolehditaanko Suomessa tarpeeksi siitä, että ihmiset ymmärtäisivät taloutta nykyistä laajemmin ja että mahdollisimman moni osaisi luovia nykyisessä markkinataloudessa. Kyse ei ole vain kotitalouksista vaan myös yrittäjistä, jotka kasvavat ja

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

sen jälkeen jossain vaiheessa miettivät, mitä seuraavaksi.

Tähän liittyvät myös kysymyksen sukupolvenvaihdoksista ja muista tilanteista, jossa ruoriiin tarttuvat uudet ihmiset, jatkajat. Omistamisen taidot eivät synny tuosta vain. Jostain pitää oppia.

Vähän yli neljännes suomalaisista omistaa osakkeita tai rahastoja. Noin 40 prosentissa kotitalouksista on ainakin yksi henkilö, joka omistaa osakkeita tai

45

“Suomessa omistamisen kulttuuri ei ole kovinkaan kehittynyt. Haluan omalta osaltani vahvistaa sitä.”

Miksi Suomessa omistamirahastoja. Se on aika alhainen liitetään niin vahvasti nen luku, koska Suomessa SAMULI KNÜPFER asunnon omistamiseen? väestö on koulutettua, elin▶ Ikä: 43 Suomi on taloutena ollut taso on korkea, luottamus ▶ Rekryttiin Norjasta Suomeen Aalto-yliopiston pankkikeskeinen. Ennen yhteiskuntaan on vahvaa. omistajuuden professoriksi.

Silti moni kokee omistapääomavirtojen vapautusta ▶ Hän työskenteli rahoituksen professorina 80-luvulla oma asunto oli misen aika vieraaksi, mikä BI Norwegian Business Schoolissa Oslossa. monilla ainoa investointi, jota on outoa. Omistaminen ▶ Tätä ennen Knüpfer toimi London Business Schoolissa kautta ihmiset olivat koskeSuomessa tarkoittaa monelle ja oli vierailevana tutkijana University of Californiassa, tuksissa rahoitusmarkkinoilähinnä sitä, että on omistusBerkeleyssä ja Helsingin kauppakorkeakoulussa. den kanssa, koska pankki tarasunto ja se on sitten siinä. ▶ Hän väitteli tohtoriksi Helsingin kauppakorkeakoulusjosi asuntolainan.

Viimeisen viiden vuota vuonna 2007.

Se on ollut myös jonden aikana on alkanut kuikinlainen arvo. Ajatellaan, tenkin tapahtua myönteisiä että hyvä ihminen säästää muutoksia. Osakesäästötili on hyvä uudistus. Sen avulla yhä use- on hyviä esimerkkejä. Heiltä tulee nuo- asuntoa varten. Kuvitellaan, että se on turvallinen omistamisen muoto. Se ei ammasta on tullut omistaja. Lisäksi kes- rillekin viestiä, että on hyvä juttu olla kustelu omistamisesta, säästämisestä ja kuitenkaan pidä paikkaansa. Asuntojen omistaja, ottaa aktiivisesti roolia ja sitä hintojen eriytyminen eri alueiden välilsijoittamisesta on kiihtynyt viime vuo- kautta muuttaa omaa elämäänsä. Työtä sina ja siirtynyt myös paikkoihin, jossa on kuitenkin yhä paljon edessä asentei- lä ja muuttoliike ovat johtaneet riskien toteutumiseen monien kohdalla. sitä ei ole ennen ollut. Somevaikuttajissa den muuttamisessa.

46

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

Suomessa omistamisen kulttuuri ei ole kovinkaan kehittynyt. Haluan omalta osaltani vahvistaa kulttuuria.

Mikä on omistamisen merkitys yhteiskunnassa?

Taloudellisten mahdollisuuksien tasaarvo on markkinatalouden ja demokratian keskeinen elementti. Omistamisella on siinä todella tärkeä rooli. Jos et omista tai osallistu rahoitusmarkkinoille, vaan kiinnität kaikki rahasi asuntoon ja loput siirrät talletuksiin tai pankkiin, niin lopputulema on ihan erilainen verrattuna niihin, jotka ymmärtävät ajoissa omistamisen laajemmin ja toimivat sen mukaan.

Miten sijoittaminen ja omistaminen eroavat toisistaan?

Omistaminen on vähemmän latautunut sana kuin sijoittaminen, johon sisältyy ajatus spekuloinnista: ostetaan ja myydään, eikä olla pitkäaikaisia sijoittajia. Konseptina omistaminen on parempi, koska siitä välittyy kuva, mistä asiassa lopulta on kyse. Omistetaan kaikille yhteistä hyvää ja meillä on siinä rooli mukana.

kun on taloudellisesti vaikeaa.

Millaista on omistamisen tutkiminen taloustieteessä?

Omistamisen tutkimuksessa ei ole vakiintunutta tieteenalaa, vaan ilmiötä tutkitaan eri tieteenaloilla. Omalla alallani rahoituksessa on tyypillisesti tutkittu omistamista pörssilistatuissa ja suurissa yrityksissä, joiden omistus on hajaantunut. Tässä lähestymistavassa oletus on, että omistajat on eriytetty yrityksen operatiivisesta johdosta, mistä seuraa jännitteitä. Omistajien ja johdon ristiriitoja yritetään ratkaista tehokkaiden lopputulosten saavuttamiseksi.

Manner-Euroopassa yritysten omistaminen ei sovi yhteen tällaisen kehikon kanssa. Valtaosassa eurooppalais-

ja helpommin aineistoa tutkimuksiin.

Listaamattomista yrityksistä ei monessa maassa ole saatavilla kiinnostavaa aineistoa. Se on hyvin pragmaattinen syy, miksi tässä on katvealuetta. Taloustiedettä on myös tehty pitkään anglosaksisen maailman ehdoilla.

Haluan itse jatkossakin tehdä tutkimusta, jolla pyritään vastaamaan kansainvälisesti kiinnostaviin kysymyksiin.

Siihen voi päästä esimerkiksi käyttämällä Suomea, Ruotsia ja Norjaa eräänlaisina laboratoriona. Pohjoismaista on nimittäin saatavilla aineistoa, jota muualla maailmassa ole tarjolla. Koko tutkimusurallani olen hyödyntänyt tätä asetelmaa.

Lähtökohtani omistajuuden professorin tehtävään on, että pyrin löytämään ja sanomaan jotain kansainvälisesti kiinnostavaa. Kuitenkin niin, että meillä pitää olla myös arvokasta sanottavaa suomalaiseen keskusteluun.

On yhteiskunnallisesti tärkeä kysymys, mihin ihmiset rahansa laittavat ja kuka mitäkin omistuksia hallitsee ja miten.

“Taloudellisten mahdollisuuksien tasa-arvo on markkinatalouden ja demokratian keskeinen elementti.”

Perheyritysten kvartaali on 25 vuotta.

Miten tämä ajatustapa sopii nopeatempoiseen maailmaan?

