Eduskuntavaalit 2023 PL valmiina vaikuttamaan

Kansanedustajien ja toimittajien tapaamiset, näkyvyys mediassa, kannanotot ja aktiivisuus sosiaalisessa mediassa ovat keskeinen osa liiton vaikuttamista. Vaikutustyössä pyritään siihen, että perheyritykset ja Perheyritysten liitto saavat ansaitsemansa, niille kuuluvan, painoarvon mediassa ja poliittisessa päätöksenteossa.

TEKSTI RAINE TIESSALO KUVA YLEN UUTISET & PL

Vuoden 2023 eduskuntavaaleihin liitto on valinnut neljä pääteemaa. Kuukausien valmistelun, jäsenten konsultaation jälkeen hallitus hyväksyi maaliskuun kokouksessaan seuraavat vaikuttamisen painopisteet ja teemat: Mittelstand, verotus, työvoima ja investoinnit.

1. MITTELSTAND -STRATEGIA

Suomen pitää saada enemmän keskisuuria kasvuyrityksiä. Avainasemassa ovat kotimaiset omistajat, jotka ovat sitoutuneet toimimaan Suomessa läpi vaikeidenkin suhdanteiden.

Maaliskuussa 2022 PL esitti yhdessä EK:n kanssa rohkean kansallisen Mittelstand-ohjelman laatimista. Ohjelmassa pitää tunnistaa kasvun pullonkaulat ja rakentaa yli hallituskausien ulottuvaa, ennakoitavaa ja kannustavaa toimintaympäristöä.

▶ Keskisuurten yritysten osaajapulaa tulisi ratkaista purkamalla kannustinloukkuja, jotta työn vastaanottaminen olisi aina kannattavin vaihtoehto. ▶ Omistajan kokonaisverotuksessa olennaisinta olisi maltillisuus ja ennakoitavuus. Etenkin kriisioloissa on tärkeää, että omistajat voivat toimia pitkäjänteisesti myös verotuksen näkökulmasta. ▶ Yrittäjyysilmapiirin ja -asenteiden kohentaminen vaatii tekoja.

Omistajuuden merkitystä ei vielä osata riittävästi arvostaa.

2. VEROTUS

Perheyritysten liitto tavoittelee muun muassa muutoksia perintö- ja lahjaverotukseen ja ajaa monimutkaisen osinkoverotuksen uudistamista.

2.1. Perintö- ja lahjaverotus

Perintö- ja lahjaverojen fiskaalinen merkitys on vahvistunut viime vuosina. Samalla koronapandemia ja Ukrainan sota ovat lisänneet ja tulevat lisäämään julkisia menoja. ”Seuraavan hallituskauden aikana perintö- ja lahjaveron merkittäville kevennyksille ei löydy taloudellista liikkumatilaa. Verotusta on kuitenkin syytä lyhelläkin aikavälillä kehittää taloudellista toimintaa helpottavaan ja investointeja edistävään suuntaan. Sen takia liitto ajaa muita verotavoitteita seuraavan

Perheyritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama sekä EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Tuomas Pere PL:n ja EK:n valtuuskuntien yhteiskokouksessa maaliskuussa 2022.

hallituksen agendalle”, sanoo hallituksen puheenjohtaja Alexander Bargum. ”Toivomme samalla, että seuraava hallitus ryhtyy selvittämään, miten yritysten sukupolvenvaihdosten verokohtelu voidaan saattaa neutraaliksi suhteessa lähinaapurimaihin. Tämä vaatimus perustuu kotimaisen omistamisen ohjelmaa käsitelleen työryhmän visioon vahvemman kasvun Suomesta”, sanoo Bargum.

