Ensimmäinen omistajuuden professori

omistajuuden professuuri

Lahjoitusvaroin perustettu oppituoli sijoittuu Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun. Perheyritysten liitto on yksi lahjoittajista. Muita lahjoittajia ovat muun muassa Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Saastamoisen säätiö, Pörssisäätiö, EK, Oras Invest, Ensto Invest ja Yksityisyrittäjäin säätiö.

samuliknüpfer

Ensimmäinen omistajuuden professori

Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun on perustettu ainutlaatuinen omistamisen professuuri. Ensimmäinen professori on Samuli Knüpfer. Knüpfer haluaa vahvistaa omalta osaltaan suomalaista omistamisen kulttuuria ja tuoda esille myös kansainvälisesti kiinnostavia näkökulmia. Perheyritysten liitto on ollut yksi professuurin rahoittajista ja edistäjistä.

TEKSTI RAINE TIESSALO KUVAT RONI REKOMAA

Suomessa on viime vuosina alettu puhua kansankapitalismista. Mikä sen tila on ja mihin päin Suomi on menossa?

Kannan huolta siitä, huolehditaanko Suomessa tarpeeksi siitä, että ihmiset ymmärtäisivät taloutta nykyistä laajemmin ja että mahdollisimman moni osaisi luovia nykyisessä markkinataloudessa. Kyse ei ole vain kotitalouksista vaan myös yrittäjistä, jotka kasvavat ja sen jälkeen jossain vaiheessa miettivät, mitä seuraavaksi. 

Tähän liittyvät myös kysymyksen sukupolvenvaihdoksista ja muista tilanteista, jossa ruoriiin tarttuvat uudet ihmiset, jatkajat. Omistamisen taidot eivät synny tuosta vain. Jostain pitää oppia.

Vähän yli neljännes suomalaisista omistaa osakkeita tai rahastoja. Noin 40 prosentissa kotitalouksista on ainakin yksi henkilö, joka omistaa osakkeita tai

“Suomessa omistamisen kulttuuri ei ole kovinkaan kehittynyt. Haluan omalta osaltani vahvistaa sitä.”

rahastoja. Se on aika alhainen luku, koska Suomessa väestö on koulutettua, elintaso on korkea, luottamus yhteiskuntaan on vahvaa. Silti moni kokee omistamisen aika vieraaksi, mikä on outoa. Omistaminen Suomessa tarkoittaa monelle lähinnä sitä, että on omistusasunto ja se on sitten siinä. 

Viimeisen viiden vuoden aikana on alkanut kuitenkin tapahtua myönteisiä muutoksia. Osakesäästötili on hyvä uudistus. Sen avulla yhä useammasta on tullut omistaja. Lisäksi keskustelu omistamisesta, säästämisestä ja sijoittamisesta on kiihtynyt viime vuosina ja siirtynyt myös paikkoihin, jossa sitä ei ole ennen ollut. Somevaikuttajissa on hyviä esimerkkejä. Heiltä tulee nuorillekin viestiä, että on hyvä juttu olla omistaja, ottaa aktiivisesti roolia ja sitä kautta muuttaa omaa elämäänsä. Työtä on kuitenkin yhä paljon edessä asenteiden muuttamisessa. 

Miksi Suomessa omistamiSAMULI KNÜPFER nen liitetään niin vahvasti asunnon omistamiseen?

▶ Ikä: 43 Suomi on taloutena ollut ▶ Rekryttiin Norjasta Suomeen Aalto-yliopiston pankkikeskeinen. Ennen omistajuuden professoriksi. pääomavirtojen vapautusta ▶ Hän työskenteli rahoituksen professorina 80-luvulla oma asunto oli

BI Norwegian Business Schoolissa Oslossa. monilla ainoa investointi, jota ▶ Tätä ennen Knüpfer toimi London Business Schoolissa kautta ihmiset olivat koskeja oli vierailevana tutkijana University of Californiassa, tuksissa rahoitusmarkkinoi-

Berkeleyssä ja Helsingin kauppakorkeakoulussa. den kanssa, koska pankki tar▶ Hän väitteli tohtoriksi Helsingin kauppakorkeakoulus- josi asuntolainan.  ta vuonna 2007. Se on ollut myös jonkinlainen arvo. Ajatellaan, että hyvä ihminen säästää asuntoa varten. Kuvitellaan, että se on turvallinen omistamisen muoto. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Asuntojen hintojen eriytyminen eri alueiden välillä ja muuttoliike ovat johtaneet riskien toteutumiseen monien kohdalla.

Suomessa omistamisen kulttuuri ei ole kovinkaan kehittynyt. Haluan omalta osaltani vahvistaa kulttuuria. kun on taloudellisesti vaikeaa.

Mikä on omistamisen merkitys yhteiskunnassa?

Taloudellisten mahdollisuuksien tasaarvo on markkinatalouden ja demokratian keskeinen elementti. Omistamisella on siinä todella tärkeä rooli. Jos et omista tai osallistu rahoitusmarkkinoille, vaan kiinnität kaikki rahasi asuntoon ja loput siirrät talletuksiin tai pankkiin, niin lopputulema on ihan erilainen verrattuna niihin, jotka ymmärtävät ajoissa omistamisen laajemmin ja toimivat sen mukaan.