Ajatus, että yritys on olemassa pidemmällä tähtäyksellä kuin seuraavaa pörssikvartaalia varten on hyvä asia. Se on vastuullista. Jos yritys katsoo 25 tai 100 vuotta eteenpäin lyhyen aikasyklin sijaan, se tekee vastuullisuusnäkökulmasta erilaisia päätöksiä. Kasvollinen omistaja, joka on sitoutunut olemaan yrityksessä pitkään, on paljon uskottavampi sopimusja neuvottelukumppani kuin sellainen taho, joka saattaa olla valmis jättämään yrityksen seuraavassa kvartaalissa.

Sitoutuneisuus auttaa myös antamaan turvaa työntekijöille esimerkiksi silloin,

ten yhteiskuntien talouden elementeistä omistajina ovat perheet, pääomasijoittajat, kotitaloudet tai valtio. Tämä on keskittynyttä omistamista, jossa yhdellä tärkeällä omistajalla on paljon äänivaltaa.

Silloin myös tutkimuksen kysymykset ovat erilaisia.

Yksi keskeinen kuuma teema on vastuullisuus, eli se, kuinka merkittävää määräysvaltaa organisaatiossa käyttävän omistajan pitäisi suhtautua näihin vastuullisuuskysymyksiin. Siihen ei ole valmiita vastauksia, vaan niitä pitää tutkia.

Miksi omistamisen tutkimus on keskittynyt hajautuneeseen omistamiseen?

Yksi yksinkertainen syy on se, että listatuista firmoista löydetään enemmän

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

Mikä on ollut oman tutkijan urasi keskiössä?

Olen ollut erityisesti kiinnostunut kotitalouksien omistamisen, sijoittamisen ja säästämisen vaikutuksista talouteen.

Kuten kaikki tutkijat, yritän vastata kysymyksiin, jotka ovat jääneet pimentoon.

Miksi kotitaloudet kiinnostavat?

Perinteinen rahoitusteoria lähtee oletuksesta, että taloudelliset toimijat kuten sijoittajat, toimitusjohtajat ja omistajat tekevät järkeviä päätöksiä. Tätä olettamusta on monessa yhteydessä sovellettu virheellisesti myös kotitalouksiin.

Havainto, että tämä ei ole totta, sai minut kiinnostumaan kotitalouksista taloudellisina toimijoina. Kotitalouksien päätökset vaikuttavat vahvasti muun muassa siihen, miten rahoitusmarkkinat toimivat.

47

”Hyvistä omistajista on Suomessa huutava pula” Tärkeimpiä ovat kohtaamiset, ihmiset ja tarinat yritysten takana, sanoo PwC:n toimitusjohtaja Mikko Nieminen lähes 25 vuotta kestäneestä yhteistyöstä Perheyritysten liiton kanssa.

TEKSTI HEIDI HAMMARSTEN KUVA PWC

P

wc on tehnyt yhteistyötä Perheyritysten liiton kanssa heti vuoden 1997 perustamiskokouksesta alkaen. Samoihin aikoihin aloitti PwC-uransa myös nykyinen toimitusjohtaja Mikko Nieminen. ”Maailma on muuttunut radikaalisti 25 vuodessa. Kun aloitin PwC:llä, käytössä oli vielä muutamia kirjoituskoneitakin, eikä ollut kännyköitä. Nykyisin vallitsevat aivan erilaiset odotukset siitä, miten ollaan saatavilla tai miten nopeasti tavarat toimitetaan”, kuvaa Nieminen.

Muutoksen ajurina on toiminut muun muassa kaksi megatrendiä, globalisaatio ja digitalisaatio. Ne ovat toisaalta avanneet Suomen markkinat tiukalle kilpailulle, toisaalta tarjoavat myös pienemmille yrityksille pääsyn maailman-

48

markkinoille erilaisten alustojen kautta.

Millä eväillä tässä globaalissa kilpailussa sitten voi menestyä? Niemisen mukaan keskeistä on panostaa asiakassuhteeseen ja asiakaskokemukseen. ”Asiakkaan valta on kasvanut somen ja median myötä, ja samalla myös asiakkaat on otettu mukaan kehittämään tuotteita ja toimintaa. Kilpailuetua tuovat myös digitaaliset alustat, hyvin toimivat nettisivut ja nopea logistiikka.”

Laajempaa osaamista asiakkaiden tarpeisiin

Maailman muutoksen rinnalla myös PwC on muuttunut tilintarkastusyhteisöstä asiantuntijaorganisaatioksi. Matka on ollut mielenkiintoinen, sanoo Nieminen. ”Elämme asiakkaiden tarpeiden mukana, ja he toivovat yhä laajempaa osaa-

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

mista, jolla ratkaistaan monenlaisia ongelmia. Tilintarkastuksen, verotuksen, lakiasioiden ja yrityskauppojen päälle on rakentunut laaja neuvontapalveluiden kokonaisuus, joka kasvaa vuosi vuodelta.

Se täydentää osaamiskirjoa, jonka avulla tavoitteenamme on ratkaista asiakkaidemme tärkeimpiä ongelmia.”

Erityisen nopeasti on kehittynyt vii-

meisen parin vuoden aikana yritysvastuuasioihin liittyvä neuvonta, jota PwC on tehnyt edelläkävijänä jo parikymmentä vuotta. ”Viiden viime vuoden aikana ESGasiat ovat siirtyneet viestinnästä ylimmän johdon pöydälle, voi sanoa että ketsuppipullo räjähti auki. Kehitys on ollut valtavaa, ja on ollut hienoa olla siinä

“Asiakkaan valta on kasvanut somen ja median myötä, ja samalla myös asiakkaat on otettu mukaan kehittämään tuotteita ja toimintaa.”

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

49

“Kriisi tuo yhtiöstä esiin sekä parhaat että huonot puolet. Pitää miettiä, miten vahvistetaan yhteenkuuluvuutta ja jaetaan vastuuta, eikä tuhota yrityskulttuuria toimimalla epäjohdonmukaisesti tai viestimällä huonosti.” mukana. Kun autamme asiakkaitamme näissä asioissa, myös moni PwC:läinen on kokenut saavansa ihan uutta merkitystä työhönsä.”

Perheyritysten liitto on PwC:lle yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneista.

Nieminen itse on ollut tiiviisti mukana yhteistyössä etenkin kymmenen viime vuoden ajan, kun hän on ensin vastannut PwC Suomen tilintarkastusliiketoiminnasta ja sitten johtanut koko yritystä.

Yhteistyö on Niemisen mukaan ollut hedelmällistä ja arvokasta molemmille osapuolille. Siihen on liittynyt niin vaikuttamista lainsäädäntöön kuin ajankohtaisen tiedon tarjoamista maailman ja lainsäädännön muutoksista.

Nieminen nostaa esiin myös NextGenvalmennukset sekä erilaiset tapahtumat Helsingissä ja muualla Suomessa.

Ne ovat saattaneet yhteisten asioiden äärelle valtavan määrän perheyrittäjiä vuosien aikana.

Perheyritysten liiton yhteistyöhön on tuotu myös paljon ajatuksia ja ideoita PwC:n kansainvälisestä perheyrityksiin keskittyvästä verkostosta.

Eri sukupolvet tuovat rikkautta

”Yhteistyöstä on vaikea osoittaa yhtä erityisen merkityksellistä tapahtumaa.

