3 minute read
”Omistajuus tarvitsee yhteiskunnan arvostusta ja ymmärrystä”
minna vanhala-harmanen:
Liiton uusi toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen aloitti tehtävänsä tilanteessa, jossa koronakriisi oli koetellut suurinta osaa jäsenyrityksiä jo noin kaksi vuotta. Vanhala-Harmanen pääsi tutustumaan liiton jäseniin ja sidosryhmien edustajiin 1.3. järjestetyssä cocktail- tilaisuudessa, jonka sävyä määritteli myös noin viikkoa aiemmin alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan.
TEKSTI RAINE TIESSALO KUVAT RONI REKOMAA
Miksi Perheyritysten liitto on olemassa?
Olemme olemassa omistajien ja omistamisen kehittymistä ja voimaantumista varten. Meillä on kolme eri toimintaaluetta: verkotu, opi ja vaikuta. Verkotu ja opi -alueilta löytyy ydintekemisemme.
“Venäjän läheisyys tekee tulevista vuosista vaikeampia Sen kautta löytyvät myös ne vaikuttamisen asiat, jotka yhteiskunnassa tulisi olla kuin kukaan olisi arvannut. paremmin, jotta yritykset voisivat paremmin. Siten ne Lähimarkkina on kadonnut ehkä vuosikymmeniksi.” voisivat tuottaa yhteiskunnalle enemmän hyvää.
Miten PL eroaa muista elinkeinoelämän järjestöistä EK:sta, Yrittäjistä ja Keskuskauppakamarista?
Olen ollut mukana myös EK:n ja Kauppakamarin toiminnassa. Näen, että kun muut elinkeinoelämän järjestöt ovat yritysten järjestöjä, Perheyritysten liitto on omistajien järjestö. PL:ssä suomalaisuus on korostettuna. Ei niinkään kansalaisuuden näkökulmasta vaan sen kautta, että Suomi on ensisijainen toiminta- ja kotipaikka.
Mitä tarkoittaa sanonta, että perheyritysten kvartaali on 25 vuotta?
Se tarkoittaa pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta ja ajatusta, että yritys on kullakin sukupolvella vain lainassa. Perheyrityksen omistaja pohtii, millaisia investointeja hänen sukupolvensa aikana pitää tehdä, jotta kasvu jatkuu seuraavan sukupolven aikana.
Perheyrityksen kellotaajuus voi olla pidempi verrattuna pääomasijoittajaan, jonka pitää saada yritys nopeasti
kasvuun ja myyntikuntoon. On merkittävä tulevaisuuden kilpailuetu, kun voi investoida pitkällä tähtäyksellä. Jos täytyy koko ajan takoa maksimaalista tulosta, saatetaan menettää pidemmän ajan kasvumahdollisuuksia.
Perheyrityksiä leimaa myös vastuullisuus. Ruoka- ja energiapula pahenevat esimerkiksi Ukrainan sodan kiihdyttäminä. Ratkaisujen keksiminen tekee vastuullisuudesta kannattavaa liiketoimintaa. Nämä suuret ihmiskunnan ongelmat ovat suuri mahdollisuus perheyrityksille, jotka haluavat katsoa kauas.
Miltä Suomen lähitulevaisuus näyttää?
Tällä hetkellä Euroopan ja koko maailman lähitulevaisuus on epävakaa ja haastava. Mutta pohjoismaiset yhteiskunnat ovat tässäkin selviytyjiä. Pohjoismailla on poikkeuksellisia kilpailuetuja, muun muassa luottamusyhteiskunta. Yhteiskunta ja hallinto ovat maailman huippuluokkaa, korruptio vähäistä. Sivistystaso on hyvä, luottamus vahva. Suomella on kaksi ongelmaa: kaukainen sijainti ja vähäinen väestönmäärä.
Venäjän läheisyys tekee tulevista vuosista vaikeampia kuin kukaan olisi arvannut. Lähimarkkina on kadonnut ehkä vuosikymmeniksi. Tämä uhkaa hidastaa myös yritysten kasvamista ja kehittymistä niin sanotuiksi Mittelstand-yrityksiksi.