Perintö- ja lahjaverolain toisesta veroluokasta luopuminen Suomessa on aiemmin luovuttu perintö- ja lahjaveron kolmannesta veroluokasta. Aika on kypsä sille, että myös toisesta veroluokasta luovutaan. Nykyyhteiskunnassa perheen ja lähiomaisten käsite on aiempaa laajempi. Lähisukulaisten ja aviopuolisoiden suosiminen perintö- ja lahjaverotuksessa ei ole modernia.

Perheyrityksessä voi olla lapsettomia omistajia, mutta sopivia jatkajia sisarusten tai sisarusten lasten joukossa. Myös muut syyt kuin lapsettomuus voivat vaikuttaa siihen, että jatkaja haetaan muualta kuin rintaperillisten joukosta.

Eräs kotimaiseen omistajuuteen liittyvä poliittinen tavoite on, että yritysten jatkuvuus voitaisiin turvata myös siirtämällä yritys henkilöstön omistukseen. Joissakin tapauksissa tämä voisi toteutua lahjanluontoisella kaupalla tai jopa lahjalla tai testamentilla.

Perintö- ja lahjaverolle kymmenen vuoden maksuaika kaikissa tilanteissa Kymmenen vuoden maksuaika on jo käytössä eräissä sukupolvenvaihdostilanteissa. Maksuajan mahdollistaminen kaikille perinnön- ja lahjansaajille helpottaisi myös muita sukupolvenvaihdoksia. Lisäksi se olisi omiaan ratkaisemaan monia muita tilanteita, jossa perintö- ja lahjaveron lyhyt maksuaika johtaa nykyään kohtuuttomiin maksuvaikeuksiin.

Perintö- ja lahjaverokannan alentaminen Ennusteiden mukaan perinnöt tulevat lähivuosikymmeninä kasvamaan. Perintö- ja lahjaveron kertymä kasvaa siis veropohjan kasvun myötä joka tapauksessa. Nykyisiä veroasteikkoja, jotka alkavat seitsemästä prosentista ja päättyvät 19 prosenttiin (I veroluokassa; hieman eri asteikko perintöverolle ja lahjaverolle), on varaa alentaa jonkin verran kautta linjan. Progressiota on samalla myös syytä hieman lieventää.

Juuri korkeimmat veroasteikot haittaavat erityisesti yritystoimintaa ja vähentävät investointeja, koska ne tulevat useimmiten sovellettaviksi perheyritysten sukupolvenvaihdostilanteissa. Valtio pystyy siis nykytilanteessa hyvin pitämään kiinni fiskaalisista tavoitteista verovelvollisten asemaa samalla hieman helpottaen.

2.2. Osinkoverot

Osinkoverojärjestelmä on monimutkainen. Se on myös kansainvälisesti poikkeuksellinen ja vaikeasti ymmärrettävä sekä suomalaisille että ulkomaisille osingonsaajille. Järjestelmässä on raja-arvoja, jotka ohjaavat verovelvollisen käyttäytymistä merkittävästi. Järjestelmä voi jopa toimia kasvun esteenä tai tietyillä verotuksen tasoilla ohjata pääomia pois yritystoiminnasta passiivisiin sijoituksiin, joiden tuottoa verotetaan yhdenkertaisesti.

Nettovarallisuussidonnaisuudesta luopuminen Voimassa olevassa järjestelmässä nettovarallisuus ohjaa investointeja ja osingonjakoa. Nykyisessä yritysrakenteessa, jossa työvoimavaltaiset innovaatioyritykset toimivat usein pienellä nettovarallisuudella, ei nettovarallisuuden kerryttäminen ole liiketoiminnan kannalta järkevää. Uusi malli poistaisi myös aineettomaan ja aineelliseen omaisuuteen perustuvan toiminnan epäneutraalin kohtelun.