Tärkeimpinä pidän ylipäänsä kohtaamisia asiakkaiden kanssa. Ihmiset ja tarinat yhtiöiden takana ovat aina yhtä voimaannuttavia, samoin eri sukupolvien edustajien tapaaminen.”

50

Yhteistyön 25 vuoden aikana perheyrityskentässä on nähty lukuisia sukupolvenvaihdoksia. Niiden onnistuminen on perheyrityksille elintärkeää, ja PwC tarjoaa tähän vahvaa osaamista onnistumisen tueksi. ”Perintö- ja lahjaverotus liittyy vahvasti vaihdoksiin, ja sitä on usein mietitty PwC:n kanssa. Keskeisiä kysymyksiä ovat myös, miten perheen yhteiset asiat hoidetaan omistajien määrän kasvaessa ja miten mahdollistetaan se, että oikeat ihmiset tekevät oikeita asioita perheyrityksissä.”

Nieminen huomauttaa, että myös PwC:ssä ovat sukupolvet omistajina vaihtuneet ja hän itse edustaa yhtiön neljättä “omistajasukupolvea”, vaikka ihan virallista perheyrityksen määritelmää PwC ei täytäkään. ”Näen yhteisiä piirteitä perheyritykseen siinä, miten minut on valmennettu tähän rooliin ja omistajuuteen. Samoin siinä, että tulevat yhtiön omistajat kasvatetaan, ei nyt ihan saman suvun, mutta kuitenkin pääosin saman yrityksen sisältä. PwC on edelleen täysin suomalaisten osakkaiden omistama yhtiö, ja tavoitteenamme on siirtää yhtiö vahvemmassa kunnossa taas seuraavalla omistajaikäluokalle. Tähän mennessä tässä on onnistuttu aina hyvin ja teen kaikkeni, että näin tapahtuu myös oman ikäpolveni osalta.”

Perheyrityskentässä on Niemisen mukaan loistavia esimerkkejä siitä, miten

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

omistus jatkuu jo kolmannessa tai neljännessä sukupolvessa. On myös tapauksia, joissa perhe myy teollisen omistuksensa, muuttuu family officeksi ja ryhtyy joko aktiiviseksi omistajaksi muihin yrityksiin tai sijoitussalkun hoitajaksi. ”Hyvistä omistajista on Suomessa huutava pula, jos vertaa muihin Pohjoismaihin.”

Ketteryyttä ja puskuria kriiseihin

Entä miltä näyttävät perheyritysten ja PwC:n seuraavat 25 vuotta, miten varmistetaan että menestys jatkuu? Pari viime vuotta on ainakin ollut tiukkaa kriisijohtamisen opettelua kantapään kautta.

Kriisi on Niemisen mukaan myös mielenkiintoinen johtamiskokemus – tai olisi, jos ei niihin liittyisi myös paljon inhimillistä kärsimystä. ”Kriisi tuo yhtiöstä esiin sekä parhaat että huonot puolet. Pitää miettiä, miten vahvistetaan yhteenkuuluvuutta ja jaetaan vastuuta, eikä tuhota yrityskulttuuria toimimalla epäjohdonmukaisesti tai viestimällä huonosti.”

Kriisejä on varmasti edessä vielä jatkossakin, Niemisen mukaan todennäköisesti entistä nopeammissa sykleissä, koska globaalissa maailmassa on niin paljon tiiviitä keskinäisiä kytköksiä. Hyvin todennäköistä on, että ilmastonmuutos tuo mukanaan kriisejä. Uhka voi olla myös terveydellinen, sotilaallinen tai logistinen ongelma. ”Asiat on laitettava kuntoon silloin, kun ne vielä ovat hyvin. Pitää luoda ketteryyttä ja kasvattaa puskuria, jotta selvitään huonojen aikojen yli. Uskon että perheyritykset ovat muita vahvempia kestämään kriisejä, koska niillä on aikaa olla hötkyilemättä silloin, kun tilanne on paha.”

Uhkista huolimatta Nieminen toivoo näkevänsä perheyrityksissä lisää kasvuhalukkuutta ja hallittua riskinottoa. ”Toivoisin perheyritysten uskovan, että Suomeen kannattaa investoida. Jos sinä et kasva, joku muu kasvaa.”

Jokaisen perheen tarina on uniikki Me varmistamme, että perheyrityksesi toiminnan kaikki tärkeät näkökulmat on huomioitu kokonaisvaltaisesti ja omistajuuden jatkuminen on turvattu.

PwC Suomi onnittelee Perheyritysten liittoa 25 vuoden iästä! Jatketaan yhdessä myös perheen seuraava kvartaali.

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

51

osaava omistaja:

Täsmävalmennusta perheyritysten omistajille Osaava omistaja -valmennusohjelma koostuu seuraavista valmennuksista: ▶ Omistamisen taito Valmennuksessa annetaan eväät perheyrityksen omistajastrategian tekemiseen, omistajien yhteistyön syventämiseen, omistamisen dynamiikan ymmärrykseen ja entistä parempaan ymmärrykseen omistamiseen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista ▶ HHJ® -Hyväksytty hallituksen jäsen Perheyritys-kurssi Valmennuksessa kehitetään osaamista perheyrityksen hallitustyössä perheomistajuuden erityispiirteet hallitustyössä huomioiden. Kurssin sisältö muodostuu omistajan merkityksestä ja hyvästä hallintotavasta, hallituksen työn organisoinnista, strategiatyöstä, talouden seurannasta ja ohjauksesta sekä ryhmätyöstä. ▶ Strateginen johtaminen I Valmennus on nimensä mukaisesti perheyrityksen strategisen johtamisen peruskurssi. Se laajentaa ja syventää strategista osaamista antaen konkreettisia työkaluja strategiaprosessin toteuttamiseen. Se soveltuu myös niille, jotka ovat omistajia, mutta joilla ei ole ennestään kaupallista koulutusta.

Valmennuksessa keskitytään niin kasvuun ja kansainvälistymiseen, kuin rahoitukseen ja markkinointiin. ▶ Strateginen johtaminen II Valmennus kehittää perheyritysten strategisten muutosten johtamista kestävä kehitys huomioiden. Se myös kasvattaa osaamista ja antaa eväitä strategiseen ennakointiin sekä vahvistaa strategisia innovaatioita. Valmennus myös lisää osaamista yrityskauppojen tekemisestä ja haltuunotosta.

Tsekkaa tulevat valmennukset

52

valmennuksia voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä ja siltä osin, kuin tuntuu mielekkäältä. Osallistujat, jotka ovat suorittaneet kaikki neljä valmennusta palkitaan Osaava omistaja -diplomilla.