Miten sijoittaminen ja omistaminen eroavat toisistaan?

Omistaminen on vähemmän latautunut sana kuin sijoittaminen, johon sisältyy ajatus spekuloinnista: ostetaan ja myydään, eikä olla pitkäaikaisia sijoittajia. Konseptina omistaminen on parempi, koska siitä välittyy kuva, mistä asiassa lopulta on kyse. Omistetaan kaikille yhteistä hyvää ja meillä on siinä rooli mukana.

Perheyritysten kvartaali on 25 vuotta. Miten tämä ajatustapa sopii nopeatempoiseen maailmaan?

Ajatus, että yritys on olemassa pidemmällä tähtäyksellä kuin seuraavaa pörssikvartaalia varten on hyvä asia. Se on vastuullista. Jos yritys katsoo 25 tai 100 vuotta eteenpäin lyhyen aikasyklin sijaan, se tekee vastuullisuusnäkökulmasta erilaisia päätöksiä. Kasvollinen omistaja, joka on sitoutunut olemaan yrityksessä pitkään, on paljon uskottavampi sopimus- ja neuvottelukumppani kuin sellainen taho, joka saattaa olla valmis jättämään yrityksen seuraavassa kvartaalissa.

Sitoutuneisuus auttaa myös antamaan turvaa työntekijöille esimerkiksi silloin,

Millaista on omistamisen tutkiminen taloustieteessä?

Omistamisen tutkimuksessa ei ole vakiintunutta tieteenalaa, vaan ilmiötä tutkitaan eri tieteenaloilla. Omalla alallani rahoituksessa on tyypillisesti tutkittu omistamista pörssilistatuissa ja suurissa yrityksissä, joiden omistus on hajaantunut. Tässä lähestymistavassa oletus on, että omistajat on eriytetty yrityksen operatiivisesta johdosta, mistä seuraa jännitteitä. Omistajien ja johdon ristiriitoja yritetään ratkaista tehokkaiden lopputulosten saavuttamiseksi.

Manner-Euroopassa yritysten omistaminen ei sovi yhteen tällaisen kehikon kanssa. Valtaosassa eurooppalaisten yhteiskuntien talouden elementeistä omistajina ovat perheet, pääomasijoittajat, kotitaloudet tai valtio. Tämä on keskittynyttä omistamista, jossa yhdellä tärkeällä omistajalla on paljon äänivaltaa. Silloin myös tutkimuksen kysymykset ovat erilaisia.

Yksi keskeinen kuuma teema on vastuullisuus, eli se, kuinka merkittävää määräysvaltaa organisaatiossa käyttävän omistajan pitäisi suhtautua näihin vastuullisuuskysymyksiin. Siihen ei ole valmiita vastauksia, vaan niitä pitää tutkia.

Miksi omistamisen tutkimus on keskittynyt hajautuneeseen omistamiseen?

Yksi yksinkertainen syy on se, että listatuista firmoista löydetään enemmän

ja helpommin aineistoa tutkimuksiin. Listaamattomista yrityksistä ei monessa maassa ole saatavilla kiinnostavaa aineistoa. Se on hyvin pragmaattinen syy, miksi tässä on katvealuetta. Taloustiedettä on myös tehty pitkään anglosaksisen maailman ehdoilla. Haluan itse jatkossakin tehdä tutkimusta, jolla pyritään vastaamaan kansainvälisesti kiinnostaviin kysymyksiin. Siihen voi päästä esimerkiksi käyttämällä Suomea, Ruotsia ja Norjaa eräänlaisina laboratoriona. Pohjoismaista on nimittäin saatavilla aineistoa, jota muualla maailmassa ole tarjolla. Koko tutkimusurallani olen hyödyntänyt tätä asetelmaa. Lähtökohtani omistajuuden professorin tehtävään on, että pyrin löytämään ja sanomaan jotain kansainvälisesti kiinnostavaa. Kuitenkin niin, että meillä pitää olla myös arvo“Taloudellisten kasta sanottavaa suomalaiseen keskusteluun. mahdollisuuksien tasa-arvo on On yhteiskunnallisesti tärkeä markkinatalouden ja demokratian kysymys, mihin ihmiset rahansa laittavat ja kuka mitäkin omiskeskeinen elementti.” tuksia hallitsee ja miten.

Mikä on ollut oman tutkijan urasi keskiössä?

Olen ollut erityisesti kiinnostunut kotitalouksien omistamisen, sijoittamisen ja säästämisen vaikutuksista talouteen. Kuten kaikki tutkijat, yritän vastata kysymyksiin, jotka ovat jääneet pimentoon.

Miksi kotitaloudet kiinnostavat?

Perinteinen rahoitusteoria lähtee oletuksesta, että taloudelliset toimijat kuten sijoittajat, toimitusjohtajat ja omistajat tekevät järkeviä päätöksiä. Tätä olettamusta on monessa yhteydessä sovellettu virheellisesti myös kotitalouksiin. Havainto, että tämä ei ole totta, sai minut kiinnostumaan kotitalouksista taloudellisina toimijoina. Kotitalouksien päätökset vaikuttavat vahvasti muun muassa siihen, miten rahoitusmarkkinat toimivat.