Suomen vauraus tulee riippumaan sitä, kuinka paljon saamme kasvatettua yrityksiä luokkaan, jotka työllistävät 50–500 työntekijää ja ovat omalla alallaan maailman huippua. Hyvinvointia ja vaurastumista ei voi laskea ensi sijassa startupien tai suuryritysten varaan.
Keskisuurilla kasvuyrityksillä on suuri vipuvaikutus talouteen. Niiden osuus Suomen yrityskannasta on vain yksi prosentti, mutta osuus yksityisen sektorin työpaikoista on yli neljännes ja kaikkien yritysten liikevaihdosta noin kolmannes.
MINNA VANHALA-HARMANEN
▶ Perhe: aviomies Repe Harmanen, lapset
Rasmus 21v ja Moona 20v ▶ Koulutus: Varatuomari, OTK ▶ Ura: Toimitusjohtaja 10 v (Barona ja
Opteam), asiantuntija EK:ssa, asianajaja
Asianajotoimisto Castren & Snellmanilla ▶ Harrastukset: Golf, kuntosali, puutarhanhoito
Miten keskisuuret yritykset saavat viennin käyntiin?
Vienti on oppimisprosessi ja asenne. Ensin pitää tietenkin valmistaa kilpailukykyisiä tuotteita tai palveluita, joilla on kysyntää. Lisäksi tarvitaan tahtomista, osaavia ihmisiä ja nälkäisiä, kasvuhaluisia yrittäjiä ja ennen kaikkea konkreettista tekemistä, eli menemistä.
Mitä on omistajuus?
Omistaminen ei tarvitse niinkään yhteiskunnassa tukea vaan enemmän arvostusta ja ymmärrystä.
Omistajuus on vastuun ottamista. Omistajuutta voisi ajatella myös ilman omaisuutta. Se on myös omistajuuden ottamista esimerkiksi omasta ammatillisesta kehittymisestä. Onko se minun vai yhteiskunnan tai jopa työnantajan vastuulla. Jos kukaan ei koe omistajuutta, kukaan ei kehitä, ja kuvitellaan, että tulevaisuus on jonkun muun käsissä.
Yrityksessä omistaja valitsee hallituksen, hallitus toimitusjohtajan ja toimitusjohtaja toimivan johdon. Mutta viime kädessä, jos ketju pettää, ongelmat palaavat omistajan pöydälle. Omistaja on se, joka kantaa viime kädessä vastuun.
Onko perintövero Suomessa ongelma?
Perintövero on ongelma, koska naapurimaissamme perintöveroa ei ole. Suomi antaa kilpailijamaiden yrityksille tarpeetonta etumatkaa. Miten paljon julkisuudessa käsiteltävä ”startup-pöhinä” suhteutuu perheyritysten pitkäjänteisyyteen? Kaikkia yritysmuotoja tarvitaan. Startupit myydään usein ulkomaille, mikä on monien niistä tavoitekin. Suomalaiset perheyritykset eroavat startupeista siinä, että niitä ole myyty ulkomaille, mikä on hienoa. Kun ajat heikkenevät, yritykset, jotka eivät ole suomalaisessa omistuksessa siirtyvät helpommin täältä pois. Perheyritykset ovat ankkuri, josta on syytä olla ylpeä. Lisäksi perheyritysten omistajat ovat usein sijoittajia startupeissa.
Miltä Perheyritysten liitto näyttää vuonna 2027?
Toivottavasti liitto on silloin jäsenmäärältään selvästi suurempi ja vieläkin vahvemmin verkottunut muiden järjestöjen kanssa. Toivon, että liitto pystyy kehittymään ajassa ja tarjoamaan jäseniä hyödyttäviä palveluita, vaikka moni asia muuttuisikin. Liiton pitäisi pystyä vaikuttamaan toimintaympäristöön niin, että yhä useampi perheyritys vahvistuisi ja niistä kehittyisi kasvavia vientiyrityksiä. Siten ne tuottaisivat enemmän lisäarvoa niin omistajille, yhteiskunnalle kuin työntekijöillekin. Perheyrittäjyyden pitäisi olla nykyistä paremmin tunnettu, merkittävä yhteiskunnallinen suomalaisen yrittämisen muoto.