Valmennuksissa vallitsee Perheyritysten liitolle tyypillinen avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, joka mahdollistaa myös perheeseen ja omistamiseen liittyvien asioiden työstämisen. Valmennukset tarjoavat perheyritysten omistajille mahdollisuuden: ▶ saada täsmävalmennusta perheyritysten omistajille ▶ keskusteluun ja sparrailuun vertaisryhmän kanssa ▶ saada aitoja, syviä kontakteja muihin samassa tilanteessa oleviin ja jopa elinikäisiä ystäviä ▶ opit strategiseen johtamiseen, jossa johtaminen tapahtuu perheyrityksen omistajan saappaissa ▶ saada valmennusta arvostetuissa yliopistoissa työskenteleviltä professoreilta ▶ kuulla oikean elämän case-esityksiä muilta perheyrityksiltä ▶ opiskella turvallisessa ympäristössä myös niille, joilla ei ole juurikaan aiempaa johtamiskokemusta ▶ saada materiaaleja ja konkreettisia keinoja perheyrityksestä ja omistamisesta viestimiseen eri sidosryhmille ohjelma on hyödyllinen perheyrityksen hallituksessa ja operatiivisessa johdossa työskenteleville sekä nuoremman sukupolven edustajille, jotka ovat tulevia päätöksentekijöitä yrityksessä. Osaava omistaja -kokonaisuus on hyvä tapa valmentaa perheyrityksen jatkajapolvea omistajuuteen.

Luonteva kohta osallistua valmennukseen on esimerkiksi silloin, kun lähtee aktiivisemmin perheyrityksen hallitustyöskentelyyn. Valmennus antaa myös paljon omistajille yleisesti auttaen ymmärtämään dynamiikkaa, mikä perheyrityksen omistajuuteen liittyy.

Haastattelimme kolmea perheyrittäjää, jotka ovat käyneet koko valmennuskokonaisuuden.

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

TEKSTI MINNA ANDERSSON

Perheyrityksessä kohtaavat omistajuus, liiketoiminta ja perhe. On paljon valmennuksia, joissa keskitytään liiketoimintaan. Perheyritysten liiton Osaava omistaja -valmennusohjelma tarjoaa kattavan valikoiman valmennuksia, joissa liiketoimintaan yhdistyy vahvasti myös omistajuus ja perhe.

Teresa Kemppi-Vasama

hallituksen puheenjohtaja, Kemppi Oy hallituksen varapuheenjohtaja Kempower Oyj, 3. polvi

”Perheyritysten liiton valmennukset ovat siinä mielessä erinomaisia, että kaikki ovat enemmän tai vähemmän samassa tilanteessa. Ihmisten ymmärrys omaan tilanteeseen, ja miten muilta saa vinkkejä on vielä syvempää liiton kursseilla, kuin muilla kursseilla, joissa osallistujaporukka on heterogeenisempää. Yrittäjät ja omistajat katsovat johtamiseen liittyviä asioita hieman erilaisten silmälasien läpi, kuin puhtaat palkkajohtajat.”

PL:n valmennuksissa on oman uran alkuvaiheessa saanut hyvin tukea oman omistajaidentiteetin rakentamiselle.

Olen saanut hyviä ystäviä perheyrityksistä juuri näiden valmennusten kautta, koska valmennukset ovat niin intensiivisiä ja niissä vietetään paljon enemmän aikaa yhdessä, kuin vaikkapa jossain verkostoitumistilaisuudessa. On ollut hyödyllistä, etten ollut yrityksestämme ainoa, joka on käynyt valmennuksia.

Pystyimme näin heti ideoimaan miten oppeja voisi viedä käytäntöön.”

Pekka Suominen

sukuneuvoston puheenjohtaja Raute Oyj, 4. polvi

“Perheyritysten liiton koulutuksissa tapaa ihmisiä joilla on yrityksen koosta, tai henkilön taustasta huolimatta, aina sama yhteinen nimittäjä, perhetausta.

Koulutuksia on tarjolla moneen eri tarpeeseen ja lähtötasoon. Koen että koulutuksista on ollut hyötyä yksilötasolla mm. tiettyyn rooliin valmistautuessa, tai yksittäiseen teemoihin syventyessä.

Teemasta riippumatta, perheyritysten liiton ehdottomana vahvuutena muihin vastaaviin johtamiskoulutuksiin ovat muiden perheyrittäjien caset ja sparraus muiden omistajien kanssa. Omistajuus on kattoteema, joka kulkee jokaisen koulutuksen taustalla.

Omistamisen taito -valmennus oli meille oleellinen, kun lähdimme luomaan uutta omistajastrategiaa Rauten sukuomistajien kesken. Meiltä osallistui valmennukseen neljä henkilöä, ja saimme kurssin ansiosta muodostettua yhteisen tilannekuvan hyvistä käytännöistä. Hyvän pohjan ansiosta keskustelut muun suvun kesken sujuivat jouhevasti. Valmennuksessa kuullut esimerkit strategian valmistelusta sekä omistajien osallistamisesta prosessiin olivat kullanarvoisia. Lopputuloksena oli vuosittain päivitettävä strategia, jossa kuuluu sekä nykyisten, että tulevien omistajien tahtotila ja arvot."

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

Jenni von Veh

toimitusjohtaja KMT Invest Oy hallituksen puheenjohtaja Promeco Group Oy, 2. polvi

"Olen saanut valmennuksista todella paljon irti ja mielestäni niihin kannattaa ehdottomasti osallistua aiemmin kuin myöhemmin. Arvostan sitä että minut ohjattiin tähän perheyrittäjien yhteisöön kun roolini perheyrityksessä kasvoi. Olisin toki toivonut päätyneeni Perheyritysten liiton piiriin jo nuorempana kun vielä kovasti pohdin omaa rooliani perheyrityksessä.

Etukäteen mietin turhaan onko minulla riittävät tiedot ja taidot, etenkin koska perheyrittäjyys ei aina ole ollut minulle itsestäänselvä valinta. Kaikki tuollaiset ennakkoluulot kannattaa unohtaa ja mennä vain rohkeasti mukaan. Mielestäni on todella hienoa että valmennuksiin osallistuu ihmisiä joilla on hyvinkin erilainen koulutustausta.

Olen käynyt valmennuksia vuosina 2015ja 2016 ja todennut että valmennuksen opit eivät vanhene ja olen monesti voinut palata valmennusten sisältöihin myöhemminkin. Ja mikä parasta: valmennuksista on syntynyt pitkäaikaisia ystävyyssuhteita. Me olemme usein myös vertaistukena toisillemme."

53

“Kun yrityksessä on hyvä ilmapiiri, siellä käydään avointa keskustelua eri asioista haasteet mukaan lukien, mitään tabuja ei ole.”

— katja ekman

54

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

Tänään tällaisia, huomenna tuollaisia – pysy ajan tasalla asiakkaiden ja työntekijöiden muutoksesta

Ymmärrä asiakkaita, kohtaa työntekijöitä ja luo työnantajabrändiä. Näillä aineksilla rakennetaan perheyrityksen muutosta ja jatkuvuutta, evästävät Antti Huhtala ja Katja Ekman.

TEKSTI KATJA ALAJA KUVAT XXXXXX

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

A

siakkaat, rakkaat asiakkaat.

Viime kädessä heistä on kiinni perheyrityksen menestys.

Fennia-konsernin varatoimitusjohtaja, operatiivinen johtaja Antti Huhtala nostaa asiakkaat esiin ykkösasiana, kun keskustelu perheyrityksen johtamisesta menestyksekkäästi läpi vuosikymmenten Katja Ekmanin kanssa alkaa. Ekman toimii työkykyjohtamisen kehittämispäällikkönä Elossa.

Molemmat yritykset ovat Perheyritysten liiton strategisia kumppaneita.

