Perheyritysten liiton vahvuuksia löytämässä

PERHEYRITYSTEN LIITON

Vahvuuksia löytämässä

PETER FAZER puheenjohtaja (1997-1998)

ANDERS BLOM pääsihteeri (1997-2002) toimitusjohtaja (2003-2010)

25-juhlavuoden kunniaksi haastattelin yhdessä jäsenpalvelupäällikkö Mikko Pellisen kanssa PL:n puheenjohtajia ja ensimmäistä toimitusjohtaja Anders Blomia. Halusimme muun muassa selvittää, mitä asioita eri puheenjohtajat ovat omalla kaudellaan halunneet edistää ja millaisena he näkevät PL:n kehityspolun. Samalla tulimme löytäneeksi PL:n ydinosaamisia ja vahvuuksia.

TEKSTI KRISTA ELO-PÄRSSINEN KUVAT LAURI DANSKA

harvard business review:n artikkelissa vuodelta 1990 C. K. Prahalad ja Gary Hamel kuvaavat organisaation ydinosaamisia puun juuristona, joka ruokkii puuta ja mahdollistaa sen hedelmät. Vahvuuksien ja ydinosaamisien tunnistaminen on jokaisen organisaation menestymisen ja kasvun edellytys.

1. 3 tukijalkaa – verkostoituminen, oppiminen ja edunvalvonta

Perheyritysten liitto perustettiin 30.5.1997 FBN Finland-nimisenä. Peter Fazerilla, Klaus Sohlbergilla, Krister Ahlströmillä ja Mylle Jouhkilla oli ollut yhteyksiä IMD:hen. Sen kylkeen oli perustettu kansainvälinen Family Business Network, jolla oli osastoja eri maissa. ”Kansainvälinen verkostoituminen tuli alussa voimakkaasti esille, koska edunvalvonnasta ei oltu valmiita pitämään kovaa meteliä. Ajat eivät olleet vielä silloin perheyritystoiminnalle suosiollisia”, toteaa Klaus Sohlberg.

Muutaman vuoden päästä nimi vaihdettiin edunvalvontaan liittyvistä syistä suomenkieliseksi Perheyritysten liitoksi.

Silloinen Eurofacts Oy:n toimitusjohtaja, Perheyritysten liiton pääsihteeri ja ensimmäinen toimitusjohtaja Anders Blom kuvailee liiton toiminnan alkuvaiheita seuraavasti: ”Yhdistyksen väki jakaantui jo alkuvaiheessa kahteen ryhmään. Toinen ajatteli asioita koko ajan yhteiskuntapoliittisesti ja toinen ajatteli asioita yhdessäolon kannalta. Molemmat ovat tärkeitä, kumpikaan ei menesty ilman toista. Oman identifikaation löytäminen oli se ensimmäinen vaihe.”

Pekka Laitinen painotti omalla kaudellaan verkostoitumisen tärkeyttä. ”Toteutin jäsenten toiveen sosiaalista yhdessäolosta ja nostin näkyvämmin esiin illanvietot, jotta ihmiset voisivat tutustua toisiinsa rennommissa merkeissä.”

Verkostoitumisessa tärkeää on ollut kokemusten jakaminen. ”Ensimmäinen puheenjohtaja Peter Fazer puhui perheyrittäjistä kohtalotovereina. Koin myös itse näin. Sain ensimmäistä kertaa itselleni verkoston, jossa luottamuksen ilmapiirissä pystyi puhumaan yhtiöön liittyvistä vaikeista ja jopa ihan mielenrauhaa järkyttävistä asioista”, kertoo Janne Timonen.

Philip Aminoff nostaa omalta puheenjohtajakaudeltaan yhdeksi painopisteeksi omistajaosaamisen kehittämisen tärkeyden. ”Kun omistajalla on riittävästi osaamista, kokemusta ja tahtotilaa, niin hän voi aidosti olla ratkaiseva tekijä yrityksen tulevaisuuden kannalta. Liitto tarjoaa omistajille valmennuksia, joita Suomessa kukaan muu ei tarjoa.”

KRISTER AHLSTRÖM puheenjohtaja (1999) KLAUS SOHLBERG puheenjohtaja (2000-2002) MARJO MIETTINEN puheenjohtaja (2003-2005) JANNE TIMONEN puheenjohtaja (2006-2008)

PL:n strategia ei ole kovin paljon vuosien aikana muuttunut. Sisällöt ja painotukset ovat vaihdelleet, mutta idea on ollut sama alusta alkaen: edunvalvonta, verkostoituminen ja koulutus. ”Olemme olleet oikeilla jäljillä alusta alkaen. On positiivista, että emme ole muuttuneet liikaa. Teemme koko ajan paremmin sen, minkä olemme tehneet jo alusta alkaen aika hyvin”, toteaa PL:n nykyinen puheenjohtaja Alexander Bargum.