Vaikuttaminen alkaa, kun aidosti yrittää ymmärtää toista

minulle vaikuttaminen on tapa oppia ja saada sisältöä elämään. Ajattelen, että elämä kannattaa jakaa neljään osaan: työ, perhe, ystävät ja yhteiskunta. Kolme ensimmäistä ovat itsestäänselviä, mutta miksi neljäs? Olemme kaikki saaneet Suomelta paljon. On vain kohtuullista, että annamme myös yhteiskunnalle takaisin. Joku toimii valmentajana, toinen vapaaehtoistyössä, kolmas toimii yhdistyksissä. Jos haluaa elämäänsä sisältöä, kannattaa antaa. Tavalla tai toisella.

Vaikuttaminen on avartavaa. Minua itseäni kiehtoo oppiminen. On aivan mahtavaa, kun saa oppia uutta. Erityisen mielenkiintoista on ymmärtää toista ihmistä: miksi hän ajattelee tai toimii eri tavalla kuin joku muu. Vaikuttamisessa on keskeistä ymmärtää toista. Vasta sen jälkeen hän haluaa kuulla sinua. Me kaikki arvostamme niitä, jotka yrittävät oikeasti ymmärtää meitä. Ja me kuuntelemme niitä, joita me arvostamme.

Hienointa vaikuttamisessa on yhteisen ymmärryksen syntyminen. Silloin meidän molempien ajattelu avartuu.

Hyvä vaikuttaminen on vuorovaikutteista: minun ajatteluni tulisi kehittyä keskustelusta sinun kanssasi. Se ei onnistu, jos ei kuuntele ja halua muuttaa omaa mielipidettään. Toiseksi hyvä vaikuttaminen tavoittelee yhteistä hyvää, jonka myös muut näkevät. Itsekäs vaikuttaminen ei yleensä saa laajaa

Vaikuttamistyö on välillä kylmää kyytiä ja siinä saattaa joskus joutua suoraan syvään päätyyn. Tomi Lantto laskeutumassa avantoon PL:n 25-vuotisdokumentin kuvauksissa Oulussa helmikussa 2022. kannatusta. Kolmanneksi hyvä vaikuttaminen tapahtuu sekä kasvokkain että medioiden välityksellä: tarvitaan sekä henkilökohtaisuutta, kahden ihmisen välistä luottamusta, mutta myös mediaa, massoja ja poliittista painoarvoa. Sekä päättäjän että kansan pitää kokea asia muutoksen arvoiseksi. Nimenomaan muutoksen arvoiseksi. Todellinen vaikuttaja ei koskaan huuda. Ne, joilla ei ole valtaa, joutuvat haukkumaan ja ärisemään medioissa. Ne, joilla oikeasti on vaikutusvaltaa, eivät tuhlaa sitä polttamalla siltoja. Liittomme kolme toiminnan muotoa ovat opi, verkotu ja vaikuta. Minusta aika hyvin valittuja.

Tomi Lantto

Henkilöstöravintoloitsija ja perheyrittäjä, Antell PL:n varapuheenjohtaja ja vaikuttamistyöryhmän puheenjohtaja

Tämä tarkoittaisi samalla nettovarallisuuteen perustuvan 150 000 euroon saakka huojennetun osingon poistamista. Tämä on perusteltua, koska keinotekoinen raja ei edistä yrityksen kasvua. Rajan poistaminen parantaisi yritysten työllistämismahdollisuuksia ja rahoituksen saatavuutta.

Osinko olisi aina saajansa yhtenäisellä veroprosentilla verotettua pääomatuloa Nykyinen pääomatuloveroa korkeampi osingon verorasitus ohjaa pääomia passiivisiin sijoituskohteisiin tai yritystoiminnan ulkopuolelle, lisäksi se ohjaa valintaa oman ja vieraan pääoman välillä vieraan pääoman eduksi. Yhtiön ja omistajan kokonaisverorasituksen tulisi vastata pääomatulokantaa, joka olisi esimerkiksi 30 prosenttia. Ansiotulo-osingosta luovuttaisiin kokonaan ja listayhtiöiden osinkoveron tulisi olla samalla tasolla kuin listaamattomien.