“Kyllä perheyrityksen, kuten minkä tahansa yrityksen menestys tulee siitä, kuinka paljon se tuottaa arvoa asiakkailleen. Yrityksen pitää olla varteenotettava toimija asiakkaan elinkaaren vaiheissa, tuottaa myönteisiä asiakaskokemuksia”, Huhtala korostaa.

Jotta se onnistuu, on muistettava, että ne nykyiset asiakkaat muuttuvat vuosien saatossa puhumattakaan potentiaalisten uusien asiakkaiden tuomista vaateista.

Taustalla vaikuttavat kilpailijat ja uudet teknologiat.

55

“Koska asiakkaiden tarpeet ja odotukset elävät, perheyrityksenkin on uudistuttava. Asiakasymmärryksestä ja -suhteista onkin huolehdittava koko ajan.

Yksittäistä hopealuotia ei ole”, Huhtala painottaa.

Hän toteaa, että asiakasymmärryksen hankkiminen on osin erilaista työtä riippuen liiketoiminnasta. Kaikkien yritysten on hyvä tuntea megatrendejä ja seurata talouden ja yhteiskunnan uutisia. Kuluttaja- ja palvelubisneksessä olevat perheyritykset tarvitsevat oikeaan osuvaa ymmärrystä asiakasryhmien tarpeista, jotta heille voidaan massaräätälöidä tuotteita ja palveluja.

Asiakastutkimukset, asiakaspaneelit, asiakaspalaute ja kuluttajadata – niitä kaikkia tarvitaan. Toisaalta mitä suurempia yrityksiä palvellaan, sitä tarkemmin on tunnettava heidän liiketoimintansa yksityiskohdat.

Kuuntele ja kohtaa ilman tabuja

Nykyiset työntekijät ja jatkuvuuden edellyttämä liiketoiminnan muutos. Se haastaa perheyrityksen johtamista ja työntekijöitä. Miten luovia eteenpäin hyvässä hengessä niin, että ihmiset pysyvät mukana?

Antti Huhtalasta se lähtee ennen kaikkea luottamuksen ja arvostuksen kulttuurista, jonka sytyttämisessä esihenkilöillä on suuri rooli.

“Jokaisen työntekijän tulee tulla kuulluksi ja kohdatuksi, jotta hän on innostunut olemaan mukana matkassa. On myös korostettava sitä, että toisten arvostus ja luottamus sekä osaaminen vahvuuksineen ja heikkouksineen luovat hyvän pohjan työnteolle”, Huhtala sanoo. Hän lisää, että myös oman työnkuvan selkeydellä ja liiketoiminnan suunnan tuntemuksella on merkitystä.

Katja Ekman nappaa kiinni tästä.

Tutkimusten mukaan työssä jatkamista edistäviä tekijöitä ovat työilmapiiri, sosiaalinen tuki, työn koetut piirteet sekä työkyvyn tuki.

“Kun yrityksessä on hyvä ilmapiiri, siellä käydään avointa keskustelua eri asioista haasteet mukaan lukien, mitään tabuja ei ole. Esihenkilö tuo esiin, että jos joku tarvitsee apua ja tukea, sitä saa”, Ekman toteaa.

Kun työntekijät voivat hyvin henkisesti ja fyysisesti, he sairastavat vähän.

Ekman painottaa, että ihminen on kokonaisuus ja yksityiselämänkin asiat vaikuttavat työntekoon. Tärkeintä on keskustella, niin lähiesihenkilö pysyy ajan tasalla tiimiläistensä hyvinvoinnista.

Luo mahdollisuuksia oppia aina

Uudet työntekijät. Heitäkin perheyritys tarvitsee, kun työntekijöitä eläköityy tai siirtyy muihin tehtäviin. Kun mukaan tulee nykyisiä nuoria aikuisia, on hyvä tuntea heidän odotuksiaan ja toiveitaan työnantajille ja työlle. Millaiset asiat saavat sitoutumaan työhön ja kiinnostumaan jostakin työpaikasta?

Työntekijöillä on varaa valita.

Katja Ekman pitää työnsä ohella joitakin kursseja Vaasan yliopistossa johtamisen maisteriopiskelijoille. Siellä on noussut esiin neljä asiaa. Ekman toteaa, että ensimmäinen on tullut jo käsiteltyä ja viittaa turvallisen ilmapiirin ja tunneälyn tärkeyteen johtamisessa. Sitten ovat työnantajabrändi, joustot työajan ja työpaikan suhteen sekä ainainen mahdollisuus kehittyä.

Työnantajabrändi tarkoittaa sitä, millaisena työnantajana yritystä pidetään ja koetaanko se kiinnostavaksi työnantajaksi. Onko yrityksessä itselle sopivia innostavia ja haastavia töitä? Millaisia etuja palkan lisäksi on tarjolla? Saako töitä tehdä kotona? Onko yrityksessä mahdollisuus kehittyä? Millainen johtamiskulttuuri on?

“Näiden perusteella mietitään, haluanko töihin tuohon yritykseen. Joustot ja mahdollisuus oppia ja kehittyä ovat tärkeitä nuorille aikuisille. Perheyritykseltä se edellyttää työuramallien johtamista ja niistä viestimistä, ja tämä korostuu erityisesti palkattaessa avainhenkilöitä”, Ekman painottaa.

Paljon on perheyrityksellä pohdittavaa ja tehtävää. Asioita kannattaa tehdä vaiheittain – ja kokeilla radikaaliltakin kuulostavia ratkaisuja.

“Eräs sellainen voisi olla työntekijän ajan jakaminen kahden perheyrityksen kesken. Näin työntekijä saisi haastavan ja vaihtelevan työn ja yritykset pystyisivät tasapainottelemaan resurssien kanssa”, Ekman kannustaa.

“Koska asiakkaiden tarpeet ja odotukset elävät, perheyrityksenkin on uudistuttava.

Asiakasymmärryksestä ja -suhteista onkin huolehdittava koko ajan.”

— ANTTI HUHTALA

56

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

Onnea Perheyritysten liitto!

Perheyritykset, nyt on aika juhlia! Te olette luomassa työpaikkoja ja kasvua Suomeen. Perheyritysten liiton kautta olette muodostaneet yhteisön, joka kasvaa ja kehittyy jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.

Me Elossa ja Fenniassa olemme yhteisönne tukena ja läsnä perheyrityksen arjessa luomassa edellytyksiä tuottavalle liiketoiminnalle. Uskomme, että hyvä kasvattaa hyvää – niin työn tuloksissa kuin sen tekijöissä!

Mahtavalla meiningillä kohti seuraavaa 25 vuotta!

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

57

“Täkäläisten pkyritysten dna:ssa korostuu luottamus: toimitusvarmuus, infra ja logistiikka on kunnossa.”

58

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

Vastuullisuus integroituu liiketoimintaan Koko toimitusketjun vastuullisuus nousee entistä vahvemmin esiin, sanoo OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi. Tämä on mahdollisuus myös suomalaisille pk-yrityksille.

O

p yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi on työssään nähnyt, miten vastuullisuuden painoarvo kasvaa sekä OP Ryhmässä että sen asiakkaiden joukossa. ”Käyn paljon keskusteluja asiakkaiden kanssa, ja vastuullisuus nousee esiin aivan jokaikisessä keskustelussa”, Keitaanniemi kertoo.