2. Kaikki perheyritykset tervetulleita

Perheyritysten liiton perustamiskokouksessa oli läsnä 49 suomalaista perheyritystä. Hyvin nopeasti, vuoden 1999 kesään mennessä, jäsenmäärä oli kasvanut jo yli sadan. PL:n täyttäessä 25 vuotta jäsenmäärä on 460. ”Jo alusta lähtien pyrkimyksenä oli saada mahdollisimman laajalti jäseniä valtakunnallisesti. Emme halunneet olla vain suurten perheyritysten elitistinen yhteisö”, sanoo Klaus Sohlberg.

Saman toteaa PL:n ensimmäisessä hallituksessa jäsenenä ja myöhemmin puheenjohtajana ollut Marjo Miettinen: ”Hallituksessa päätimme, että tästä tehdään ihan aito järjestö, eikä mitään rikkaiden klubia tai kokoontumispaikkaa ja siinä on onnistuttu hienosti.”

PL järjesti aluetilaisuuksia jo ensimmäisenä toimintavuotenaan, ja niitä on jatkettu säännöllisesti. Alueellisuuden tärkeyttä korosti omalla puheenjohtajakaudellaan Heikki Kovanen, joka osallistui puheenjohtajan roolissa useaan aluetilaisuuteen. ”Halusin olla rakentamassa koko Suomen Perheyritysten liittoa. Oli kiva havaita, että ympäri Suomea on paljon hyviä ja elinvoimaisia perheyrityksiä, joiden ongelmat ja ajatukset olivat samanlaisia kaikkialla.”

3. Panostaminen seuraavaan sukupolveen

PL:lla on ollut jatkajapolven työryhmä jo ensimmäisistä vuosista lähtien. ”Seuraajapolvella oli oma toimikuntansa, koska haluttiin saada seuraava sukupolvi mukaan PL:n toimintaan. He pystyisivät sitten myös verkottumaan”, kuvailee Klaus Sohlberg.

Perheyrityksillä ei ole jatkuvuutta ilman tulevaa sukupolvea. PL on ainoa järjestö, joka voi nimetä seuraajapolven. Philip Aminoff korostaa PL:n roolia perheyritysten jatkuvuuden edistämisessä. ”PL on vaikuttanut siihen, että Suomen perheyritykset tulevat uudistumaan, koska niissä on hyvissä ajoin huomattu seuraavan sukupolven mukaan ottamisen tärkeys.”

Seuraava sukupolvi voi toimia perheyrityksessä monessa roolissa ja Janne Timonen nostaakin esiin PL:n jatkajatoiminnan tässä. ’PL voi tuoda esille seuraajasukupolvelle eri valinnan mahdollisuuksia. Hän voi toteuttaa itseään vaikka pappina tai lääkärinä, ja olla silti hyvä omistaja.”

4. Yhteistyö muiden kanssa

PL on aina ollut avoin yhteistyölle muiden järjestöjen, poliitikkojen ja virkamiesten kanssa. Toiminnan alussa etsittiin PL:n fokusta suhteessa muiden järjestöjen toimintaan. ”Mietittiin, kenen kanssa yhteistyötä kannattaa tehdä ja ettemme tee samoja asioita kuin joku toinen. Fokusoimme enemmän meidän toimintaamme omistajuuteen ja se toimi mielestäni todella hyvin”, kertoo Marjo Miettinen.

Yhteistyö on tuottanut myös tulosta muun muassa perintö- ja lahjaverotukseen huojennuksia vuosina 2001, 2008 ja 2009 sekä varallisuusveron poistamisen vuonna 2006. Perheyrittäjyys ja omistajuus on noussut myös muiden järjestöjen agendoille. ”Meidän jäsenkuntamme on hienosti saanut vietyä liiton asiaa muihin järjestöihin. Tämä on ollut alkuperäisen ajatuksen lähtökohta. Me olemme suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävä pitkäaikainen toimija ja saamme äänemme kuuluviin”, toteaa Marjo Miettinen.

Vuosien aikana Elinkeinoelämän keskusliiton, Suomen Yrittäjien, Keskuskauppakamarin ja PL:n toimitusjohtajat ja puheenjohtajat ovat tavanneet säännöllisesti ja tehneet yhteisiä julkilausumia. "Yhteistyö on vahvistanut merkittävästi liiton asemaa yhteiskunnallisena keskustelijana, avausten tekijänä ja vaikuttajana", toteaa Anne Berner. ”On ihan turha kilpailla tai tehdä päällekkäisiä asioita, vaan jokainen tuo niitä omia asioitaan. Kaikesta, mistä ollaan samaa mieltä esitetään ne yhteisesti ja ehkä vähän eri painotuksin”, jatkaa Heikki Kovanen järjestöjen välistä yhteistyötä.