Muutos tekisi myös listayhtiöiden osakkeiden omistamisesta neutraalia suhteessa muihin suoran tai välillisen sijoittamisen muotoihin ja vähentäisi verosuunnittelua ja tulonmuuntointressiä. Vakavarainen ja kannattava yhtiö sekä kasvuyritys voisivat halutessaan listautua pörssiin ilman, että osingon kokonaisverorasitus nousisi listautumishetkellä.

Pienten osinkojen verokannustin säilytettäisiin Osinkotulot 30 000 euroon saakka olisivat kevyemmin verotettuja. Se olisi aloittelevan yrittäjän kannustin. Osinkoverotuksen on perusteltua kannustaa enemmän yritystoimintaan ja yrittäjäriskin ottamiseen kuin palkkatulon saamiseen. Osinkoverotuksen tulee kannustaa omistajia investoimaan yrityksiin.

3. TYÖVOIMA

Työvoimapula on vanhenevassa Suomessa yhä pahempi kasvun aikaansaamisen ja hyvinvoinnin vahvistamisen pullonkaula. Siksi Suomi tarvitsee työelämän renessanssia. Liitto pyrkii vaikuttamaan siihen, että työelämä muuttuu seuraavien linjausten pohjalta:

Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen Ylen haastattelussa 11.3.2022 Ukrainan sodan vaikutuksista perheyritysten investointeihin.

▶ Suomi tarvitsee vahvempaa otetta ulkomaisen työvoiman houkuttelemiseksi maahan. ▶ Työn vastaanottamisen pitää olla nykyistä kannustavampaa. ▶ Työn pitää joustaa eri elämäntilanteisiin. ▶ Työelämän murroksen pitäisi lisätä työn tarjontaa. ▶ Etätyön käytäntöjä pitää tehostaa. ▶ Työvoiman kohtaanto-ongelmiin pitää löytää nykyistä tehokkaampia ratkaisuja. ▶ Myös työnantajalla ja omistajalla on vastuunsa: työvoiman vastuullisen ja joustavan käytön sekä työllistämisen taitoja pitää vahvistaa.

4. INVESTOINNIT

Suomalainen omistaminen on erityisen tärkeässä roolissa muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa. Suomalaisia omistajia pitää kannustaa investoimaan pitkällä aikaperspektiivillä. Suomesta on tehtävä houkuttelevampi maa investoinneille.

Ketkä vaikuttamisessa mukana?

vaikuttamistyössä ovat aktiivisimmin mukana liiton toimiston väki toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmasen ja viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Raine Tiessalon johdolla. Tomi Lanton johtama liiton vaikuttamistyöryhmä puolestaan tukee toimiston työtä ja toimii myös itsenäisesti työryhmän sopimalla tavalla. Myös hallituksen puheenjohtaja Alexander Bargum tekee aktiivista vaikuttamistyötä.

Uusia keinoja keväästä 2022 alkaen Vaaleja edeltävän vuoden aikana vaikuttamista vahvistetaan uusilla avauksilla. Keväällä 2022 alkaa La Familia – perhe yrittää -podcast, jonka juontajina ovat Raine Tiessalo ja 2021 Vuoden Perheyrityksen Lindströmin omistajaneuvoston puheenjohtaja Antti Roiha.

Vaikuttamiskäyttöön on tarkoitettu myös liiton 25-vuotisen taipaleen kunniaksi ohjaaja Lauri Danskalta tilattu dokumenttielokuva, jonka kautta suuri yleisö pääsee tutustumaan perheyrittämiseen. Hanketta on johtanut Sini-Marja Ant-Wuorinen ja siinä ovat mukana myös liiton strategiset kumppanit PwC, OP ja Elo-Fennia.

vaikuttamistyöryhmä ja liiton toimisto tekevät vaikuttamiseen tähtäävän sarjan matkoja maakuntiin, joiden yhteydessä tavataan kansanedustajia ja aluellista mediaa.