Samasta ilmiöstä todistaa myös OP:n uusin suuryritystutkimus, jonka vastaajista yli 50 prosentilla hallitus asettaa vastuullisuustavoitteita ja seuraa niiden toteutumista. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 36 prosenttia, eli iso muutos tapahtui nopeasti. ”Tällä hetkellä vastuullisuusajattelu koskettaa kaikenkokoisia yrityksiä, omien arvovalintojen, mahdollisen strategian uudelleenajattelun ja toimitusketjujen

TEKSTI HEIDI HAMMARSTEN KUVA OP

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

59

“Haluamme, että vastuullisuusasiat saadaan integroitua vielä syvemmälle liiketoimintaan ja jokapäiväisiin prosesseihin.” kautta. 94 prosenttia vastaajista haluaa kehittää vastuullisuusasioita liiketoiminnan ytimessä.”

Tutkimuksen mukaan huomattava osa yrityksistä on myös valmis tinkimään kannattavuudestaan vastuullisuuden hyväksi. ”Näin on lyhyellä tähtäimellä, mutta pitkällä aikavälillä vastuullisuudesta on hyötyä liiketoiminnalle. Nykyään ei löydy sijoittajia, jos vastuullisuus ei ole kunnossa.”

OP Ryhmä käy itse hyvin esimerkiksi siitä, miten vastuullisuus käytännössä näkyy. Ryhmässä on päätetty resursoida ryhmätasoinen ESG-tekeminen Yrityspankkiin, ja ryhmän ESG- ja vastuullisuusjohtaja raportoi suoraan Keitaanniemelle. ”Haluamme, että vastuullisuusasiat saadaan integroitua vielä syvemmälle liiketoimintaan ja jokapäiväisiin prosesseihin, osaksi esimerkiksi sijoituspäätöksiä, riskianalyysejä ja rahoituspäätöksiä.”

Muusta toiminnasta erilliset vastuullisuusyksiköt ovat siis Keitaanniemen mukaan jo mennyttä maailmaa. ”Itse uskon, että vastuullisuusasiat eivät aidosti etene niin, että on joku erillinen organisaatio, joka laittaa rasteja ruutuun.”

Kuluttajat tekevät valintoja

Pankissa asiakkaan tuntemisen vaateet ovat Keitaanniemen mukaan kasvaneet merkittävästi, ja myös sijoitusneuvonnassa vastuullisuus tulee näkymään vahvemmin. Sijoituspuolella OP onkin edelläkävijä: se lanseerasi ensimmäi-

60

sen vastuullisen sijoitusrahaston jo parikymmentä vuotta sitten ”Kuluttajakäyttäytymisen nopeasta muutoksesta kertoo, että OP:n Ilmastorahasto oli Suomen suosituin rahasto viime vuonna. Ihmiset tekevät jo valintoja voimallisesti.”

OP on selvittänyt kyselytutkimuksessa alkuvuonna, millaiset vastuullisuuskysymykset tällä hetkellä askarruttavat sekä suurissa että pk-yrityksissä.

Ensimmäisenä listalla oli EU:n valmisteilla oleva taksonomia-asetus, joka määrittelee kriteerit kestävälle rahoitukselle. ”EU:n taksonomiaan liittyvät epävarmuudet huolettavat, samoin muutoksen hurja vauhti, jossa ei meinaa pysyä mukana. Paljon on myös tulkinta-asioita, joissa on epäselvyyttä.”

Keitaanniemi odottaa, että sääntely muotoutuu vielä käytännön testaamana. ”Regulaatioon kuuluu usein todella paljon tulkintaa, kun sitä aletaan viedä käytäntöön.”

Sosiaalinen vastuullisuus nousussa

ESG:n E eli ympäristöasioihin liittyvä kestävyys on ollut pinnalla jo pitkään, ja se korostuu toistaiseksi sääntelyssä ja valvonnassa, kuten EKP:n stressitesteissä. Nyt sen rinnalle nousee yhä vahvemmin S eli sosiaalinen vastuullisuus, kun EU-taksonomia syvenee tälle puolelle.

Vastuullisuusajattelua pitää myös laajentaa alan kielellä scope 3:lle eli yrityksen omasta toiminnasta koko toimitusketjuun. ”Scope 3:ssa mennään hyvin syvälle

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

toimitus- tai rahoitusketjuun, sillä kyse on epäsuorien päästöjen arvioinnista.

Scope 3 on todella vahvassa roolissa, ja koetut kriisi- tai pandemiatilanteet vielä korostavat alihankintaketjun tuntemisen tärkeyttä. Toimitusketjun kaikissa vaiheissa pitää jatkossa ymmärtää ESG-näkökulmat.”

Vastuullisuuden mittaamisen haasteet nousivat myös tutkimuksessa esiin.

Mittaaminen on kehittynyt viime vuosina paljon ja kehitys jatkuu edelleen. ”Vuosikymmenessä tapahtunut muutos vastuullisuuden mittaamisessa on dramaattinen. Vastuullisuuskriteerit näkyvät yhä enemmän johtajien tuloskorteissa, ja monet raportoivat näistä asioista myös julkisesti.”

Toimitusketjut tarjoavat mahdollisuuksia

Keitaanniemi korostaa siis oman toimitusketjun tuntemista, joka toki pandemiaoloissa on noussut yritysten agendalle muutenkin entistä vahvemmin. OP:n tutkimus vahvistaa, että kasvaneiden velvoitteiden takia 84 prosenttia yrityksistä kokee painetta toimitusketjunsa uudistamiseen.

Tämä aiheuttaa Keitaanniemen mukaan lumipalloefektin, joka sekä tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia että luo painetta vastuullisuustekoihin myös pk-yrityksille. ”ESG-raportointi voi tuntua raskaalta yrityksen kokoon nähden ja onkin kova työ, mutta vaihtoehtoja ei ole.

Vastuullisuus on elinehto, ja se tulee kohta myös regulaation kautta.”

Suomalaisten pk-yritysten kilpailueduksi nousee luotettavuus, arvioi Keitaanniemi. ”Täkäläisten pk-yritysten dna:ssa korostuu luottamus: toimitusvarmuus, infra ja logistiikka on kunnossa. Uskon että maailma tulee muuttumaan todella paljon näitä painottavaan suuntaan sen kuuluisan perheyritysten kvartaalin aikana ja nopeamminkin.”

Meillä on ilo onnitella 25-vuotiasta Perheyritysten liittoa!

OP on toiminut Perheyritysten liiton kumppanina pitkään.

Meiltä saat henkilökohtaista palvelua kautta maan ja tavoitat meidät myös monipuolisissa digipalveluissamme. Yhdessä yli kaikkien aikojen. op.fi/yritykset

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

61

Antti ja Raine grillaavat perheyrittäjiä uudessa podcastissa perheyritysten liiton historian ensimmäinen podcast alkaa tänä keväänä. Nauhoituksia on tehty jo alkuvuodesta lähtien.

Isäntinä ovat PL:n viestintä- ja yhteiskuntapäällikkö Raine Tiessalo ja Vuoden perheyritykseksi 2021 valitun Lindströmin omistajaneuvoston puheenjohtaja Antti Roiha.