Yhteyksiä on pidetty yllä myös työnte-

ANNE BERNER puheenjohtaja (2009-2011) PEKKA LAITINEN puheenjohtaja (2012-2014) HEIKKI KOVANEN puheenjohtaja (2015-2017) PHILIP AMINOFF puheenjohtaja (2018-2020)

kijäjärjestöihin varsinkin ensimmäisellä vuosikymmenellä. ”Anders Blom oli siinä avainasemassa. Hän hyvin tarmokkaasti haki keskusteluyhteyttä elinkeinoelämän järjestöjen lisäksi ammattiyhdistysliikkeen kanssa”, kertoo Janne Timonen. ”Omistajina ja palkansaajina meillä on yhteisiä intressejä yrityksen pitkäjänteisen hyvinvoinnin kasvattamisessa turvaamisessa”, toteaa Anne Berner.

PL on pyrkinyt esiintymään suhteessa muihin järjestöihin ja poliittisiin päättäjiin aina rakentavasti. ”Vaikka olemme avoimestikin esittäneet vaatimuksia, ehdotuksia ja ehkä kritiikkiäkin, tämä on tehty rakentavalla tavalla”, kuvailee Alexander Bargum PL:n vaikuttamista kautta aikojen.

5. Avoimuus ja luottamus

PL:n arvoina on jo vuodesta 2003 asti ollut avoimuus ja luottamus. Nämä näkyvät konkreettisesti PL:n toiminnassa jäsenten kohtaamisissa. Nämä arvot korostuivat myös puheenjohtajien haastatteluissa. ”Mikkelin kevätkokouksessa oli hauskaa ja siellä oli helppo tutustua ihmisiin. Vanhat jäsenet tulivat juttelemaan ja tunsin olevani tervetullut porukkaan”, kuvailee Pekka Laitinen ensimmäistä osallistumistaan PL:n tilaisuuteen.

Erityisesti Janne Timonen painotti omalla kaudellaan arvojen merkitystä. ’Halusin arvokeskustelun kautta saada perheyrittäjät puhumaan perheestä ja hyvinvoinnista. Mikä voi olla arvokkaampaa kuin parantaa jonkun henkilön elämänlaatua sitä kautta että hän on perheyritysten liitossa mukana se oli se.”

6. Sitoutunut luottamushenkilöstö

PL:n ydinosaaminen ja samalla kilpailuetu on sen sitoutuneet luottamushenkilöt. PL:n toiminta koetaan tärkeäksi ja siihen ollaan valmiita panostamaan aikaa ja energiaa. Usea luottamushenkilö varmasti yhtyy Heikki Kovasen toteamukseen: ”Periaatteeni on se, että jos johonkin lähden mukaan, niin haluan tehdä sen sitten kunnolla.”

Kaikki puheenjohtajat ovat omalla kaudellaan kehittäneet ja vieneet PL:n toimintaa eteenpäin. Se on myös kannustanut heitä. ”Oman motivaationa kaikessa, mitä teen niin on aina rakentunut sen varaan, että saa olla mukana luomassa uutta. Olemme nyt vihdoin sillä polulla, mihin ymmärtääkseni jo perustajat halusivat liiton pääsevän eli omistajuudesta tulee hyvä, positiivinen asia”, toteaa Philip Aminoff.

Tällä hetkellä PL:n luottamustehtävissä valtuuskunnassa, hallituksessa ja työryhmissä toimii yli 130 jäsenyrityksemme edustajaa. ”Luottamushenkilöiden läheisyys itse toimintaan on ilman muuta vahvuus. Väittäisin, että meidän hallituksemme ja työryhmien jäsenemme ovat paljon syvällisemmin mukana aktiivisessa toiminnassa kuin muissa järjestöissä”, toteaa Alexander Bargum.

Puheenjohtajat näkivät myös tärkeänä tehtävänään saada jäsenet innostumaan mukaan toimintaan. ”Minulle on ollut tärkeää saada ihmiset mukaan. Tässä liitossa se on aina ollut voimavara, jolla me ollaan pienillä resursseilla tehty paljon. Siitä kannattaa pitää edelleen kiinni”, neuvoo Marjo Miettinen.

PL:n seuraava kvartaali

Puheenjohtajien haastatteluista löytämämme vahvuudet ovat kuin liima, joka yhdistää PL:n kaiken tekemisen. Niitä voidaan myös hyödyntää moottorina uuden kehittämiselle. Emme saa menettää ketteryyttämme reagoida toimintaympäristön muutoksiin ja jäsenten muuttuviin tarpeisiin. ”Yhteiskunta muuttuu ja yhteiskunnan arvot muuttuvat. Meidän pitää pystyä vastaamaan niihin ja yhteiskunnallisessa keskustelussa ajankohtaisiin teemoihin, esimerkiksi tulo- ja varallisuuseroihin liittyviin kysymyksiin. Järjestönä pitää kuunnella ja kuulla, mitä ympärillä tapahtuu”, toteaa Alexander Bargum.

Anders Blom lainaa viisautta ”Tunne oma tilasi ja anna arvo toisellekin”. ”PL ei ole yksin tässä veneessä. Ovatko seuraavan polven edustajat vastuullisen koulukunnan edustajia? Yhteiskunta antaa takaisin, jos sille osaa antaa.”