La Familia – perhe yrittää -podcastin vieraina on perheyrittäjiä, omistajia ja huippuasiantuntijoita. Yhteistyökumppani lanseerauksessa on suomalainen bisnessisältöjen palvelu Podit.

Perheyritysten liiton jäsenet saavat La Familian jaksot kuuneltavakseen Poditsovelluksen kautta tai vaihtoehtoisesti liiton

uutiskirjeissä lähetettävien linkkien kautta. ”Jo tehdyissä äänityksissä roolimme ovat kiteytyneet ja rentous kasvanut. Raine (yrittää) pitää showta juoksussa ja Antti (yrittää) peilata vieraan sielunmaisemaa omiin kokemuksiinsa omistajana”, Roiha sanoo. ”Perheyrittäjät ovat paitsi kiinnostavia yritysjohtajia mutta myös mainiota porukkaa. Entisenä taloustoimittajana olen ollut positiivisesti yllättynyt siitä, että vieraamme he haluavat jakaa omia kokemuksiaan ja näkemyksiään hyvin avoimesti. Se auttaa kuuntelijoita paremmiksi johtajiksi, omistajiksi ja myös ihmisiksi”, Tiessalo arvioi.

67 vuotiaan Raumalaisen painotalon tarina jatkuu, kun kolmas sukupolvi tarttuu ruoriin.

Olemme perheyrittäjien palveluksessa kautta maan ideasta toteutukseen, oli kyseessä perinteinen painotuote, suurkuvatuote tai suoramarkkinointikampanja.

Jaakko Laine

044 560 9094, jaakko.laine@laine.net

Iiro Laine

0400 595 690, iiro.laine@laine.net

RAUMA Kairakatu 15 / PL 31 26101 Rauma

62

HELSINKI Heikkiläntie 2, 5.krs 00210 Helsinki

WWW.LAINE.NET

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

62

kolumni

Family Business in the 21st century family Business has always been the backbone of economies, creating jobs, driving innovation and gross domestic product (GDP) growth in many countries around the globe. This observation is still true if you look at the current statistics. It is also true that Entrepreneurs are most likely the ones who can find solutions for the most pressing issues and run their businesses based on values and with the intention to keep it in the family for future generations to come.

This has always required the ability of family businesses to reinvent themselves, manage conflicts and define a purpose that goes beyond making money and creating jobs. Their commitment to giving back and contributing to communities was one of those and part of the Family Business DNA for centuries. In the Covid pandemic, Family Business has proven to be more agile and resilient than many corporates.

But the pressing issues of the 21st century are different and much more related to increasing wealth asymmetry, climate and environmental issues, political and societal polarisation as well as faster technological disruption, putting family business to test their agility and resilience.

In fact, according to the recently published Edelman Trust Barometer, private businesses are still the most trusted form of organisation, far more than media, governments or even non-governmental organisations (NGO’s). But this comes with the huge public expectation that business leaders need to act on environmental and societal issues. I am convinced that in the 21st century the long-term success of any family business will depend on their ability to adapt to this new reality and combine profitably and purpose. This will include making environmental, social and governance (ESG) a top business priority and discovering the opportuni-

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

ties that come with it. Unfortunately, there is still a gap between ESG commitment and real action, according to our latest PwC Global Family Business survey that we conducted in collaboration with Family Business Network International (FBN).

At the same time global investors and corporates made ESG a number one business priority and cascaded this down to all their business partners. Also, the regulators are pushing ESG goals like the EU Green deal or taxonomy. All of the above has caused family businesses to lose their trust bonus, according to a recent research

by Family Capital.

In my view, the current ESG discussion creates an opportunity for family businesses to redefine how to run their business, how to engage with the next generation and how to invest in family wealth. Of course, this is not easy but of critical importance in order to renew their license to operate and deliver not only to public expectations but their mission for long-term value creation for future generations.

Nordic family businesses and entrepreneurs are already leading in many ways when it comes to taking care of environmental and societal issues. In fact, Nordic countries lead the charts on ESG metrics in PwC’s EMEA Entrepreneurial and Private Business Heatmap. That being said, there is still much more to do. As PwC, we are honored and glad to be the Partner of FBN Finland for many years and fully committed to supporting you and your members in the future.

Peter Englisch Global Family Business and EMEA Entrepreneurial Private Business Leader, Partner PwC Germany

63

KOONNUT: SINI-MARJA ANT-WUORINEN

UUDET JÄSENET merkkipäivät 25 v.

Drumbo Oy Fredman Oy

50 v.

Stalatube Oy Leimet Oy

60 v.

Norelco Oy Sauvon Säilyke Oy Lasiliiri Oy

70 v.

SAXO OY Laukamo Teollisuus Oy Iivari Mononen Oy SE Mäkinen Logistics Oy Antti-Teollisuus Oy Peltolan Pussi Oy

80 v.

Asoma Oy Hartela-Yhtiöt Oy

90 v.

Sarlin Group Oy Ab K. Hartwall Oy Ab Sten & Co Oy Ab

100 v.

Veikko Lehti Oy

160 v.

Oy C. J. Hartman Ab

uudet jäsenet Jäseneksi Perheyritysten liittoon?

Perheyritysten liitossa eri tilanteissa olevat omistajat voivat jakaa kokemuksia, oppia toisiltaan ja muodostaa suhteita, jotka kantavat läpi elämän. Jäseniimme kuuluu eri ikäisiä, eri rooleissa toimivia jäseniä. Osa toimii operatiivisissa tehtävissä, osa hallituksessa ja osa on aktiivisia omistajia – nykyisiä tai tulevia. Kaikkia jäseniämme yhdistää halu kehittää itseään taitavana omistajana. Lue lisää: perheyritys. fi/liityjäseniksi

Jukka Saastamoinen Oy Yrityksen toimiala tukku- ja vähittäiskauppa. Liikevaihto 1,2 MEUR, kaksi työntekijää, kotipaikka Iisalmi, perustettu 1988. Pääomistajina Jukka Saastamoinen ja Seppo Saastamoinen.

Perheyrityksesi tukena rakentamassa parempaa Suomea – sukupolvelta seuraavalle.

Maatalousyhtymä Kaisa Ala-Outinen, Matti Ala-Outinen Annu Huotari Yrityksen toimiala:majoitus ja ravitsemustoiminta, liikevaihto 0,6 MEUR ja se työllistää neljä työntekijää, kotipaikka Vihti. Yritys perustettu vuonna 2011. Toiminnasta vastaa kolmas sukupolvi.

64

• • • •

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

Suorahaku Talentous-haku Psykologinen henkilöarviointi Johdon arviointi ja kehittäminen

MOMENTOUS.FI

Kytola Instruments Oy Yrityksen toimiala on teollisuus, liikevaihto 10,3 MEUR ja se työllistää 83 työntekijää, kotipaikka Muurame. Yritys on perustettu 1945 ja toimiinnasta vastaa toinen sukupolvi, pääomistajina Risto ja Jukka Kytölä.

kolumni

Miten pitkäjänteisyys näkyy toiminnassamme? ”olemme vasta pääsemässä liikkelle” on lause, jonka olen kuullut useasti viime aikoina DevColla, kun olemme miettineet DevCon pidemmän aikavälin tavoitteita ja strategiaa. Perustaessamme DevCon vuonna 2014 määrittelimme missioksemme toimia innostavimpana kehityskumppanina ja aktiivisena omistajana suomalaisille keskisuurille yrityksille, joista voisi rakentua pidemmällä aikavälillä merkittävästi suurempia, globaalisti johtavia yrityksiä.

Tänään, keväällä 2022, DevCo on merkittävä omistaja kolmessa oman niche-toimialansa johtavassa suomalaisessa laatuyrityksessä – Blueforsissa, Medix Biochemicassa ja Vexve Armatury Groupissa – joiden yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 300 miljoonaa euroa ja kaikkien yhtiöiden kannattavuus vahvalla tasolla. Olemme tyytyväisiä siihen, miten toimintamme on kahdeksassa vuodessa saatu liikkeelle – tämä antaa toimintamme pitkäjänteiselle kehittämiselle erinomaiset edellytykset.

Pitkäjänteisyys on ollut alusta lähtien yksi DevCon neljästä arvosta ja toimintamallimme peruspilareista.

Emme hae omistamillemme yrityksille ”exittiä” muutaman vuoden omistuksen jälkeen, vaan tarkoituksemme on toimia kunkin niiden pitkäjänteisenä vastuullisena omistajana parhaassa tapauksessa yli 15 vuoden ajan. Olemme päätyneet tällaiseen, markkinakäytännöstä merkittävästi poikkeavaan toimintamalliin useasta eri syystä.

Ensinnäkin uskomme, että aidosti pitkäjänteinen omistushorisontti mahdollistaa parhaiten merkittävät ja kestävät kehitysaskeleet yhtiöissä. Käytännössä se mahdollistaa yhtiöissämme investoinnit alueisiin, kuten oman kansainvälisen myyntiorganisaatioiden rakentamiseen, teknologia- ja tuotekehityshankkeisiin sekä johdon koulutukseen, joilla on potentiaalia vahvistaa yhtiön kilpailukykyä pitkällä aikajänteellä, mutta jotka eivät tyypillisesti tarjoa lyhyitä investointien takaisinmaksuaikoja.

Toisaalta olemme sitä mieltä, että DevCo pystyy pit-

1/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

käjänteisen toimintamallin ansiosta tuomaan omistajana paremmin konkreettista lisäarvoa yhtiöidensä kehittämiseen. Käytämme merkittävästi aikaa perehtyäksemme yritystemme toimialoihin, kilpailijakenttiin sekä tulevaisuuden mahdollisuuksiin ja riskeihin. Uskomme, että tämän syvällisen kokemuksen kumuloituminen vuosien mittaan myös omistaja- sekä hallitustasolle auttaa yhtiöitä mm. merkittävissä investointipäätöksissä sekä toimialan murroskohdissa.

Kolmanneksi pitkäjänteisyys antaa meille mahdollisuuden unelmoida. Voisiko yrityksestämme X tulla oman merkittävän niche-toimialansa selvä globaali johtaja?

DevCon kahden ensimmäisen yrityksen, Vexve Armatury Groupin ja Medix Biochemican, liikevaihdot ovat jo miltei kolminkertaistuneet DevCo-omistuksen aikana vahvan orgaanisen kasvun sekä yhteensä seitsemän, yhtiöiden strategioihin sopivien kansainvälisten yritysostojen kautta. Kasvun pohjana tulee mielestämme aina olla selkeä strateginen logiikka ja punainen lanka, mutta sitä pitää myös aktiivisesti tavoitella ja ottaa harkittuja riskejä.

Suomessa – ja erityisesti perheyritykentässä – on näkemyksemme mukaan suuri määrä toimintaansa pitkäjänteisesti kehittäviä yrityksiä. Kun tarkastellaan yrityskenttämme kehitystä ns. ”perheyrityksen kvartaalin” kuluttua nykyhetkestä lähtien, olemme vakuuttuneita, että Suomessa on useita uusia oman kansainvälisen toimialansa suunnanäyttäjiä. Teemme kaikkemme, että DevCokin on pystynyt tuomaan tähän kehitykseen merkittävän panoksen!

Lauri Stadigh Hallituksen varapuheenjohtaja, Bluefors Oy Partneri, DevCo Partners Oy

65

2022

Tapahtumakalenteri KESÄKUU

12.–14.

5.

EFB:n vuosikokous + Berliinin matka

Paikka: Helsinki

Paikka: Berliini

16.–17.

16.

Perheyritys-HHJPJ

11.

ELOKUU

13.

Paikka: Vaihmalan Hovi, Lempäälä

Kasvun ja kansainvälistymisen rahoittaminen

Paikka: OP ja DevCo

22.

8.–9.

15.–16.

22.

9.

STRAT II – Strateginen ennakointi

18.

Perheyritystutkijatapaaminen/ Yrittäjyystutkimusryhmä/ Boardman

24.

30.

Perheyritys HHJ Helsinki – Hyvä hallintotapa

FBN Summit

Paikka: Budapest

Perheyritys HHJ Helsinki – Ryhmätyöiltapäivä

Perheyritys HHJ Helsinki – Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus Paikka: Helsinki

Next pikkujoulut

Paikka: TBC

Syyskokous- ja seminaari Paikka: Turku

Hallituspaikka 2022

Paikka: Tampere

JOULUKUU

Paikka: Helsinki

28.9.

-1.10.

Perheyritys HHJ Helsinki – Strategiatyö

MARRASKUU

Nordic Summit: Purpose

LOKAKUU

Paikka: TBC

Paikka: TBC

Paikka: Scandic Park

Paikka: SY

28.

26.

Paikka: Fennia / Elo

Paikka: OP

SPV-seminaari I

Paikka: Helsinki

STRAT II alkaa SYYSKUU

Perheyritys HHJ Helsinki – Hallituksen ja hallitustyön organisointi

8.

SPV-seminaari II Paikka: TBC

katso lisää: perheyritys.fi • Lisätietoa saat jasenpalvelu@perheyritys.fi • Puh. 050 566 1592

Kestäviä MENESTYSTARINOITA Castrén & Snellman on vaativien asianajopalveluiden edelläkävijä.

Tehtävänämme on auttaa asiakkaitamme rakentamaan kestäviä menestystarinoita.

castren.fi

ASIANTUNTIJApalveluja 50 vuoden kokemuksella Tarjoamme tilintarkastuksen, taloushallinnon ja veroneuvonnan asiantuntijapalveluja vankalla kokemuksella.

Olemme mukana huolehtimassa yrityksesi lakisääteisten velvoitteiden täyttymisestä, ja lisäksi tarjoamme liikepalveluja toimintaa ja hallintoa tukevia palveluja.

Palveluvalikoimaamme kuuluvat kaikki yrityksen perustamiseen ja taloushallintoon liittyvät palvelut myös Virossa.

Lue lisää toiminnastamme: www.tuokko.fi

Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten koti.

Liity yhteisöön!

perheyritysten liitto Noin 450 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto noin 38 miljardia euroa.

Jäsenet työllistävät noin 180 000 ihmistä.